Uusia teiden päällystystöitä aloitetaan eri puolilla Suomea

Maanteitä ja kävely- ja pyöräteitä päällystetään tänä vuonna aiottua enemmän. Lisäksi jo päätettyjä väylien kunnossapidon toimenpiteitä aikaistetaan mahdollisuuksien mukaan.

– Suuntaamme maanteiden ja kävely- ja pyöräteiden päällystämiseen 20 miljoonaa euroa lisää rahoitusta. Koronakriisin aikana on tärkeää tehdä väylähankkeita etunojassa, jotta työtä ja toimeentuloa syntyy eri puolilla Suomea, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Väylävirastoa ja ELY-keskuksia lisäämään ja aikaistamaan perusväylänpidon kohteiden toteuttamista vuoden 2020 aikana koko Suomessa. Rahoitusta maanteiden ja kävely- ja pyöräteiden päällysteisiin kohdennetaan 20 miljoonaa euroa aiemmin päätettyä enemmän. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Väylävirastolta jo suunniteltujen väylänpidon toimenpiteiden aloittamista mahdollisimman nopeasti.

Päällysteisiin suunnatulla 20 miljoonalla eurolla saadaan tehtyä noin 300 kilometriä lisää maanteiden sekä kävely- ja pyöräteiden päällysteitä. Maanteiden sekä kävely- ja pyöräteiden päällysteitä uusitaan tänä vuonna yhteensä noin 4300 kilometrin matkalla, mikä on yli tuplasti enemmän kuin viime vuonna. Maanteitä päällystettiin noin 1700 kilometrin matkalta vuonna 2019.

Valtioneuvosto

Koronakriisi uhkaa Nepalille elintärkeitä rahalähetyksiä – haastattelussa suurlähettiläs Pertti Anttinen

Koronakriisi vähentää siirtolaisten rahalähetyksiä kotimaihinsa. Nepalissa yli puolet kotitalouksista on riippuvaisia ulkomailta tehdyistä rahalähetyksistä ja rahalähetykset vastaavat yli neljäsosaa maan bruttokansantuotteesta. Haastattelimme Suomen Nepalin suurlähettilästä Pertti Anttista koronakriisin vaikutuksista rahalähetyksiin Nepalissa.

Kuinka paljon rahalähetysten arvioidaan vähentyneen Nepalissa koronakriisin vuoksi?

Nepalin talous on yksi eniten rahalähetyksistä riippuvaisista talouksista maailmassa. Rahalähetykset muodostivat noin 26 prosenttia maan bruttokansantuotteesta vuonna 2019 – eli noin 8,64 miljardia Yhdysvaltojen dollaria. Maailmanpankki arvioi, että rahalähetykset voivat pudota tänä vuonna 14 prosenttia, eli määrällisesti noin 1,2 miljardia dollaria.

Tarkkoja arvioita ulkomailla työskentelevien nepalilaisten määrästä ei ole. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan ulkomailla työskenteleviä nepalilaisia arvellaan olevan jo pelkästään Malesiassa, Qatarissa, Saudi-Arabiassa, Arabiemiirikunnissa ja Kuwaitissa yhteensä noin 1,5 miljoonaa. Suurin osa nepalilaisista siirtotyöläisistä, mahdollisesti noin 3–4 miljoonaa, työskentelee kuitenkin Intiassa. Koska maiden raja on avoin, tarkkoja lukumääriä ei voida esittää. Nyt uusien työntekijöiden värvääminen ulkomaille on pysähdyksissä ja monen ulkomailla työskentelevän nepalilaisen työsopimus on vaarassa.

Miten rahalähetysten väheneminen näkyy tavallisen nepalilaisen arjessa?

Useimmat nepalilaiset siirtotyöläiset ovat kotoisin alueilta, joissa työtilaisuuksia on vähän. YK arvioi, että jopa 56 prosenttia nepalilaisista kotitalouksista on ainakin osittain riippuvainen rahalähetyksistä ja niillä on merkittävä vaikutus kotitalouksien taloudellisen kestävyyden ylläpitämisessä. Rahalähetykset tukevat perheiden perustoimeentuloa, niillä rahoitetaan koululaisten koulussa käyntiä ja osa investoidaan esimerkiksi lisämaahan tai pienyritystoimintaan.

