Hölmölän valmistautuminen uhkiin – Kaikki hoidettu ainakin paperilla hyvin

Sipilän hallitus tilasi vuonna 2017 ulkoisen arvioinnin maamme terveydenhoidon tilasta ja valmiudesta. Oli tarkoitus löytää kipupisteet ja kehitettävät kohdat. Arvio tilattiin WHO:lta ja siinä oli mukana nippu keskeisiä ministeriöitä viranhaltijoineen yhteistyössä lukuisien ulkomaalaisten asiantuntijoiden kanssa. Myös THL oli projektissa vahvasti mukana omalla asiantuntemuksellaan. Porukkaa oli vetämässä Ruotsin puolelta Anders Tegnell.

Arviointiryhmän suosituksiin nousi Suomelle kehittää toimintoja etenkin kansainvälisten terveysmääräysten osalta. Tärkeänä pidettiin myös, että ”One Health” -ajatukseen satsattaisiin enemmän kansallisen lainsäädännön tasolla, lisäresursseilla ja kehittämällä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. One Health korostaa etenkin ravinnon turvallisuutta, sekä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien riskejä kansanterveydelle. Hanketta oli koordinoimassa Turvallisuuskomitea.

Turvallisuuskomitealle on sittemmin myös ollut tarkoitus raportoida säännöllisesti kuinka uudistukset ja varautuminen ovat edistyneet eri ministeriöissä. Turvallisuuskomitea on kokoontunut säännöllisesti ja mukana on mm. ollut jokaisesta ministeriöstä valmiuspäällikkö vuoden 2017 päivitetyn turvallisuusstrategian mukaisesti. Yhteistyö ulottuu läpi koko yhteiskunnan kaikkiin viranomaisiin, kuntiin, aluehallintovirastoihin ja kansalaisjärjestöihin. Varautumista olisi siis tarkoitus yhdessä tehdä ja harjoitella myös tulevaa varten.

Turvallisuusstrategian johtoajatus on, että varautumisessa pyritään reagoinnin sijaan ennakointiin, joka edellyttää hiljaisten signaalien havaitsemista. Olisikohan WHO:n pitänyt silloin tammikuussa kuiskailemalla huhuilla, että vaaraa pukkaa / kannattaa varautua – pöpöjä mahdollisesti tulossa? Vähän alkaa tuntumaan siltä.

Turvallisuusstrategiasta selviää, että  valmiuslaissa on kirjattuna varautumisvelvollisuus jokaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Turvallisuustrategiassa mainitaan myös, että kunkin ministeriön ”kansliapäällikön vastuulla on huolehtia ministeriön ja sen hallinnonalan yleisestä turvallisuudesta sekä varautumisesta. Viimekätinen vastuu varautumisesta ja sen johtamisesta on viranomaisilla”.

Näitä asioita siis kuuluisi valmistella, ennakoida ja treenata, että poikkeusoloissa homma toimisi kuin rasvattu.

Turvallisuuskomitea on selvästi koko maan hallinnon jonkinlainen yhteistyöelin, jolla pitäisi olla sekä tilannekuva, että homma hanskassa. Toimii lisäksi Valtioneuvoston alaisuudessa.

Kuinka ihmeessä tällaista olemassa olevaa organisaatiota ei otettu käyttöön heti alluvuodesta, kun niitä ensimmäisiä hiljaisia signaaleja rupesi kuulumaan Wuhanista, että jotain on tekeillä? Mitä virkaa tällaisella organisaatiolla on, jos sitä ei tiukan paikan tullen haluta käyttää? Kokouksia olisi varmasti voitu muuttaa järjestettäväksi vaikka joka päivälle.

Uusia teiden päällystystöitä aloitetaan eri puolilla Suomea

Maanteitä ja kävely- ja pyöräteitä päällystetään tänä vuonna aiottua enemmän. Lisäksi jo päätettyjä väylien kunnossapidon toimenpiteitä aikaistetaan mahdollisuuksien mukaan.

