Onko talouskomissaari Paolo Gentiloni huolissaan euron hajoamisesta?

Euroryhmä kokoontui maanantaina 18.1.2021 keskustelemaan talouden elpymisestä videokonferenssin välityksellä. Suomea kokouksessa edusti valtiovarainministeri Matti Vanhanen. Täällä Suomessa asiasta ei tunnuta olevan ainakaan julkisesti kovin huolissaan samalla tavalla kuin Italiassa ja komissiossa.

Valtiovarainministeriö tiedotti asiasta lyhyesti keskustelujen aiheista:

”EU vauhdittaa elpymisvälineellä talouden uudelleen käynnistämistä ja toipumista koronaviruksen seurauksista. Elpymisväline koostuu useasta eri EU:n rahoitusvälineestä ja ohjelmasta, joista suurin on elpymis- ja palautumistukiväline. Suomi toimittaa oman elpymis- ja palautumissuunnitelmansa komissiolle huhtikuun loppuun mennessä.”

”Lisäksi valtiovarainministerit keskustelevat muun muassa toimintasuunnitelmasta järjestämättömien lainojen kasvun hillitsemiseksi.”

Italialaismedia RaiNews sitävastoin uutisoi talouskomissaari Gentilonin huolista koskien euroaluetta laajasti. Siinä kerrottiin kuinka jo ennen koronaa valmiiksi kuralla olevien maiden taloudet nyt saattavat hidastaa elpymistä johtuen maiden haluttomuudesta tehdä investointeja, joilla luotaisiin kasvua. Eli siis ottaa velkaa ja pistää pystyyn bisenksiä. Talouden elpyminen edellyttää myös velan taittumista ja nyt monet jäsenvaltiot ovat puun ja kuoren välissä; vanhoja velkoja pitäisi lyhentää ja samalla ottaa myös uusiin investointeihin uutta velkaa. Talouskomissaari Gentiloni pitää Italian onnistumista elpymisvälineen käyttöönoton osalta kriittisen tärkeänä koko euroalueen kannalta.

Paljon on aiemmin jo monessa yhteydessä spekuloitu myös siitä että, Italia on jo pidempään keikkunut kahden vaiheilla; lähteäkö ja ottaa liira takaisin vai jäädäkö vielä jäseneksi nyt kun rahaa olisi kuitenkin tyrkyllä jossain muodossa. Onhan Italian talous ollut jo pidempään alamäessä.  Kaikessa on puolensa. Myös sillä oman valuutan suomalla vapaudella. Riskinä tietenkin on, että lähtiessään Italialta saattaisi silloin läksiäislahjana muille eurojäsenille jäädä mittava velka piikkiin. Tästä pääsemme tulevaisuudessa myös me suomalaiset osallisiksi oli se hintalappu kumpi tahansa.

Kysymys kuuluu ainoastaan enää, että onko tämä euro-jäsenyys enää pitkällä tähtäimellä millään lailla taloudellisesti kannattavaa meille? Kuvio on kuitenkin hyvin samankaltainen kuin 1990-luvun pankkikriisissä, jossa maksettiin itsemme kipeiksi velkaantuneiden firmojen ja pankkien rellestystä siivotessa, ettei palaneet vielä tallettajienkin varat. Sekin taisi muuten olla aika hilkulla. Olihan valtiollakin myös hetkittäin kassa lähes tyhjä. Että monessa mielessä meni silloin varsin tiukille. Ja nyt näyttää vahvasti siltä, että ihan silmät auki halutaan sitten nyt mennä samaan suohon toisenkin kerran.

Silloin paljon meni tyhmyyden ja kokemattomuuden piikkiin, kun rahotusmarkkinoita avattiin kerralla vähän reilummin miettimättä tarkemmin, että sitä tilanteeseen sopivaa sääntelyäkin olisi tarvittu kylkeen myös samantien estämään liiallista keinottelua. Kun kerran tilaus oli niin kyllä sitäkin silloin esiintyi ihan riittävästi.

