Aikooko hallitus ruveta käyttämään poikkeusoloja hyväkseen omien poliittisten intressien edistämiseen?

Suomenuutiset kertoo, että hallituksessa ollaan kiireellä valmistelemassa muutoksia ulkomaalaislakiin, jotta maahan saadaan koronakriisistä huolimatta tuotua halpatyövoimaa ulkomailta. Annetussa esityksessä kierrettäisiin voimassa olevia poikkeusolojen koronarajoituksia ja poikkeuslakeja.

Hallituksen esitys on saanut pontta maatalouden kriittisestä 1.500:n henkilön vajeesta nyt satokauden alussa.

Sinne on jo yleisen uutisivirran mukaan lupautunut jonkun urheiluseuran väkeä käsipareiksi, koska moni heistä on nyt koronakriisin takia työttöminä. Varmasti löytyisi muitakin vastaavanlaisia ihmisiä Suomesta, jos vaikka TE-toimistot ja Elykeskukset ehtisivät ruveta hieman selvittämään eri mahdollisuuksia.
Hallitus sen sijaan on nyt ovelana ujuttanut tähän ns. poikkeusolojen esitykseen kaikenlaiset eri alojen työntekijät halpatuontimaista myös EU:n ulkopuolelta.

Tämä kiertäisi kaikki nyt tehdyt rajoitukset koskien maassamme olevaa erittäin tarttuvaa koronaepidemiaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra kertoo Suomenuutisille, että:
”Muutos esimerkiksi varmistaisi, että usea jo nyt merkittävästä kotimaisesta työttömyydestä kärsivä ala saisi ulkomaalaista halpatyövoimaa myös jatkossa.

Purra kertoo myös, että mukaan on myös ujutettu muita niin sanottuun työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä perinteisiä hankkeita, joilla 1) ei pitäisi olla mitään tekemistä maatalouden satotyön tai muun juuri ulkomaalaista työvoimaa kaipaavien alojen kanssa ja 2) jotka eivät koskekaan jo maassa olevia ulkomaalaisia, vaan tulevaisuudessa saapuvaa tai saapuvaksi toivottavaa maahanmuuttoa.”

Suomessa on nykyisin huomattavan paljon ulkomaalaistaustaista työvoimaa, koska maksetut palkat ovat pitkään olleet niin surkeita. Työehtosopimusten mukaiset tuntipalkat liikkuvat esim. maatalouden ja teollisuuden matalapalkka-aloilla noin 8,50 ja 11 euron välillä, opiskelijoilla vain 6 euroa. Tällaisilla palkoilla ei eletä Suomessa. Ei ole suomalaisen duunarin laiskuudesta tai työhaluttomuudesta kiinni mennä töihin matalapalkka-aloille.

Ennen EU-jäsenyyttä Suomessa hoidettiin kaikki työt pääsääntöisesti omin voimin. Silloin palkalla tuli vielä toimeen.

Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana palkkoja ei juurikaan ole nostettu lukuisilla eri matalapalkka-aloilla. Hintoja ja lukuisia eri veroja ja maksuja on nostettu senkin edestä. EU:n perusideoihin kuuluu työvoiman vapaa liikkuvuus. Eli selkokielellä, jos jossain muussa jäsenmaassa tulee toimeen pienemmällä palkalla, saa sieltä näppärästi halvemmalla monenlaista työvoimaa Suomeen matalapalkka-aloille. Suomalaisille duunareille ei siis tarvitse korottaa niitä palkkoja niin kauna kuin tämä matalapalkka-alojen työvoimareservi ulkomailta on yrityksille vapaasti saatavilla.

Suomi on menossa kohti syvää lamaa eikä hallituksella tunnu olevan mitään käsitystä siitä miten kriisistä tullaan aikanaan selviytymään ulos.

Suomessa on nyt jo paljon työttömiä ja lomautettuja ja lisää tulee koko aika. Samoin lukuisat yrittäjät kiikkuvat konkurssin partaalla mahdottomiksi käyvien kustannusten edessä. Hallituksen yksi keskeisistä perustuslaillisista tehtävistä on edistää työllisyyttä. Ilman työllisyyttä loppuu verotulot ja edellytykset valtiolle olla olemassa. Tulee failed state ja tätä menoa tämäkin saattaa vielä olla edessä. Tämä tarkoittaa silloin myös palkanmaksukyvyn heikkenemistä kaikille valtion virkamiehille, poliiseille, armeijalle, kuntatyöntekijöille, jne. Tämäkään ei välttämättä ole niin kovin kaukana päätellen monenlaisista julkisuudessa esillä olleista uutisista koskien resurssien vähyyttä.

