Viimeisimmät tiedot Afganistanin sisäisestä humanitäärisestä tilanteesta

Maahanmuuttoviraston viimeisimmän tilannekatsauksen (12/2019) mukaan on turvallisuustilanne Afganistanissa edelleen epävakaa. Huono turvallisuustilanne on myös todettu Maahanmuuttoviraston tilannekatsauksessa merkittävimmäksi afganistanilaisten elämään vaikuttavaksi tekijäksi.

Lyhykäisyydessään tilanne on viime vuoden turvallisuustilanteen osalta se, että valtiolliset turvallisuusjoukot taistelevat edelleen siellä täällä kapinallisia vastaan siviilien jäädessä puristuksiin. Terroristijärjestö ISKP on edelleen myös uhkana, vaikka onkin menettänyt jalansijaa maassa. Maassa on pitkään jatkuneiden taistelujen lisäksi sisäisessä maanpaossa ihmisiä myös vuonna 2018 sattuneesta kuivuudesta ja myöhemmin sattuneista tulvista johtuen. Monesta asiasta on siksi paikoin pulaa, myös ruoasta. Avun perille toimittamista on hankaloittanut kapinallisten tekemät iskut avustusjärjestöjä vastaan.

Poliittinen tilanne rauhanneuvottelujen osalta todetaan vähintäänkin haastavaksi.

Maatietopalvelun tekemällä tiedonhankintamatkalla selvisi, että Taliban ei ole mikään helppo neuvotteluosapuoli tulevissa rauhanneuvotteluissa. Etenkin naiset ovat tästä huolissaan, koska heidän elämänsä saattaa muuttua hankalammaksi mikäli sopuun ei päästä. Vaarassa on naisten nyt saavutettujen oikeuksien väheneminen mikäli Taleban pääsisi uudestaan johtavaan asemaan Afganistanissa. Talebanin hallitessa maassa, julisti se hallitsemansa alueet islamilaiseksi emiraatiksi, jota johdettiin uskonnollisesti ja autoritaarisesti. Tämä lienee edelleen sen tavoite. Naisia ei tähän mennessä ole ylipäätään otettu mukaan yhteisiin neuvottelupöytiin.

Valtiollisten turvallisuusjoukkojen hallitsemilla alueilla elää suurin piirtein puolet väestöstä. Noin neljäkymmentä prosenttia ihmisistä elää jonkin asteisten taistelujen keskellä ja kymmenisen prosenttia elää Talibanin hallinnon alaisuudessa.

Monenlaiset turvallisuusvälinohtaukset ovat edelleen ollet korkealla viime vuonna, mutta alueellinen vaihtelu on myös ollut suurta. Sotilaallisten iskujen lisäksi, joilla on pyritty kukistamaan kapinallsten vastarintaa, on esiintynyt myös itsemurha- ja pommi-iskuja, sekä siviiliväestön vainoamista etenkin maassa olevien terrorististen ryhmien taholta. Myös poliittista väkivaltaa ja protesteja on esiintynyt.

Afganistanissa on noin 50 eri kapinallisryhmää, jotka taistelevat myös keskenään ja näiden joukossa on myös niitä terroristiryhmiä. Lisäksi tämä keskenään nahisteleva porukka yhdistää tavan mukaan voimiaan taistelussa hallituksen ja sitä tukevia kansainvälisiä joukkoja vastaan.

Epävakaa turvallisuustilanne kummittelee jatkuvasti afgaanien arjessa, koska väkivallan sattumanvaraisuus tekee kaikista potentiaalisia uhreja.

Yleinen asenne lukisien afgaanstanilaisten mielissä on, että ihan sama kuka maata johtaa kunhan vaan saisivat elää turvallista arkea.

Lapset ovat joutuneet huomattavassa määrin uhreiksi taistelujen keskellä. Lisäksi miinat ovat aiheuttaneet paljon vammautumisia etenkin lapsille ja myös ilmaiskuja on kohdistunut lapsiin. Vuosikymmeniä jatkuneet väkivaltaisuudet ja myös erinäiset luonnonkatastrofit siihen päälle ovat aiheuttanut ihmisille paljon sekä henkisiä, että fyysisiä ongelmia.