Voiko koronakriisi tehdä pitkäaikaisen tai jopa pysyvän loven siirtolaisten rahalähetyksiin?

Tämä riski on olemassa. Paljon riippuu siitä, miten suuri ja pitkäkestoinen vaikutus koronaepidemialla on maailman talouteen ja erityisesti niihin maihin, joissa nepalilaisia siirtotyöläisiä on eniten. Jos maailmantalous kuitenkin elpyy nopeasti, niin myös rahalähetysten tason notkahtaminen voi jäädä lyhytaikaiseksi.

Onko maan hallitus tai kansainvälinen yhteisö reagoinut rahalähetysten vähenemiseen ja vaikeutumiseen? Miten ongelmaan voisi ylipäänsä vaikuttaa?

Kansainvälinen yhteisö on reagoinut monin tavoin koronakriisiin. Esimerkiksi Maailmanpankki on neuvotellut 29 miljoonan dollarin apupaketin Nepalille. Euroopan unionin kokonaispaketti on noin 75 miljoonaa euroa, joka sisältää sekä meneillään olevien ohjelmien varojen uudelleen suuntaamista että uutta rahaa. Myös monet muut avunantajat, Suomi mukaan luettuna, ovat uudelleen suunnanneet olemassa olevaa rahoitusta meneillään olevien hankkeiden sisällä.

Monien nepalilaisten odotetaan palaavan takaisin Nepaliin esimerkiksi Persianlahden alueelta työtilaisuuksien vähentyessä. Tänä vuonna helmikuun puolenvälin ja maaliskuun lopun välillä, ennen kuin kansainväliset lennot keskeytettiin, arviolta 67 000 nepalilaista siirtotyöläistä ehti palaamaan takaisin kotimaahansa. Jatkossa olisikin erittäin tärkeää, että palaajille löytyisi työtä Nepalissa ja tähän sekä Nepalin hallituksen että avunantajien tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Valtioneuvosto

Uuden ilmasto- ja energiastrategian valmistelu käynnistyy

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla käynnistetään Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian valmistelu. Strategia valmistellaan koordinoidusti keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kanssa, jota ympäristöministeriö koordinoi ja joka valmistelee taakanjakosektorin toimet. Strategian sisältö valmistuu kesällä 2021 ja annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.

Työ pohjaa hallitusohjelmaan, jonka mukaan strategiaa ja ilmastosuunnitelmaa päivitetään siten, että hiilineutraaliuden edellyttämä päästövähennystaso vuodelle 2030 saavutetaan. Ratkaisuja arvioidaan niiden vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta sekä alueelliset erot ja työllisyysvaikutukset huomioon ottaen.

Strategia sisältää mm. kaikki kasvihuonekaasupäästöt (päästökauppasektori ja taakanjakosektori) ja nielujen aikaansaamat poistumat (maankäyttösektori). Siinä ovat mukana myös EU:n energiaunionin viiden pilarin mukaiset tarkastelut (vähähiilisyys ml. uusiutuva energia, energiatehokkuus, energiamarkkinat, energiaturvallisuus sekä TKI-toimet), ilmastonmuutokseen sopeutuminen, energia- ja kasvihuonekaasutaseet sekä kattavat vaikutusarviot valitusta politiikkatoimen kokonaisuudesta (Sova, tasa-arvo, kansantalous, valtiontalous sekä sosiaaliset ja alueelliset vaikutukset).

Strategian skenaariot lasketaan EU:n hallintomallin raportointitavan mukaisesti vuoteen 2040 saakka. Päähuomio kiinnitetään EU:n vuodelle 2030 asettamien ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiseen ja hallitusohjelman hiilineutraalius 2035 -tavoitteeseen. Strategian valmistelussa otetaan huomioon vielä komissiolta kesällä 2021 tulevat säädösehdotukset vuoden 2030 tavoitteiden tiukentamisesta.

