Sisäministeriön blogi: Työ on oleskeluluvan peruste siinä missä suojelun tarvekin

Sisäministeri Maria Ohisalo: Hallitus on ohjelmassaan luvannut kehittää lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä sen edistämiseksi, että työllistyneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat nykyistä joustavammin saada oleskeluluvan työn perusteella. Tämä tarkoittaa, että henkilö, joka on kotiutunut ja työllistynyt Suomeen, voi saada työntekijän oleskeluluvan, vaikka hänen ei katsota olevan suojelun tarpeessa. Kirjauksen taustalla on muun muassa eräiden yrittäjien esille tuoma huoli työntekijöidensä työsuhteen jatkuvuudesta etenkin silloin, kun uusia työntekijöitä on vaikea saada.

Ei ole yksilöiden, yritysten eikä ikääntyvän Suomen etu, että Suomessa työssäkäyvä henkilö ei voisi jäädä maahan, jos riittävät ehdot täyttyvät. Tämän vuoksi sisäministeriössä on tehty selvitystä, miten sujuvoittaa työperusteisen oleskeluluvan saantia niiden turvapaikanhakijoiden kohdalla, jotka ovat työllistyneet ja saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Turvapaikanhakijasta työntekijäksi

Turvapaikanhakija voi työskennellä Suomessa hakemuksensa käsittelyn aikana ilman työperusteista lupaa. Ainoa edellytys on odotusaika: työnteko-oikeus alkaa 3 tai 6 kuukauden kuluttua turvapaikkahakemuksen jättämisestä riippuen siitä, onko henkilöllä matkustusasiakirja, josta hänen henkilöllisyytensä voidaan varmistaa.

Jo nykyisin turvapaikanhakija voi myös hakea työperusteista oleskelulupaa missä tahansa turvapaikkaprosessin vaiheessa. Työperusteisen luvan myöntäminen kuitenkin edellyttää, että luvan normaalit edellytykset ovat kunnossa. Nyt hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti selvitetään, voitaisiinko edellytyksistä joiltakin osin joustaa, jos henkilö on Suomessa jo työllistynyt.

Asia ei ole mustavalkoinen: Tällä hetkellä työntekijän oleskelulupa saattaa jäädä myöntämättä esimerkiksi siksi, että TE-toimiston arvion mukaan työnantaja ei suoriutuisi lakisääteisistä velvoitteistaan tai työehtoja ei noudateta. Hallitus torjuu hallitusohjelman mukaisesti työvoiman hyväksikäyttöä, ja on itsestään selvää, että sisäministeriö suhtautuu työntekijöiden oikeuksien turvaamiseen vakavasti.

Oleskeluluvan myöntämisen esteenä voi olla myös matkustusasiakirjan puuttuminen, jolloin henkilöä ei voida luotettavasti tunnistaa. Parhaillaan etsitään jo keinoja, joilla kielteisen päätöksen saaneet henkilöt voisivat paremmin saada oman valtionsa matkustusasiakirjan.

Menettelyn sujuvoittamisessa on siis huomioitava monia näkökulmia. Ministeriöiden lisäksi keskusteluun onkin osallistettu myös lupa- ja valvontaviranomaisia, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä.

Tarve lakimuutoksille selviää myöhemmin

Tällä hetkellä turvapaikanhakijoiden työllistymistä koskevia lakimuutoksia ei ole valmisteilla. Mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita ja muita joustavoittamiskeinoja selvitetään parhaillaan.

Työperusteisen luvan myöntämisen helpottaminen liittyy laajempaan kysymykseen siitä, miten ehkäistään syrjäytymistä ja varjoyhteiskunnan syntymistä. Sisäministeriössä on jo aiemmin selvitetty sidosryhmien kanssa keinoja vaikuttaa niiden kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden tilanteeseen, jotka jäävät maahan ilman oleskelulupaa. Oleskelulupien kehittäminen on näistä yksi. Lisäksi tulee edistää kotimaahan palaamista, mikä sekin mainitaan hallitusohjelmassa.

Sisäministeriössä päivitetään paraikaa laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaista toimintaohjelmaa vuosille 2021–2024. Ohjelman tarkoitus on vaikuttaa kokonaisvaltaisesti siihen, ettei Suomeen syntyisi virallisen yhteiskunnan ulkopuolelle jäävää varjoyhteiskuntaa. Työ valmistuu joulukuussa.

Mikä on rakentavaa maahanmuuttokeskustelua?

Lupakäytäntöjä koskevassa keskustelussa ja laajemmin maahanmuuttoon liittyvässä julkisessa keskustelussa luodaan tietoisesti mielikuvia, jotka maalataan uhkakuvina.

Sananvapauteen kuuluu kritiikki. Esimerkiksi maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista, poliittisesta päätöksenteosta tai viranomaisten toiminnasta voi siis keskustella hyvinkin kärkevästi. Sananvapauteen kuuluu silti myös vastuu. Maahanmuuttoa koskeva puhe muuttuu vihapuheeksi, kun se kohdistuu yksilöihin tai tiettyihin ryhmiin halventavalla tavalla.

Moniääninen keskustelu on demokratian ydin, mutta oma mielipide pitää pystyä esittämään asiallisesti. Poliisiammattikorkeakoulun juuri julkaiseman viharikosraportin mukaan sanallisten loukkausten, uhkausten ja häirinnän määrä on kasvussa. Poliitikkojen on osaltaan huolehdittava siitä, ettei yhteiskunnallista keskustelua käydä ihmisiä tai ihmisryhmiä solvaamalla.

Intermin/blogit

Kuka suojelee yrityksiä?

EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämies kysyy työministeri Tuula Haataiselta avoimessa kirjeessä kuka suojelee yrityksiä ja heidän oikeuksia ay-liiton mielivaltaa vastaan?

Jo pidempään jatkunut riita Suomen Kotidatan noudattamista työehtosopimuksista on muuttunut mielivaltaiseksi. Ammattiliitto Pro haluaisi firman työntekijät oman liittonsa alaisuuteen, eikä voi hyväksyä edes oikeuden päätöstä asiasta, jossa on todettu Suomen Kotidatan voivan soveltaa toisen liiton, kaupan alan työehtosopimusta.

Oudoksi on mennyt nykyinen Ay-liikkeiden jäsenhankinta, kun ollaan ilmeisesti valmiita ajamaan koko yritys konkurssiin tuomioistuimen päätöksistä viis ja nykyiset huononevat olot työmarkkinoilla muutenkin huomioiden. Suomen Kotidalla on oikeuden päätös työtuomioistuimesta, että voivat jatkossakin soveltaa kaupan alan työehtosopimusta. Luulisi tämän riittävän myös Ammattiliitto Pro:lle hyväksyä tappionsa tässä niin kovin läpinäkyväksi muuttuneessa jäsenhankinnassa.

EK on ihan perustellusti huolissaan nykykehityksestä Suomen työmarkkinoilla ja Jyrki Häkämies on nyt ärähtänyt varsin kiukkuisesti Arkadianmäen suuntaan ruveta pistämään yrittäjiä suojaavaa lainsäädäntöä pikavauhtia kuntoon Suomessa.

Ote Jyrki Häkämiehen avoimesta kirjeestä työministeri Tuula Haataiselle:

”Kysymys on enemmän kuin aiheellinen Suomen Kotidatan (Jyväskylä) ympärillä käytävässä ay-riidassa. Yrityksessä on voimassa oleva työehtosopimus Kaupan Liiton ja Pamin välillä. Ammattiliitto Pro on kuitenkin käynnistänyt yrityksessä lakkoilun tavoitteena työehtosopimuksen siirto itselleen.

Kaupan Liitto vei kiistan työtuomioistuimeen, joka vahvisti, että yrityksessä voidaan soveltaa Kaupan Liiton ja Pamin välistä sopimusta. Tämä ei kelvannut Prolle vaan se on jatkanut lakkoilua vaatien yritystä vaihtamaan työehtosopimus toiseksi. Pron toiminnasta on tehty rikosilmoitus.

Pro on juuri aloittanut uuden 4 viikon lakon, joka uhkaa vakavasti yrityksen tulevaisuutta.

Kuka suojelee yritystä tällaisesta ay-liiton mielivallasta, aggresiivisesta jäsenhankinnasta ja työtuomioistuimen vastaisesta toiminnasta?

Vetoan, että ministeri Tuula Haatainen vetoatte julkisesti tämän riidan lopettamiseksi ja työn jatkamiseksi voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisesti. Olen luottavainen siitä, että voitte asemanne ja arvovaltannanne käsin suojella työtä.

Edelleen esitän, että käynnistätte valmistelun Suomen työrauhalainsäädännön saattamiseksi lähemmäs meidän kilpailijamaiden tasoa.”

Miten ihmeessä Suomeen on syntynyt näin hirvittävän yrittäjävihamielinen ilmapiiri?

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen oli julkisuudessa myös UPM:n Kaipolan tehtaan sulkemisuutisen yhteydessä. Sävy oli tuolloin yllättävän samankaltainen pääministeri Sanna Marinin omien ulostulojen kanssa silloin samaisesta asiasta. Entinen SDP:n puheenjohtaja ja Suomen edellinen pääministeri Antti Rinne touhusi myös vähän samalla tyylillä omalla puheenjohtajakaudellaan Ammattiliitto Pro:ssa kuin nykyinenkin. Sai toiminnastaan silloin jopa sakkoja. Rinne sekaantui silloin metsäteollisuuden työtaisteluun rikkoen työriitojen sovittelusta annettua lakia.

Hallituksen touhu tuntuu jo täyttävän maanpetoksen tunnusmerkit – eikö kukaan välitä?

Olemme saaneet kuunneella EU-komission ehdottaman elvytyspaketin tiimoilta toinen toistaan paksumpia valheita ja selittelyjä hallituksen taholta jo useamman kuukauden ajan. Koko pakettia ei ole edes vielä hyväksytty Suomen eduskunnassa ja silti hallitus esittää julkisuudessa jo siitä varoja käytettäväksi tuleviin erilaisiin investointeihin.

Mihin katosi maamme valtiojärjestyksen eduskunnalle suoma oikeus yhdessä äänestää asiasta?

Meille on lisäksi koitettu väittää, että EU:n artikla 122 joka kattaa odottamattomat onnettomuudet kuten luonnonkatastrofit olisi jotenkin peruste koronasta johtuvien kulujen kattamiseksi elvytyspaketeilla ja, että elvytyspaketti näin täyttäisi EU:n perussopimukset. Kehoitukset sijoittaa vihreään teknologiaan tai digitalisaatioon ei kuitenkaan kata koronapandemian aiheuttamia kuluja eri maiden terveydenhoidolle.

Tätä apuahan kyseltiin mm. Italiasta jo alkukeväästä kun eivät esim. tahtoneet saada niitä suojavarusteita mistään, ennenkuin sulkujen vaikutuksista talouteen oli mitään käsitystä. Sitäpaitsi ihmisiin kohdistunut koronapandemia ei ole rinnastettavissa luonnonkatastrofeihin, koska tähän voidaan varautua ennakolta. Aila-myrskyn tapaisiin myrskytuhoihn ei sitävastoin niinkään voi.