Hallituksen toimet näyttävät nyt lähinnä siltä, että halutaan turvata ulkomaalaisten mahdollisuus työntekoon oman kansan kustannuksella. Tämä ei millään lailla edistä suomalaisten hyvinvointia tai ole tehtävän mukaista toimintaa.

Hallituksen tulisi tehdä kaikkensa yrittämisen edellytysten parantamiseksi keventämällä tuntuvasti veroja sekä palkansaajilta, että yrittäjiltä. Välillisten verojen ja erinäisten työnantajakustannusten alentaminen tulisi myös tehdä, jotta talouden kriisistä aikanaan selviydytään ulos. Vastavuoroisesti tulisi hallituksen viimein myös ymmärtää, että julkinen talous ei voi elää yli varojen yhtään sen enempää kuin yksityinenkään. Tästä syystä julkisen talouden kaikki turhat menoerät tulis käydä läpi ja karsia pois. Näistä yhtenä esimerkkinä on kehitysapu. Se tulisi poistaa ensimmäisten joukossa, koska jo nimensä mukaisesti apu perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja yhteisistä verovaroista maksettuna tämä ajatus ei toteudu.

Hallituksen jäsenten olisi lisäksi syytä ottaa päät puskasta ja tarkastella tätä talouden kriisiä laajempana kokonaisuutena. Nyt puhutaan vaan koronan aiheuttamasta talouden taantumasta.

Suomen talous on liikkunut taantuman partaalla lähes koko EU-jäsenyyden ajan. Se kuuluisa talouskasvu on hyödyttänyt etupäässä suurten yritysten liikevaihtoa. Paljon siitä nk. talouskasvusta on tehty myös valtion toimesta on, mutta usein velkarahalla. Saatu talouskasvun hyöty on mennyt etupäässä yrityksille joita valtiovalta on käyttänyt palvelujen tuottamiseen. Velkapottia on sitävastoin jäänyt veronmaksajien huoleksi. BKT on siitä jännä kaavio, että tulojakauma ja velan osuus ei ole siinä eriteltyinä, kun katsotaan tätä kuuluisaa talouskasvua.

Paljon kuulee myös väittämiä, että velka häviää inflaation myötä. Ehkä niin, mutta velka tulee kuitenkin maksaa takaisin ja rahat näihin maksuihin kerätään veronkannon yhteydessä, ja nyt tehdyt velat lankeavat tämän päivän lapsille maksettavaksi tulevaisuudessa. Inflaation ja devalvaatio kanssa ei myöskään päästä enää Suomessa kikkailemaan kansallista taloutta hyödyttävästä näkökulmasta, koska Suomi kuuluu yhteisvaluuttaan. Tästä syystä olisi erittäin tärkeää palauttaa maahan oma valuutta ja oikeus itse päättä näistä asioista. Samoin on syytä pohtia koko EU-jäsenyyden hintalappua suhteessa saatuihin hyötyihin. Vanha EEC:n kaltainen maiden välinen yhteistyö kaupankäynnin joustavoittamiseksi vienti- ja tuontiyrityksille tulisi paljon halvemmaksi veronmaksajille ja olisi myös paljon oikeudenmukaisempi kaikille niille, jotka eivät ole mukana tällä yrittämisen sektorilla. Pk-sektori on kuitenkin huomattava työllistäjä Suomessa ja iso osa näistä yrityksistä operoi pelkästään Suomen sisällä.

Se mikä hallituksen tulisi myös huomioida on, että nyt alkanut koronan aiheuttama talouden notkahdus on myös seurausta pitkään jatkuneesta keskuspankkien harjoittamasta elvytyspolitiikasta, jolla on yritetty antaa tekohengitystä markkinoille aina vuoden 2008 finanssikriisistä alkaen.

Edessämme oleva talouden kriisi ja tuleva lama on siis seurausta koko EU-jäsenyyden ajalta aiheutuneista taloudellisista ongelmista, koronakriisistä itsestään ja globaalista taustalla pitkään muhineesta finanssikriisistä. Tätä kokonaisuutta ei ratkaista typerällä politikoinnilla tai millään vippaskonsteilla. Tähän tarvitaan koko kansakuntaa yhtenäisenä yhteen hiileen puhaltaen. Kaikki mikä edelleen edistää eriarvoistumista maassamme kasvattaa myös edelleen lukuisien ihmisten tyytymättömyyttä ja katkeruutta. Valtion johdon olisi syytä punnita myös näitä asioita päätöksenteossaan.