Kaartin jääkärirykmentin valmiusyksikkö ja kaupunkijääkärit harjoittelevat Ruotsin Kvarnissa

Kaartin jääkärirykmentin johtama Kvarn 19 -harjoitus järjestetään Ruotsissa 12.–20.10.2019. Harjoitukseen osallistuu varusmiehiä ja henkilökuntaa yhteensä noin 200 henkilöä. Harjoituksen päätavoitteena on Kaartin jääkärirykmentin valmiusyksikön ja kaupunkijääkäreiden valmiuden ja suorituskyvyn kehittäminen vaativissa taistelutehtävissä rakennetulla alueella.

Ruotsin maavoimien rakennetun alueen koulutuskeskus Kvarnissa on pienen taajaman kokoinen harjoitusympäristö, joka mahdollistaa realistisen taistelun rakennetulla alueella, joukkojen suorituskyvyn todellisen mittaamisen ja palautteen antamisen taistelijoille simulaattoriavusteisesti. Vastaavanlaista harjoitusympäristöä ei ole kotimaassa. Harjoitus kehittää kansainvälistä yhteistoimintakykyä sekä antaa mahdollisuuden harjoitella joukkojen perustamista ja keskittämistä kansainvälisiin harjoituksiin.

Harjoituksen johtaa Uudenmaan jääkäripataljoonan komentaja everstiluutnantti Petri Toivonen. Kvarn 19 -harjoitus on osa Maavoimien vuoden 2019 kansainvälistä harjoitusohjelmaa sekä osa Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä yhteistyötä (FISE). Kaartin jääkärirykmentti on harjoitellut vuosittain Kvarnissa vuodesta 2016 lähtien.

Lisää hiilinieluja – Hiilidioksidi valtaa ilmakehän

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on painanut paniikkinappulaa; nyt pitää äkkiä ruveta lisäämään hiilinieluja koska muutoin ilmasto muuttuu liian lämpöiseksi, josta sitten ilmeisesti seuraa jonkinlainen ylikuumeneminen?

Ilmaston muuttumista on ihan turha kenenkään kiistää, koska se on maapallon syntyhetkestä asti ollut jatkuvassa muutoksessa, mutta termistä hiilinielu voidaan sitten jo olla montaa eri mieltä. Hiili on elintärkeä alkuaine niin eläville olennoille kuin kasveille. Hiiltä esiintyy lukuisissa eri muodoissa vähän joka puolella ja ilman sitä nykyisen kaltaista elämää ei olisi maapallolla. Ilmastohysterian nimissä hiilinieluiksi on listattuna mm. suot, metsät ja maaperä.

Suot ja metsät pitäisi nyt suojella ja fossiilisista polttoaineista pitäisi luopua, koska hiilidioksidista on tullut maailmanlaajuinen pahis. Suomenkin pitäisi siirtyä pelkästään uusiutuviin energiamuotoihin kuten biopolttoaineisiin, koska etenkin öljyä pidetään erittäin pahana hiilidioksidin lähteenä. Ja hiilidioksidi taas mielletään nykyisin jo lähes maailmanlopun alullepanijaksi. Metaanista ja otsonista, etenkin alailmakehässä ei sitävastoin juurikaan kuule puhuttavan. Saatikka sitten siitä miten paljon vesihöyry vaikuttaa lämmön säätelyyn yläilmakehässä.

Fossiilisiin polttoaineisiin kuuluu perinteisen öljyn lisäksi myös maakaasu. Molemmat ovat syntyneet ajan saatossa esihistoriallisista kasveista ja meren eliöistä, jotka ovat painuneet ajan kanssa syvälle maahan. Siellä kuumuus ja paine on muuttanut jäännökset nestemäisiksi ja kaasumaisiksi hiilivedyiksi, eli raakaöljyksi ja kaasuksi.