– Suuntaamme maanteiden ja kävely- ja pyöräteiden päällystämiseen 20 miljoonaa euroa lisää rahoitusta. Koronakriisin aikana on tärkeää tehdä väylähankkeita etunojassa, jotta työtä ja toimeentuloa syntyy eri puolilla Suomea, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Väylävirastoa ja ELY-keskuksia lisäämään ja aikaistamaan perusväylänpidon kohteiden toteuttamista vuoden 2020 aikana koko Suomessa. Rahoitusta maanteiden ja kävely- ja pyöräteiden päällysteisiin kohdennetaan 20 miljoonaa euroa aiemmin päätettyä enemmän. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Väylävirastolta jo suunniteltujen väylänpidon toimenpiteiden aloittamista mahdollisimman nopeasti.

Päällysteisiin suunnatulla 20 miljoonalla eurolla saadaan tehtyä noin 300 kilometriä lisää maanteiden sekä kävely- ja pyöräteiden päällysteitä. Maanteiden sekä kävely- ja pyöräteiden päällysteitä uusitaan tänä vuonna yhteensä noin 4300 kilometrin matkalla, mikä on yli tuplasti enemmän kuin viime vuonna. Maanteitä päällystettiin noin 1700 kilometrin matkalta vuonna 2019.

Valtioneuvosto

Kirsi Varhila: Pitkäaikaissairauksien seurantaa ja hoitoa ei pidä lykätä koronavirustilanteessa

Suomen sosiaali- ja terveysjärjestelmä on toistaiseksi kestänyt hyvin koronavirustilanteen tuoman lisäpaineen, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila. Varhila oli 28. huhtikuuta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana ajankohtaisesta koronavirustilanteesta.

Varhilan mukaan tehohoitokapasiteetin riittävyyden sijaan tällä hetkellä huolestuttavaa on pikemminkin se, miten sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme vastaa muuhun kuin koronaviruksesta johtuvaan palvelutarpeeseen.

”Maailmalla on käynnissä paljon tutkimuksia koronavirusrokotteen aikaan saamiseksi. Rokotteen saamiseen kuluu kuitenkin vielä kauan aikaa. Sitä ennen ihmisten muuhun palvelutarpeeseen pitää vastata. Erityisesti meidän pitää kiinnittää huomiota vaikeimmassa olevien ihmisten tilanteeseen”, Varhila painottaa.

Huolen taustalla on tieto siitä, että sekä perus- että erikoissairaanhoidossa vastaanottokäynnit ovat pandemian aikana selvästi vähentyneet. Tilanne vaihtelee eri puolilla Suomea.

”Noin puolet käyntien vähenemisestä johtuu siitä, että kiireettömiä aikoja on peruttu sekä perus- että erikoissairaanhoidossa. Toisen puolen selittää se, että potilaat ovat itse peruneet saamiaan aikoja. Myös kutsuja esimerkiksi syöpäseulontoihin on peruttu”, Varhila kuvaa.

”Kun vastaanottokäynnit vähenevät, monen pitkäaikaissairauden, kuten sydäntautien ja diabeteksen, seuranta ja hoito laiminlyödään. Siten hoidon aloittaminen voi viivästyä, sairaus voi pahentua ja hoidon ennuste huonontua. Aikojen peruminen lisää myös erikoissairaanhoidossa kiireettömien leikkausten hoitojonoja syksyllä”, Varhila huomauttaa.

”Vaikka elämme poikkeusoloissa ja koronavirustilanne pelottaa ihmisiä, on tärkeää pitää kiinni kaikkien muidenkin sairauksien ennaltaehkäisystä ja hyvästä hoidosta. Pitkäaikaissairauksista kärsivien on päästävä hoitoon. Kannustan kaikkia pitämään kiinni varatusta vastaanottoajasta”, Varhila kehottaa.

Varhila huomauttaa, että sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa osa vastaanotoista on korvattu etäasioinnilla. Lisääntynyt etäasiointi ei ole kokonaan korvannut vähentyneitä käyntimääriä.

Tällä hetkellä kiireettömiä toimintoja lisätään ja tilannetta seurataan tarkasti sosiaali- ja terveysministeriössä.