Meillä on Suomessa THL, EU:ssa ECDC ja maailmalla WHO, jotka ovat vuosikymmeniä seuranneet tämän tyyppisiä asioita ja varoittaneet jo usean vuoden ajan olemassa olevasta uhkasta ja, että kannattaisi varautua. Sipilän hallituksen Turvallisuusstrategiassa löytyy tästäkin pieni maininta. Lisäksi silloin tehtiin myös se WHO:n auditointi terveydenhoitojärjestelmäämme, jossa pandemiaan varautuminen myös nousi esiin.

Onhan lisäksi pandemioiden osalta varauduttu eläin- ja kasvitautien osalta mm. pistämällä siipikarja sisätiloihin keväällä muuttolintujen saapumisen ajaksi, etteivät saisi lintuinfluenssaa.  On myös toimittu kasvitautien osalta, kun kiellettiin jokin aika sitten hedelmien maahantuonti ilman tautivapaaksi todettua sertifikaattia. Miten ihmeessä näiden pandemioiden kohdalla ei olla huudeltu jonkun elvytyspakettien perään?

Meille on myös monen ministerin suulla vakuutettu, että maksamalla 6 miljardia tienaamme 3 miljardia, kun saamme omistamme takaisin 3 miljardia. Jopa alakoululainen ymmärtää, että tuo on vale. Miksi hallitusvastuussa olevat ministerit saavat toimia näin? Eikö kaikkia kansanedustajia enää velvoita yhteisesti se perustuslain pykälä, että pitää puhua totta ja noudattaa perustuslakia?

Maanpetosrikoksesta todetaan Suomen rikoslaissa Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen osalta, että ”joka tarkoituksenaan.. vieraan valtion.. taloudellisen painostuksen tai tuen avulla
1) saattaa Suomi tai osa Suomea vieraan valtion alaiseksi,

3) muulla vakavuudeltaan näihin rinnastettavalla tavalla rajoittaa Suomen valtiollista itsemääräämisoikeutta

tekee teon, josta aiheutuu sanotun tarkoituksen toteutumisen vaara, on tuomittava Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.”

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmasta löytyvät oheiset kirjaukset, jotka osoittavat että tässä ollaan ihan tietoisesti valmiita muuttamaan EU:n perussopimuksia edistämällä määräenemmistöpäätöksiä. Lisäksi on ilmeisesti tarkoitus luopua Suomen budjettisuvereniteetista, kun kerran halutaan myös edistää unionin varainhankintaa.  Näistäkin asioista on jo puhuttu myös ihan julkisuudessa astikin hallituksen suulla nyt tämän nk. korona-elvytyspaketin yhteydessä.

Ongelma vaan on siinä, että hallitusohjelman kirjaukset on tehty paljon ennen koko koronapandemiaa. Eli hallituksen todellinen tatkoitus on ilmeisesti alusta pitäenkin ollut Suomen itsenäisyydestä luopuminen ja EU-liittovaltion edistäminen. Voiko tämän enää ymmärtää millään muulla tavalla?

Ote Marinin hallitusohjelmasta:

”Suomella on valmius tarkastella unionin omien varojen järjestelmän kehittämistä. Järjestelmää kehitettäessä otetaan huomioon Suomen kaltaisten maiden etu, ja se etteivät kustannusvaikutukset kohdennu näihin maihin suhteettomasti. Jäsenmaat päättävät unionin varainhankinnasta.”

”Suomi edistää EU:n globaalistrategiaa, joka vahvistaa unionin roolia globaalina johtajana. Jäsenmaiden ja unionin koordinaatiota ulkoisessa vaikuttamisessa lisätään. Määräenemmistöpäätöksentekoa voidaan lisätä rajatuilla toimialoilla, mikä mahdollistaa osaltaan riittävän nopean toiminnan unionin ulkosuhteissa.”

Emme ole koskaan antaneet suostumusta itsenäisyydestä luopumisesta EU-kansanäänestyksen yhteydessä silloin aikanaan. Nyt kuitenkin näin on mitä ilmeisimmin käymässä, kun ei kerran eduskunnalta enää odoteta hyväksyntää edes tälle elvytyspaketille, eikä kansanäänestystäkään ole asiasta järjestetty tulevan itsenäisyydestä luopumisen osalta.

Joukko nätisti hymyileviä kauniita nuoria naisia valtion johdossa ei vastaa sitä perinteistä kuvaa julmista hirmuhallitsijoista mitä historia tuntee, kuten Hitlerin ja Stalinin jotka kummatkin silloin aikanaan myös halusivat hyviä asioita omalle kansalle ja omalle maalle. Silti tapa toimia kuin silloiset yksinvaltiaat on erehdyttävän samankaltainen.

Kisa ensi kevään kuntavaalimenestyksestä on alkanut – Onko äänestäjien syytä olla huolissaan

Se mitä harva äänestäjä tulee ajatelleeksi on, että tulevat kunnanvaltuutetut ovat kunnissa ne henkilöt, jotka istuvat kunkin kunnan rahakirstun päällä. He siis päättävät mihin kuntien varat viimekädessä käytetään. Heidän tulee kyetä arvioimaan ja priorisoimaan erittäin haastavassa talouden tilanteessa mitä pakollisia hankkeita käynnistetään, riittääkö saadut verotulot vai joudutaanko ottamaan lainaa. Tätä heidän oikeutta päättä kutsutaan myös kuntapolitiikaksi.