Onko kansalaisten oikeus sananvapauteen annettu kaupallisille yrityksille kontrolloida ja sanella ehdot sille?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lempattiin kiireellä monista sosiaalisista medioista, kun lauma huligaaneja valtasi 6.1.2021 kongressin. Mielenosoittajia oli haalittu paikalle sosiaalisten medioiden välityksellä. Paikalla oli toki paljon rauhanomaisia osallistujia, mutta joukkoon mahtui näköjään mukaan myös monenlaisia opportunisteja.

Kaupalliset yritykset loivat ihmisille aikanaan tämän rinnakkaismaailman, jossa nyt on etenkin viime vuodet masinoitu pystyyn ties minkälaisia mielenosoituksia, terrori-iskuja ja muuta raflaavaa muun maailman huomion saamiseksi omalle asialleen. Myös poliitikot ympäri maailman ovat löytäneet itselleen tämän viestintäväylän puhutellakseen äänestäjäkuntaansa. Samalla on opittu soittamaan suuta kaikille muille poliitikoille, kun on ensin porukalla saatu pystyyn kunnon kesto-vastakkainasettelut ympäri läntistä maailmaa eri poliittisten leirien välille. Ja mitä isot edellä sitä pienet perässä osuu valitettavasti tähänkin yllättävän hyvin. Nyt sitten pelätään kansannousua Yhdysvalloissa ja montaa paniikki-nappulaa on jo ehditty painaa vähän siellä täällä.

Samaa taidetaan pelätä jo vähän muuallakin. Saa nähdä minkälaisia ylilöyntejä on luvassa kun mennään kohti kevättä. Onhan Suomessakin ne kuntavaalit muutaman kuukauden päästä. Nyt eivät poliitikot vissiin enää uskalla ihan yhtä hanakasti soittaa suutansa kilpaileville puolueille julkisuudessa, ettei someraivo vaan pääse ryöpsähtämään ja kansa valumaan kaduille täälläkin. Taitaakin puolueilla mennä vaalistrategiat osin uusiksi. Toki saatamme törmätä myös huomattavasti kasvavaan sensuuriin. Olisihan se kertakaikkisen hirvittävä takaisku norsunluutornissa pörräävälle puolue-eliitille, jos kansallismieliset saisivatkin jo tulevissa vaaleissa tuntuvan voiton. Menisi äkkiä monet heidän haaveistaan ja suunnitelmistaan harmillisen sekaisin.

Moni voi ajatella, että nuo kongressiin tunkeutuneet hihhulit ja huligaanit menivät pilaamaan hyvän asian niiltä miljoonilta Trumpin kannattajilta, jotka kunnioittivat demokratian pelisääntöjä. Voihan se niinkin olla, tai sitten ei. Puolue-eliittiä ja markkinoita se taisi ravistella kaikkein eniten. Onhan vakaa demokraattinen yhteiskunta se paras tae myös taloudelliselle vakaudelle ja talouskasvulle. Siinä on pyhä mantra monelle poliitikolle, jonka taakse nyt taivastellen ja paheksuen piiloudutaan. Kovin vähälle on nykyisin jäänyt puheet työpaikkojen vähenemisestä, kasvaneesta syrjäytymisestä ja köyhyysloukussa elävien ihmisten ahdinko samanaikaisen pitkään jatkuneen varallisuuserojen rakettimaisen kasvun rinnalla. Nyt voisi olla hyvä hetki poliitikkojen hieman miettiä syntyjä syviä ja pistää asioita mittasuhteisiin myös moraalin näkökulmasta. Poliitikot voisivat myös ruveta viimein havahtumaan siihen, että pelkällä tyhjällä puheenparrella ei saada syntymään yhtään uutta työpaikka Suomeen. – Leikkurit romukoppaan ja lakipykäliä uuteen asentoon voisi olla ensalkuun hyvä ohjenuora mistä lähteä ratkomaan asioita vaihteeksi tuoreesta näkökulmasta.

Se ikänikuinen selitys, että vienti ei vedä ei myöskään uppoa enää kansaan. Se kenen etuja halutaan aidosti ajaa on se joka ratkaisee. Tehdäänkö politiikkaa halpatuonnin eduksi viennin ja työpaikkojen kustannuksella on myös yksi näkökulma. Toki mikään ei ole mustavalkoista ja onhan esimerkiksi se öljy ja maakaasu jota tarvitaan yhteiskunnan rattaiden ylläpitämiseksi mittava kuluerä, mutta oikeanlainen sääntely on kuitenkin kaikessa se ratkaiseva tekijä jolla ohjataan rahavirtoja markkinataloudessa milloin mihinkin ja kenen eduksi sekä hyvässä, että pahassa.