Valtioneuvosto

Covid19-tauti joutuu jo paikoin perääntymään – Tiukat rajoitukset toimii

Monin paikoin on havaittavissa koronavirustartuntojen asteittainen väheneminen ja myös taudin tukehtuminen kokonaan. Uusia tulokkaita 0-tartuntaa listalle on noin viikossa tullut 4 valtiota lisää; Färsaaret, Saint Pierre Miquelon, Läntinen Sahara ja Mauritius ovat uusimpia taudin kukistajia.

Yhteensä taudin selättäneitä valtioita/territorioita on tällä hetkellä maailmassa 12. Ensimmäisten maiden joukossa on ollut etupäässä pieniä maita, mutta tämä trendi on hiljalleen muuttumassa. Mauritiuksen väkiluku esimerkiksi on 1.364.283 ja väestötiheys huikeat 588 asukasta/neliökilometri. Tartuntoja siellä ehti tulla yhteensä 332.

Myös väkiluvultaan suurempia valtioita alkaa pääsemään lähelle taudin tukahtumista kokonaan.

Valtioita joissa on tällä hetkellä kokonaistartuntoja alle 100 on neljäkymmentäyksi. Näistä Jemen, Comorros ja Karibian Hollanti näyttäisivät olevan pulassa tällä hetkellä. Muissa alle 100:n tartunnan valtioista tilanne on joko taittumassa tai jo selvästi tukahtumassa.

Korkean kokonaistartunramäärän valtioissa näyttäsi Kiina, Australia, Luxembourg, Taimaa, Islanti, Uusi-Seelanti ja Hongkong olevan jo lähellä tukahduttamista. Aktiivisia tapauksia on näillä enää joitakin kymmeniä tai satoja. Lisäksi tilanne näyttää lupaavalta ainakin tilastojen valossa Irakin, Azerbaitsanin, Uzbekistaniin, Kroatian, Malin, Maltan, Taiwanin ja Palestiinan osalta.

Testaaminen on olennainen osa taudin tukahduttamista, koska silloin löydetään missä koronavirus piileskelee.

Worldometers

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen: Ympäristöministeriö laiminlöi velvollisuutensa ilmastovuosikertomuksen toimittamisessa 28.1.2020

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kiinnittää ympäristöministeriön huomiota ilmastolaissa säädettyyn velvollisuuteen toimittaa ilmastovuosikertomus eduskunnalle vuosittain. Apulaisoikeuskanslerin mukaan ympäristöministeriö on laiminlyönyt tämän velvollisuutensa. Apulaisoikeuskansleri pyysi omana aloitteenaan ministeriöltä selvitystä asiasta.

Vuonna 2015 voimaan tulleen ilmastolain mukaan valtioneuvosto eli hallitus toimittaa eduskunnalle kalenterivuosittain tiedot päästökehityksestä sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan sisältyvien päästövähennystavoitteiden toteutumisesta ja tavoitteiden saavuttamisen edellyttämistä lisätoimista. Ilmastovuosikertomuksen kokoamisesta vastaa ympäristöministeriö. Eduskunnalle oli toimitettu ensimmäinen ilmastovuosikertomus vasta kesäkuussa 2019.

Ympäristöministeriön mukaan ensimmäistä ilmastovuosikertomusta oli aloitettu valmistella vuoden 2018 lopulla. Ministeriön käsityksen mukaan kertomusta ei voitu antaa ennen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan hyväksymistä. Ministeriön mukaan laissa ei ole tarkkoja säännöksiä siitä, milloin ensimmäinen vuosikertomus tulisi antaa.