Kunnissa liikkuu iso raha, koska kunnat työllistävät valtavan määrän ihmisiä. Kaikki toimeliaisuus on kunnissa, siellä missä me ihmisetkin olemme. Meidän yhteisistä asioista kunnissa päättävät viimekädessä budjettivaltaa käyttävät valtuutetut. Viime aikojen julkista keskustelua seuranneena monista ihmisistä alkaa tuntumaan aika huolestuttavalta, kun pitäisi sitten tulevissa kuntavaaleissa osata valita aidosti pätevä ja mieluisa ehdokas. Sote-uudistuskin on taas myös tapetilla monen muun haasteen lisäksi.

Alkaa monia äänestäjiä jo hieman myös mietityttää tulevat kuntavaalit, että mitä kaikkea oikein onkaan tulossa ja millä hintalapulla? Siksi Aitosuomalaiset päätti kysyä Suomen Kuntaliitolta vähän tarkemmin näistä asioista, kun monet asiat näyttävät ruohonjuuritasolta tarkasteltuina jo hieman huolta herättäviltä. Rahoitusalan eritysasiantuntija Jari Vaine Suomen Kuntaliitosta vastasi Aitosuomalaisten esittämiin kysymyksiin, jotka aiheen tiimoilta mietityttää.

Miten asia oikein on kun tuntuu, että ehdokkaita on niin monen tasoissa ja tehdyt päätökset tuntuvat välillä varsin lyhytnäköisiltä. – Onko meillä kunnissa kansalaisten joukossa riittävästi kiinnostusta asettua ehdolle ja sitä aitoa osaamista kuntapolitiikkaan? Vai riittääkö pelkkä into lähteä mukaan? Voiko homman oppia matkan varrella? Eihän monenlaisia suuria päätöksiä varmaankaan ihan ”pystymetsästä” tuleva halukas idealisti välttämättä olleenkaan osaa hahmottaa, että mistä oikein ollaankaan tekemässä niitä päätöksiä?

”Valtuutetut joutuvat ottamaan kantaa monenlaisiin asioihin, eivätkä kaikki voi hallita kaikkea. On myös muistettava, että ympäröivä maailmakin muuttuu koko ajan, joka entisestään lisää vaatimuksia. Joissakin paikoissa on ollut hankalaa ylipäänsä saada ehdokkaita valtuutetuiksi. Mutta matkan varrella voi varmasti oppia ja oppia voi kertyä siitäkin, että monet valtuutetut ovat myös kansanedustajia. Toisaalta julkisuudessa on keskusteltu siitä, onko tällainen asetelma päätöksenteon kannalta hyvä. Mutta jos maakunnat toteutuvat, myös niiden maakuntavaltuustoihin tarvitaan edustajat. Osaamistarpeet siis kasvavat edelleen – onko mahdollista saada eri henkilöitä eri paikkoihin?”

Mihin kaikkeen valtuutetut oikein osallistuvat päätöksenteossa siellä kunnissa?

”Kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden (siis myös valtuutetut) tehtävistä säädetään kuntalaissa. Valtuuston tehtäviin kuuluu päättäminen esimerkiksi kuntastrategiasta, talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta, liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista, palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista, takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta ja tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta.”

Minkälaisia asioita voi seuraavalla valtuustokaudella tulla uusille valtuutetuille sitten päätettäväksi, jotka koskettavat meitä kaikkia kuntalaista jollain tavalla?

”Jos tarkoitetaan kaikille kunnille – eli siis myös kaikille kuntalaisille – yhteisiä asioita, niitä ei yleensäkään ole kovin monia. Tämä johtuu jo kuntien erilaisuudesta, joka on monissa ratkaistavissa asioissa taustalla.”

”Tällä valtuustokaudella ainakin soteuudistus toteutuessaan vaikuttaa tavalla tai toisella kaikkiin kuntiin. Lisäksi kuntatalouden jo ilmenneet (esim. väestökehitys, ikääntyminen, palveluverkon tarpeet jne) ja näköpiirissä olevat (ainakin koronan vaikutukset, ilmastotyön ja kestävän kehityksen edistäminen ym.) haasteet ovat koko kuntakentälle yhteisiä, vaikkakin konkretiassa ja euromäärissä kunnat siis ovat erilaisia. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että jokaisessa kunnassa joudutaan entistä tarkemmin ottamaan kantaa millä tarvittavia toimenpiteitä rahoitetaan ja mihin rahat riittävät. Vastaus kumpaankin kysymykseen on kuntakohtainen.”

Digiloikalla sähköiseen äänestämiseen

Pääministeri Sanna Marin väläytteli jokin aika sitten julkisuudessa, että pitäisi varautua tulevien kuntavaalien mahdolliseen siirtämiseen koronan takia. Se ei demokratian toteutumisen kannalta tunnu kovin miellyttävältä ratkaisulta. Eikä myöskään mitenkään kovin perustellulta, koska muualla maailmassakin on onnistuttu järjestämään vaaleja koronasta huolimatta.

Mutta eipä vara venettä kaada, kun ei kuitenkaan etukäteen voi tietää miten hurjaksi korona talven mittaan vielä voi äityä maassamme. Siksi Aitosuomalaiset päätti kysyä Digi- ja väestötietovirastolta minkälaiset valmiudet meillä olisi lähteä luomaan sähköistä äänestysjärjestelmää Suomeen? Kauanko sellaisen järjestelmän luomiseen menisi? Olisiko se turvallinen nykyiseen äänestämistapaan verrattuna? Entä olisko kuinka hirveä hintalappu edes lähteä harkitsemaan tätä vaihtoehdoksi demokratian toteutumisen turvaamiseksi näissä poikkeuksellisissa oloissa?

Organisaatioasiakkaiden yksikön johtaja Joonas Kankaanrinne DVV:sta valotti Aitosuomalaisille hieman mahdollisen sähköisen äänestämisen tämän hetkistä tilannetta meillä Suomessa tulevaisuutta silmällä pitäen:

”Voimme meiltä DVV:sta ottaa tähän kantaa vain aika kapeasti, koska sähköisen äänestämisen edistäminen ja siihen liittyvä tietojärjestelmäkehitys kuuluu OM:n hallinnonalalle.