Nyt ollaan eletty pitkään erittäin markkinamyönteistä aikaa. Suurimmat hyötyjät tästä ovat olleet sijoittajat ja osakkeiden omistajat. Sitä kuuluisaa trickle-efektiä ei muuten koskaan tullut, jolla tätäkin järjestelyä on kermapiireissä vuosien saatossa aina välillä kovasti koitettu perustella.

On siis luonnollista, että sijoittajat ja yritysten osakkeiden omistajat ovat vuosikausia hieroneet tyytyväisinä käsiään yhteen samaa tahtia kaupan esteiden purkamisien kanssa. Tuotantoa on ulkoistettu halvan työvoiman maihin niin Suomessa kuin myös Yhdysvalloissa ja ympäri Euroopan. Kovasti ollaan kyllä hehkutettu kotimaisten yritysten hyvää menestystä ulkomailla, kun on saatu taas lisää jalansijaa jossain päin maailmaa uusien kauppasopimusten turvin. Nämä yritykset eivät työllistä työttömiä Suomalaisia. Eivätkä työllistä nekään suomalaiset yritykset suomalaisia, jotka vuosikaudet ovat lobbaneet tarveharkinnan poistamisen puolesta, jotta ulkomailta on saatu palkattua halpatyövoimaa tekemään työt Suomessa. Hallitus toisensa jälkeen on siinä sivussa ratkaissut työttömyyteen liittyvät ongelmat lähinnä leikkaamalla työttömyysturvasta tai muista etuuksista. Näillä toimilla ei synny yhtään uutta työpaikka, vaikka kuinka koittaisi väittää muuta.

Tilanne lienee varmaan melko sama rapakon takana. Siellä n. 80 miljoonaa ihmistä äänesti presidentti Trumpia toiselle kaudelle. Hän koitti vallassa ollessaan mm. lisätä niitä kipeästi kaivattuja työpaikkoja, jotka olivat vuosien saatossa hävinneet halvemman tuotannon maihin muiden poliitikkojen tekemien päätösten seurauksena.

Toinen tapa pitää äänestäjät tyytyväisinä, on lapata tilille niitä monenlaista etuuksia ja työttömyyskorvauksia. Niitä valtio voi lapata tulemaan niin kauan kuin rahaa riittää, ja jos ei riitä, niin sitten sen verran aikaa kun vielä luottokelpoisuus kansainvälisillä finanssimarkkinoilla on kunnossa ja lainahanat pysyvät auki.

Vaalitarkkailijoita estetty pääsemästä seuraamaan ääntenlaskentaa Yhdysvaltain presidentin vaaleissa

Yhdysvaltain istuva presidentti Donald Trump puhui 5.11.2020 äänestäjilleen vaaleihin liittyvistä monenlaisista asioista, joita republikaanien leirissä koettiin demokratian vastaisena tai epäreiluna toimintana heitä kohtaan. Hänen puhe on esillä Valkoisen Talon sivuilla.

Yksi hieman huolestuttava asia, jonka presidentti Donald Trump nosti puheessaan esiin koskee vaalitarkkailijoita. Monia oli estetty pääsemästä paikalle seuraamaan ääntenlaskentaa tai sitten heidän työtään oli muuten vaan jotenkin hankaloitettu.

Toinen asia, jonka presidentti Trump nosti esiin koskien vaalitarkkailijoita olikin jo varsin huolestuttavan tuntuinen demokratian toteutumisen näkökulmasta. Sikäläinen vaalijärjestelmä poikkeaa ilmeisesti jotenkin Suomen järjestelmästä mm. niin, että Republikaanit joutuivat hakemaan jo ennen vaaleja oikeusteitse itselleen luvan saada ääntenlaskentapaikoille paikan päälle virallisia vaalitarkkailijoita.

