Swexit työn alla – Ruotsalaisetkin saamassa tarpeekseen rahastuksesta

Ruotsissa on perustettu järjestö nimeltä ”Folkomrösta om EU-medlemskapet”, jonka tavoite on kansanäänestys EU-jäsenyydestä ensi vuonna. Viimeaikaiset mielipidemittaukset tukevat tätä. Enemmistö kansasta saamassa tarpeekseen koko touhusta.

Perustelut ovat hyvin samankaltaiset kuin mitä Suomessa myös on esitetty Fixitiä ajavien tahojen suulla: ”Unioni ei ole enää se johon aikanaan liityttiin, hintalappu on liian kova, oma maa, sen kehittäminen ja oman kansan hyvinvointi tulee laittaa etusijalle Etelä-Euroopan yritysten ja pankkien tukemisen sijaan.”

Ulf Ström

Riita Covid19-taudin hoidon ympärillä Yhdysvalloissa jatkuu – Joukko lääkäreitä on julkisesti puoltanut Hydroksiklorokiinin käyttöä toimivana lääkkeenä

Joukko lääkäreitä, jotka kuuluvat America’s Frontline Doctors – järjestöön ovat astuneet julkisuuteen videotiedotteella kertoakseen havainnoistaan miten Covid19-tautia heidän mielestään voidaan hoitaa, etenkin taudin aikaisessa vaiheessa hyvin tuloksin.

He korostavat videolla tautiin liittyvien rajoitusten ja pelon ilmapiirin olevan jopa enemmän haitaksi, kun itse virus. He ovat myös kohdanneet vastusta ja vaikeutta saada omaa ääntään kuuluville omassa työssään Covid19-tautia vastaan saaduista hyvistä kokemuksista, jolla voidaan pelastaa enemmän ihmishenkiä.

Lastenlääkäri Robert Hamilton Kaliforniasta on erittäin huolissaan rajoitusten negatiivisista vaikutksista lapsiin ja nuoriin. Hän korostaa myös, että lapset heidän tietojen perusteella sairastavat taudin lievemmin ja, että lapset eivät ole se ryhmä, joka niin herkästi levittää virusta eteenpäin. Hän toteaa lisäksi, että vain harva lapsi on menehtynyt tähän tautiin. Rajoitusten ja pelon aiheuttamat taloudelliset ja sosiaaliset haitat voivat olla paljon luultua pahemmat kuin itse tauti.

Tohtori Stella Immanuel, lääkäri perusterveydenhuollon puolelta Teksasista kertoo hoitaneensa praktiikallaan viimeisten kuukausien aikan yli 350 Covid19-tautiin sairastunutta potilasta menettämättä yhtäkään. Joukossa on ollut monenlaisia riskiryhmäläisiä iäkkäistä astmapotilaisiin ja kaikki ovat selvinneet taudista hengissä. Hän kertoo myös, että hän on asettanut koko praktiikan henkilökunnan ennaltaestävälle miedolle Hydroksiklorokiinilääkitykselle lääkkeessä olevan estävän mekanismin takia. Hän kertoo henkilökunnan käyttävän ainoastaan kasvomaskeja hoitaessaan Covid19-potilaita ja, että kukaan henkilökunnasta ei ole sairastunut. Hänellä on ennestään paljon kokemusta Hydroksiklorokiinin käytöstä, koska hän on saanut lääkärin koulutuksen Länsi-Afrikassa, Nigeriassa missä hän on aiemmin hoitanut paljon malariapotilaita samaisella lääkkeellä.

