Kotihoidon pysäköintihelpotukset lausunnoille

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta, jolla sujuvoitetaan ja helpotetaan kotihoidon pysäköintiä. Muutokset on tarkoitus tehdä uuteen tieliikennelakiin, joka tulee voimaan 1.6.2020.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta, jolla sujuvoitetaan ja helpotetaan kotihoidon pysäköintiä. Muutokset on tarkoitus tehdä uuteen tieliikennelakiin, joka tulee voimaan 1.6.2020.

Asian taustalla on eduskunnan lausuma, joka annettiin tieliikennelain hyväksymisen yhteydessä. Eduskunta edellytti, että kotihoidon ja vastaavien kotiin tarjottavien palvelujen työntekijöiden pysäköinnin helpottamiseksi valmistellaan tarvittavat lakimuutokset.

– Suomalainen väestö ikääntyy ja kotihoidon tarve kasvaa. Haluamme helpottaa kotihoidon työntekijöiden pysäköintiä, jotta hoitotyölle jäisi enemmän aikaa. Maksuton pysäköinti ja pysäköintioikeuden laajentaminen ovat odotettuja muutoksia ja uskon, että lainsäädännölle on laaja tuki yhteiskunnassa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin.

Ehdotuksessa kotihoidon työntekijöille säädettäisiin mahdollisuus poiketa pysäköinnin rajoituksista kaikkialla Manner-Suomen alueella. Pysäköintimahdollisuuksia parannettaisiin samalla tavalla kuin vammaispysäköinnistä on tällä hetkellä säädetty.

Uusi sääntely mahdollistaisi aikarajoittamattoman ja maksuttoman pysäköinnin pysäköintipaikoilla kunnan katuverkolla. Lisäksi olisi mahdollista pysäköidä kadulla, jossa pysäköinti on kielletty liikennemerkillä pysäköintikielto (C38) tai liikennemerkillä pysäköintikieltoalue (C39).

Tämän lisäksi kotihoidon pysäköintitunnuksella olisi mahdollista pysäköidä pihakadulla muuallakin kuin merkityllä pysäköintipaikalla.

Liikennemerkin huoltoajo sallittu (H25) kiellosta huolimatta lisäkilven vaikutusalueella olisi mahdollista ajaa pysäköintitunnuksella varustettua ajoneuvoa ja pysäköidä ajoneuvo.

Kotihoidon pysäköintiin tarvittaisiin kunnan myöntämä pysäköintitunnus. Tunnus voitaisiin myöntää kotihoidon työntekijälle tai kotihoitoa tarjoavalle yritykselle, yhdistykselle tai julkisyhteisölle.

Kotihoidon pysäköintitunnus ei kuitenkaan oikeuttaisi pysäköimään sääntöjen vastaisesti muulla tiellä kuin kadulla eikä tien ulkopuolella esimerkiksi asuinkiinteistön piha-alueella.

Kotihoidon pysäköintitunnus ei kuitenkaan oikeuttaisi pysäköimään yksityistiellä, maantiellä eikä maastossa tai esimerkiksi asuinkiinteistön piha-alueella.

Mitä seuraavaksi?

Lausuntoaika päättyy 3.12.2019. Lausuntopyyntö on julkaistu osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi.

Lausuntokierroksen jälkeen lain valmistelu jatkuu virkamiestyönä.

Uusi tieliikennelaki on jo hyväksytty ja se tulee voimaan 1.6.2020. Myös nyt valmisteltavien muutosten on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan.

Loppusyksyllä järjestettävä keskustelusarja pureutuu diasporan merkitykseen lähtömaan vakauttamisessa

Loka-marraskuussa järjestettävässä neliosaisessa keskustelusarjassa selvitetään, millainen merkitys Suomessa asuvilla diasporilla on entisten kotimaiden jälleenrakennuksessa ja rauhan ylläpidossa. Kaksi tilaisuuksista käsittelee Somaliaa, yksi Afganistania ja yksi Irakia ja Syyriaa.

Tilaisuuksissa keskustellaan muun muassa diasporan osallistumisesta järjestöjen kehitysyhteistyöhön, lähtömaiden talouselämään ja niitä koskevaan kansainväliseen työhön. Lisäksi pohditaan diasporan osallistumismahdollisuuksia Suomessa käytävään lähtömaita koskevaan keskusteluun. Keskustelua käydään myös paluumuutosta – mitkä tekijät kannustavat paluuseen, millaisia esteitä sille on olemassa ja millaista paluumuutto on käytännössä.