Se mikä tekee tästä niin kovin oudon on, että Demokraattien leiristä koettiin tarpeelliseksi valittaa oikeuden päätöksestä sallia paikalle vaalitarkkailijoita.

Mistä syntyi tarve valittaa, jos kerran haluttiin avoimet, rehelliset ja demokraattiset presidentin vaalit Yhdysvalloissa? Tätä ja monia muitakin outoja asioita Trump siis pohti pitämässään puheessa.

White House

Intian Lääketieteellisen tutkimuksen neuvosto (ICMR) pitäytyi jo kesäkuussa kannassaan hydroksiklorokiinin käyttösuosituksissa estolääkkeeksi hoitohenkilökunnalle Covidi19-tartunnan riskin minimoimiseksi

ICMR päätyi kesällä pitäytymään suosituksessaan ja hyväksyi samalla hydroksiklorokiinin käytön estolääkkeenä Covid19-taudin kohdalla Intiassa tehtyjen omien tutkimukset nojalla. Lääke on aiemmin ollut hyväksyttynä käyttökohteena vain malarian ja muutaman muun sairauden hoidossa. WHO keskeytti silloin omat kliiniset kokeensa hydroksiklorokiinin mahdollisuuksista taudin hoidossa erinäisten negatiivisten löydöstään johdosta.

Hydroksiklorokiinin hyödyistä ja haitoista on riidelty alan ammattilaisten keskuudessa siitä saakka kun Covid19-tauti rantautui globaaliksi pandemiaksi. Lääketieteellisiä tutkimuksia on vilahdellut julkisuudessa monestakin eri näkökulmasta ja yksi joka sai Intian terveysviranomaisten villat pystyyn oli esillä lääketieteellisessä julkaisussa The Lancetissä, jossa lääke lytättiin tylysti ja vissiin vähän heppoisin perustein. Heidän julkaisemassaan tutkimuksessa hydroksiklorokiinista väitettiin mm. että lääkkeellä ei ollut mitään merkittävää suotuisaa vaikutusta covidin hoidossa ja, että se aiheutti sydämen rytmihäiriöitä.

ICMR kuittasi ja ampui alas tämä huolen sillä, että ennaltaestävään tarkoitukseen lääkkeen kerta-annos on huomattavan matala, joka lisää sen turvallisuutta. Lisäksi lääkettä on tarkotettu käytettäväksi etupäässä Covid-taudin etulinjassa lyöskentelevien lisäsuojaamiseen tartunnalta. Tästä todettiin vielä, että siihen astisista tutkimuksissa tartuntariski oli pienentynyt 80% prosentilla. Esiin nostettiin huolestuneena myös kysymys monen arvostetussa lääketieteen julkaisussa esillä olleen tutkimuksen hutiloidusti kasatusta datasta.

ICMR totesi myös, että hydroksiklorokiinin käyttö ja vaiktus tulee huomioida olosuhteiden mukaan ja, että lääkkeen vaarallisuutta on liioiteltu. Perusteluina kerrottiin, että sairaalahoitoa vaativa henkilöllä lääkeannos on paljon korkeampi kuin ennaltaestävästi käytettynä. Lisäksi silloin pitää huomioida myös esim. potilaan ikä ja mahdolliset muut perussairaudet.

Intia on kulkenut omia polkujaan pandemian hoitamisessa päättäessään jo varhaisessa vaiheessa ottaa käyttöön kaikki mahdolliset apuvälineet Covid19-taudin nujertamiseksi. He ovat myös onnistuneet siinä erinomaisesti ja tulevat jatkamaan hydroksiklorokiinin suosittamista etulinjassa työskentelevien suojan parantamiseksi tartuntoja vastaan, kunnes jokin tehokkaampi lääke ilmestyy markkinoille.

Indian Times

Swexit työn alla – Ruotsalaisetkin saamassa tarpeekseen rahastuksesta

Ruotsissa on perustettu järjestö nimeltä ”Folkomrösta om EU-medlemskapet”, jonka tavoite on kansanäänestys EU-jäsenyydestä ensi vuonna. Viimeaikaiset mielipidemittaukset tukevat tätä. Enemmistö kansasta saamassa tarpeekseen koko touhusta.

