Käytetäänkö koronapandemiaa härskisti hyväkseen verukkeena viedä EU:a kohti liittovaltiota?

Saksa aikoo näköjään pontevasti lähteä edistämään heinäkuun ensimmäinen alkavalla puheenjohtajakaudellaan monenlaisiin selityksiin vedoten koronapandemiaan näennäisesti kytketyn elvytysrahaston läpi viemistä EU:ssa. Samalla monelta suunnalta kuuluu, että pandemian aikaisten rajoitusten vaikutukset ovatkin olleet pelättyä lievempiä ja, että pörssikurssitkin ovat taas olleet nousussa.

Ne Euroopan maat, jotka ovat noudatttaneet leväperäistä talouskuria jo pitkään ovat toki taloudellisesti ahtaalla ja koronapandemia ainoastaan nosti tämän paremmin julkisuuteen. Monilla Euroopan valtioilla on jo pidemmältä aikaväliltä päässyt kertymään todella paljon velkaa ja tähän kytkeytyy vahvasti EKP:n pitkään jatkunut hyvin matala korkopolitiikka, sekä markkinoille tasaisesti syydetty raha elvytyksen nimissä sitä enter-painiketta painamalla. Näppärää. – Varmaan jokainen meistä haluaisi vastaavanlaisen enter-painikeen? Ei tarvitsisi elää niukkuudessa tai tehdä töitä, kun voisi elää ikuisesti velaksi.

Tähän keskuspankkien tekemään ”enter-painike” – elvytykseen on päädytty vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, jotta lukuisat silloin huonosti talouttansa hoitaneet pankit ja yritykset eivät olisi menneet konkurssiin. Valitettavasti tuo rahaa tyhjästä luovaa enter-painike on keskuspankkien alaista yksinoikeutta ja sekä otetut velat, että korot tulee maksaa niille joskus takaisin.

Valtion kyky suoriutua maksuista vaati verotuloja. Eli mitä enempi joku painaa tätä taikapainiketta sitä enempi jossain päin maailmaa jonain päivänä revitään valtion toimesta kansalaisten selkänahasta niitä veroja. Tässä on myös yksi syy yritysten häipymiselle Suomesta halvempien tuotantokustannusten maihin.

Nyt tapetilla oleva Euroopan vakausmekanismi, jota lobbataan hyvin vahvasti näköjään nyt Saksan toimesta koronan aiheuttamaan tilapäiseen talousahdinkoon tuskin tilapäisenä tukimuotona vaatisi EU:lle verotusoikeutta sen rahoittamiseksi.

Valtiolle on annettu verotusoikeus, jotta kansan perusoikeudet saadaan turvattua. Sitä varten koko ajatus valtiosta on ylipäätään katsottu tarpeelliseksi. Miksi tulli- ja kauppaunionille yhtäkkiä halutaan antaa verotusoikeutta, ellei kyse olisi liittovaltion perustamisesta? Olisihan yhteiset vastuut veloista loistava ratkaisu niin monen velkaantuneen valtion mielestä. Voisi vaan jatkaa sitä velaksi elämistä vailla huolta huomisesta, kun muut hoitaisivat laskun.

Saksa näkyy nyt myös selvästi olevan taloudellisesti ahtaalla ja moni saksalaispankki on myös monen raskaasti velkaantuneen Euroopan maan velkojen takaajana. Lisäksi on olemassa hyvin konkreettinen uhka siitä, että koko euroalue on tullut tiensä päähän Saksan perustuslakituomioistuimen päätöksen takia.

Saksan perustuslakituomioistuin antoi toukokuun alussa päätöksen koskien Saksan keskuspankin Bundesbankin tekemiä arvopaperiostoja, jotka liittyvät Euroopan keskuspankin (EKP) osto-ohjelmaan. Päätöksessä todettiin osan arvopaperiostoista olleen lainvastaisia ja antoi EKP:lle kolme kuukautta aikaa korjata puutteet osto-ohjelmassa. Asia ei liity maaliskuussa käynnistyneeseen pandemiaan liittyvään osto-ohjelmaan vaan kyse on vuonna 2012 julkistetusta OMT-ohjelmasta. Sen tarkoituksena on ollut tarkoitus tukea Euroopan kriisimaita antamalla keskuspankeille mahdollisuus ostaa pulaan joutuneiden velkakirjoja.

Saksan perustuslakituomioistuin on siitä asti epäillyt tämän toiminnan lainmukaisuutta ja rupesi selvittämään asiaa. EU:n tuomioistuin on ollut sitä mieltä, että tämä EKP:n valtionlainojen osto-ohjelma on kuitennin periaatteessa ollut lain mukainen. Saksan perustuslakituomioistuimen nyt tekemä päätös voi kuitenkin vastaisuudessa pakottaa Bundesbankin vetäytymään näistä velkakirjojen ostoista.

Lieneekö tämä päätös syynä siihen, että Saksassa on nyt kova hoppu saada talouden elvytyspaketti jo heinäkuussa maaliin?

Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti muutama päivä sitten Saksan tavoitteiksi 1.7.2020 alkavalla puheenjohtakaudella Saksan vievänsä Euroopan ulos talouskriisistä satsaamalla viherpolitiikkaan ja digitalisaation edistämiseen ja, että työn alla oleva elvytyspaketti on osa tätä kokonaisuutta. Liittokansleri Merkelin Saksan liittopäivillä pitämässään puheessa oli esillä myös tarve saada muut jäsenmaat ymmärtämään kiireen ja kompromissien tarpeen. – Kenen näkökulmasta nämä ovat tarpeen onkin jo sitten ihan toinen juttu.

Suomessa Perustuslakivaliokunta on kertonut hallitukselle, että nyt työn alla oleva vakausmekanismi on riidassa Suomen perustuslain ja EU:n perussopimuksen kanssa. Lisäksi heidän kannanotoissaan on todettu tämän vaativan laajaa kansalaisten yhteistä näkemystä asiasta. – Eli kansanäänestystä. Suuri valiokunta, Vihreiden Satu Hassin johtamana, ehti hiljattain jo ikäänkuin kävellä näiden tehtyjen huomioiden yli, samoin kuin edellinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni. Se kenen ehdotuksesta valtioneuvosto päätyi jokin aika sitten vaatimaan tämän vakausmekanismin tiimoilta erään käydyn keskustelun salaamista on myös oma lukunsa.

Yle, IS