Tilaisuudet ovat avoimia ja niihin on vapaa pääsy. Keskustelusarjan avaa Afganistania koskeva tilaisuus, joka järjestetään 28.10.2019 klo 16.30-18.30. Irakia ja Syyriaa koskeva tilaisuus järjestetään tiistaina 29.10.2019 klo 17-19. Molemmat tilaisuudet järjestetään Fingo ry:n tiloissa, Amazon-salissa osoitteessa Elimäenkatu 25-27 (5. krs), Helsinki.

Somaliaa koskevat tilaisuudet järjestetään somalidiasporaa ja heidän kanssaan työskenteleviä toimijoita kokoavan EUROSOM-foorumin yhteydessä 29.-30.11.2019 kulttuurikeskus Caisassa osoitteessa Kaikukatu 4 B, Helsinki.

Keskustelusarjan toteuttavat Suomen Somalia-verkosto ry yhdessä Vikesin (Viestintä- ja kehityssäätiö) ja Fingo ry:n (Suomalaiset kehitysjärjestöt – Finnish Development NGOs) kanssa osana AUDA-hanketta. AUDA on Euroopan unionin kansallisen Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) tukema kaksivuotinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää avustetun vapaaehtoisen paluun kansallista rakennetta. Hankkeen kohdemaita ovat Irak, Afganistan ja Somalia, ja sen toteutuksesta vastaavat Maahanmuuttovirasto, ulkoministeriö ja Kriisinhallintakeskus.

Globaalisaatio levittää vaarallista kasvitautia tulipoltetta

Tulipoltetta esiintyy laajasti monissa Euroopan maissa sekä mm. Yhdysvalloissa. Se tuhoaa helposti laajoja kasvustoja ja voi olla uhka ruokatuotannolle.

Vaarallinen kasvitauti tulipolte voi levitä Suomeen ulkomailta ostetuissa taimissa. Levintäriski koskee erityisesti omena- ja päärynäpuun taimia. Tämän vuoksi on tärkeää noudattaa seuraavia ohjeita:

Vältä tuomasta tulipoltteen isäntäkasveja. Erityisesti omena- ja päärynäpuiden taimissa voi piillä tulipoltebakteeri.
Tiedustele, missä taimet on kasvatettu. Ammattimaiset taimitarhat kuuluvat viranomaisten tekemien tarkastusten piiriin. Yksittäisillä kaupustelijoilla voi olla myynnissä myös harrastajien kasvattamia taimia, joita ei ole tarkastettu.
Osta vain terveen ja hyväkuntoisen näköisiä taimia. Tutustu tulipoltteen oireisiin.
Varmista, että ostamallasi taimella on ZP-kasvipassi. Se on yleensä taimeen kiinnitetty lappu, jossa on merkintä ZP.
Säilytä kasvipassi. Jos taimessa havaitaan myöhemmin tulipoltteen oireita, viranomaiset voivat passin tietojen perusteella jäljittää taimen alkuperän.
EU:n ulkopuolisista maista tulipoltteen isäntäkasvien tuonti on kielletty.
Tulipoltteen tärkeimmät isäntäkasvit:
omenat, päärynät, pihlajat, tuomipihlajat, orapihlajat, aroniat ja tuhkapensaat

Ruokavirasto

Turku: Veroprosentti ei nouse – Menoja pienennetään

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve on julkistanut maanantaina 14.10 talousarvioesityksensä vuodelle 2020 ja taloussuunnitelman vuosille 2021 – 2023. Samassa yhteydessä Turun kaupunki on kertonut talousarvioon sisältyvästä Turun talouden sopeuttamisohjelmasta, jossa esitetään kaikkiaan 95 toimenpiteen käynnistämistä.

Talousarvioesitys on laadittu siten, että taloussuunnitelma on tasapainossa vuonna 2023 ja suunnitelmakauden päätteeksi vuosikate ylittää poistot. Kaupungin kunnallisveron esitetään pysyvän ennallaan 19,50 prosentissa.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin on tulossa ensi vuodeksi korotus. Kilpailukykysopimuksen ja indeksijäädytysten päättyessä on arvioitu, että valtion rahoitus kuntien järjestämistä peruspalveluista kasvaa yhteensä hieman yli 600 miljoonalla eurolla. Turun valtionosuudet kasvaisivat noin 15 miljoonaa euroa, mikä on huomioitu ensi vuoden talousarviossa.