Valonpilkahduksiakin löytyy, kun tyttöjen ja naisten olot ovat kohentuneet 2000-luvulla. Koulutus on lisääntynyt ja naisten on ollut mahdollista päästä työhön kodin ulkopuolelle. Talibanin hallinnoimilla alueilla tilanne on kuitenkin ollut toinen järjestön kieltäessään useilla alueilla tytöiltä kouunkäynnin kuudennen luokan jälkeen.

Paluumuutto takaisin kotimaahan on jatkunut vuoden 2019 aikana naapurimaista mm. Pakistanista, mutta etenkin Iranista maan huonon taloustilanteen johdosta.

Ihmisoikeustilanne Afganistanissa ei edelleenkään ole kovin hääppöinen.

Valtiolliset turvallisuusjoukot käyttävät laittomia voimakeinoja, henkilöitä katoaa ties minne ja kidutukset ovat myös osa arkea. Lisänä tähän on ne mielivaltaiset pidätykset ja vangitsemiset, sekä sananvapauden rajoittaminen ja toimittajiin kohdistuva väkivalta.

Hallinto on korruptoitunutta. Naisten oikeuksiin ei näy kuuluvan, että heihin kohdistuneet rikokset olisivat rangaistavaa. Naisten on haastavaa saadaa viranomaisilta suojelua syvään juurtuneen rankaisemattomuuden kulttuurista johtuen. Viranomaiset suostuvat harvemmin tutkimaan naisiin kohdistuneita rikoksia. Passittavat usein naiset vain takaisin kotiin perheidensä luokse.

Turvallisuusjoukkojen parissa esiintyy lapsiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttä, sekä väkivallan harjoittamista seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Afganistanissa kohdistuu ylipäätään huomattavan paljon erilaisia rikoksis etenkin lapsiin. Jopa valtiolliset joukot ovat edelleen värvänneet poikia lapsisotilaksi joukkoihinsa, etenkin poliisivoimiin tai palvelijoiksi. Näissä turvallisuusjoukoissa esiintyy myös edelleen lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, jossa vaikutusvaltaiset komentajat ottavat lapsia niin sanotun bacha bazin eli ”tanssipojan” asemaan.

Vuonna 2018 voimaan tullut rikoslaki kieltää nykyisin kyseisen perinteen, mutta toistaiseksi ei ole vielä löytynyt yhtään tähän syyllistynyttä tuomittavaksi.

Afganistanin kansallinen turvallisuuspalvelu NDS on nykyisin jo paremmin tilanteen tasalla, mutta paljon on vielä petrattavaa. Maassa vallitseva laaja-alainen korruptio eikä lainvalvontaviranomaisten ja oikeuslaitoksen heikko toimintakyky ei vielä kyennyt tarjoamaan kansalaisille riittävää mahdollisuutta saada tarvittaessa oikeussuojaa.

Afganistanin keskushallintoa vastustavien kapinalliten ja Talibanin hyökkäykset aiheuttavat suurimman osan siviiliuhreista.

He kohdistavat iskuja etenkin vastustajinaan pitämiään ryhmiä vastaan. Siviilit joutuvat usein taistelujen keskelle ja väkivallan kohteiksi. Taliban soveltaa myös edelleen aika paljon omia tiukkoja käyttäytmyissäntöjään hallitsemillaan alueilla, rajoittaen etenkin länsimaisina pitämiään asioita ja velvoittaa ihmisiä mm. osallistumaan rukoushetkiin yhdessä. Naisten liikkumista pyritään erityisesti myös rajoittamaan. Koska Talibanin nykyhallinto on riippuvainen paikallisten tuesta on höllennyksiä sääntöihin ollut kuitenkin pakko myöntää.

Myös kapinalliset ovat värvänneet riveihinsä lapsisotilaita Talibanin asettamista tavan kieltävistä säännöistä huolimatta. Lisäksi toisinajattelijoita on vainottu.

Taliban on myös edelleen kohdistanut iskuja mediaa vastaan ja jatkanut medioiden julkista uhkailua.

Tämä oli siis Maahanmuuttoviraston saamiin tietoihin perustutnutta tilannekuvaa Afganistanin turvallisuustilanteesta vuoden 2019 osalta. Toivottavasti kuluva vuosi afganistanilaisilla etenisi rauhanprosessin merkeissä kohti parempaa.