Poliisin rooli ja varautuminen Al-Holin leiriltä mahdollisesti palaaviin suomalaisiin liittyen

Poliisihallitus: Julkisuudessa on käyty viime aikoina runsaasti keskustelua Al-Holin leirillä Syyriassa olevien henkilöiden mahdollisesta palauttamisesta ja palaamisesta Suomeen sekä asian vaikutuksista sisäiseen turvallisuuteen. Poliisi kertoo tällä tiedotteella roolistaan ja varautumisestaan asiaan.

Poliisi ei ole palauttamisasiassa päätöksentekoviranomainen. Suomalaisten avustamiseen ulkomailla ja mahdolliseen Suomeen kotiuttamiseen liittyvissä asioissa toimivaltainen viranomainen on ulkoministeriö, joka vastaa myös näihin asioihin liittyvästä tiedottamisesta. Poliisin päävastuu asiassa on huolehtia yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta Suomessa sekä tehdä esitutkintalain mukainen esiselvitys palaajien osalta.

Sisäisen turvallisuuden osalta viranomaiset ovat varautuneet tilanteeseen ja asiassa tehdään tiivistä moniammatillista viranomaisyhteistyötä, mutta suunnitelmia ei voi avata tarkemmin turvallisuussyistä.

‒Poliisi on yksi monista toimijoista palaajia koskevassa kokonaisuudessa. Palaavien tarpeet ovat pitkälti muiden viranomaisten ja toimijoiden tukeen liittyviä. Viranomaiset arvioivat jokaisen palaajan kohdalla henkilön tukitarpeet yksilökohtaisesti. Samalla tavoin jokaisen henkilön kohdalla turvallisuuteen liittyvät näkökohdat arvioidaan erikseen. Poliisi toimii resurssiensa puitteissa ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa, kertoo poliisitarkastaja Sami Ryhänen Poliisihallituksesta.

Pitkäjänteistä ja suunnitelmallista moniviranomaisyhteistyötä

Poliisin ennalta estävään toimintaan ja käytännön työhön kuuluu kiinteästi moniviranomaisyhteistyö, mm. ankkuritoiminta, joka on poliisille arkipäivää. Ankkuritoiminta kohdistuu varhaisessa vaiheessa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten ennalta ehkäisemiseen. Poliisin yhteistyökumppaneita sekä valtakunnallisesti että paikallisesti ovat mm. sosiaali- ja terveysviranomaiset, koulu- ja nuorisotoimi, varhaiskasvatus sekä uskonnolliset yhteisöt. Yhtälailla poliisi tekee yhteistyötä erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen sekä alueiden asukkaiden kanssa.

‒Mikäli henkilöitä palaa Suomeen, asia tulee vaatimaan vuosien pitkäjänteistä ja suunnitelmallista moniviranomaisyhteistyötä riittävillä viranomaisten resursseilla, Ryhänen painottaa.

Poliisi ei voi kommentoida medialle yksittäisten perheiden asioita tai sitä, mihin mahdolliset palaajat sijoittuisivat palatessaan Suomessa asumaan. Viranomaisten yhteisenä tavoitteena on tässä tilanteessa turvata lasten etu ja yksityisyys, jotta he voivat sopeutua elämään Suomessa.

‒Onnistunut sopeutuminen yhteiskuntaan on koko yhteiskunnan etujen mukaista, poliisitarkastaja Ryhänen toteaa.

Poliisi seuraa jatkuvasti turvallisuuden tilannekuvaa

Poliisi seuraa jatkuvasti turvallisuuden tilannekuvaa. Poliisilla ei ole tiedossa mahdollisiin palaajiin liittyvää akuuttia turvallisuusuhkaa. Terrorismiin liittyvästä uhka-arviosta vastaa Suojelupoliisi.

‒Poliisihallinnossa on vakiintuneet toimintamallit terrorismintorjunnassa ja huolta aiheuttavien henkilöiden suhteen. Suojelupoliisi, Keskusrikospoliisi ja paikallispoliisi tekevät jatkuvaa ja kiinteää yhteistyötä. Emme ole siinä mielessä uuden äärellä. Suojelupoliisi, Keskusrikospoliisi ja paikallispoliisi tekevät terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden seurannassa tiivistä yhteistyötä ja tekevät kaikkensa erilaisten uhkien torjumiseksi. Avoimissa yhteiskunnissa ja resurssien puitteissa viranomaisten keinot ihmisten valvontaan ovat kuitenkin luonnollisesti rajalliset, sanoo poliisitarkastaja Ryhänen.

Poliisin tekniset ja taktiset menetelmät ovat salassa pidettäviä, eikä niitä ole mahdollista avata julkisuudessa vaarantamatta viranomaisten toiminnan edellytyksiä.

Jokaisesta palaajasta tehdään esiselvitys

Keskusrikospoliisi tekee jokaisesta Al-Holin leiriltä palaavasta suomalaisesta esitutkintalain mukaisen esiselvityksen. Tapauskohtaisessa selvityksessä kartoitetaan palaajan roolia mahdollisessa esitutkinnassa, eli olisiko henkilön asema rikosprosessissa todistaja, asianomistaja, eli rikoksen uhri vai rikoksesta epäilty.

Esiselvityksen jälkeen mahdollisesta esitutkinnan aloittamisesta neuvotellaan valtakunnansyyttäjän toimiston kanssa. Tämä on vakiintunut käytäntö niissä tilanteissa, joissa epäilty rikos olisi tapahtunut ulkomailla.

‒Sellaisten epäiltyjen rikosten tutkinta, jotka ovat tapahtuneet ulkomailla, on usein haastavaa. Näyttökynnys on sama kuin Suomessa tapahtuneissa rikoksissa, toteaa rikosylikomisario Mika Ihaksinen Keskusrikospoliisista.

Perusteet henkilöiden kiinniottamiselle on määritelty tarkoin laissa. Poliisilla on oikeus ottaa henkilö kiinni rikoksesta epäiltynä esitutkintalain ja pakkokeinolain asettamien edellytysten täyttyessä.