Pitäisikö rikoslakia päivittää terrorismin tulkinnan osalta?

HBL haastatteli kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professoria Martin Scheininia koskien Suomen rikoslain tulkintaa terrorismista. Scheinin on mm. sitä mieltä, että Kuopion isku tulisi tulkita terroriteoksi, samoin kuin esimerkiksi Kauhajoen (2008), Jokelan (2007) ja Myyrmannin (2002) iskut.

”Scheinin perustelee asiaa mm. sillä, että kyseinen laki on tehty ikäänkuin reaktiona 2000-luvun aikana tapahtuneita lukuisia islamistisia terroritekoja vastaan. Lisäyksiä rikoslakiin terrorismiin liittyen on tehty muutamia matkan varrella ja ovat perustuneet lähinnä tilapäisiin ratkaisuihin vallinneissa olosuhteissa.

Hänen mielestään keskeistä terrorismissa on, että teko itsessään kohdistuu sivullisiin, jotka eivät liity asiaan millään lailla. Nykyinen rikoslaki edellyttää näyttöä terroristisesta aikomuksesta, joka voi olla haastava näyttää toteen. Scheinin pitää lakia huonosti muotoiltuna. Sivullisiin uhreihin kohdistuneet väkivallanteot ovat hänen mielestään itsessään terroritekoja. Lisäksi hänen mielestään nykyinen lainsäädäntö kohdistuu liian yksipuolisesti muslimien tekemiin terroritekoihin suhteessa ei-muslimeihin”

Onhan se kieltämättä hieman outoa, että jos Suomessa tuomitaan terrorismilainsäädännön nojalla yksipuolisesti, viattomiin sivullisiin kohdistettujen terrori-iskujen tekijöistä, ilmeisesti ainoastaan muslimeja.

Europolin tilannekatsauksesta terrorismista EU:ssa vuoden 2018 osalta käy selkeästi ilmi pääryhmittäin useita erityyppisiä terroristisia toimijoita unionin alueella, joita tällä hetkellä ovat:
– Etno-nationalistit ja separatistit; aktiivisia etenkin Pohjois-Irlannissa
– Jihadistit; eniten kuolemaan johtaneita terrori-iskuja unionin alueella
– Vasemmistotahot ja anarkistit, aktiivisia etenkin Italiassa, Kreikassa ja Espanjassa
– Oikeistotahot, yksi isku Italiassa
– Yhdenasian toimijat; mm. eläinten oikeuksia ajavat toimijat

HBL

Europol