Strategiatyössä otetaan huomioon myös eri ministeriöissä tehtävä sektorikohtainen selvitystyö. Näitä ovat esimerkiksi toimialojen vähähiilisyystiekartat (TEM), Turvetyöryhmä (TEM), Rakentamisen hiilijalanjälkityö (YM), fossiilittoman liikenteen tiekartta (LVM) ja verotyöryhmät (VM).

Strategian valmisteluun asetetaan epävirallinen taustaryhmä, jossa on keskeisten ilmastoasioita käsittelevien ministeriöiden edustus. Työstä järjestetään sidosryhmien kick off -tilaisuus kesän jälkeen.

HIISI-selvitys tuottaa tutkittua tietoa strategian valmistelun tueksi

Strategiatyön tueksi käynnistetään VN TEAS -taustaselvitys. Sen koordinaattorina toimii Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy partnereinaan Suomen ympäristökeskus (Syke), Luonnonvarakeskus (Luke), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Pellervon taloustutkimus (PTT). Selvityksen ohjausryhmä piti tutkijoiden kanssa ensimmäisen kokouksen 29.4.2020.

Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) -hanke palvelee tutkimus- ja selvitystarpeita sekä ilmasto- ja energiastrategian että keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelussa. Hanke tuottaa myös tarvittavia tieteellisiä tietoja ja analyyseja, joita hyödynnetään EU:n hallintomalliasetuksen mukaisessa raportoinnissa (ns. edistymisraportit) ja EU:lle toimitettavan kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman päivityksessä.

Hanke tuottaa sekä laskennallisia että laadullisia analyysejä uusien ilmasto- ja energiapoliittisten toimien vaikutuksista eri päästösektoreille, toimialoille, ihmisille, ympäristölle ja luonnolle. Uusien politiikka- ja muiden ohjauskeinojen tavoitteena on varmistaa oikeudenmukainen ja kestävä siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2035 mennessä.

Hanke pyrkii osallistamaan mahdollisimman laajasti eri sidosryhmiä ja kansalaisia sekä viestimään monipuolisesti hankkeen tuloksista ja analyyseistä ja siten lisätä ymmärrystä ja hyväksyttävyyttä eri toimijoiden ja kansalaisten keskuudessa uusille ilmasto- ja energiapoliittisille toimille.

Valtioneuvosto

Metsähallitukselle uudet omistajapoliittiset linjaukset

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi tänään Metsähallitukselle uudet omistajapoliittiset linjaukset vuosille 2020–2024. Uudet linjaukset perustuvat toimintaympäristön muutoksiin sekä hallitusohjelman tavoitteisiin, joista keskeisiä ovat hiilineutraaliustavoite 2035 ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen sekä kestävän metsätalouden harjoittaminen.

Uusissa linjauksissa sovitetaan yhä vahvemmin yhteen maankäytön eri muodot sekä kestävän metsätalouden, puun saatavuuden, luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön ja ilmastopolitiikan tavoitteet.

Metsähallitukselle asetetaan lisäksi nyt ensimmäistä kertaa hiilinielujen ja -varastojen kasvutavoite, joka koskee sekä liiketoiminnan että luontopalveluiden hallinnassa olevia alueita. Liiketoiminnan piiriin kuuluvissa monikäyttömetsissä tavoitteena on kasvattaa suunnitelmakaudella tehtävillä toimenpiteillä hiilinielua vähintään kymmenellä prosentilla ennen vuotta 2035. Toimet myös vahvistavat nielua jo kauden aikana.

Käytännössä muutokset merkitsevät sitä, että Metsähallituksen metsätaloudessa panostetaan vahvasti aktiiviseen luonnonhoitoon, ilmastokestävyyteen sekä virkistyskäytön huomiointiin. Näiden toimenpiteiden rinnalla metsäbiotalouden raaka-ainehuolto ja sen myönteiset aluetaloudelliset ja työllisyysvaikutukset on mahdollista toteuttaa alueellisten luonnonvarasuunnitelmien mukaisesti.