Valtionosuuksiin liittyy myös epävarmuustekijöitä. Hallitusohjelmassa on mainittu useita lisätehtäviä kunnille, kuten oppivelvollisuusiän nostaminen ja erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen liittyviä velvoitteita, jotka on luvattu huomioida täysimääräisesti joko lisärahoituksella tai muita tehtäviä vähentämällä. Näiden lisätehtävien toteutumisesta, aikataulusta ja rahoituksesta ei ole varmuutta ja siten niiden vaikutusta ensi vuoden talousarvioon ei ole huomioitu.

Sopeuttamisohjelmassa noin 59 miljoonan euron säästö- ja kehittämistoimenpiteet

Reunaehtoina valmistelussa on ollut, että taloutta sopeutetaan taloussuunnitelmakaudella 2020-2023 vähintään 50 miljoonalla eurolla, käyttötalouden nettomenojen kasvu saa olla keskimäärin 1,3 prosenttia vuodessa ja että henkilöstömäärä ei saa kasvaa.

Sopeuttamisohjelmaan on nyt valmistelu kaikkiaan 95 toimenpidettä, joiden yhteissumma on yli tavoitellun ja on 59 miljoonaa euroa. Keinoja on etsitty keinoja kaikilta kaupungin toimialoilta sekä konsernin yhtiöistä ja kuntayhtymistä. Apuna valmistelussa on ollut kuntatalouden konsulttitoimisto Perlacon Oy.

Toimenpiteissä on runsaasti rakenteellisia muutoksia ja uudistuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhuspalvelujen rakennemuutos, jossa lisätään tehostetun palveluasumisen paikkoja sekä intervallihoitoa seuraavan viiden vuoden aikana, sairaalatoiminnan kehittäminen, päiväkotiverkon optimointi ja hallintopalveluiden uudistaminen.

Muita ehdotettuja toimia ovat esimerkiksi asiakasmaksujen korotukset, oppilasryhmäkokojen optimointi, keskustan nuorisotila Vimmalle korvaavien tilojen etsiminen, kiekkopysäköinnin muuttaminen maksulliseksi ja maksullisen pysäköinnin alueen laajennus sekä kaupungin henkilöstökassan koron pienentäminen.

Turku

 

Lapissa yksityiset vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköt on nyt kaikki tarkastettu

Lapin aluehallintovirasto pyysi tammikuussa 2019 kaikkia toimialueensa kuntia tarkastamaan yksityiset vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköt maaliskuun loppuun mennessä. Kuntien tekemien tarkastusten perusteella yksityisissä vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköissä on samantyyppisiä haasteita kuin muuallakin maassa. Haasteiksi nousivat puutteet yksiköiden suunnitelmissa ja lääkehuollossa sekä henkilöstön rekrytointiongelmat. Puutteita ilmeni myös yksiköiden omavalvontasuunnitelmissa ja asiakkaiden rajoittamistoimiin liittyen.

Lääkehoidon suunnitelmat ja luvat olivat joiltakin osin puutteelliset muutamissa yksiköissä. Pula henkilöstöstä on aiheuttanut haasteita joillekin yksiköille ja etenkin äkillisissä poissaolotilanteissa sijaisten saaminen on ollut haastavaa.

Tarkastuksissa ilmenneiden puutteiden osalta kunnat ohjasivat ja edellyttivät yksiköitä laittamaan palvelut asianmukaiseen kuntoon. Kuntien tekemissä tarkastuksissa ei tullut esille sellaisia välittömiä asiakkaiden turvallisuutta vaarantavia puutteita, joiden perusteella aluehallintovirasto olisi ottanut jonkin yksikön erityiseen valvontaan.

Kunnat saivat tarkastuksien tekoon apua aluehallintovirastolta

Tarkistuspyynnön syynä oli yksityisten palveluasumisyksiköiden määrän voimakas kasvu vuoden 2018 aikana ja alkuvuodesta 2019 käynnistynyt julkinen keskustelu vanhusten tehostetun palveluasumisen puutteista. Vanhusten yksityiset tehostetun palveluasumisen yksiköt Lapissa -raportti antaa kuntien tarkastuksiin perustuvan kokonaiskuvan Lapin yksityisten vanhusten tehostettujen asumispalveluyksiköiden tilanteesta talvella 2019.

