Systeemisen muutoksen ytimessä

Ruohonjuuritasolla ihmetys senkuin kasvaa, kun seuraa julkista keskustelua hallituksen agendalla olevasta ilmastonmuutoksesta, hiilineutraaliudesta ja kestävästä kehityksestä. Vastapainoksi tälle kuule etupäässä raivoa polttoaineiden hintojen korotuksesta. Sana kiertotalous saattaa myös välillä vilahtaa jossain sivulauseessa, MAL-hankkeiden kaupunkisuunnittelun ja monenlaisen digitalisaation tarpeen lisäksi.

Ympäristöministeriö on hiljattain julkaissut budjettiehdotuksensa ensi vuodelle. Siinä on tarkoitus panostaa luonnonsuojeluun ja siirtymistä Suomessa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Ote Ympäristöministeriön tiedotteesta:

”Ympäristöministeriön ehdotus vuoden 2021 talousarvioesitykseen omalle hallinnonalalle on yhteensä 340,2 miljoonaa euroa, mikä on 54,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuodelle 2020. Lisäys aiheutuu hallitusohjelman mukaisista panostuksista luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseen.

Ympäristön- ja luonnonsuojeluun ehdotetaan 192,8 miljoonaa euroa. Alueidenkäyttöön, asumiseen ja rakentamiseen ehdotetaan 73,8 miljoonaa euroa. Hallinnonalan toimintamenoihin ehdotetaan 73,7 miljoonaa euroa.

Budjettiehdotus ei sisällä vielä hallituksen elvyttäviä tulevaisuusinvestointeja. Elvytysinvestoinneista keskustellaan lähiviikkoina ja ne sisällytetään osaksi lopullista budjettiesitystä.”

Kokonaisuus meneillään olevasta systeemisestä muutoksesta voi olla monelle vaikea hahmottaa, koska kiertotalous, hiilineutraalius ja siihen kytkeytyvä kestävä kehitys on työn alla muodossa tai toisessa varmaan kaikissa eri ministeriöissä ja asioita pyritään ohjaamaan haluttuun suuntaan mm. verotuksen, lainsäädännön, erilaisten avustusten ja rahoituksen turvin.

Tiedotteessa kerrotaan lisäksi, että:

”Ympäristöministeriön talousarvioehdotuksella rakennetaan hiilineutraalia yhteiskuntaa ja tehdään kiertotaloudesta Suomen talouden perustaa.

Konkreettisia ilmastoinvestointeja ovat esimerkiksi yli 40 miljoonan euron avustusmääräraha, jolla kuntia ja kotitalouksia kannustetaan luopumaan öljylämmityksestä sekä asuinrakennusten energia-avustukset, joita ehdotetaan jatkettavan myös ensi vuonna 40 miljoonalla eurolla. Kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen ehdotetaan viittä miljoonaa euroa. Ilmastopaneelin toimintaan varataan 750 000 euroa. Riippumattoman ja monitieteisen ilmastopaneelin työ kytkeytyy esimerkiksi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmisteluun, oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseen, kansallisen sopeutumissuunnitelman valmisteluun ja muiden keskeisten ja ajankohtaisten ilmastopoliittisten tietotarpeiden ratkaisuun.”

Asuntorakentamista halutaan myös vauhdittaa erityisesti kasvuseuduilla erilaisilla tuilla:
”Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun MAL-sopimuskunnille voidaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 38 miljoonaa euroa. Näillä MAL-sopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita myönnetään enintään 15 miljoonaa euroa. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon esitetään kohdennettavan kaksi miljardia euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 miljoonaa euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia 100 miljoonaa euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle.”

Vielä toistaiseksi näyttää siltä, että muutokset keskittyvät etupäässä kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin.

Tuntuu hieman huolestuttavalta näin mittavien muutosten kynnyksellä, että maaseutu ja haja-asutusalueet näyttävät jotenkin ikäänkuin päässeen unohtumaan. Kestävä kehitys on paljolti myös henkistä hyvinvointia, tasapuolisia mahdollisuuksia ja turvattua toimeentuloa. Kun tiedetään myös ne haasteet joita on maaseudun kunnilla ja asukkailla esimerkiksi muuttotappion takia, ja kun palelut tuntuvat koko aika heikkenevän monin paikoin Suomessa, kyllä sitä silloin sopii odottaa koko maan kehittämistä tasapuolisesti.

Aitosuomalaiset päätti kysyä Ympäristöministeriöstä onko koko Suomi mukana muutoksessa? Saimme selvennystä asiaan Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustajalta Timo Juurikkalata.

Onko Ympärisyöministeriössä työn alla tai suunnitteilla jotain hankkeita, joissa pyritään tukemaan myös esim. pienempiä paikkakunta tämän mullistavan muutoksen keskellä uudenlaiseen systeemiin siirtymisen tukemiseksi?

– Muutos koskee kaikkia alueita. Ilmastonmuutoksen torjunnassa kaupunkialueet ovat sikäli merkityksellisiä, että niissä asuu suuri osa väestöstä ja kaupungeissa syntyvät myös suurimmat päästöt. Kaupungeissa myös rakennetaan paljon uutta: asuntoja, toimitiloja, liikenneväyliä jne. On tärkeää, että tämä uudisrakentaminen tehdään kestävän kehityksen mukaisesti, koska rakennusten ja kaupunkirakenteen elinkaari on pitkä ja nyt tehtävät päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Mutta muutoksessa on kaikkien oltava mukana, ja esimerkkinä maaseutualueille pääosin kohdistuvasta toimesta voidaan nostaa vaikka tuki öljylämmityksestä luopumiseksi.

Kokonaisvaltaisesti tuntuu olevan kyse varsin mittavasta muutoksesta ja kokonaiskuva kaikesta asiaan liittyvästä voi monien kansalaisten mielestä tuntua varsin pirstaloituneelta ja vaikeasti hahmoteltavalta.

Onko olemassa keskitetysti informaatiota asiasta esim. jonkin tietyn ministeriön alaisuudessa tästä kaikesta? Että mitä kaikkea tähän liittyy? Kuinka suuresta muutoksesta koko yhteiskuntaan on kyse? Mihin kaikkeen tämä tuleekaan vaikuttamaan tulevaisuudessa? Minkälaisella aikataululla tavoitteisiin halutaan päästä?

– Ilmastomuutoksen vastaista työtä hallituksen piirissä johtaa Ilmasto- ja energiapoliittinen ministeriryhmä, jonka puheenjohtajana toimii ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Ilmastotoimia tehdään kaikkien ministeriöiden hallinnonaloilla. Hallituksen ohjelmassaan asettama hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 on erittäin kunnianhimoinen ja vaatii paljon työtä. Kaikkea ei kuitenkaan voida kerralla tehdä, ja siksi on valmisteltu muun muassa energiaverotuksen ja liikenteen maksu- ja veropolitiikan muutoksia ja valmisteltu eri teollisuudenalojen hiilineutraaliustiekarttoja. Niissä viitoitetaan polkua ja toimenpiteitä 15 vuoden päässä siintävää tavoitetta silmällä pitäen. Yhteiskunnassa tarvittava muutos on erittäin suuri: riippuvuudestamme fossiilisista energianlähteistä täytyy päästä irti. Sillä tulee olemaan vaikutuksia niin energiantuotantoon, liikenteeseen, asumiseen, rakentamiseen kuin ruuantuotantookin.

Ympäristöministeriö

Tekstiä muokattu; lisätty vastaukset esitettyihin kysymyksiin.