Tohtori Immanuel on lisäksi erittäin vihainen siitä, että akateemisissa tutkimuspiireissä on takerruttu lääkkeen haittavaikutksiin sydänsairaiden kohdalla, joille lääke voi olla riski. Hän haastaa kovin sanoin koko tämän tiedekunnan sanomalla: ”Oletteko itse koskaan hoitaneet yhtäkään Covid19-potilasta? Oletteko nähneet heidän pelkonsa vastaanotolla, kun silmistä näkyy se kuolemanpelko? Oletteko kuulleet heidän epätoivoisesti valittavan, kun eivät pysty hengittämään?” Hän sanoo, että tämän hulluuden on loputtava ja, että hän ei halua ihmisten kuolevan, koska on olemassa toimivia lääkkeitä, joilla hoitaa ihmisiä. Hän on hyvin tuohtunut tutkijapiirien ymmärtämättömyydestä miltä lääkäreistä tuntuu kun ihmisiä kuolee niin paljon, kun eivät ohjeistuksien vuoksi saa käyttää olemassa olevia lääkkeitä, kun heidän tutkimukset ja vertaisarvioinnit etenevät niissä piireissä niin pohjattoman hitaasti. Etulinjassa olevien lääkärien osaamista ja tietoa ei tahdota oikein ottaa vastaan. Hän pitää tätä tutkijoiden toimintaa epäeettisenä, koska ihmisiä kuolee joka päivä tähän tautiin samalla kun tiedepiireissä vaan tutkitaan ja pohditaan asioita kuukaudesta toiseen.

Paikalla on useita lääkäreitä kertomassa Hydroksiklorokiinin käytöstä, tehdystä tutkimuksista ja siitä suureksi paisuneesta julkisesta keskustelusta kyseisen lääkkeen ympärillä Yhdysvalloissa, jonka sävy on täynnä vastakkainasettelua, pois vedettyjä tutkimuksia, poliittista peliä ja mielivaltaisiksi koettuja rajoitteita apteekeille olla myymättä tätä lääkettä ihmisille lääkärien määräyksestä huolimatta. He kertovat, että kyseessä on kuitenkin turvalliseksi todettu yli 60-vuotta käytössä ollut lääke. Lisäksi he kertovat havainneensa, että tutkimukset joissa Hydroksiklorokiini todettiin vaaralliseksi oli pitoisuudet milligrammoissa tehdyissä kliinisissä kokeissa todella korkeita suhteessa käytössä oleviin suosituksiin. He toteavat myös, että tutkimustietoa on saatavilla todella paljon jo vanhastaan, jos vaan haluaa perehtyä aiheeseen tarkemmin.

ECDC:n mukaan rajojen sulkeminen ei estä viruksen leviämistä

Yle kertoi, että oli selvittänyt mm. miten Euroopan unionin tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC ohjeistaa jäsenmaita purkamaan rajoituksia. Ohjeistus on ollut nihkeän varovaista, koska Covid19 taudista ja sen käyttäytymisestä tiedetään vielä kovin vähän.

Sieltä on luotu lähinnä jonkinlainen mittausjärjestelmä jäsenmaiden käyttöön perustuen saatavilla oleviin tilastoihin, joilla eri maat voivat seurata toisten tautitilanteen kehittymistä.

Jäsenmaiden johtajat kuitenkin kaipaavat sitä tutkittua tietoa päätöstensä tueksi, ettei tauti leimahda uudestaan rajoitusten purkamisen yhteydessä. Antamassaan ohjeistuksessa ECDC on painottanut, että muita maita leimaavia ratkaisuja ei suositella. Yle oli päässyt haastattelemaan keskuksen epidemiologia Josep Jansania, ja hän viittasi tuolla leimaamisella esillä olleeseen ehdotukseen liikennevalojärjestelmästä, jossa maat saisivat värin tartuntatautitilanteen mukaan.

Esiin nousi myös kysymys rajojen sulkemisen vaikutuksista tartuntoihin. Tähän Jansan kommentoi, että:

”Emme ole saaneet mitään tieteellistä näyttöä siitä, että rajojen sulkeminen estäisi viruksen leviämistä.”

Olisikohan nyt viimein aika ruveta etsimään sitä tieteellistä näyttöä tästä? Ihan vaikka olemassa olevasta materiaalista, joka on nyt syntynyt globaalin lock-downin yhteydessä kun maat suojautuivat Covid19 taudin räjähdysmästä leviämistä vastaan. Alkuun pääse näppärästi vaikka aloittamalla Grönlannista, joka sulki yhteiskuntansa järein ottein heti epidemian alkumetreillä. Tauti saatiin siellä nopeasti kukistettua ja vasta siinä vaiheessa, kun pääsivät rajoitusten purkamisessa niin pitkälle, että avasivat jälleen lentoliikenteen ulkomaailmaan, eli avasivat rajansa ulkomaailmalle, tuli heti pari uutta tartuntaa tuliaisina ulkomailta muutama päivä sitten.