– Rohkenen kuitenkin arvioida, että vaikka Suomeen ei ole vielä toteutettu vaalijärjestelmämme vaatimukset täyttävää sähköisen äänestämisen järjestelmää, on sellaisen rakentamiseen tarvittava osaaminen ja komponentit hyvin varmasti olemassa.

Sähköisen äänestämisen haasteena on vaalisalaisuuden varmistaminen sekä läpinäkyvä ja luotettava äänestystuloksen raportointi eli samat asiat kuin perinteisessä äänestyksessäkin. Kuitenkin lisähaasteena on esiin nostettu tarve, että annettu ääni tulee olla vaihdettavissa äänestysajan loppuun mennessä esim. jos äänestäjä on tavalla tai toisella ohjailtu antamaan äänensä oman tahtonsa vastaisesti.

Jotta järjestelmän (tietojärjestelmät ja prosessit) määrittely, toteutus ja testaus olisi 100% läpinäkyvää, tulisi se valjastaa riittävän laajan järjestelmätoimittaja -yhteisön kehitettäväksi ja arvioitavaksi siten, että mukana on myös kehityksen ulkopuolelta olevia toimijoita.

– En usko itse sovelluskehityksen olevan juurikaan koronavilkkua vaativampaa ja kalliimpaa, mutta järjestelmä on hyvin toden näköisesti rakennettava anonymiteetin varmistamiseksi hajautettuna ratkaisuna ja hyödyntäen esim. useamman eri toimijan tuottamia konesaliratkaisuja, mikä nostaa kehityksen ja tuotannon kustannuksia merkittävästi. En myöskään usko, että järjestelmän rakentamiseen menisi kohtuuttomasti aikaa, alle vuosi, mutta järjestelmän testaamiseen ja 100% varmuuden saamiseen tietoturvavaatimusten täyttymisestä olisi varmasti hyvä käyttää vähintään yhtä paljon aikaa. Vaalien läpivienti nykymallilla on työvaltaista ja sähköisen äänestämisen tuominen turvallisesti ja läpinäkyvästi siihen rinnalle olisi varmasti tervetullutta kehitystä. Edelleen pitäisi kuitenkin olla aina mahdollisuus valita itse miten äänestää.”

Aito hyvinvointi takaisin! – Me haluamme sen kuuden tunnin työpäivän

Aito hyvinvointi on helposti saavutettavissa rahareformilla ja talousdemokratialla. Meidän ei tarvitse muuta kuin erota EMU:sta ja EU:sta ja ryhtyä tuumasta toimeen. Siihen loppuu köyhyys, kituuttaminen ja kasvava velkaantuminen. Eriarvoisuus, stressi ja henkinen pahoinvointi tulevat myös kaikki sitten pikkuhiljaa jäämään historiaan. Lamasta ei tule sillon myöskään tulemaan ollenkaan niin syvä ja paha. Seisomme uuden ajan kynnyksellä ja meillä on konkreettinen vaihtoehto, joka antaa meille sen todellisen valinnan mahdollisuuden.

Suomen Talousdemokratia ry kertoo hienosti mistä tässä kaikessa on kyse ja miten muutoksia voisi toteuttaa. Lisäksi he kertovat kuinka paljon nämä muutokset parantaisivat kokonaishyvinvointia ja oikeudenmukaisuutta:

Mitä hyötyä talousdemokraattisista uudistuksista olisi?

Talous olisi nykyistä vakaampi ja pankkijärjestelmä turvallisempi, kun pankit eivät pystyisi luomaan rahaa myöntämällä lainoja. Pankeilla ei olisi yhtä suurta kannustinta ottaa holtittomia riskejä, kun niitä ei enää pelastettaisi konkursseilta verovaroilla. Kiinteistökuplien ja niitä seuraavien finanssikriisien, taantumien ja lamojen todennäköisyys pienenisi huomattavasti. Pankkien rahanluontioikeuden poistaminen hillitsisi merkittävästi myös asuntojen hintojen nousua.

Reaalitaloutta olisi mahdollista tukea nykyistä paremmin, kun valtio tai keskuspankki loisi kaiken rahan. Valtion luoman rahan käyttökohteista päätettäisiin demokraattisesti, eivätkä yksityiset pankit enää päättäisi, mihin tarkoitukseen rahaa luodaan. Esimerkiksi omistusasumista ja yritystoimintaa voitaisiin rahoittaa julkisten pankkien lainaaman korottoman tai lähes korottoman rahan avulla.

Sekä julkinen että yksityinen talous säästäisivät, kun niiden ei tarvitsisi maksaa korkoa rahasta. Eriarvoisuutta kasvattava korkotuloilla eläminen tai rahalla keinottelu ei olisi enää mahdollista. Ihmisten käyttöön jäisi enemmän rahaa ja eriarvoisuus vähenisi.

Talousdemokraattisessa yhteiskunnassa talouskasvun pakkoa ei enää olisi. Kun valtio voisi itse luoda rahaa ilman korkokuluja oman keskuspankkinsa kautta, ikuiselle talouskasvulle ei olisi enää rakenteellista syytä. Ilman talouskasvun pakkoa esimerkiksi työnteko, tuotanto ja kulutus voitaisiin mitoittaa ihmisten omien halujen sekä luonnonvarojen ja ilmaston kestävyyden mukaan.”