Perustelut ovat hyvin samankaltaiset kuin mitä Suomessa myös on esitetty Fixitiä ajavien tahojen suulla: ”Unioni ei ole enää se johon aikanaan liityttiin, hintalappu on liian kova, oma maa, sen kehittäminen ja oman kansan hyvinvointi tulee laittaa etusijalle Etelä-Euroopan yritysten ja pankkien tukemisen sijaan.”

Ulf Ström

Riita Covid19-taudin hoidon ympärillä Yhdysvalloissa jatkuu – Joukko lääkäreitä on julkisesti puoltanut Hydroksiklorokiinin käyttöä toimivana lääkkeenä

Joukko lääkäreitä, jotka kuuluvat America’s Frontline Doctors – järjestöön ovat astuneet julkisuuteen videotiedotteella kertoakseen havainnoistaan miten Covid19-tautia heidän mielestään voidaan hoitaa, etenkin taudin aikaisessa vaiheessa hyvin tuloksin.

He korostavat videolla tautiin liittyvien rajoitusten ja pelon ilmapiirin olevan jopa enemmän haitaksi, kun itse virus. He ovat myös kohdanneet vastusta ja vaikeutta saada omaa ääntään kuuluville omassa työssään Covid19-tautia vastaan saaduista hyvistä kokemuksista, jolla voidaan pelastaa enemmän ihmishenkiä.

Lastenlääkäri Robert Hamilton Kaliforniasta on erittäin huolissaan rajoitusten negatiivisista vaikutksista lapsiin ja nuoriin. Hän korostaa myös, että lapset heidän tietojen perusteella sairastavat taudin lievemmin ja, että lapset eivät ole se ryhmä, joka niin herkästi levittää virusta eteenpäin. Hän toteaa lisäksi, että vain harva lapsi on menehtynyt tähän tautiin. Rajoitusten ja pelon aiheuttamat taloudelliset ja sosiaaliset haitat voivat olla paljon luultua pahemmat kuin itse tauti.

Tohtori Stella Immanuel, lääkäri perusterveydenhuollon puolelta Teksasista kertoo hoitaneensa praktiikallaan viimeisten kuukausien aikan yli 350 Covid19-tautiin sairastunutta potilasta menettämättä yhtäkään. Joukossa on ollut monenlaisia riskiryhmäläisiä iäkkäistä astmapotilaisiin ja kaikki ovat selvinneet taudista hengissä. Hän kertoo myös, että hän on asettanut koko praktiikan henkilökunnan ennaltaestävälle miedolle Hydroksiklorokiinilääkitykselle lääkkeessä olevan estävän mekanismin takia. Hän kertoo henkilökunnan käyttävän ainoastaan kasvomaskeja hoitaessaan Covid19-potilaita ja, että kukaan henkilökunnasta ei ole sairastunut. Hänellä on ennestään paljon kokemusta Hydroksiklorokiinin käytöstä, koska hän on saanut lääkärin koulutuksen Länsi-Afrikassa, Nigeriassa missä hän on aiemmin hoitanut paljon malariapotilaita samaisella lääkkeellä.

Tohtori Immanuel on lisäksi erittäin vihainen siitä, että akateemisissa tutkimuspiireissä on takerruttu lääkkeen haittavaikutksiin sydänsairaiden kohdalla, joille lääke voi olla riski. Hän haastaa kovin sanoin koko tämän tiedekunnan sanomalla: ”Oletteko itse koskaan hoitaneet yhtäkään Covid19-potilasta? Oletteko nähneet heidän pelkonsa vastaanotolla, kun silmistä näkyy se kuolemanpelko? Oletteko kuulleet heidän epätoivoisesti valittavan, kun eivät pysty hengittämään?” Hän sanoo, että tämän hulluuden on loputtava ja, että hän ei halua ihmisten kuolevan, koska on olemassa toimivia lääkkeitä, joilla hoitaa ihmisiä. Hän on hyvin tuohtunut tutkijapiirien ymmärtämättömyydestä miltä lääkäreistä tuntuu kun ihmisiä kuolee niin paljon, kun eivät ohjeistuksien vuoksi saa käyttää olemassa olevia lääkkeitä, kun heidän tutkimukset ja vertaisarvioinnit etenevät niissä piireissä niin pohjattoman hitaasti. Etulinjassa olevien lääkärien osaamista ja tietoa ei tahdota oikein ottaa vastaan. Hän pitää tätä tutkijoiden toimintaa epäeettisenä, koska ihmisiä kuolee joka päivä tähän tautiin samalla kun tiedepiireissä vaan tutkitaan ja pohditaan asioita kuukaudesta toiseen.