Tuloutusvaatimusta valtiolle kevennetään

Esimerkkejä sovituista uusista toimista ovat muutokset turvemaiden käsittelyssä, metsien kasvun lisäys lannoituksen ja jalostetun taimiaineksen avulla sekä uusi luonnonhoitotoimenpiteiden ohjelma. Ohjelma pitää sisällään muun muassa lehtojen ja paahdeympäristöjen luonnonhoitoa, soiden ennallistamista, tulen käytön lisäämistä sekä purojen kunnostusta ja kalojen vaellusesteiden poistamista.

Peitteellisen metsänkasvatuksen osuutta nostetaan 15 prosentista 25 prosenttiin uudistusluonteisista hakkuista. Lisäystä kohdennetaan erityisesti turvemaille ja virkistyskäytön kannalta tärkeille kohteille. Myös poronhoidon ja saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset huomioidaan linjauksissa.

Edellä mainitut toimenpiteet aiheuttavat lisäkustannuksia ja pienentävät jonkin verran hakkuumääriä. Tämä otetaan huomioon Metsähallituksen tulostavoitetta asetettaessa. Uusi sijoitetun pääoman tuottotavoite 4,4 prosenttia vastaa noin 114 miljoonan euron vuotuista tuloutusta valtiolle suunnittelukauden lopussa. Summa on noin 18 miljoonaa euroa pienempi kuin se olisi ollut tilanteessa, jossa toimintaa olisi jatkettu aiempien linjausten mukaisesti.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä uskoo linjauksen sovittavan hyvin yhteen valtion metsien hoitoon ja käyttöön liittyvät eri tavoitteet.

– Metsähallituksen toiminnassa korostuvat kestävyyden kaikki ulottuvuudet. Nyt hyväksytyssä linjauksessa lähtökohtana on, että voimme tehdä metsissämme useita asioita yhtä aikaa: harjoittaa metsätaloutta, vahvistaa luontoarvoja, metsästää, kalastaa ja liikkua luonnossa sekä sitoa hiiltä. Metsähallitus vastaa osaltaan teollisuuden puuntarpeesta ja edistää työllisyyttä ja aluetaloutta metsäalan arvoketjussa. Linjauksessa on huomioitu vahvasti myös eräharrastukset ja luontomatkailu valtion mailla.

Tulostavoitteeseen tehdyt muutokset tarkoittavat suunnittelukaudella noin 50 miljoonan euron lisäpanostusta aktiiviseen metsän- ja luonnonhoitoon ja eri tavoitteiden yhteensovittamiseen.

Luontoarvot turvataan – myös virkistyskäyttö ja erätalous hyötyvät uusista linjauksista

Luonnonsuojelualueiden osalta tehostetaan toimia lajien ja luontotyyppien uhanalaistumiskehityksen pysäyttämiseksi ja parannetaan elinympäristöjen tilaa luonnonsuojelualueilla muun muassa toteuttamalla Helmi-elinympäristöohjelman laajamittaisia ennallistamis- ja kunnostustöitä. Luonnonsuojelualueiden ja muiden virkistyskäyttöön varattujen alueiden luontoarvot turvataan. Samalla vähennetään suunnitelmallisesti reittien sekä opastuspalveluiden korjausvelkaa.

– Ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen hillitseminen ovat aikamme suurimpia haasteita. Olen tyytyväinen, että uusien linjausten mukaan Metsähallitus osaltaan tekee yhä vahvemmin töitä kestävyyskriisin ratkaisemiseksi. Metsähallitus tukee tavoitetta, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen sekä ylläpitää ja kehittää luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä. Valtion maita hoidetaan ja käytetään niin, että ne toimivat lisääntyviä hiilinieluina ja hiilivarastoina lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Metsähallituksen maita koskevassa kaavoituksessa ja kiinteistökehityksessä otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaishyöty, kuten uusiutuvan energian käytön edistäminen ja toimintaedellytysten luominen matkailu- ja muiden toimialojen yrityksille.