Kun näitä käyttää energiamuotona syntyy palamisjätteenä mm. hiilidioksidia. Palamisprosessissa tarvitaan myös happea. Samoin on laita, kun käytetään biomassaa tai biopolttoaineita energian tuotantoon esim. sähkölaitoksia ja liikenteessä. Biomassaa on erilaiset eloperäiset jätteet, kuten puut, hakkuujätteet sekä sokeria ja tärkkelystä sisältävät kasvit. Näistä kaikista vapautuu poltettaessa energiaa siinä missä esim. öljystä tai kivihiilestä hyödynnettäväksi energiantuotannossa.

Myös biomassa tuottaa palamisprosessin lopputuotoksena mm. hiilidioksidia. Hups! Eikös tässä nyt olla yritetty nimenomaan päästä eroon tuosta pelottavasta ja pahasta hiilidioksidi-möröstä?
Entäpä sitten ne todelliset erot uusiutuvan energian ja fossiilisen energian välillä? Mitä ne erot ovat? Molemmissa on hiiltä sisältäviä eloperäisiä aineita, joista ne on syntyneet. Valmistumisen ja saatavuuden osalta lienee helposti nähtävissä ne erot. Mutta muilta osin? Missä on erot? Entäs sitten ne trendikkäät hiilinielut? Eihän se hiili karkaa ilmakehään sellaisenaan jostain suosta tai metsästä, kun huoli näyttää olevan hiilen sitomisesta maaperästä alkaen joka paikkaan?
Kaasumainen hiilidioksidi sinne kyllä nousee ja sitä syntyy palamisprosessin yhteydessä. Hiilidioksidi ja hiili ovat kaksi eri asiaa. Sekä kasvit, ihmiset, eläimet ja koko maapallo sisältävät hiiltä eri muodoissa, koska hiili on elintärkeä rakennuspalikka kaikelle elämälle maapallolla.

Onko ihminen myös nyt sitten kävelevä hiilinielu?

HS

Wikipedia

Rajat ylittävää yhteistyötä musiikin saralla

Joukko suomalaisia ja karjalaisia kanteleensoittajia kokoontui Karjalan tasavaltaan Petroskoihin viikonloppuna valmistelemaan uutta yhteistä konserttiohjelmaa. Valmis ohjelma esitettiin Petroskoin Raution musiikkiopistolla.

Kyseessä on venäläis-suomalaisen Kantele-GO!-hanke. Siitä on mukana mm. Suomen Runolaulu-Akatemia ja Karjalan Prääsän taidekoulu. Nyt esitetyssä konsertissa soitettiin perinteistä  karjalaista ja suomalaista musiikkia ja myös modernia kanteleille sävellettyä musiikkia.

Kanteletta soitetaan perinteisesti sekä Suomessa kuin Venäjällä.

Karjalan Sanomat

Valtiovarainministeriö: Kuntatalouden näkymät lähivuosille huolestuttavan heikot

Kuten kevään 2019 teknisessä kuntatalousohjelmassa arvioitiin, kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2018. Kuntatalouden heikkenemisen taustalla oli kuntatalouden toimintamenojen kasvun nopeutuminen ja investointien kasvu erityisesti kunnissa. Talouden ja työllisyyden hyvästä kehityksestä huolimatta kuntien verotulot kääntyivät laskuun muun muassa ennakoituja korkeampien veronpalautusten vuoksi. Kuntien tulopohjaa heikensi myös valtionosuuksien väheneminen.