Paikalla on useita lääkäreitä kertomassa Hydroksiklorokiinin käytöstä, tehdystä tutkimuksista ja siitä suureksi paisuneesta julkisesta keskustelusta kyseisen lääkkeen ympärillä Yhdysvalloissa, jonka sävy on täynnä vastakkainasettelua, pois vedettyjä tutkimuksia, poliittista peliä ja mielivaltaisiksi koettuja rajoitteita apteekeille olla myymättä tätä lääkettä ihmisille lääkärien määräyksestä huolimatta. He kertovat, että kyseessä on kuitenkin turvalliseksi todettu yli 60-vuotta käytössä ollut lääke. Lisäksi he kertovat havainneensa, että tutkimukset joissa Hydroksiklorokiini todettiin vaaralliseksi oli pitoisuudet milligrammoissa tehdyissä kliinisissä kokeissa todella korkeita suhteessa käytössä oleviin suosituksiin. He toteavat myös, että tutkimustietoa on saatavilla todella paljon jo vanhastaan, jos vaan haluaa perehtyä aiheeseen tarkemmin.

ECDC:n mukaan rajojen sulkeminen ei estä viruksen leviämistä

Yle kertoi, että oli selvittänyt mm. miten Euroopan unionin tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC ohjeistaa jäsenmaita purkamaan rajoituksia. Ohjeistus on ollut nihkeän varovaista, koska Covid19 taudista ja sen käyttäytymisestä tiedetään vielä kovin vähän.

Sieltä on luotu lähinnä jonkinlainen mittausjärjestelmä jäsenmaiden käyttöön perustuen saatavilla oleviin tilastoihin, joilla eri maat voivat seurata toisten tautitilanteen kehittymistä.

Jäsenmaiden johtajat kuitenkin kaipaavat sitä tutkittua tietoa päätöstensä tueksi, ettei tauti leimahda uudestaan rajoitusten purkamisen yhteydessä. Antamassaan ohjeistuksessa ECDC on painottanut, että muita maita leimaavia ratkaisuja ei suositella. Yle oli päässyt haastattelemaan keskuksen epidemiologia Josep Jansania, ja hän viittasi tuolla leimaamisella esillä olleeseen ehdotukseen liikennevalojärjestelmästä, jossa maat saisivat värin tartuntatautitilanteen mukaan.

Esiin nousi myös kysymys rajojen sulkemisen vaikutuksista tartuntoihin. Tähän Jansan kommentoi, että:

”Emme ole saaneet mitään tieteellistä näyttöä siitä, että rajojen sulkeminen estäisi viruksen leviämistä.”

Olisikohan nyt viimein aika ruveta etsimään sitä tieteellistä näyttöä tästä? Ihan vaikka olemassa olevasta materiaalista, joka on nyt syntynyt globaalin lock-downin yhteydessä kun maat suojautuivat Covid19 taudin räjähdysmästä leviämistä vastaan. Alkuun pääse näppärästi vaikka aloittamalla Grönlannista, joka sulki yhteiskuntansa järein ottein heti epidemian alkumetreillä. Tauti saatiin siellä nopeasti kukistettua ja vasta siinä vaiheessa, kun pääsivät rajoitusten purkamisessa niin pitkälle, että avasivat jälleen lentoliikenteen ulkomaailmaan, eli avasivat rajansa ulkomaailmalle, tuli heti pari uutta tartuntaa tuliaisina ulkomailta muutama päivä sitten.

Lähteet: Yle, Wordometers

Madagaskar satsaa luonnonmukaiseen yrttiuutteeseen taistelussa Covid19 tautia vastaan.