Lähteet: Yle, Wordometers

Madagaskar satsaa luonnonmukaiseen yrttiuutteeseen taistelussa Covid19 tautia vastaan.

Madagaskarin presidentti Andry Rajoelina yrittää saada Covid-Organics nimistä luonnonlääkkettä viralliseen testaukseen, jotta yrittiuute hyväksyttäisiin laajempaan käyttöön. Myös WHO edellyttää tätä ja on esittänyt huolensa testaamattoman yrtin mahdollisesti aiheuttamista haittavaikutuksista. WHO tekee aktiivista yhteistyötä lukuisien rokotevalmistajien kanssa saadakseen mahdollisimman nopeasti markkinoille rokotteen suojaamaan tautia vastaan.

Madagaskar on saanut apua yrttiuutteen tulevassa testaamisessa Etelä-Afrikan hallitukselta. Kyse on vanhastaan tunnetusta lääkekasvin uutteesta, jota saadaan Artemisia annuasta, eli Kesämarunasta. Sitä on käytetty jo pidempään esim. malarian hoidossa.

Kiinalaiset tutkivat kasvin käyttömahdollisuuksia jo 1960-luvulla. Kesämarunan käyttöä malarian hoidossa alettiin tutkia lähemmin vasta myöhemmin, koska tarvittiin korvaava lääke tehonsa menettävien synteettisten malarialääkkeiden tilalle. Malariassa alkoi ilmetä resistenssiä synteettisiä lääkkeitä kohtaan. Kesämarunan lääkinnällisiä ominaisuuksia tutkittiin myös SARS-epidemian aikana mahdollisena hoitona tautia vastaan.

Kiinalainen tutkija Tu Youyou sai lääketieteen Nobelin palkinnon 2015, kun oli onnistunut eristämään aktiivisen yhdisteen artemisiinin kesämarunasta. Artemisiina hyödynnetään nykyisin malarian hoidossa. Tu Youyou oli yksi kolmesta hankkeessa mukana olleesta tutkijasta.

Amazing Polly

rfi

Koronakriisi uhkaa Nepalille elintärkeitä rahalähetyksiä – haastattelussa suurlähettiläs Pertti Anttinen

Koronakriisi vähentää siirtolaisten rahalähetyksiä kotimaihinsa. Nepalissa yli puolet kotitalouksista on riippuvaisia ulkomailta tehdyistä rahalähetyksistä ja rahalähetykset vastaavat yli neljäsosaa maan bruttokansantuotteesta. Haastattelimme Suomen Nepalin suurlähettilästä Pertti Anttista koronakriisin vaikutuksista rahalähetyksiin Nepalissa.

Kuinka paljon rahalähetysten arvioidaan vähentyneen Nepalissa koronakriisin vuoksi?

Nepalin talous on yksi eniten rahalähetyksistä riippuvaisista talouksista maailmassa. Rahalähetykset muodostivat noin 26 prosenttia maan bruttokansantuotteesta vuonna 2019 – eli noin 8,64 miljardia Yhdysvaltojen dollaria. Maailmanpankki arvioi, että rahalähetykset voivat pudota tänä vuonna 14 prosenttia, eli määrällisesti noin 1,2 miljardia dollaria.

Tarkkoja arvioita ulkomailla työskentelevien nepalilaisten määrästä ei ole. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan ulkomailla työskenteleviä nepalilaisia arvellaan olevan jo pelkästään Malesiassa, Qatarissa, Saudi-Arabiassa, Arabiemiirikunnissa ja Kuwaitissa yhteensä noin 1,5 miljoonaa. Suurin osa nepalilaisista siirtotyöläisistä, mahdollisesti noin 3–4 miljoonaa, työskentelee kuitenkin Intiassa. Koska maiden raja on avoin, tarkkoja lukumääriä ei voida esittää. Nyt uusien työntekijöiden värvääminen ulkomaille on pysähdyksissä ja monen ulkomailla työskentelevän nepalilaisen työsopimus on vaarassa.

