Äärioikeistolaisen terrorismin uhka ja kybervakoilu Suomessa

Suojelupoliisi tiedotti hiljattain, että radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät muodostavat suurimman terrorismin uhkan Suomessa. Terrorismin uhkan kerrotaan olevan kohonnut ja, että äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut länsimaissa. Tiedotteessa kerrottiin myös Suomeen kohdistuvasta kybervakoilusta.

Aitosuomalaiset päätti kääntyä Supon puoleen tarkentavin kysymyksin tästä tuoreimmasta tilannekuvasta huolestuneena. Onhan Euroopassa hiljattain tapahtunut useita radikaali-islamistisia kuolemaan johtaneita iskuja esim. Ranskassa. Tilanne tuntuu huolestuttavalta ja moni varmaan miettii onko vastaavaa odotettavissa myös Suomeen?

Onko tämä Ranskassa tapahtunut iskujen sarja nyt uusi kehityssuunta väkivaltaisempaan suuntaan ja onko samaa kehitystä odotettavissa myös Suomeen?

”On vielä varhaista arvioida, onko Ranskan tapahtumissa kyse muutoksesta aiempaan. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että terrorismin uhka Ranskassa on säilynyt korkeana.

Suomessa vakavimman terrorismin uhkan muodostavat tällä hetkellä radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät. Suojelupoliisi on tunnistanut henkilöitä, joilla on motivaatio ja kyky toteuttaa terrori-isku Suomessa.

Suomessa terrorismin uhkataso on ollut vuodesta 2017 neliportaisella arviointiasteikolla tasolla kaksi eli kohonnut. Tässä ei ole tapahtunut muutoksia lähiaikoina. Suojelupoliisi tekee tietenkin kaikkensa, jotta vastaavia iskuja ei tapahtuisi Suomessa.”

Onko mitän tiettyä syytä miksi äärioikeistolainen terrorismin uhka on nyt koholla? Entä onko paljon eroa tähän kohonneeseen uhkaan Suomen ja muun Euroopan välillä?

”Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut länsimaissa, mikä on näkynyt useissa maissa toteutuneina iskuina ja estettyinä iskuhankkeina.
Suojelupoliisi nostaa ilmiön esille, sillä kehitys on heijastunut myös Suomeen. Maailmalla tapahtuneiden iskujen aiheuttaman inspiraatiovaikutuksen sekä erityisesti verkossa tapahtuvan radikalisoitumisen takia yksittäiset äärioikeistolaiset väkivallanteot ovat mahdollisia myös Suomessa.”

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kertoi tiedotteessa, että : ”Myös Suomessa on tunnistettu äärioikeistolaista terroristista toimintaa kannattavia ja sympatisoivia ihmisiä. Samaan aikaan radikaali-islamististen terrorististen toimijoiden aiheuttama uhka ei ole kadonnut mihinkään”.

Suomessa on pitkään vellonut julkisuudessa maalaileva ja välillä aika yhteen niputtava käsitys, että äärioikeistolaisuus olisi sama asia kuin kansallismielisyys. Monet kansallismieliset pitävät tätä varsin epäreiluna ja loukkaavana.

Äärioikeistolaisuus poliittisena pahamaineisena aatesuuntauksena juontaa juurensa pitkälti Euroopan 1930-luvun poliittisiin tapahtumiin, kun taas kansallismielisyys kehittyi Suomessa Venäjän vallan aikana. Silloinen elämä autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnassa osana Venäjän keisarikuntaa sai kansallisuusaatteen ja haaveet itsenäistymisestä heräämään aikalaisten keskuudessa. Sama kansallismielisyys ja haave todellisesta itsenäisyydestä nykyisen EU-jäsenyyden tilalle yhdistää nykyisiä kansallismielisiä. Se poliittinen aatesuuntaus kansallismielisen arvomaailman sisällä on jokaisen yksilön oma asia niin nykyisin kuin myös silloin aikanaan oli.

Onko suojelupoliisi huomioinut Suomen äärioikeiston profiloinnissa eron poliittisen aatesuuntauksen ja yleisen kansallismielisen arvomaailman välillä, vai onko kaikki ikäänkuin löyty vaan samaan nippuun?

”Suojelupoliisi ei tee tällaisia ideologisia määrittelyitä. Suojelupoliisi on kiinnostunut vain toiminnasta, joka uhkaa vakavasti Suomen kansallista turvallisuutta. Tällaista on esimerkiksi terrorismi tai kansanvaltaista yhteiskuntajärjestystä uhkaava toiminta. Siviilitiedustelulaki määrittelee tarkasti, millaista toimintaa Suojelupoliisi seuraa. Siitä voi lukea lisää täältä: https://supo.fi/tiedustelulaki”

Tiedotteesta käy myös ilmi, että: ”terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä on pysynyt ennallaan, heitä on noin 390. Merkittävimmän uhkan muodostavat radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät, jotka saavat motivaationsa terroristisesta propagandasta. Suojelupoliisi on tunnistanut ryhmiä ja henkilöitä, joilla on motivaatio ja kyky toteuttaa terrori-isku Suomessa.”