Madagaskarin presidentti Andry Rajoelina yrittää saada Covid-Organics nimistä luonnonlääkkettä viralliseen testaukseen, jotta yrittiuute hyväksyttäisiin laajempaan käyttöön. Myös WHO edellyttää tätä ja on esittänyt huolensa testaamattoman yrtin mahdollisesti aiheuttamista haittavaikutuksista. WHO tekee aktiivista yhteistyötä lukuisien rokotevalmistajien kanssa saadakseen mahdollisimman nopeasti markkinoille rokotteen suojaamaan tautia vastaan.

Madagaskar on saanut apua yrttiuutteen tulevassa testaamisessa Etelä-Afrikan hallitukselta. Kyse on vanhastaan tunnetusta lääkekasvin uutteesta, jota saadaan Artemisia annuasta, eli Kesämarunasta. Sitä on käytetty jo pidempään esim. malarian hoidossa.

Kiinalaiset tutkivat kasvin käyttömahdollisuuksia jo 1960-luvulla. Kesämarunan käyttöä malarian hoidossa alettiin tutkia lähemmin vasta myöhemmin, koska tarvittiin korvaava lääke tehonsa menettävien synteettisten malarialääkkeiden tilalle. Malariassa alkoi ilmetä resistenssiä synteettisiä lääkkeitä kohtaan. Kesämarunan lääkinnällisiä ominaisuuksia tutkittiin myös SARS-epidemian aikana mahdollisena hoitona tautia vastaan.

Kiinalainen tutkija Tu Youyou sai lääketieteen Nobelin palkinnon 2015, kun oli onnistunut eristämään aktiivisen yhdisteen artemisiinin kesämarunasta. Artemisiina hyödynnetään nykyisin malarian hoidossa. Tu Youyou oli yksi kolmesta hankkeessa mukana olleesta tutkijasta.

Amazing Polly

rfi

Koronakriisi uhkaa Nepalille elintärkeitä rahalähetyksiä – haastattelussa suurlähettiläs Pertti Anttinen

Koronakriisi vähentää siirtolaisten rahalähetyksiä kotimaihinsa. Nepalissa yli puolet kotitalouksista on riippuvaisia ulkomailta tehdyistä rahalähetyksistä ja rahalähetykset vastaavat yli neljäsosaa maan bruttokansantuotteesta. Haastattelimme Suomen Nepalin suurlähettilästä Pertti Anttista koronakriisin vaikutuksista rahalähetyksiin Nepalissa.

Kuinka paljon rahalähetysten arvioidaan vähentyneen Nepalissa koronakriisin vuoksi?

Nepalin talous on yksi eniten rahalähetyksistä riippuvaisista talouksista maailmassa. Rahalähetykset muodostivat noin 26 prosenttia maan bruttokansantuotteesta vuonna 2019 – eli noin 8,64 miljardia Yhdysvaltojen dollaria. Maailmanpankki arvioi, että rahalähetykset voivat pudota tänä vuonna 14 prosenttia, eli määrällisesti noin 1,2 miljardia dollaria.

Tarkkoja arvioita ulkomailla työskentelevien nepalilaisten määrästä ei ole. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan ulkomailla työskenteleviä nepalilaisia arvellaan olevan jo pelkästään Malesiassa, Qatarissa, Saudi-Arabiassa, Arabiemiirikunnissa ja Kuwaitissa yhteensä noin 1,5 miljoonaa. Suurin osa nepalilaisista siirtotyöläisistä, mahdollisesti noin 3–4 miljoonaa, työskentelee kuitenkin Intiassa. Koska maiden raja on avoin, tarkkoja lukumääriä ei voida esittää. Nyt uusien työntekijöiden värvääminen ulkomaille on pysähdyksissä ja monen ulkomailla työskentelevän nepalilaisen työsopimus on vaarassa.

Miten rahalähetysten väheneminen näkyy tavallisen nepalilaisen arjessa?

Useimmat nepalilaiset siirtotyöläiset ovat kotoisin alueilta, joissa työtilaisuuksia on vähän. YK arvioi, että jopa 56 prosenttia nepalilaisista kotitalouksista on ainakin osittain riippuvainen rahalähetyksistä ja niillä on merkittävä vaikutus kotitalouksien taloudellisen kestävyyden ylläpitämisessä. Rahalähetykset tukevat perheiden perustoimeentuloa, niillä rahoitetaan koululaisten koulussa käyntiä ja osa investoidaan esimerkiksi lisämaahan tai pienyritystoimintaan.