Tarkastusten tueksi kunnille toimitettiin aluehallintovirastojen käyttämä tarkastuslomake, jota suositeltiin käyttämään tarkastuksia tehtäessä. Lomakkeessa on kattavasti käsitelty erilaiset palveluasumiseen liittyvät asiat kuten palveluiden organisointi, henkilöstö ja johtaminen, tilat, asiakkaan asema ja oikeudet, perustarpeista huolehtiminen ja terveyspalvelut. Kuntien viranhaltijat tarkastivat lomakkeessa käsitellyt asiat.

Kuntia ohjattiin tarkastuslomakkeen lisäksi käymään tarkastuskäynnillä läpi satunnaisesti valitun työvuorolistan toteuman ja vertaamaan sitä asukkaiden hoitoisuusarvioihin ja palvelutarpeeseen. Tarpeen mukaan lääkeluvat, ruokalistat ja muut asukkaiden hoidon laatuun ja turvallisuuteen vaikuttavat asiat pyydettiin tarkastamaan yksityiskohtaisesti.

Kunnat valvovat alueellaan toimivia yksityisiä palveluntuottajia

Kuntien tehtävä on valvoa alueellaan toimivia yksityisiä palveluntuottajia ja huolehtia siitä, että annettu ohjaus ja kehotukset johtavat vaadittuihin muutoksiin. Aluehallintovirasto puolestaan valvoo sekä yksityisten palveluntuottajien että kuntien toimintaa.

Aluehallintovirasto

Pitäisikö rikoslakia päivittää terrorismin tulkinnan osalta?

HBL haastatteli kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professoria Martin Scheininia koskien Suomen rikoslain tulkintaa terrorismista. Scheinin on mm. sitä mieltä, että Kuopion isku tulisi tulkita terroriteoksi, samoin kuin esimerkiksi Kauhajoen (2008), Jokelan (2007) ja Myyrmannin (2002) iskut.

”Scheinin perustelee asiaa mm. sillä, että kyseinen laki on tehty ikäänkuin reaktiona 2000-luvun aikana tapahtuneita lukuisia islamistisia terroritekoja vastaan. Lisäyksiä rikoslakiin terrorismiin liittyen on tehty muutamia matkan varrella ja ovat perustuneet lähinnä tilapäisiin ratkaisuihin vallinneissa olosuhteissa.

Hänen mielestään keskeistä terrorismissa on, että teko itsessään kohdistuu sivullisiin, jotka eivät liity asiaan millään lailla. Nykyinen rikoslaki edellyttää näyttöä terroristisesta aikomuksesta, joka voi olla haastava näyttää toteen. Scheinin pitää lakia huonosti muotoiltuna. Sivullisiin uhreihin kohdistuneet väkivallanteot ovat hänen mielestään itsessään terroritekoja. Lisäksi hänen mielestään nykyinen lainsäädäntö kohdistuu liian yksipuolisesti muslimien tekemiin terroritekoihin suhteessa ei-muslimeihin”

Onhan se kieltämättä hieman outoa, että jos Suomessa tuomitaan terrorismilainsäädännön nojalla yksipuolisesti, viattomiin sivullisiin kohdistettujen terrori-iskujen tekijöistä, ilmeisesti ainoastaan muslimeja.

Europolin tilannekatsauksesta terrorismista EU:ssa vuoden 2018 osalta käy selkeästi ilmi pääryhmittäin useita erityyppisiä terroristisia toimijoita unionin alueella, joita tällä hetkellä ovat:
– Etno-nationalistit ja separatistit; aktiivisia etenkin Pohjois-Irlannissa
– Jihadistit; eniten kuolemaan johtaneita terrori-iskuja unionin alueella
– Vasemmistotahot ja anarkistit, aktiivisia etenkin Italiassa, Kreikassa ja Espanjassa
– Oikeistotahot, yksi isku Italiassa
– Yhdenasian toimijat; mm. eläinten oikeuksia ajavat toimijat

HBL

Europol

Häviääkö multa maapallolta lähivuosikymmeninä?