Asiasta lisää ohessa:

Suomen Talousdemokratia

Perussuomalaiset uhoavat kaatavansa sote-uudistuksen tulevalla vaalivoitolla kunnissa

Puoluekenttä on julkisuudessa jo ruvennut haastamaan kilpakumppaneitaan monenlaisin sanankääntein, ja uhoa tulevasta voitosta on jo ilmassa. Myös ruohonjuuritason sitoutumattomat uudet tulokkaat haaveilevat pääsystä mukaan kisaan. Äänestäjän näkökulmasta tilanne onkin varsin haastava: Ruohinjuuritason ehdokkaista tuskin isommin kukaan edes kuulee, koska isommat saavat jo nyt kaiken näkyvyyden julkisuudessa. Monet äänestäjät toivovat kuitenkin todellista muutosta iänikuisen suhmuroinnin tilalle.

Sote-uudistusta siis leivotaan kiireellä maaliin myös nykyisen hallituksen toimesta ja vissiin yhtä ristiriitaisella vastaanotolla kuntatasolla kuin edellisen hallituskauden vastaavalla yrityksellä saada aikaiseksi se paljon puhuttu sote- ja maakuntauudistus maahan. Lisäksi tiedetään yleisesti kuntien huonosta talouden tilanteesta ja monista rahaa nielevästä tulevista uusista kunnille maksettaviksi lankeavista hankkeista ja uudistuksista. Kyse on usein suurista, hintavista ja monimutkaisista kokonaisuuksista, joita sitten tulee tulevien kunnanvaltuutettujen päätettäviksi.

Mutta taustalla lymyää myös se iänikuinen valtataistelu vanhojen suurten puolueiden välillä. Ja tätä Perussuomalaiset näkyvät nyt lähtevän haastamaan varsin rohkealla ulostulolla.

Suomen Uutiset kertoi, että:
”Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroosin mielestä Marinin sote-uudistus näyttäisi olevan ainoa keskustan esillä pitämä asia, jonka se voisi puolueena saada läpi.

– Se ei edistä puolueen äänestäjien etua, mutta keskusta haaveilee uudistuksen tuovan sille valtapoliittista painoarvoa ja taloudellista hyötyä. Tähän kulmaan sisältyy myös avain siihen, miten tämä turha uudistus saadaan torpattua.

Grönroosin mielestä perussuomalaisten kuntavaalivoitto on keino saada esitys pysähtymään.

– Jos perussuomalaiset ottavat vallan kunnissa, niin hallituksella ei ole enää kiinnostusta luoda uutta hallintohimmeliä poliittiseksi hillotolpaksi, jos sen edustajat eivät pääse siitä itse nauttimaan.”

Kylläpä Keskusta nyt sai kyytiä Perussuomalaisilta. Ja onhan se tapa tämäkin kaataa sote- ja maakuntauudistus. – Nimeämmekin tämän ”Ruhonjuuritason jytkyksi” mikäli äänestäjät intoutuvat ottamaan haasteen vastaan tämän hyvinkin omaperäiseen ja kansanomaisen viritelmään muodossa.

Mielenkiintoisinta tässä on se, että peli on auki ja kaikki todellakin on mahdollista.

Ilmastonmuutos on luonnollinen ilmiö

Joukko suomalaisia luontoon ja ilmastoon liittyviä eri alan tutkijoita kokoontui hiljattain yhteen ja kertoi kukin tieteenalansa näkökulmasta sen saman minkä valtaväestö on oppinut jo kansakoulusta alkaen ja seuraamalla luontoa; ilmastonmuutos kuuluu osaksi luonnon normaalia kiertokulkua.

Luennolla kerrottiin myös medioiden taipumuksesta lietsoa hysteriaa ja tehdä liian hätäisiä johtopäätöksiä. Näin kävi aikanaan myös niille pelotekampanjoille, jossa väitettiin ilmansaasteiden hävittävän kaikki Suomen ja Euroopan metsät. Saasteet tappoivat kyllä metsää, mutta hyvin paikallisesti aina sen jonkun tehtaan läheisyydessä. Kaikki muut metsäkuolemat olivat luonnonolojen aiheuttamia.

Samoin on lähes uskonnolliset mittasuhteet saavuttaneella nykyisellä ilmastohysterialla, jota mediat ovat rummuttaneet ahkerasti jo pidemmän aikaa. Yhtä nolo loppu tulee tulemaan tällekin pelotekampanjalle, mutta hintalappu yhteiskunnalle on vaan tällä kertaa huomattavan paljon suurempi kuin silloin edellisellä kerralla. Siis silloin, kun metsien piti kuolla pois.

Ympäristön saastuminen ja ihmisten terveys ovat asioita joihin ilmansaasteet vaikuttavat keskeisesti, ja näihin tulee puuttua. Samoin kuin luonnonvarojen riistokäyttöön. Mikään tieteellinen tutkimus ei kuitenkaan vielä tänä päivänäkään ole pystynyt poissulkemaan luonnollisia ilmastosyklejä nykyisen ilmaston lämpenemisen syyksi.

Ihmisiä koitetaan pelotella ja syyllistää, että ovat aiheuttamassa hallitsematonta ilmaston lämpenemistä. Miksi näin ei kuitenkaan ole löytyy paljon tutkittua tietoa.

Näistä asioista kertoo tarkemmin joukko suomalaisia tutkijoita, ja heidän pitämäänsä yhteiseen luentoon aiheesta voi tutustua lähemmin tästä:

Finlandiatv

Ilmastosi

VV: Öljyala valmistautuu luopumiseen fossiilisista polttoaineista

Varmuuden Vuoksi uutisoi: Öljy- ja maakaasuala varautuu lyhyen aikavälin markkinahäiriöihin ja pidemmän aikavälin irrottautumiseen fossiilisista polttoaineista.