Onko Suomessa tällä hetkellä muita ryhmiä myös seurannassa? Europolin lukuisista raporteista on käynyt ilmi, että esimerkiksi äärivasemmistolainen terrorismi on myös varsin yleistä ainakin osassa Euroopan maita.

”Radikaalin antifasistisen liikehdinnän kehittyminen kiinnostaa Suojelupoliisia, mutta siihen ei tällä hetkellä liity Suomessa merkittävää kansallisen turvallisuuden uhkaa. Suomessa radikaali antifasistinen toiminta painottuu äärioikeiston vastustamiseen esimerkiksi mielenosoituksissa ja verkossa. Mahdolliset järjestyshäiriöt kuuluvat paikallispoliisille, eivät Suojelupoliisille.”

Esiin nousee myös, että: ”Suomessa esiintyy merkittävää terrorismin tukitoimintaa, joka ilmenee esimerkiksi rahoittamisena ja propagandan levittämisenä. Yhteydet ulkomaalaisiin terroristisiin toimijoihin ja verkostoihin ovat merkittäviä. Suomeen on siirtynyt konfliktialueilta ihmisiä, jotka ovat osallistuneet aseellisten ryhmittymien toimintaan tai tukeneet niiden toimintaa muilla tavoin.”

Onko lainsäädäntömme ajantasalla vastaamaan näihin uhkiin ja haasteisiin?

”Olemme vuosien varrella nostaneet useita kertoja esiin sen, ettei rikosvastuu Suomessa toteudu terrorismirikoksissa. Nykyinen lainsäädäntö on ollut voimassa alun alkujaan vuodesta 2003 ja sen toimivuutta on ehditty käytännössä joitain kertoja testata. Ainakin konfliktialueelle matkustamista ja kouluttautumista koskevat pykälät ovat osoittautuneet käytännössä huonosti toimiviksi.

Joiltakin osin terrorismilainsäädäntöä ollaan jo uudistamassa. Oikeusministeriö asetti helmikuussa 2020 työryhmän valmistelemaan muutoksia terrorismirikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Työryhmä antoi kesäkuussa ehdotuksensa lainsäädännön muuttamiseksi. Ryhmä ehdotti, että terroristiryhmän toiminnan kannalta keskeisen tehtävän hoitaminen ja julkinen kehottaminen terrorismiin tulisivat rangaistaviksi. Suojelupoliisi pitää ehdotuksia kannatettavana.
Seuraavaksi oikeusministeriö valmistelee hallituksen esityksen, johon eduskunta ottaa aikanaan kantaa.”

Suojelupoliisi kertoi tiedotteessa myös millä tavalla koronaviruspandemia on muuttanut kybervakoilua Suomessa: ”Koronaviruspandemian alkuvaiheessa keväällä 2020 Suomessa käyttöön otetut rajoitukset vaikeuttivat laitonta henkilötiedustelua. Samaan aikaan Suomea vakoileville maille avautui uusia mahdollisuuksia hankkia tietoa tietojärjestelmiin tunkeutumalla. Suomi kiinnostaa tiedustelullisesti erityisesti Venäjää ja Kiinaa.”

”Kun rajoituksia purettiin kesällä, henkilötiedustelu palautui Suomessa entiselleen. Suomeen on sijoitettu pysyvästi useita kymmeniä ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä”

Onko tässä nyt olemassa riski, että tämän kybervakoilun yhteydessä myös Vastaamon tapaiset tietomurrot voivat lisääntyä?

”Suojelupoliisi on vuosia korostanut tietoturvatyön merkitystä. Kuten kansallisen turvallisuuden katsauksen yhteydessä toteamme, tietoturvallisuuteen on kiinnitettävä erityisen tarkkaa huomiota nyt, kun monet yhteiskunnan toiminnot ovat siirtyneet etäyhteyksien päähän.”

Onko suojelupoliisilla tietoa kuinka paljon tehtyjä tietomurtoja erilaisiin digitaalisiin järjestelmiin jää niitä käyttäviltä yrityksiltä tai viranomaisilta huomaamatta? Entä ilmioitetaanko niistä aina ylipäätään poliisille, jos huomataan jonkun murtautuneen tietojärjestelmään? Vastaamon tietomurrostahan ei ilmoitettu poliisille kuin vasta pitkän ajan jälkeen saapuneen kiristysviestin takia. Onko tällöin mahdollista, että ihmisiin voi kohdistua esimerkiksi identiteettivarkauksia henkilön edes tietämättä mistä henkilötiedot on varastettu?

”Suojelupoliisin tehtävänä on torjua vieraiden valtioiden vakoilua verkossa, kun taas kyberrikollisuuteen liittyvät kysymykset ovat Keskusrikospoliisin vastuulla. Näin ollen KRP on oikeampi taho vastaamaan tähän kysymykseen.”