Sosialismin yritys maailmanvalloitukseen

Jari Ehrnrooth kysyy kolumnissaan Verkkouutisissa: Mihin katosi oikeisto? Aiheellinen kysymys. Meillä ei taida Suomessa koko puoluekoneistossa olla ensimmäistäkään todellista oikeistopuoluetta tarjolla. Ei siis ole mitään mikä tasapainottaisi järjestelmää. Asiasta on syytä olla huolissaan koska uusi kylmän sodan aikakausi on realiteetti.

Tähän uuteen kylmän sodan aikakauteen ovat vallassa olleet sosialistiset voimat nykyistä maailmanjärjestystä ohjanneet taitavasti. Neuvostoliiton romahdus ja Berliinin muurin murtuminen pitivät olla kylmän sodan loppu, mutta eipäs ollutkaan. Kiinan voimakas markkinavaltaus on sen meille nyt konkreettisesti osoittanut.

Totalitaarinen Kiina tekee siis voimakasta esiinmarssia luoden monenlaisia uhkakuvia länsimaiselle korkeakulttuurille ja sen kansojen turvallisuudelle mm. digitalisaation avulla. Demokraattisiksi itseään tituleeraavat puolueet niin Suomessa, Euroopassa kuin Yhdysvalloissa ovat koko sotien jäljkeisen ajan jatkaneet kulisseissa kommunismin eteenpäin vyöryttämistä pehmeän totalitarismin keinoin. Läntisen maailman sosialistipuolueet pelaavat näppärästi Kiinan totalitaarisen ja ihmisoikeuksia kaventavan maailmankuvan maaliin tyhmyyttään monenlaisin keinoin. Yhtenä räikeästi länsimaisten ihmisten vapauksia loukkaavalla keinolla; poliittisella korretkiudella pyritään sanelemaan yksilölle ne valtakoneiston mielestä oikeat ja hyväksyttävissä olevat mielipiteet asioista. – Paheksuvat samalla tekopyhästi muita valtioita kuten esimerkiksi Kiinaa totalitarismista ja samalla soveltavat sitä itse omassa keinovalikoimassaan päästäkseen omiin tavoitteisiinsa. Voiko tyhmyys enää syvemmällä olla?

Otteita Jari Ehrnroothin kolumnista Verkkouutisissa:

”Arvopohjan yhtenäistämistä tavoittelevat ovat aina yrittäneet vaientaa kansalaisten arvovapauden varjelijat. Olkootpa asialla sosialistit tai kansallissosialistit, sosiaalidemokraatit tai kommunistit, perimmäinen hanke on aina sama ja sen vastavoima on aina individualistinen liberaali moniarvoisuus.”

”Klassiseen liberalismiin, yksilön vastuuseen ja läntisen kulttuurin korkeisiin arvopäämäärin uskovan oikeistolaisen ajattelijan on Suomessa hyvin vaikea löytää puoluetta. Usein joutuu kysymään, onko kokoomuksestakin tullut – vähän niin kuin vahingossa – vasemmistopuolue?”

”Jari Ehrnrooth kertoo kiinnittäneensä huomiota kokoomuslaisen puheen vasemmistolaistumisesta matkan varrella ja nostaa esimerkiksi, kun vuonna 2018 muisteltiin sadan vuoden takaista kansanvallan vastaista sosialistista vallankumousta ja sen kukistamista, kaikki puolueet sitoutuivat sovittelevasti puhumaan vapaussodan, itsenäistymissodan ja kansalaissodan sijasta ”sisällissodasta”, jossa oli kaksi yhtä oikeutettua osapuolta. Tämähän ei ole totta, sillä vuonna 1918 Sosialidemokraattinen puolue ja sen vastuulliset toimijat vallankumousorganisaatiossa syyllistyivät yleisillä vaaleilla valittua eduskuntaa ja kansanvaltaa vastaan suunnattuun valtiopetokseen, joka sai innoituksensa ja tukensa Venäjän bolsevikkivallankumouksesta.”

”Näin jopa vuoden 1918 muistelossa suomalainen sivistysoikeisto on täysin rähmällään ja puhuu vasemmiston kieltä. Miksi ihmeessä?”

Ei todellakaan voi muuta kuin ihmetellä, että kuinka ihmeessä tässä on päässytkin käymään näin? Toki mieleen väistämättä juolahtaa ilkeä ajatus, jonka voi kiteyttää kahteen sanaan: ahneus ja vallanhalu. Ne lienevät ihmismielen peruspiirteitä niin aatteellisten vasemmistolaisten kuin aikanaan etuoikeutettujen kuninkaallisten mielissä. Siis niiden, jotka silloinen vasemmisto halusi tuhota epäoikeudenmukaisuuden kukistamiseksi. Nyt he ovat itse keksineet sen samaisen pyörän uudelleen päästyään itse vallankahvaan ja sen suomaan makuun kiinni.