Miten rahalähetysten väheneminen näkyy tavallisen nepalilaisen arjessa?

Useimmat nepalilaiset siirtotyöläiset ovat kotoisin alueilta, joissa työtilaisuuksia on vähän. YK arvioi, että jopa 56 prosenttia nepalilaisista kotitalouksista on ainakin osittain riippuvainen rahalähetyksistä ja niillä on merkittävä vaikutus kotitalouksien taloudellisen kestävyyden ylläpitämisessä. Rahalähetykset tukevat perheiden perustoimeentuloa, niillä rahoitetaan koululaisten koulussa käyntiä ja osa investoidaan esimerkiksi lisämaahan tai pienyritystoimintaan.

Voiko koronakriisi tehdä pitkäaikaisen tai jopa pysyvän loven siirtolaisten rahalähetyksiin?

Tämä riski on olemassa. Paljon riippuu siitä, miten suuri ja pitkäkestoinen vaikutus koronaepidemialla on maailman talouteen ja erityisesti niihin maihin, joissa nepalilaisia siirtotyöläisiä on eniten. Jos maailmantalous kuitenkin elpyy nopeasti, niin myös rahalähetysten tason notkahtaminen voi jäädä lyhytaikaiseksi.

Onko maan hallitus tai kansainvälinen yhteisö reagoinut rahalähetysten vähenemiseen ja vaikeutumiseen? Miten ongelmaan voisi ylipäänsä vaikuttaa?

Kansainvälinen yhteisö on reagoinut monin tavoin koronakriisiin. Esimerkiksi Maailmanpankki on neuvotellut 29 miljoonan dollarin apupaketin Nepalille. Euroopan unionin kokonaispaketti on noin 75 miljoonaa euroa, joka sisältää sekä meneillään olevien ohjelmien varojen uudelleen suuntaamista että uutta rahaa. Myös monet muut avunantajat, Suomi mukaan luettuna, ovat uudelleen suunnanneet olemassa olevaa rahoitusta meneillään olevien hankkeiden sisällä.

Monien nepalilaisten odotetaan palaavan takaisin Nepaliin esimerkiksi Persianlahden alueelta työtilaisuuksien vähentyessä. Tänä vuonna helmikuun puolenvälin ja maaliskuun lopun välillä, ennen kuin kansainväliset lennot keskeytettiin, arviolta 67 000 nepalilaista siirtotyöläistä ehti palaamaan takaisin kotimaahansa. Jatkossa olisikin erittäin tärkeää, että palaajille löytyisi työtä Nepalissa ja tähän sekä Nepalin hallituksen että avunantajien tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Valtioneuvosto

Covid19-tauti joutuu jo paikoin perääntymään – Tiukat rajoitukset toimii

Monin paikoin on havaittavissa koronavirustartuntojen asteittainen väheneminen ja myös taudin tukehtuminen kokonaan. Uusia tulokkaita 0-tartuntaa listalle on noin viikossa tullut 4 valtiota lisää; Färsaaret, Saint Pierre Miquelon, Läntinen Sahara ja Mauritius ovat uusimpia taudin kukistajia.

Yhteensä taudin selättäneitä valtioita/territorioita on tällä hetkellä maailmassa 12. Ensimmäisten maiden joukossa on ollut etupäässä pieniä maita, mutta tämä trendi on hiljalleen muuttumassa. Mauritiuksen väkiluku esimerkiksi on 1.364.283 ja väestötiheys huikeat 588 asukasta/neliökilometri. Tartuntoja siellä ehti tulla yhteensä 332.

Myös väkiluvultaan suurempia valtioita alkaa pääsemään lähelle taudin tukahtumista kokonaan.