Apulaisoikeuskanslerin mielestä ympäristöministeriön selvityksessä ei esitetty oikeudellisesti päteviä perusteluja sille, miksi eduskunnalle ei ollut toimitettu ilmastolain edellyttämiä tietoja. Ilmastovuosikertomus tulee antaa eduskunnalle vuosittain. Lain keskeinen tarkoitus on vahvistaa eduskunnan roolia ja lisätä kansalaisten ja asiantuntijoiden osallistumismahdollisuuksia ilmastopolitiikassa. Ilmastokertomus on yksi keino antaa päätöksentekijöille lisää tietoa ja turvata kansalaisille perustuslaissa säädetty oikeus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Oikeuskanslerivirasto

Oikeuskanslerinviraston ratkaisu kantelusta: Terveydenhuollon ammattihenkilön kieltäytyminen influenssarokotuksesta

Apulaisoikeuskanslerin ratkaisemassa kantelussa oli kysymys kaupungin suun terveydenhuollossa työskentelevän terveydenhuollon ammattihenkilön kieltäytymisestä influenssarokotuksesta.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että perustuslain ja potilaslain säännösten perusteella työntekijällä on oikeus päättää tartuntatautilain 48 §:ssä tarkoitettujen rokotusten ottamisesta eli rokotukset ovat vapaaehtoisia. Sen sijaan kyseinen säännös velvoittaa työnantajaa huolehtimaan siitä, että sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, käytetään työntekijöitä, joilla on säännöksessä tarkoitettu rokotussuoja ja vain erityisestä syystä henkilöitä, joilla on puutteellinen rokotussuoja.

Tämä velvollisuus liittyy perustuslaissa säädettyyn julkisen vallan velvollisuuteen turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa kaupungin omien työntekijöiden, mutta ennen kaikkea kaupungin terveydenhuollon yksiköiden vastuulla olevien potilaiden hengen ja terveyden suojaamista.

Kaupungin selvityksen mukaan tartuntatautilain 48 §:n tulkinta ei ole selkeä, ja erityisesti se on ristiriitainen suhteessa muuhun lainsäädäntöön. Työnantajan kannalta tilanne on hankala ja taloudellisesti sekä toiminnallisesti kestämätön, jos työnantajan palveluksessa on useita rokotuksista kieltäytyviä ja siten kyseisiin tehtäviin soveltumattomia henkilöitä. Heille on mahdotonta löytää korvaavia tehtäviä, jotka vastaavat heidän osaamistaan ja koulutustaan.

Apulaisoikeuskansleri lähetti rokotussuojaa terveydenhuollossa koskevan päätöksensä sosiaali- ja terveysministeriölle tiedoksi sen mahdollisia toimenpiteitä varten.

Oikeuskanslerivirasto

Maailmassa jo 8 Covid19-vapaata valtiota – Lista pitenee tasaisen hitaasti

Tällä hetkellä Covid19-vapaita valtioita on kahdeksan: Belize, Uusi-Kaledonia, Falkland Saaret, Grönlanti, Surinam, Papua Uusi-Guinea, St. Barth ja Anguilla. Aiemmin listalla olleita pudokkaita on neljä valtiota: Mauritania, Jemen, Saint Lucia, ja Burundi. Näissä neljässä on ilmennyt muutamia uusia tartuntoja.

Hälyyttävin tilanne pudokkaisen kohdalla on Jemenissä vaikka siellä ei tällä hetkellä ole virallisten lukujen mukaan kuin 19 aktiivista tapausta. Jemenissä humanitäärinen tilanne on poikkeuksellisen huono ja pienikin tautirypäs voi helposti päästä riistäytymään käsistä sellaisissa oloissa. Mauritaniassa on tällä hetkellä aktiivisena 1 tartunta, Saint Luciassa 3 tartuntaa ja Burundissa 7 tartuntaa.

Kukin valtio maailmalla käy taistelua Covid19-tautia vastaan erilaisissa olosuhteissa. Enemmistöllä maailman valtioilla tuntuu olevan yhteinen selvä tavoite kukistaa tauti. Myös WHO ohjeistaa tähän. Tauti voi olla hyvin tuhoisa monessakin mielessä mikäli sitä ei saada tukahdutettua. Kuolleita voi tulla vielä todella paljon lisää. Myös monenlaisia selkkauksia voi syntyä. Poliittisesti voi tulla myös monenlaisia myllerryksiä. Taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan sitä tuhoisammat mitä pidempään taudin kukistaminen yhteiskunnasta kestää.