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on arvioinut viljavan maaperän katoavan maapallolta nykymenolla 60 vuoden sisällä ja tämä tarkoittaisi silloin viljelyn edellytysten loppumista ja mahdollisesti yleistä nälänhätää. Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC on myös hiljattain nostanut esiin huolensa asiasta ilmastonmuutoksen yhteydessä.

Suurimmaksi ongelmaksi maaperän köyhtymiselle, viljelykelpoisen multavan eloperäisen maan häviämiselle nostetaan esiin yksi­puolinen tehoviljely ja usein pelkkien väkilannoitteiden käyttö. Toinen ongelma on eroosio jonka takia pintamaata saatta kulkeutua pois tuulen tai veden mukana.

Nykymuotoinen globalisaatio, joka suosii suuria tuottajia, jotka tahkoavat tulosta etenkin viennin turvin harjoittavat pääsääntöisesti tehoviljelyä. Erilaiset toimet sadon maksimoimiseksi keinotekoisin menetelmin edistävät helposti maaperän viljavuuden heikkenemistä. Perinteisemmät viljelymuodot tuottavat usein pienempää satoa, mutta samalla ne turvaavat paremmin luonnon monimuotoisuuden ja elinkelpoisuuden jatkumisen.

Keskiajalla ja vielä Euroopan teollistumisen alkuvaiheissa käytettiin esim. Suomessa pääsääntöisesti kahta eri viljelymuotoa. Toinen oli kaskiviljely, jossa polttamalla kasvustoa saatiin tarvittavaa lannoitetta maaperään ja toinen oli karjanpito lannan saamiseksi viljapelloille. Hyvin harva tilallinen piti karjaa silloin muinoin lihan takia. Lihaa saatiin pääasiassa riistasta ja kaloista. Lampaista saatiin villaa ja lehmistä maitoa sekä hyvää maanparannusainetta. Lisäksi käytössä oli vuoroviljelyt ja kesannointi. Tämä turvasi raivattujen peltoalueiden riittävän tuoton perhekunnille normaalioloissa. Katovuodet ja sodat aiheuttivat kuitenkin usein nälänhätää.

Tällainen perinteinen ja ympäristöä vaaliva viljelymuoto ei luonnollisestikaan tuota mitään kovin suurta ylijäämää. Eikä siitä välttämättä riittäisi samalla tavalla vientiin kuin mitä nykymuotoisesta tehoviljelystä riittää.

Nykymuotoinen vapaakauppasopimusten turvin harjoitettu vienti tuottaa usein yritysten omistajille huomattavia tuloja, mutta samalla se usein myös tuhoaa esim. maaseutuelinkeinoja, lisää eriarvoisuutta, aiheuttaa työttömyyttä ja tätä kautta epätoivoa ja kansainvaelluksia. Hyvä esimerkki tästä on Meksiko, Yhdysvallat ja vapaakauppasopimus NAFTA, joka solmittiin vuonna 1994. Tällä valtioiden välisellä vapaakauppasopimuksella tuhottiin Meksikon elinvoimainen maaseutu, koska sopimus avasi ovet yhdysvaltalaisille maissin suurtuottajille. Näiden yritysten tuottama halpamaissi syrjäytti meksikolaisten maanviljelijöiden viljelemän maissin ja maa, joka oli ennen ollut maissin viejämaa joutui nyt suureen ahdinkoon muuttuen samalla maissin tuojamaaksi. Lähes koko maaseutuelinkeino romahti aiheuttaen suurta työttömyyttä ja vielä tänä päivänä vaeltaa epätoivoisia ihmisiä Meksikosta kohti Yhdysvaltoja työn toivossa.

Myös Yhdysvaltain tehdastyöläisistä monet jäivät työttömiksi, koska Meksikon puolelle nousi erilaisia tuotantolaitoksia, joissa työn kustannukset olivat paljon halvempia kuin Yhdysvalloissa. Tästä syystä tuotantoa siirrettiin etenkin autoteollisuuden piirissä rajan toiselle puolelle paremman tuoton saamiseksi.