Valtioita joissa on tällä hetkellä kokonaistartuntoja alle 100 on neljäkymmentäyksi. Näistä Jemen, Comorros ja Karibian Hollanti näyttäisivät olevan pulassa tällä hetkellä. Muissa alle 100:n tartunnan valtioista tilanne on joko taittumassa tai jo selvästi tukahtumassa.

Korkean kokonaistartunramäärän valtioissa näyttäsi Kiina, Australia, Luxembourg, Taimaa, Islanti, Uusi-Seelanti ja Hongkong olevan jo lähellä tukahduttamista. Aktiivisia tapauksia on näillä enää joitakin kymmeniä tai satoja. Lisäksi tilanne näyttää lupaavalta ainakin tilastojen valossa Irakin, Azerbaitsanin, Uzbekistaniin, Kroatian, Malin, Maltan, Taiwanin ja Palestiinan osalta.

Testaaminen on olennainen osa taudin tukahduttamista, koska silloin löydetään missä koronavirus piileskelee.

Worldometers

Maailmassa jo 8 Covid19-vapaata valtiota – Lista pitenee tasaisen hitaasti

Tällä hetkellä Covid19-vapaita valtioita on kahdeksan: Belize, Uusi-Kaledonia, Falkland Saaret, Grönlanti, Surinam, Papua Uusi-Guinea, St. Barth ja Anguilla. Aiemmin listalla olleita pudokkaita on neljä valtiota: Mauritania, Jemen, Saint Lucia, ja Burundi. Näissä neljässä on ilmennyt muutamia uusia tartuntoja.

Hälyyttävin tilanne pudokkaisen kohdalla on Jemenissä vaikka siellä ei tällä hetkellä ole virallisten lukujen mukaan kuin 19 aktiivista tapausta. Jemenissä humanitäärinen tilanne on poikkeuksellisen huono ja pienikin tautirypäs voi helposti päästä riistäytymään käsistä sellaisissa oloissa. Mauritaniassa on tällä hetkellä aktiivisena 1 tartunta, Saint Luciassa 3 tartuntaa ja Burundissa 7 tartuntaa.

Kukin valtio maailmalla käy taistelua Covid19-tautia vastaan erilaisissa olosuhteissa. Enemmistöllä maailman valtioilla tuntuu olevan yhteinen selvä tavoite kukistaa tauti. Myös WHO ohjeistaa tähän. Tauti voi olla hyvin tuhoisa monessakin mielessä mikäli sitä ei saada tukahdutettua. Kuolleita voi tulla vielä todella paljon lisää. Myös monenlaisia selkkauksia voi syntyä. Poliittisesti voi tulla myös monenlaisia myllerryksiä. Taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan sitä tuhoisammat mitä pidempään taudin kukistaminen yhteiskunnasta kestää.

Ihmisten luottamus yhteiskuntaan, päättäjiin ja terveysviranomaisiin ei tule palaamaan ennenkuin viesti on täysin selvää, että tauti aiotaan tukahduttaa kokonaan pois.

Ensinnäkin tähän on jo päästy eri paikoin maailmassa, toisekseen taudista tiedetään edelleen liian vähän. Kaikki hallituksen tähän astiset päätökset ovat perustuneet tähän asteiseen saatuun ja vertaisarvio-tutkittuun tietoon Covid19-taudista, jota on vielä varsin vähän, sekä mallinuuksiin, arvioihin ja erilaisiin olettamuksiin muiden tautien käyttäytymisen osalta.

Kun yhteiskunnassa havaitaan tappavaksi tiedetty tai epäilty tartuntatauti on luonnollinen reaktio lähteä sitä pakoon.

Syntyy helposti joukkopaniikkia, jolloin tautia yleensä levitetään myös helposti ympäristöön. Näin on käynyt kautta historian jo monta kertaa ja on mahdollista, että Kiinan salailevan oloisen toiminnan takana liittyen taudeista tiedottamiseen ihan ylipäätään perustuu tähän. Salailulla saadaan kuitenkin ainoastaan kansan syvät rivit epäluuloisiksi ja luottamus päättäjiin, sekä terveysviranomaisiin murentamaan. Salaliittoteoriat saavat silloin myös otollisen kasvupohjan. Lisäksi Suomessa on virallisella taholla annettu monta kertaa epäsuorasti ymmärtää, että tautia ei saada kukistettua. Ja kun tästä, että tauti pystytään kukistamaan on jo julkisesti saatavilla näyttöä kahdeksan valtion edestä, niin näyttää todella arveluttavalta touhulta.

