Vihermassa lisääntyy maapallolla kiitos lämmön ja hiilidioksidin

Australian oma kansallinen tiedekunta on jo pidempään tutkinut ilmastonmuutokseen liittyviä ilmiöitä. Vuonna 2013 julkaistiin asiasta mullistava havainto. Tehdyissä tutkimuksissa käytettiin satelliittikuvia ja dataa pitkältä aikaväliltä kohonneen hiilidioksidin vaikutusten selvittämiseksi kasvien hyödyn näkökulmasta. Niistä kävi ilmi 11 prosentin lehvistön kasvu tutkituilla alueilla kyseiseltä mittausajanjaksolta.

Tutkimuksissa pystyttiin silloin osoittamaan kasvien hyötyvän kohonneesta hiilidioksidin määrästä fotosynteesin aikana tukien niiden kasvua, sekä parantamalla kasvien omaa vesitaloutta kestämään paremmin kuivuutta.

Ilmasto on ollut lukuisia kertoja nykyistä lämpimämpää tai viileämpää maapallon tunnetun historian aikajanalla.

Esimerkiksi keskiajan selvästi lämpimämpi ilmaston ajanjakso loi hyvät elämän edellytykset Viikinkiajalla pohjoiselle pallonpuoliskolle. Grönlanti mm. asutettiin sen vihreiden laitumien ja hyvien viljelyolosuhteiden vuoksi. Tämän ajanjakson jälkeen ilmasto lähti muuttumaan viileämpään suuntaan esiteollisuuden aikaa kohti mentäessä. Tämän viilenemisen seurauksena monet silloiset ihmisasutukset menettivät elinkelpoisuutensa. Syntyi nälänhätää ja ihmiset hakeutuivat muualle parempien viljelyolosuhteiden perään. Muuttuneet ilmasto-olosuhteet ovat olleet yksi keskeinen syy kansainvaelluksille. Toinen on ollut väestön lisääntyminen suotuisna aikoina. Myös suuret luonnonkatastrofit ovat pistäneet ihmisiä liikkeelle.

Australian kansallinen tieteellinen tutkimusvirasto Commonwealth Scientific and Industrial Research Organisation (CSIRO) julkaisi vuonna 2013 tutkimuksen, jossa kävi ilmi aavikoiden selvä viheriöityminen lisääntyneen hiilidioksidipitoisuuden ansiosta ilmassa tehtyjen havaintojen perusteella vuosien 1982-2010 aikana. Tutkimuksen kohteina oli hedelmättömiä alueita Australiassa, Pohjois-Amerikassa, Lähi-Idässä ja Afrikassa. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Australian kansallisen yliopiston Australian National Universityn (ANU:n) kanssa.

Vihermassan lisääntyminen ja sen kyky sitoa kasvanutta hiilidioksiidin määrää on itsessään hieno havainto. Australialaisten näkökulmasta tarkasteltuna tuo tämä tullessaan myös haasteita. Näistä keskeisimpiä ovat lisääntyneen kasvillisuuden tuomat ongelmat vuotuisten metsäpalojen hillitsemisessä, sekä esim. vesitalouden seuraaminen saatavuuden osalta.

Vuotuiset maastopalot kuuluvat Australian arkeen.

Nyt nähdyt keskeistä mittavammat metsäpalotuhot, jossa on ihmisiäkin kuollut ja hirvittävä määrä koteja tuhoutunut, ovat paljolti seurausta turvasiltojen puuttumisesta maastossa. Luontoa on myös tuhoutunut hyvin laajoilla alueilla ja eläimiä on kuollut vaikka kuinka paljon. Jopa lajikuolemia saattaa olla käsillä. Näiden poikkeuksellisen mittavien tulipalojen takaa alkaa paljastumaan pala kerralla niitä todellisia syitä pikkuhiljaa. Alueella on ollut paljon pyromaaneja vauhdissa, jotka ovat aiheuttaneet oman osansa vahingoista. Sitäkin tyrmistyttävämpää on ollut sikäläisten lainsäätäjien keksintö kieltää ikiaikainen alueellinen perinne aluskasvillisuuden kulottamisesta talviaikaa metsäpalojen hillitsemiseksi kuuman kauden aikana. Ajatus tämän lakimuutokseen takana on ilmeisesti se Hiilineutraali Australia, jota YK ja IPCC markkinoi päättäjille joka puolella maapallon pelastajaksi.

IPCC:n suositukset globaalin eriarvoistumisen ja köyhyyden vähentämiseksi, sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat sinällään ihan hyviä ja tarpeellista ajatuksen asteella. Ihmiskunnan on ruvettava ottamaan vastuuta ympäristöstä ja toisistaan ihan eri tavalla kuin tähän asti, jos mielitään selviytyä ilmastonmuutoksen tuomista haasteista.

On kuitenkin virheellistä kuvitella, että nyt käynnissä olevaa ilmaston muuttumista voisi hillitä. On se ihminen vaan sen verran pieni universumin mitta-asteikolla. Sen kanssa pitää lähinnä oppia elämään ennakoivasti. Se tulee vaatimaan monenlaisia uudistuksia omien arvojen tarkastelusta alkaen. Tarvitaan monenlaista toimia, innovaatioita ja etenkin huoltovarmuuteen fokusoivaa ennakointia. Näitä kaikkia tarvittavia asioita ei voi toteuttaa minkään yhden sabluunan mukaan, niinkuin nyt kuvitellaan. Nyt hallituksella suunnitteilla olevilla massivisilla veronkorotuksilla tulee olemaan ainoastaan köyhyyttä ja eriarvoisuutta lisäävä vaikutus Suomessa. Lisäksi kaikki todelliset muutosten tarpeet maassamme jäävät silloin edelleen toteutumatta. Ja matka kohti elinkelvotonta planeettaa jatkaa kurssi muuttumattomana. Kyse on asioista, joita pitää toteuttaa räätälöidysti kunkin maan omien tarpeiden mukaan, koska ilmaston muuttuminen vaikuttaa paikallisesti mm. leveysasteysasteiden ja alueen erityisolosuhteiden mukaan myös.

Nämä tarpeelliset toimet on siis tehtävä kansallisella tasolla, jos mielii tulevaisuudessa kyetä pitämään Suomi elinkelpoisena ihan ylipäätään ja kirjaimellisesti. Tästä syystä ihan jokainen maailman valtio joutuu itse hoitamaan oman tonttinsa kuntoon. Taustalla on nykyisellään kuitenkin vielä paljon haasteita ratkottavaksi ennenkuin tämä realisoituu käytäntöön asti. Historian aikakirjoissa näkyy hyvin selvästi miten lämpiminä ja viljavina ajanjaksoina kansalaisyhteiskunnat ovat kehittyneet, kasvaneet ja voineet hyvin. Silloin suurmiehet ovat hallinneet loistokkaasti, rikastuneet ja niittäneet mainetta. Kun ilmasto-olot ovat kääntyneet aina välillä kylmempään ja huonompaan suuntaan ovat kansat usein nousseet barrikaadeille, jonka seurauksena lukuisat suurmiehet ovat usein silloin huonolla tuurilla saattaneet menettää henkiriepunsa. Ranskan vallankumous on yksi esimerkki tästä. Lisäksi sodat ja massasiirtolaisuus ovat silloin yleensä myös ravistelleet ihmiskuntaa monenlaisten kurjuuksien keskellä, lisääntyneet kulkutaudit mukaan lukien.