Valtion alueiden matkailu- ja virkistyskäytön kehittämisen tavoitteena on hyvinvointivaikutusten lisäämisen, paikallisen yrittäjyyden kannustamisen ja vapaa- ajankalastuksen ja metsästysharrastuksen edellytyksistä huolehtiminen. Tavoitteena on myös edistää riista- ja kalakantojen elinvoimaisuutta, tuottavuutta ja monimuotoisuutta sekä valtion vesialueilla tapahtuvaa kotimaista kalankasvatusta.

Valtioneuvosto

Kirsi Varhila: Pitkäaikaissairauksien seurantaa ja hoitoa ei pidä lykätä koronavirustilanteessa

Suomen sosiaali- ja terveysjärjestelmä on toistaiseksi kestänyt hyvin koronavirustilanteen tuoman lisäpaineen, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila. Varhila oli 28. huhtikuuta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana ajankohtaisesta koronavirustilanteesta.

Varhilan mukaan tehohoitokapasiteetin riittävyyden sijaan tällä hetkellä huolestuttavaa on pikemminkin se, miten sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme vastaa muuhun kuin koronaviruksesta johtuvaan palvelutarpeeseen.

”Maailmalla on käynnissä paljon tutkimuksia koronavirusrokotteen aikaan saamiseksi. Rokotteen saamiseen kuluu kuitenkin vielä kauan aikaa. Sitä ennen ihmisten muuhun palvelutarpeeseen pitää vastata. Erityisesti meidän pitää kiinnittää huomiota vaikeimmassa olevien ihmisten tilanteeseen”, Varhila painottaa.

Huolen taustalla on tieto siitä, että sekä perus- että erikoissairaanhoidossa vastaanottokäynnit ovat pandemian aikana selvästi vähentyneet. Tilanne vaihtelee eri puolilla Suomea.

”Noin puolet käyntien vähenemisestä johtuu siitä, että kiireettömiä aikoja on peruttu sekä perus- että erikoissairaanhoidossa. Toisen puolen selittää se, että potilaat ovat itse peruneet saamiaan aikoja. Myös kutsuja esimerkiksi syöpäseulontoihin on peruttu”, Varhila kuvaa.

”Kun vastaanottokäynnit vähenevät, monen pitkäaikaissairauden, kuten sydäntautien ja diabeteksen, seuranta ja hoito laiminlyödään. Siten hoidon aloittaminen voi viivästyä, sairaus voi pahentua ja hoidon ennuste huonontua. Aikojen peruminen lisää myös erikoissairaanhoidossa kiireettömien leikkausten hoitojonoja syksyllä”, Varhila huomauttaa.

”Vaikka elämme poikkeusoloissa ja koronavirustilanne pelottaa ihmisiä, on tärkeää pitää kiinni kaikkien muidenkin sairauksien ennaltaehkäisystä ja hyvästä hoidosta. Pitkäaikaissairauksista kärsivien on päästävä hoitoon. Kannustan kaikkia pitämään kiinni varatusta vastaanottoajasta”, Varhila kehottaa.

Varhila huomauttaa, että sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa osa vastaanotoista on korvattu etäasioinnilla. Lisääntynyt etäasiointi ei ole kokonaan korvannut vähentyneitä käyntimääriä.

Tällä hetkellä kiireettömiä toimintoja lisätään ja tilannetta seurataan tarkasti sosiaali- ja terveysministeriössä.

Valtioneuvosto

Covid19-tauti joutuu jo paikoin perääntymään – Tiukat rajoitukset toimii

Monin paikoin on havaittavissa koronavirustartuntojen asteittainen väheneminen ja myös taudin tukehtuminen kokonaan. Uusia tulokkaita 0-tartuntaa listalle on noin viikossa tullut 4 valtiota lisää; Färsaaret, Saint Pierre Miquelon, Läntinen Sahara ja Mauritius ovat uusimpia taudin kukistajia.