Öljypooli ja sen Maakaasujaosto vastaavat öljy- ja maakaasualan varautumis- ja valmiussuunnittelusta. Niiden poolisihteerinä toimiva Kemianteollisuus ry.:n valmiuspäällikkö Jouko Kinnunen sanoo, että varautumistyössä katsotaan samanaikaisesti sekä lähivuosiin että vuosikymmenten päähän.

”Pyrimme varmistamaan, että Suomi saa lähivuosien häiriötilainteissakin tarvitsemansa kaasun ja öljyn. Samalla pyrimme ennakoimaan lähivuosikymmenten kehitystä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaatimia toimenpiteitä, jotta emme olisi housut kintuissa jyrkästi muuttuvassa tilanteessa”, Kinnunen kuvaa.

”Vaikkei energia-alan kvartaali ole enää 25 vuoden pituinen, isot teolliset investoinnit tehdään joka tapauksessa vuosikymmeniksi. Lisäksi uusien teknologioiden jalkautumiseen kaupallisesti hyödynnettävään muotoon kuluu helposti 10-20 vuotta. Sen vuoksi monilla tänään tehtävillä päätöksillä on merkitystä vielä vuosikymmenien päästä.”

Muutoksen ajurit

Alan lähivuosikymmenten muutosajureista tärkein on fossiilisista polttoaineista luopuminen ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Ilmastonmuutos vaikuttaa energiantuotantoon ja varautumiseen myös suoraan, esimerkiksi lisäämällä myrskyjä ja niiden seurauksena sähkökatkoja ja tulvia lisääntyvät.

”Valitettavasti juuri hiili ja öljy ovat olleet huoltovarmuuden kannalta erinomaisia varapolttoaineita hyvän säilyvyytensä ansiosta. Vaikka ne eivät varastoituna edes tuottaisi päästöjä, tulevaisuuden lämpövoimalaitokset eivät enää välttämättä pysty käyttämään niitä, sillä niiden monikäyttöisyys vaatisi liian kalliita investointeja”, Kinnunen pohtii.

”Varautuminen maksaa. Meillä ei vielä ole kunnon vastauksia varapolttoainekysymykseen, mutta uskon että siihen löydetään ratkaisut. Niitä etsitään sekä EU:n tasolla että kansallisesti. Myös öljypoolin yritykset, erityisesti Neste ja ST1, ovat olleet aktiivisia uusien teknologioiden ja polttoainelaatujen kehittämisessä.”

Toinen suuri muutosajuri on digitalisaatio ja yhteiskunnan lisääntynyt sähköriippuvuus, joka lisää paradoksaalisesti myös öljyalan varautumistarvetta varavoimalaitteiden ja niiden tarvitseman polttoaineen muuttuessa entistäkin kriittisemmiksi.

”Massiivisen sähkökatkoksen aikana varavoimalaitteita ja niiden polttoainetta tarvitaan kaikkialla, myös öljy-yhtiöiden omiin tarpeisiin. Jo auton tankkaamiseen tarvitaan sähköä ja toimivaa maksuliikennettä. Lisääntyneen keskinäisriippuvuuden takia poolien ja sektorien keskinäinen yhteistyö on muuttunut entistäkin tärkeämmäksi.”

Uhkat ja häiriöt

Öljypooli ja Maakaasujaosto harjoittavat ja kouluttavat alan toimijoita, jotta nämä osaisivat toimia häiriötilanteissa. Alojen isot yritykset ovat tehneet jo pitkään varautumistyötä, sillä öljy ja kivihiili ovat olleet yhteiskunnan kannalta keskeisiä polttoaineita. Viime vuosina riskiarvioihin ovat tulleet mukaan myös kyberuhkat, hybridivaikuttaminen sekä erilaiset isot häiriöt maailmanmarkkinoilla ja kotimaassa.

Varmuuden Vuoksi

Systeemisen muutoksen ytimessä

Ruohonjuuritasolla ihmetys senkuin kasvaa, kun seuraa julkista keskustelua hallituksen agendalla olevasta ilmastonmuutoksesta, hiilineutraaliudesta ja kestävästä kehityksestä. Vastapainoksi tälle kuule etupäässä raivoa polttoaineiden hintojen korotuksesta. Sana kiertotalous saattaa myös välillä vilahtaa jossain sivulauseessa, MAL-hankkeiden kaupunkisuunnittelun ja monenlaisen digitalisaation tarpeen lisäksi.

Ympäristöministeriö on hiljattain julkaissut budjettiehdotuksensa ensi vuodelle. Siinä on tarkoitus panostaa luonnonsuojeluun ja siirtymistä Suomessa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Ote Ympäristöministeriön tiedotteesta:

”Ympäristöministeriön ehdotus vuoden 2021 talousarvioesitykseen omalle hallinnonalalle on yhteensä 340,2 miljoonaa euroa, mikä on 54,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuodelle 2020. Lisäys aiheutuu hallitusohjelman mukaisista panostuksista luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseen.

Ympäristön- ja luonnonsuojeluun ehdotetaan 192,8 miljoonaa euroa. Alueidenkäyttöön, asumiseen ja rakentamiseen ehdotetaan 73,8 miljoonaa euroa. Hallinnonalan toimintamenoihin ehdotetaan 73,7 miljoonaa euroa.

Budjettiehdotus ei sisällä vielä hallituksen elvyttäviä tulevaisuusinvestointeja. Elvytysinvestoinneista keskustellaan lähiviikkoina ja ne sisällytetään osaksi lopullista budjettiesitystä.”