Ihmisten luottamus yhteiskuntaan, päättäjiin ja terveysviranomaisiin ei tule palaamaan ennenkuin viesti on täysin selvää, että tauti aiotaan tukahduttaa kokonaan pois.

Ensinnäkin tähän on jo päästy eri paikoin maailmassa, toisekseen taudista tiedetään edelleen liian vähän. Kaikki hallituksen tähän astiset päätökset ovat perustuneet tähän asteiseen saatuun ja vertaisarvio-tutkittuun tietoon Covid19-taudista, jota on vielä varsin vähän, sekä mallinuuksiin, arvioihin ja erilaisiin olettamuksiin muiden tautien käyttäytymisen osalta.

Kun yhteiskunnassa havaitaan tappavaksi tiedetty tai epäilty tartuntatauti on luonnollinen reaktio lähteä sitä pakoon.

Syntyy helposti joukkopaniikkia, jolloin tautia yleensä levitetään myös helposti ympäristöön. Näin on käynyt kautta historian jo monta kertaa ja on mahdollista, että Kiinan salailevan oloisen toiminnan takana liittyen taudeista tiedottamiseen ihan ylipäätään perustuu tähän. Salailulla saadaan kuitenkin ainoastaan kansan syvät rivit epäluuloisiksi ja luottamus päättäjiin, sekä terveysviranomaisiin murentamaan. Salaliittoteoriat saavat silloin myös otollisen kasvupohjan. Lisäksi Suomessa on virallisella taholla annettu monta kertaa epäsuorasti ymmärtää, että tautia ei saada kukistettua. Ja kun tästä, että tauti pystytään kukistamaan on jo julkisesti saatavilla näyttöä kahdeksan valtion edestä, niin näyttää todella arveluttavalta touhulta.

Ne nyt tautivapaalla listalla olevat valtiot tulevat varmaan myös pitämään rajansa visusti suljettuina maailmalta, kunnes muu maailma ymmärtää toimia vastuullisesti kaikkia maailman kansoja kohtaan.

Sudan ilmoitti 30.4.2020, että heidän terveydenhoito on vaarassa romahtaa kahden viikon sisällä. Se tarkoittaa silloin, että hoitoon ei pääse kukaan yhtään mistään syystä. Siinä rytäkässä voi jäädä katkenneet jäsenet kipsaamatta ja myös lapset synnyttämättä turvallisissa oloissa. Sudan on Afrikan kolmanneksi suurin maa, jossa elää 34.848.000 miljoonaa ihmistä. Väestötiheys on Suomen luokkaa; 17,7 / neliökilometri. Tuolloin 30.4.2020 heillä oli yhteensä 442 tiedossa olevaa tartuntaa, 32 kuollutta ja 39 taudista toipunutta.

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom on jokaisessa tiedotustilaisuudessa sanonut saman viestin lääkkeeksi taudin kukistamiseksi. Se tehdään kansallisella yhtenäisyydellä ja globaalilla solidaarisuudella, koska kukaan ei ole turvassa ennenkuin kaikki ovat turvassa.

Siksi Marinin hallituksen viestin omalle kansalle tulisi olla kristallinkirkas, että tauti tukahdutetaan. Kun Suomi hoitaa oman leiviskänsä esimerkillisesti ilman poliittisia viritelmiä, saadaan lisäksi myös maan talous nopeammin jaloilleen. Emme ole viettäneet huviksemme viikkoja karanteeneissa vain sen takia, että ulkomainen työvoima saisi taas vapaasti tulla Suomeen töihin. Tätä valittua poliittista linjausta tukee THL:n arvio, että syksyllä Suomessa on vasta edessä se todellinen tautihuippu, ja tämän takia saamme sitten taas viettää pitkiä aikoja karanteeneissa.

Mitenhän mahtaa siinä tapauksessa ravintoloilla ja muilla kotimaisilla yrittäjillä kestää rahkeet uuteen kierrokseen yritystoiminnan sulkemisia?