Yhteensä taudin selättäneitä valtioita/territorioita on tällä hetkellä maailmassa 12. Ensimmäisten maiden joukossa on ollut etupäässä pieniä maita, mutta tämä trendi on hiljalleen muuttumassa. Mauritiuksen väkiluku esimerkiksi on 1.364.283 ja väestötiheys huikeat 588 asukasta/neliökilometri. Tartuntoja siellä ehti tulla yhteensä 332.

Myös väkiluvultaan suurempia valtioita alkaa pääsemään lähelle taudin tukahtumista kokonaan.

Valtioita joissa on tällä hetkellä kokonaistartuntoja alle 100 on neljäkymmentäyksi. Näistä Jemen, Comorros ja Karibian Hollanti näyttäisivät olevan pulassa tällä hetkellä. Muissa alle 100:n tartunnan valtioista tilanne on joko taittumassa tai jo selvästi tukahtumassa.

Korkean kokonaistartunramäärän valtioissa näyttäsi Kiina, Australia, Luxembourg, Taimaa, Islanti, Uusi-Seelanti ja Hongkong olevan jo lähellä tukahduttamista. Aktiivisia tapauksia on näillä enää joitakin kymmeniä tai satoja. Lisäksi tilanne näyttää lupaavalta ainakin tilastojen valossa Irakin, Azerbaitsanin, Uzbekistaniin, Kroatian, Malin, Maltan, Taiwanin ja Palestiinan osalta.

Testaaminen on olennainen osa taudin tukahduttamista, koska silloin löydetään missä koronavirus piileskelee.

Worldometers

Hallitus rajoittaa tilapäisesti velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin

Hallitus on antanut lakiesityksen, jolla rajoitetaan velkojan oikeutta hakea yritys konkurssiin. Koronavirusepidemia aiheuttaa monille yrityksille taloudellisen ahdingon, joka ei kuitenkaan useimpien osalta jää pysyväksi. Lakiesityksen tavoitteena on auttaa mahdollisimman monia yrityksiä selviämään koronavirustilanteen aiheuttamista talousvaikeuksista.

– Niin sanottuja turhia konkursseja tulee nyt välttää. Osa elinkelpoisista ja hyvin voivista yrityksistä on koronavirusepidemian takia joutunut tilapäisiin maksuvaikeuksiin, mikä tavallisesti voisi johtaa konkurssiin. Nyt tehtävillä muutoksilla annamme yrityksille aikaa selviytyä haastavien aikojen yli ilman, että yritystoimintaa täytyy lopettaa, sanoo oikeusministeri AnnaMaja Henriksson.

Konkurssin edellytyksenä on maksukyvyttömyys. Konkurssilaissa yritys oletetaan maksukyvyttömäksi, jos se ei ole maksanut velkaansa viikon päästä siitä, kun se on saanut maksukehotuksen. Lakimuutoksen myötä näin ei enää käy. Maksukyvyttömyyden pitää olla pidempikestoista, jotta velkoja voi jatkossa tehdä konkurssihakemuksen.

Muutoksen odotetaan vaikuttavan myös perintäyhtiöiden toimintaan ja rajoittavan konkurssiuhan käyttämistä perinnässä. Näin varmistetaan, että velkojat eivät käytä konkurssiuhkaista maksukehotusta, kun ne perivät saatavia yrityksiltä, jotka ovat joutuneet koronaepidemian vuoksi vaikeuksiin.

Laki tulee voimaan mahdollisimman pian ja on voimassa 31.10.2020 saakka.

Valtioneuvosto

Puolustusvoimat saa lisärahaa sopimussotilaiden palkkaamiseksi

Hallitus on lisännyt Puolustusvoimille budjettikehykseen 2,2 miljoonaa euroa sopimussotilaiden palkkaamiseen vuonna 2021. Kehyslisäys mahdollistaa noin 85 henkilötyövuoden lisäyksen, mikä turvaa riittävän kouluttajamäärän varusmieskoulutusta antavissa joukko-osastoissa.

