Yksilön vastuu kansanterveyttä uhkaavissa poikkeusoloissa

Pääministeri Sanna Marin ei huvikseen uhkaillut kansalaisia ulkonaliikkumiskiellolla, jos kansalaiset eivät ymmärrä noudattaa nyt annettuja suosituksia ja määräyksiä.

Ilmassa on paljon paniikkia, epätietoisuutta sekä myös välinpitämättömyyttä ja vähättelyä. Koronavirus epidemialla tulee kuitenkin olemaan pitkäkestoisia vaiktuksia jokaisen elämään. Se tulee myös osaltaan muuttamaan pysyvästi monia totuttuja asioita. Jokaisen olisi varmaankin hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan asioita yksilön tasolta suhteessa muihin ihmisiin ja rauhoittua.

Suomeen on julistettu poikkeusolot, jotta valtion johto voisi koordinoidusti ohjeistaa kaikkia viranomaisia, erilaisia sidosryhmiä, julkisten palveluiden tuottajia, yksityistä sektoria ja kansalaisia yhteisesti. Kriisin keskellä tämä on keskeisen tärkeää, että toimitaan näin. Jos ohjeet tai määräykset eivät jotakuta miellytä, niin sille ei voi mitään. Näitä tulee kuitenkin noudattaa.

Mikään ei myöskään tapahdu hetkessä ja kaikki vastuuviranomaiset työskentelevät yhdessä valtion johdon kanssa todennäköisesti kellon ympäri kansalaisten nukkuessa tyytyväisinä kotona.

Tällaisia poikkeusoloja saa hakea kansakuntamme historiasta jostain keskiajalta asti, jolloin rutto ja muut kulkutaudit niittivät kansaa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Kaikki päätökset joudutaan siksi varmaan pitkälti tekemään sitä mukaa, kun tilanne osuu kohdalle. Ei välttämättä ole niitä valmiita vastauksia kaikkiin lukuisiin haasteisiin, joiden parissa nyt tehdään hartiavoimin töitä päättävällä taholla.

Ne kansalaiset jotka jotenkin kuvittelevat, että ohjeet ja määräykset eivät koskisi yhtäläisesti kaikkia ovat hyvin itsekkäitä ikään ja sukupuoleen katsomatta.

Valtion johto on poikkeusolojen vallitessa velvoittanut maamme eri viranomaisia ja hoitohenkilökuntaa toimimaan koko kansakunnan parhaaksi.

Nämä hyvät suomalaiset ihmiset ovat eturintamassa työskentelemässä meidän kaikkien hyväksi. Heille ei ole nyt suotu sitä ylellisyyttä valita vaikkapa puolen vuoden vapaaehtoista karanteenia jossain metsän keskellä turvassa virukselta.

Terveydenhoidon ammattilaisemme ovat eniten alttiita saamaan tartunnan, koska ovat eniten kontaktissa viruksen kanssa ja pienikin huolimattomuus voi pahimmassa tapauksessa viedä hengen. Pelko, vastuu ja paine on varmaan äärimmäisen kova juuri nyt. Samalla osa kansalaisista viis veisaa annetuista ohjeista. Kuvitellaan, että kun valtaosa ihmisistä saa vain lievänä oireet niin ei tarvitse välittää muista ihmisistä.

Jos terveydenhoitojärjestelmä ylikuormittuu Suomessa eivät vakavasti sairaat välttämättä selviä taudista.

Kolikon toinen puoli on siinä, että myös kaikki muu hoito voi myös silloin vaarantua. Se katkennut nilkka saattaa jäädä vaille kipsiä, jos on nyrjäyttänyt jalkansa totutulla lenkillä. Kannattaa varmaan myös yrittää välttää sydänkohtausta siellä ostarilla pyöriessä kotona tylsistymisen sijaan. Bilettäjien kannattaa varmaan varoa huumeiden yliannostusta niissä koronabileissä, jotka ovat uusi nouseva trendi maailmalla. Kiireisimpien tiellä liikkujien kannattaa varmaan myös välttää autokolareja, koska pelastuslaitoksen porukkaa saattaa olla kotona koronan kaatamina tai karanteenissa, eikä sairaalassa ole välttämättä samalla tavalla resursseja hoitamaan kaikkia akuutteja tapauksia yhtä aikaa.

Itsekkyydelle ei nyt ole sijaa ja esimerkiksi se ulkonaliikkumiskielto voi olla edessä nopeamminkin kuin saattaisi arvatakaan mikäli ohjeita ja määräyksiä ei haluta noudattaa.