Kokonaisuus meneillään olevasta systeemisestä muutoksesta voi olla monelle vaikea hahmottaa, koska kiertotalous, hiilineutraalius ja siihen kytkeytyvä kestävä kehitys on työn alla muodossa tai toisessa varmaan kaikissa eri ministeriöissä ja asioita pyritään ohjaamaan haluttuun suuntaan mm. verotuksen, lainsäädännön, erilaisten avustusten ja rahoituksen turvin.

Tiedotteessa kerrotaan lisäksi, että:

”Ympäristöministeriön talousarvioehdotuksella rakennetaan hiilineutraalia yhteiskuntaa ja tehdään kiertotaloudesta Suomen talouden perustaa.

Konkreettisia ilmastoinvestointeja ovat esimerkiksi yli 40 miljoonan euron avustusmääräraha, jolla kuntia ja kotitalouksia kannustetaan luopumaan öljylämmityksestä sekä asuinrakennusten energia-avustukset, joita ehdotetaan jatkettavan myös ensi vuonna 40 miljoonalla eurolla. Kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen ehdotetaan viittä miljoonaa euroa. Ilmastopaneelin toimintaan varataan 750 000 euroa. Riippumattoman ja monitieteisen ilmastopaneelin työ kytkeytyy esimerkiksi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmisteluun, oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseen, kansallisen sopeutumissuunnitelman valmisteluun ja muiden keskeisten ja ajankohtaisten ilmastopoliittisten tietotarpeiden ratkaisuun.”

Asuntorakentamista halutaan myös vauhdittaa erityisesti kasvuseuduilla erilaisilla tuilla:
”Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun MAL-sopimuskunnille voidaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 38 miljoonaa euroa. Näillä MAL-sopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita myönnetään enintään 15 miljoonaa euroa. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon esitetään kohdennettavan kaksi miljardia euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 miljoonaa euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia 100 miljoonaa euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle.”

Vielä toistaiseksi näyttää siltä, että muutokset keskittyvät etupäässä kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin.

Tuntuu hieman huolestuttavalta näin mittavien muutosten kynnyksellä, että maaseutu ja haja-asutusalueet näyttävät jotenkin ikäänkuin päässeen unohtumaan. Kestävä kehitys on paljolti myös henkistä hyvinvointia, tasapuolisia mahdollisuuksia ja turvattua toimeentuloa. Kun tiedetään myös ne haasteet joita on maaseudun kunnilla ja asukkailla esimerkiksi muuttotappion takia, ja kun palelut tuntuvat koko aika heikkenevän monin paikoin Suomessa, kyllä sitä silloin sopii odottaa koko maan kehittämistä tasapuolisesti.

Aitosuomalaiset päätti kysyä Ympäristöministeriöstä onko koko Suomi mukana muutoksessa? Saimme selvennystä asiaan Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustajalta Timo Juurikkalata.

Onko Ympärisyöministeriössä työn alla tai suunnitteilla jotain hankkeita, joissa pyritään tukemaan myös esim. pienempiä paikkakunta tämän mullistavan muutoksen keskellä uudenlaiseen systeemiin siirtymisen tukemiseksi?

– Muutos koskee kaikkia alueita. Ilmastonmuutoksen torjunnassa kaupunkialueet ovat sikäli merkityksellisiä, että niissä asuu suuri osa väestöstä ja kaupungeissa syntyvät myös suurimmat päästöt. Kaupungeissa myös rakennetaan paljon uutta: asuntoja, toimitiloja, liikenneväyliä jne. On tärkeää, että tämä uudisrakentaminen tehdään kestävän kehityksen mukaisesti, koska rakennusten ja kaupunkirakenteen elinkaari on pitkä ja nyt tehtävät päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Mutta muutoksessa on kaikkien oltava mukana, ja esimerkkinä maaseutualueille pääosin kohdistuvasta toimesta voidaan nostaa vaikka tuki öljylämmityksestä luopumiseksi.

Kokonaisvaltaisesti tuntuu olevan kyse varsin mittavasta muutoksesta ja kokonaiskuva kaikesta asiaan liittyvästä voi monien kansalaisten mielestä tuntua varsin pirstaloituneelta ja vaikeasti hahmoteltavalta.

Onko olemassa keskitetysti informaatiota asiasta esim. jonkin tietyn ministeriön alaisuudessa tästä kaikesta? Että mitä kaikkea tähän liittyy? Kuinka suuresta muutoksesta koko yhteiskuntaan on kyse? Mihin kaikkeen tämä tuleekaan vaikuttamaan tulevaisuudessa? Minkälaisella aikataululla tavoitteisiin halutaan päästä?

– Ilmastomuutoksen vastaista työtä hallituksen piirissä johtaa Ilmasto- ja energiapoliittinen ministeriryhmä, jonka puheenjohtajana toimii ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Ilmastotoimia tehdään kaikkien ministeriöiden hallinnonaloilla. Hallituksen ohjelmassaan asettama hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 on erittäin kunnianhimoinen ja vaatii paljon työtä. Kaikkea ei kuitenkaan voida kerralla tehdä, ja siksi on valmisteltu muun muassa energiaverotuksen ja liikenteen maksu- ja veropolitiikan muutoksia ja valmisteltu eri teollisuudenalojen hiilineutraaliustiekarttoja. Niissä viitoitetaan polkua ja toimenpiteitä 15 vuoden päässä siintävää tavoitetta silmällä pitäen. Yhteiskunnassa tarvittava muutos on erittäin suuri: riippuvuudestamme fossiilisista energianlähteistä täytyy päästä irti. Sillä tulee olemaan vaikutuksia niin energiantuotantoon, liikenteeseen, asumiseen, rakentamiseen kuin ruuantuotantookin.

Ympäristöministeriö

Tekstiä muokattu; lisätty vastaukset esitettyihin kysymyksiin.