– ­Sopimussotilaiden avulla vahvistamme varusmiestemme koulutusta ja tuemme kantahenkilökuntamme jaksamista heidän vaativassa työssään, puolustusministeri Antti Kaikkonen korostaa.

Sopimussotilaiksi palkataan varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneita henkilöitä. Määräaikaisia sopimussotilaita palkkaamalla tuetaan nuorten työllistymistä erityisesti matalan työllisyyden alueilla. Sopimussotilasjärjestelmällä edistetään myös hakeutumista aliupseerin tehtäviin sekä jatko-opintoihin Puolustusvoimissa.

Valtioneuvosto

Suomalaisille muna- ja lihatuotteille vientilupa Singaporeen

Singapore on myöntänyt huhtikuun alussa vientiluvan suomalaisille munatuotteille sekä siipikarjan-, sian- ja naudanlihasäilykkeille. Vientilupaa siipikarjanlihalle ja kananmunille ei vielä saatu, mutta työ näiden vientilupien eteen jatkuu.

Ruokavirasto käynnisti ja saattoi valmiiksi kyseisten markkinoillepääsyhankkeiden edellyttämät selvitykset siipikarjanlihan osalta 2016 ja munien ja munatuotteiden osalta 2019. Ruokavirasto myös järjesti Singaporen ruokaviranomaisen auditoinnin Suomessa syyskuussa 2019.

Suomella on ollut jo vuosia lupa viedä Singaporeen pakastettua naudan-, sian- ja poronlihaa. Tuoreen sianlihan vientilupa saatiin kesäkuussa 2019. Suomesta voidaan viedä Singaporeen eläinperäisistä elintarvikkeista myös maitotuotteita ja kalastustuotteita.

Suomesta vietiin Singaporeen 2019 sianlihaa, kalavalmisteita, maitotuotteita, suklaata, leipomotuotteita, hedelmä- ja kasvimehuja, vahvoja alkoholijuomia, pieniä määriä vesiä ja mallasjuomia sekä eläinten rehuja ja rehuentsyymejä.

Valtioneuvosto

Viro liittyi mukaan yhteiseen panssariajoneuvojärjestelmän kehittämishankkeeseen

Suomi ja Latvia allekirjoittivat 29.1.2020 teknisen järjestelyasiakirjan (TA, Technical Arrangement) maiden välisen yhteisen maavoimien liikkuvuutta parantavan kehittämishankkeen käynnistämisestä. Asiakirjan allekirjoittivat tuolloin puolustusministeri Antti Kaikkonen ja Latvian puolustusministeri Artis Pabriks. Nyt myös Viro liittyy mukaan hankkeeseen, kun Viron puolustusministeriön kansliapäällikkö Kristjan Prikk allekirjoitti asiakirjan 2.4.2020.

”On tärkeää, että maiden välistä puolustusyhteistyötä jatketaan naapurimaiden kanssa myös kriisiaikana. Olemme erittäin iloisia, että myös Viro on nyt mukana kehittämishankkeessa”, toteaa puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti.

Yhteishankkeen tavoitteena on kehittää yhteinen, panssaroitu pyöräajoneuvojärjestelmä. Mikäli kehitystyö johtaa tulevaisuudessa varsinaisiin ajoneuvojärjestelmän hankintoihin, parantaa yhteinen järjestelmä kunkin maan maavoimien liikkuvuutta, kustannustehokkuutta, yhteensopivuutta ja huoltovarmuutta.

Kehitettäväksi ajoneuvoalustan pohjaksi on jo aiemmin valittu kansallisten ja monikansallisten testausten ja evaluointien perusteella kotimainen Patrian 6×6-pyöräpanssariajoneuvoalusta, joka on täyttänyt testauksissa ja evaluoinneissa alustalle asetetut suorituskykyvaatimukset.

Valtioneuvosto