Monet ihmiset eri puolilla maailmaa elävät vielä nykyisin erittäin niukan ravinnon turvin siitä huolimatta, että ruoan ylituotanto globaalilla tasolla on  huomattava. Kohtaanto-ongelma ravinnon saatavuuden osalta on kuitenkin sydäntä särkevää. Tehotuotanto ja vapaakauppa, esimerkiksi maataloudessa laskee tuottajahintoja ja monet pienviljelijät elävät lähes kädestä suuhun ja tämä on globaali ilmiö. Asian raadollisuus piilee siinä, että kun pienelle alkutuottajalle maksetaan maassa X usein se mitätön korvaus suhteessa tehtyyn työhön ja kuluihin, jonka jälkeen kyseinen erä elintarviketta myydään isomman toimijan toimesta halvalla maahan Y, jossa samalla ajetaan tämän maan pientuottajat usein niin ahtaalle, että seurauksena on helposti pientilallisten konkursseja ja uusi ”Meksiko”.

Maapallon väkiluku on tällä hetkellä n. 7,7 miljardia.
Aliravittujen ihmisten osuus on n. 837 miljoonaa.
Ylipainoisten ihmisten osuus on n. 1,7 miljardia.
Sairaalollisen lihavien osuus on n. 741 miljoonaa.
Tänään nälkään kuolleiden osuus on n. 13,7 tuhatta.

Kaatopaikoille päätyvän ruoan osuutta ei ole laskettu.

Suomessakin osa kansasta näkee nälkää.

YLE Areena, Ulkolinja

HS

Worldometers

Kaupunginhallitus käsittelee Espoon talousarvion kehystä ja veroprosentteja maanantaina

Kaupunginhallitus käsittelee veroprosentteja ja vuosien 2020-22 talouden kehystä maanantaina. Valtuusto päättää asiasta 21.10.2019. Ehdotuksen mukaan tuloveroprosentti olisi 18% ja kiinteistöveroprosentit kiinteistöverolain mukaisilla alarajoilla myös ensi vuonna.

Valmisteluaikataulua on myöhennetty, koska tiedot kuntien verotuloista ja niiden tilitysten jaksotuksesta ovat olleet epävarmoja. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän esitys ensi vuoden talousarvioksi julkaistaan 31.10.2019 ja se sisältää tarkemman kuvauksen kaupungin toiminnasta ja investointien sisällöstä.

Kunnallisveron ennakonpidätysten kertymät eivät ole kasvaneet odotetulla tavalla vuonna 2019. Kuntaliiton arvion mukaan ennakoita olisi pitänyt kertyä kunnille syyskuun loppuun mennessä noin 500 miljoonaa euroa toteutunutta enemmän.

Espoossa vuoden 2019 verotulot alittuvat noin 70 miljoonalla eurolla. Myös kehyksen arvio kunnallisveron kehityksestä sisältää edelleen epävarmuutta verohallinnon uudistusten johdosta. Kaikkiaan Espoon verorahoituksen eli verojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan 6,6 prosenttia vuonna 2020 ehdotuksen mukaisilla entisillä veroprosenteilla.

Käyttötalouden menot kasvavat mm. palvelutarpeen, ict-kustannusten sekä joukkoliikenteen kasvun myötä vertailukelpoisesti 2,9 prosenttia ja kaupungin nettomenot 4,7 prosenttia. Tietoja tarkennetaan kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä.

 

Espoo

Sek­si­työ­läi­set jou­tu­vat jat­ku­vas­ti poh­ti­maan, kuin­ka nä­ky­viä he voi­vat olla

Vaikka seksin myyminen näkyy Suomessa julkisilla paikoilla rajallisesti, se on läsnä poliittisissa keskusteluissa, mediassa sekä kansalaisten mielissä, joissa tietyt kehot yhdistetään kaupalliseen seksiin ilman että mitään seksuaalista kanssakäymistä tapahtuisi. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.
Seksityötä tekevät venäjänkieliset naiset joutuvat jatkuvasti toimimaan siten, ettei heitä voida käytöksensä perusteella tunnistaa seksin parissa työskenteleviksi.

”- Maahanmuuttajanaiset, jotka toimivat kaupallisen seksin parissa, koetaan niin sanottuina tilaan tunkeutujina, koska heidän läsnäolonsa paljastaa suomalaisen yhteiskunnan rajat liittyen erityisesti sukupuolten tasa-arvoon ja yhteiskunnalliseen tasa-arvoon, sanoo väitöskirjatutkija Anastasia Diatlova Helsingin yliopistosta.”