Tilastokeskuksen julkaisemien neljännesvuositilastojen perusteella kuntatalouden menojen kasvu jatkuu vuonna 2019. Samanaikaisesti toimintatulojen kasvu on maltillista ja verotulojen kasvu jää odotettua vaimeammaksi. Verotulojen kertymään on kuluvana vuonna vaikuttaneet useat tekijät, joiden ennustaminen ja ennakointi on ollut hankalaa. Kuluvana vuonna veroennustetta alentaa suhdannenäkymien heikentymisen lisäksi verotuksen järjestelmämuutokset: ennakkopidätysmenettelyn muutokset ja tulorekisterin käyttöönotto. Kuntatalouden tuloksen arvioidaan heikkenevän kuluvana vuonna selvästi, kun vielä kevään kuntatalousohjelmassa sen arvioitiin hieman paranevan edellisvuodesta.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston laatiman kehitysarvion perusteella kuntatalouden kehitysnäkymät pysyvät huolestuttavan heikkoina koko kehyskauden 2020-2023, ja tulojen ja menojen epätasapaino pysyy vuosina 2020–2023 mittavana. Toimintamenojen kasvun arvioidaan jatkuvan keskimäärin 3,4 prosentin vuosivauhdilla. Menojen kasvua lisäävät niin sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvu, hallitusohjelman toimenpiteet, ansiotason oletettu kasvu kuin kuntien investointipaineet. Samanaikaisesti verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 2,7 prosentin ja valtionapujen 4,2 prosentin vuosivauhdilla. Kuntatalouden lainanottotarvetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta on kehitysarviossa kehyskaudella 1,9–2,7 mrd. euroa negatiivinen.

Kuntatalouden näkymiä heikentävät myös väestörakenteen muutoksesta aiheutuva kasvava menopaine ja suhdannetilanteen heikkeneminen. Mahdollisuudet menopuolen sopeutukseen on erityisesti pienimmissä kunnissa usein jo pitkälti käytetty, joten kunnallisveroprosentteihin kohdistuu lähivuosina huomattavaa korotuspainetta ja kuntatalouden velkaantuminen uhkaa kasvaa.

Valtioneuvosto

Nuorten Ystävät järjestää seminaarin Oulussa 6.11.2019

Melkein puolet Oulun peruskoulun yläluokkalaisista nuorista on sitä mieltä, että huumeiden hankkiminen on Oulussa helppoa (Kouluterveyskysely 2019). Kaikkea kamaa saa myös lastensuojelulaitokseen. Sen hinta vain on kovempi, koska toimitus on hieman haastavampaa. Miten auttaa päihdekoukkuun kiinni jääneitä lapsia ja nuoria? Auttaako pakko ja rajat vai ovatko ne aina rangaistus, joka tekee avun hakemisen vaikeaksi?

Viime keväänä järjestetyissä Pulinaa päihteistä -minifoorumeissa puhuttiin sijais- ja jälkihuollossa olevien nuorten kanssa kamasta, viinasta, pilvestä ja katupaskasta, rajoista, pakoista, avusta ja tuesta. Pulinaa päihteistä -seminaarissa sukelletaan päihdemaailmaan nuorten kokemusten, luentojen ja työpajojen kautta.

Seminaari on tarkoitettu kaikille lasten ja nuorten kanssa lastensuojelussa työskenteleville, päättäjille, nuorille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Paikka: Wegelius-Sali ODL, Albertinkatu 16 Oulu
Aika: 6.11.2019 klo 9-15

Nuorten Ystävät

 

Pääjohtaja Tytti Yli-Viikari: Valtion omaisuudesta pidettävä huolta suunnitelmallisesti

Tarkastusvirasto korostaa valtion omaisuuden hallinnassa suunnitelmallisuutta ja pitkän aikavälin strategisia tavoitteita.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on julkaissut vuosikertomuksensa, jossa se esittelee eduskunnalle keskeisimmät havaintonsa valtion taloudenhoidosta ja hallinnosta. Erityisesti VTV nostaa esiin valtion omaisuuden vastuullisen hallinnan.

Kun valtion taloudellista asemaa arvioidaan, on valtionvelan lisäksi huomioitava omaisuus, joka on suuruudeltaan samaa luokkaa kuin velka. Valtiolla on omaisuutta arviolta 100 miljardin euron arvosta sisältäen yhtiöomaisuutta, maata ja metsää, rakennuksia, teitä ja rautateitä.