Worldometers
Foreignpolicy
AllAfrika

Rajat auki – Virolaisten pitää päästä töihin

Hallitus tiedotti tänään koronaepidemian rajoitusten asteittaisesta höllentämisestä, että yhteiskunnassa päästäisiin vihdoin vähän normaalimpaan arkeen kiinni. Ihmiset kaipaavat vapauksiaan ja yrittäjät mahdollisuutta välttyä täydelliseltä talouden tuholta.

Kyllähän asiat kuulostivat hallituksen tiedotustilaisuudessa päällisin puolin hienoilta ja hyviltä, ja voisivat Suomessa jopa toimia strategiana päästä pikkuhiljaa Covid19-taudista kokonaan eroon, talouden toimeliaisuutta samalla tukien. Mutta, kun se EU:n ”unelma” taas jo rupesi näköjään heti hämärtämään hallituksen kykyä hyvään harkintaan ja laajemman kokonaiskuvan ymmärtämiseen seurausten osalta kansallisvaltioille nimeltä Suomi.

Sisäministeri Maria Ohisalon vastaus virolaistoimittajan kysymykseen kiteytti hienosti millä tasolla hallituksessa ylipäätään mennään tällä hetkellä. Kysymys koski Viron kansalaisten mahdollista työmatkaliikennettä suljetun rajan yli Suomeen. Ohisalo sanoi kansanterveysuhkaan liittyen, että virolaisten duunareiden pitäisi Suomen puolelle tultaessa ”ikäänkuin noudattaa niitä karanteeneja”. Mitä ihmettä?! Ikäänkuin…? Joko niitä karanteeneja pitää noudattaa tai sitten ei.

Mitä järkeä koko tässä touhussa ylipäätään on, jos ensin omaa kansaa pidetään tiukoissa karanteeneissa ja rajoituksia on ollut ties minkälaisia ja sitten heti kättelyssä lähdetään avaamaan myös Suomen rajoja henkilöliikenteelle muun kuin sen aivan välttämättömän yli. On sanomattakin selvää, että tällä touhulla saadaan tauti jälleen leviämään lisää. Tämä taas tarkoittaa sitä, että oma kansa on kohta taas uudestaan viikkoja jossain karanteeneissa.

Suomessa suunnitellaan edelleen ne ruusunpunaiset lasit silmillä pandemian hoitamista ”ikäänkuin” yhteistyössä EU:n kanssa. Avataan rajoja samaan tahtiin naapurimaiden kanssa sitä mukaa kun kuvitellaan, että uskalletaan lähteä kokeilemaan. Lopputuloksesta ei kuitenkaan ole mitään takeita ja kaikki toimet perustuu ennusteisiin ja oletuksiin tulevasta. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen painotti tällaista samantahtista rajojen avaamista naapureiden kanssa ja Suomessa ollaan taas välittömästi eturintamassa tottelemassa.

Hallitukselta tuntuu unohtuvan joka käänteessä, että Suomi on edelleen itsenäinen valtio ja, että maahan on nyt jo jatkettu kansanterveysuhkan johdosta poikkeusoloja. Silloin ei pidä miettiä muiden maiden asioita. Silloin ei myöskään pidä tanssia ulkopuolisten pillin mukaan.

Toki tässä yritetään kovasti uskotella kansalle, että kansanterveys turvataan tällaisella toiminnalla ja, että samalla huomioidaan talouden realiteetit konkurssiaallon edessä.

Siinä se onkin yrittäjillä haastetta koittaa pitää firma pystyssä, kun hallitus lähti valitsemalleen linjalle: ”Ensin höllennetään ja sitten kiristetään, ja sitten taas höllennetään ja kiristetään”

Tätähän se käytännössä tulee olemaan jos lähdetään siitä, että tautia ei edes asioita yrittää nujertaa kokonaan pois. Ja kun kerran rajoja aiotaan myös ruveta avaamaan kesken pandemian, niin se seuraava tautihuippu tulee sieltä aivan varmasti. Sitten taas saa yrittäjät lyödä lappua luukulle Suomessa, kun yhteiskunta joudutaan taas sulkemaan. Sen sijaan, että käytettäisiin järkeä ja suojattaisiin oma talous ja tuotanto kansanterveyden ohella halutaan kumartaa kohti Brysseliä niin syvään kuin mahdollista jälleen kerran.