Väitöskirjassa tutkittiin kaupallisen seksin parissa toimivien venäjänkielisten naisten elämiä ja työkokemuksia Suomessa. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten suomalaisessa yhteiskunnassa suhtaudutaan kaupalliseen seksiin ja miten tämä vaikuttaa seksin parissa työskentelevien maahanmuuttajanaisten jokapäiväiseen elämään.

Tutkimuksesta ilmenee, että seksin parissa työskentelevät naiset ovat itsenäisiä ja he liikkuvat paljon, mikä kasvattaa heidän tienestejään.

”- Tämä kuitenkin vahingoittaa heidän suhteitaan omaan alkuperämaahansa ja estää myös muodostamasta vahvoja siteitä Suomeen, Diatlova muistuttaa.”

Tutkimuksessa tehdyistä haastatteluista nousee esiin, että kaupallisessa seksissä tarvitaan tiettyjä taitoja: haastateltavista kumpuaa tietyntyyppinen työläinen, jota luonnehtii soveltuvuus kaupalliseen seksiin.

Nä­ky­mät­tö­miä yh­teis­kun­nal­le, mut­ta nä­ky­viä mah­dol­li­sil­le asiak­kail­le

Kaupallisen seksin seurauksena muodostuu moraalinen järjestelmä, jossa tarkkailu ja hallinta kohdistetaan maahanmuuttajanaisiin tai naisiin, joita pidetään maahanmuuttajina.

”- Se pakottaa heidät muokkaamaan jokapäiväistä elämäänsä niin, että he ovat näkymättömiä valtion edustajille sekä yhteiskunnalle ylipäänsä, mutta näkyviä potentiaalisille asiakkailleen, Diatlova toteaa.”

Väitöstutkimusta varten kerätty tietoaineisto sisältää havainnointia klubeilla, privaateissa sekä seksityöläisille palveluja tarjoavan eteläsuomalaisen kansalaisjärjestön tiloissa; haastatteluja kaupallisen seksin alan avaintoimijoiden kanssa sekä haastatteluja venäjänkielisten kaupallisen seksin parissa toimivien naisten kanssa.

Tutkimus näyttää, miten suomalaisessa yhteiskunnassa suhtaudutaan kaupalliseen seksiin ja miten tämä vaikuttaa kaupallisen seksin parissa toimivien maahanmuuttajanaisten elämiin. Se myös nostaa esiin eri strategioita, joita maahanmuuttajanaiset käyttävät pärjätäkseen vaikutusten kanssa jokapäiväisessä elämässään.

Suomessa seksin myyminen on laillista mutta seksin ostaminen parittajan avulla toimivalta seksin myyjältä tai ihmiskaupan uhrilta on kiellettyä.

Kaartin jääkärirykmentin valmiusyksikkö ja kaupunkijääkärit harjoittelevat Ruotsin Kvarnissa

Kaartin jääkärirykmentin johtama Kvarn 19 -harjoitus järjestetään Ruotsissa 12.–20.10.2019. Harjoitukseen osallistuu varusmiehiä ja henkilökuntaa yhteensä noin 200 henkilöä. Harjoituksen päätavoitteena on Kaartin jääkärirykmentin valmiusyksikön ja kaupunkijääkäreiden valmiuden ja suorituskyvyn kehittäminen vaativissa taistelutehtävissä rakennetulla alueella.

Ruotsin maavoimien rakennetun alueen koulutuskeskus Kvarnissa on pienen taajaman kokoinen harjoitusympäristö, joka mahdollistaa realistisen taistelun rakennetulla alueella, joukkojen suorituskyvyn todellisen mittaamisen ja palautteen antamisen taistelijoille simulaattoriavusteisesti. Vastaavanlaista harjoitusympäristöä ei ole kotimaassa. Harjoitus kehittää kansainvälistä yhteistoimintakykyä sekä antaa mahdollisuuden harjoitella joukkojen perustamista ja keskittämistä kansainvälisiin harjoituksiin.

Harjoituksen johtaa Uudenmaan jääkäripataljoonan komentaja everstiluutnantti Petri Toivonen. Kvarn 19 -harjoitus on osa Maavoimien vuoden 2019 kansainvälistä harjoitusohjelmaa sekä osa Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä yhteistyötä (FISE). Kaartin jääkärirykmentti on harjoitellut vuosittain Kvarnissa vuodesta 2016 lähtien.