Voiko koronakriisi tehdä pitkäaikaisen tai jopa pysyvän loven siirtolaisten rahalähetyksiin?

Tämä riski on olemassa. Paljon riippuu siitä, miten suuri ja pitkäkestoinen vaikutus koronaepidemialla on maailman talouteen ja erityisesti niihin maihin, joissa nepalilaisia siirtotyöläisiä on eniten. Jos maailmantalous kuitenkin elpyy nopeasti, niin myös rahalähetysten tason notkahtaminen voi jäädä lyhytaikaiseksi.

Onko maan hallitus tai kansainvälinen yhteisö reagoinut rahalähetysten vähenemiseen ja vaikeutumiseen? Miten ongelmaan voisi ylipäänsä vaikuttaa?

Kansainvälinen yhteisö on reagoinut monin tavoin koronakriisiin. Esimerkiksi Maailmanpankki on neuvotellut 29 miljoonan dollarin apupaketin Nepalille. Euroopan unionin kokonaispaketti on noin 75 miljoonaa euroa, joka sisältää sekä meneillään olevien ohjelmien varojen uudelleen suuntaamista että uutta rahaa. Myös monet muut avunantajat, Suomi mukaan luettuna, ovat uudelleen suunnanneet olemassa olevaa rahoitusta meneillään olevien hankkeiden sisällä.

Monien nepalilaisten odotetaan palaavan takaisin Nepaliin esimerkiksi Persianlahden alueelta työtilaisuuksien vähentyessä. Tänä vuonna helmikuun puolenvälin ja maaliskuun lopun välillä, ennen kuin kansainväliset lennot keskeytettiin, arviolta 67 000 nepalilaista siirtotyöläistä ehti palaamaan takaisin kotimaahansa. Jatkossa olisikin erittäin tärkeää, että palaajille löytyisi työtä Nepalissa ja tähän sekä Nepalin hallituksen että avunantajien tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Valtioneuvosto

Covid19-tauti joutuu jo paikoin perääntymään – Tiukat rajoitukset toimii

Monin paikoin on havaittavissa koronavirustartuntojen asteittainen väheneminen ja myös taudin tukehtuminen kokonaan. Uusia tulokkaita 0-tartuntaa listalle on noin viikossa tullut 4 valtiota lisää; Färsaaret, Saint Pierre Miquelon, Läntinen Sahara ja Mauritius ovat uusimpia taudin kukistajia.

Yhteensä taudin selättäneitä valtioita/territorioita on tällä hetkellä maailmassa 12. Ensimmäisten maiden joukossa on ollut etupäässä pieniä maita, mutta tämä trendi on hiljalleen muuttumassa. Mauritiuksen väkiluku esimerkiksi on 1.364.283 ja väestötiheys huikeat 588 asukasta/neliökilometri. Tartuntoja siellä ehti tulla yhteensä 332.

Myös väkiluvultaan suurempia valtioita alkaa pääsemään lähelle taudin tukahtumista kokonaan.

Valtioita joissa on tällä hetkellä kokonaistartuntoja alle 100 on neljäkymmentäyksi. Näistä Jemen, Comorros ja Karibian Hollanti näyttäisivät olevan pulassa tällä hetkellä. Muissa alle 100:n tartunnan valtioista tilanne on joko taittumassa tai jo selvästi tukahtumassa.

Korkean kokonaistartunramäärän valtioissa näyttäsi Kiina, Australia, Luxembourg, Taimaa, Islanti, Uusi-Seelanti ja Hongkong olevan jo lähellä tukahduttamista. Aktiivisia tapauksia on näillä enää joitakin kymmeniä tai satoja. Lisäksi tilanne näyttää lupaavalta ainakin tilastojen valossa Irakin, Azerbaitsanin, Uzbekistaniin, Kroatian, Malin, Maltan, Taiwanin ja Palestiinan osalta.

Testaaminen on olennainen osa taudin tukahduttamista, koska silloin löydetään missä koronavirus piileskelee.

Worldometers