Ministerit toistelivat tiedotustilaisuudessa useamman kerran, että entiseen ei ole paluuta, että edessämme on uusi normaali, jota kohti ollaan menossa.

Se uusi normaali ei voi olla loputonta rajojoitteiden purkua ja tiukennusta, sitä ei kestä sen enempää talous kuin mielenterveydeyskään.

Uusi normaali on itsenäinen Suomi ilman Euroopan Unionin jäsenyyttä. Se on tulevaisuutta ja tervettä ajattelua. Euroopan kansat eivät tule kääntämään toisillensa selkäänsä ja he tulevat aina pitämään yhtä tavalla tai toisella. Mutta poliittisesta projektista nimeltä EU tullaan luopumaan, koska se puuttuu järjestelmällisesti kansallisvaltioiden perusoikeuksiin itse päättää omista asioistaan. Tämän lisäksi sen tähän astinen hintalappu ylläpitää on ollut järkyttävä.

Terveydenhuollon valvonta-asioita käsiteltiin 102 vuonna 2019

Pohjois-Suomi: Käsiteltäväksi otettiin 115 valvonta-asiaa. Puolustusvoimien terveydenhuollossa ja vankiterveydenhuollossa palvelut riittävällä tasolla. Valvontatoimenpiteillä ohjattiin lainmukaiseen toimintaan.

Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa otettiin käsiteltäväksi 115 terveydenhuollon valvonta-asiaa vuonna 2019. Oma-aloitteisesti valvontaan otettiin 44 asiaa. Käsittelyyn otetuista asioista 22 perustui valvontaohjelmiin. Valvonta-asioita ratkaistiin yhteensä 102. Käsiteltyjen asioiden suurimmat ryhmät olivat:

– 13 perusterveydenhuolto, avohoito
– 13 yksityislääkäritoiminta
– 12 perusterveydenhuollon osastohoito
– 10 psykiatrisen hoidon eri muodot

Valvonta-asia kohdistui lääkäriin 43, hammaslääkäriin 5 ja sairaanhoitajaan 19 ratkaistussa asiassa. Merkittävimpiä syitä olivat

– organisaation toiminta/käytännöt (21)
– hoitoon pääsy hoitotakuusäännösten perusteella (10)
– ammattihenkilön ammattitaito (9)
– lääkehoidon toteuttaminen (8)
– henkilöstön mitoitus ja rakenne (8)

Aluehallintovirasto on alueellisen terveydenhuollon valvontaviranomainen. Valvontatehtävää hoidetaan erilaisin lakiin perustuvin toimenpitein.

Yli puolessa valvonta-asiassa aluehallintovirasto katsoi, että terveydenhuollon organisaation tai ammattihenkilön toiminnassa ei ollut moitittavaa tai se ei ollut lain vastaista (54 asiaa). Virasto antoi myös hallinnollista ohjausta organisaatioiden ja ammattihenkilöiden toimintaan liittyen. 13 valvonta-asiassa virasto esitti käsityksensä siitä, miten asia pitää hoitaa asianmukaisesti. Yhdeksässä tapauksessa kiinnitettiin huomiota asianmukaiseen toimintaan vastaisen varalle. Valvontaa jatkettiin 10 tapauksessa.

Vankiterveydenhuolto ja puolustusvoimien terveydenhuolto riittävällä tasolla

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tehtäviin kuuluu vankiterveydenhuollon ja puolustusvoimien terveydenhuollon valvonta koko Suomen alueella. Aluehallintovirasto käsitteli vuonna 2019 viisi valvonta-asiaa, jotka liittyivät henkilöstön riittävyyteen sekä palvelujen saatavuuteen.