Valtion omaisuudella on yleensä muitakin tavoitteita kuin pelkkä tuotto. Omistamisella voi olla strateginen merkitys esimerkiksi energia-alan omistuksissa ja yhteiskunnallisia tehtäviä monopoliaseman kautta. Maaomaisuudella voidaan tarjota virkistyspalveluita ja rakennuskantaan liittyy historiallisia arvoja. VTV korostaa valtion omaisuuden hallinnassa suunnitelmallisuutta ja pitkän aikavälin strategisia tavoitteita.

”Politiikassa lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet kilpailevat yhteiskunnan huomiosta. Ihmiset hakeutuvat nopeiden, näyttävien ja näpsäyttävien politiikkalupausten äärelle. Päättäjillä on käytettävissään yhä enemmän ja laadukkaampaa tietoa, mutta tiedon hyödyntäminen on nopeatahtisessa ympäristössä haastavaa. Pitkäjänteisyys on kuitenkin valtionhallinnon toiminnassa olennaista”, tarkastusviraston pääjohtaja Tytti Yli-Viikari muistuttaa.

Kun valtio harkitsee menojen tai uusien investointien rahoituskeinoksi omaisuuden myyntiä, olisi tarkasteltava myös muita vaihtoehtoja, esimerkiksi velanottoa. Omaisuuden myynnissä on otettava huomioon, että tällöin omaisuudesta saatavat tulovirrat lakkaavat tulevaisuudessa.

Valtion eläkerahastossa on nykyään viidesosa valtion omaisuudesta. Arvoltaan merkittävää rahastoa on käytetty eräänlaisena puskurisäästörahastona. Eläkerahaston omaisuutta on käytetty talousarvion tasapainottamiseen, ja hyvinä aikoina rahastoon on tehty suunniteltua suurempia siirtoja.

”Laissa asetettu tavoiteko eläkerahastolle on ongelmallinen nyt, kun tavoitteen saavuttaminen on jo lähellä. Rahaston sijoitusstrategiassa voi korostua liikaa sen varmuudesta huolehtiminen, ja tällöin rahaston tuotto voi jäädä alhaisemmaksi”, Yli-Viikari toteaa.

Muita teemoja VTV:n vuosikertomuksessa ovat valtion toiminta kestävien ratkaisujen edistäjänä, valtion riskienhallintapolitiikka ja hallinnon palveluiden digitalisointi.

Kestävän kehityksen tavoitteet pääjohtaja Tytti Yli-Viikari näkee hyvänä väylänä edistää vastuuta yhteiskunnallisesta kehityksestä. Kestävää kehitystä voi tukea kytkemällä pitkän aikavälin tavoitteet talousarvioon ja kestävän kehityksen politiikkaa tulee tehdä yli hallituskausien.

Tarkastusvirasto suosittaa valtiolle nykyistä kattavampaa riskienhallintapolitiikkaa. Tällöin yllättävät tapahtumat eivät halvauta valtion kykyä tuottaa palveluita. Yli-Viikari muistuttaa, että riskienhallintaa tarvitaan myös kokonaiskuvan luomiseksi valtionhallinnosta ja -taloudesta. Se puolestaan parantaa ihmisten luottamusta valtion toimintaan.

Kun julkisia palveluita digitalisoidaan, ne saadaan riippumattomiksi ajasta ja paikasta. Näin voidaan tehostaa toimintaa ja säästää kaikkien aikaa ja kustannuksia. Onnistuneen digitalisoinnin perusta on ajantasainen lainsäädäntö ja se, että lainsäädännön liikkumavaraa hyödynnetään tehokkaasti uudistuksissa.

”Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa on tunnistettu tarve uudistaa politiikan toimintamalleja. Pidemmän aikavälin suunnittelu ja parlamentaarinen sitoutuminen yhteisiin kehitystavoitteisiin parantaa todennäköisyyttä, että vaativat rakenneuudistukset toteutuvat”, VTV:n pääjohtaja Tytti Yli-Viikari tiivistää nykytilannetta.

Valtiontaloudentarkastusvirasto