Vankiterveydenhuollon henkilöstöä, erityisesti lääkäreitä, on niukasti, mikä voi ajoittain vaikeuttaa palvelujen järjestämistä ja saatavuutta joillakin alueilla. Puolustusvoimien terveydenhuollossa lääkäreiden rekrytointivaikeudet joissain osissa Suomea voivat vaikeuttaa hoidon järjestämistä. Hoidon järjestäminen niin puolustusvoimien kuin vankiterveydenhuollossa on kuitenkin kyetty turvaamaan riittävällä tavalla.

Paljon ohjaus- ja arviointikäyntejä sekä tarkastuksia

Aluehallintovirasto teki ohjaus- ja arviointikäynnit keväällä viidelle Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän vuodeosastolle, sekä Kalajoelle ja Haapavedelle. Syksyllä käytiin Kuusamon ja Vaalan terveyskeskusten vuodeosastoilla. Ennalta ilmoittamaton tarkastuskäynti tehtiin maaliskuussa Puolangan vuodeosastolle sekä kahdesti Oulun seudun yhteispäivystykseen päivystysaikana.

Aluehallintoviraston terveyden- ja sosiaalihuollon asiantuntijat tekivät yhdessä valvontakäyntejä sosiaalihuollon toimintayksiköihin ja tarkistivat, että lääkehoito oli asianmukaista.

Terveydenhuollon toimintayksiköihin tehdyillä käynneillä arvioitiin erityisesti yksikköjen toimintakäytäntöjä, henkilöstömiehitystä, potilasturvallisuuteen vaikuttavia tekijäitä ja potilaan itsemääräämisoikeuden toteutumista. Yksikköjä kannustettiin jatkamaan hyviä toimintatapojaan ja käyttämään vahvuuksiaan hyväksi toiminnassaan. Tarvittaessa esitettiin kehittämisehdotuksia.

Aluehallintovirasto teki vuonna 2019 suunnitelman mukaisesti ohjaus- ja arviointikäynnit vankiterveydenhuollossa. Käynnit tehtiin Riihimäen, Mikkelin ja Pyhäselän poliklinikoille sekä Sotilaslääketieteen keskuksen alaisille Niinisalon ja Luonetjärven terveysasemille.

AVI

Kevään kausitöihin kotimaista työvoimaa tarjolla hyvin (Kainuu)

Koronakriisin rajoittaessa ulkomaisen kausityövoiman saapumista, maaseudun töitä on markkinoitu laajasti eri kohderyhmille kotimaassa. Kevään aikana TE-toimistoihin on ilmoittautunut runsaasti maatalouden töitä hakevia. Tilojen todellinen työvoiman tarve on kuitenkin osittain arvoitus, koska kaikkia avoimia paikkoja ei ole ilmoitettu TE-palveluihin. Osa tiloista on voinut jäädä edelleenkin odottamaan ulkomaalaisten työntekijöiden saapumista.

Ulkomaisen kausityövoiman saatavuus on tällä hetkellä entistäkin epävarmempaa, koska myös lähtömaat asettavat liikkumisrajoituksia omille kansalaisilleen. Rajaliikenteen rajoitukset aiheuttavat huomattavia vaikeuksia maaseutuyrityksissä, joissa normaalitilanteessa käytettäisiin runsaasti ulkomaista kausityövoimaa. Maatilojen on syytä nyt entistä ponnekkaammin selvittää kotimaassa olevan työvoiman hyödyntäminen.

TE-toimistot auttavat työvoiman välityksessä ja avoimet työpaikat tulisikin ilmoittaa viipymättä haettaviksi. Lisäksi alueiden ELY-keskukset ovat varautuneet tarjoamaan työvoimakoulutusta työnantajien tarpeisiin ja työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämiseen.

Kainuussa toimivia maaseutuyrityksiä ja maatiloja pyydetään olemaan aktiivisia, jotta kauden tuotantotyöt käynnistyvät ajallaan ja työntekijöitä riittää kaikkiin työvoimatarpeisiin. Kausityöntekijöitä tarvitaan maatiloilla, kotieläintiloilla, kasvinviljelytiloilla, maa- ja puutarhatalouden sekä marjojen ja hedelmien tuotantotiloilla.

Ely-keskus