Ne nyt tautivapaalla listalla olevat valtiot tulevat varmaan myös pitämään rajansa visusti suljettuina maailmalta, kunnes muu maailma ymmärtää toimia vastuullisesti kaikkia maailman kansoja kohtaan.

Sudan ilmoitti 30.4.2020, että heidän terveydenhoito on vaarassa romahtaa kahden viikon sisällä. Se tarkoittaa silloin, että hoitoon ei pääse kukaan yhtään mistään syystä. Siinä rytäkässä voi jäädä katkenneet jäsenet kipsaamatta ja myös lapset synnyttämättä turvallisissa oloissa. Sudan on Afrikan kolmanneksi suurin maa, jossa elää 34.848.000 miljoonaa ihmistä. Väestötiheys on Suomen luokkaa; 17,7 / neliökilometri. Tuolloin 30.4.2020 heillä oli yhteensä 442 tiedossa olevaa tartuntaa, 32 kuollutta ja 39 taudista toipunutta.

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom on jokaisessa tiedotustilaisuudessa sanonut saman viestin lääkkeeksi taudin kukistamiseksi. Se tehdään kansallisella yhtenäisyydellä ja globaalilla solidaarisuudella, koska kukaan ei ole turvassa ennenkuin kaikki ovat turvassa.

Siksi Marinin hallituksen viestin omalle kansalle tulisi olla kristallinkirkas, että tauti tukahdutetaan. Kun Suomi hoitaa oman leiviskänsä esimerkillisesti ilman poliittisia viritelmiä, saadaan lisäksi myös maan talous nopeammin jaloilleen. Emme ole viettäneet huviksemme viikkoja karanteeneissa vain sen takia, että ulkomainen työvoima saisi taas vapaasti tulla Suomeen töihin. Tätä valittua poliittista linjausta tukee THL:n arvio, että syksyllä Suomessa on vasta edessä se todellinen tautihuippu, ja tämän takia saamme sitten taas viettää pitkiä aikoja karanteeneissa.

Mitenhän mahtaa siinä tapauksessa ravintoloilla ja muilla kotimaisilla yrittäjillä kestää rahkeet uuteen kierrokseen yritystoiminnan sulkemisia?

Worldometers
Foreignpolicy
AllAfrika

Miksi Wuhanista lähtenyt Covid19-pandemia yllätti maailman?

Syitä siihen, että vaarallinen tartuntauti yllätti maailman on varmaankin monia siitä huolimatta, että niitä pidetään maailmanlaajuisesti silmällä monen eri toimijan voimin. WHO on näistä yksi keskeinen toimija ja Maailman terveysjärjestö on järjestänyt tiedotustilaisuuksia säännöllisesti koko epidemian ajan. Pandemian kehityskulkua käsiteltiin WHO:n pääjohtajan Tedros Adhanomin alustuksessa 29.4.2020 pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Siinä kerrottiin COVID19-taudin tapahtumia Maailman terveysjärjestön näkökulmasta.

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom kertoi, että epidemiatiedustelujärjestelmä (Epidemic Intelligence System) poimi maailmalta raportin 31.12.2019, jossa oli maininta Kiinassa, Wuhanissa esiintyvästä keuhkokuumetta aiheuttavasta tautiryppäästä. Raportista kävi ilmi, että kyse oli tuntemattomasta taudin aiheuttajasta.

Seuraavana päivänä, uudenvuoden päivänä 1.1.2020 WHO pyysi Kiinalta lisää informaatiota kansainvälisten terveysmääräysten (International Health Regulations, IHR) puitteissa. Samalla he aktivoivat WHO:n Tapahtumien hallinnan tukitiimin (Incident Management Support Team) koordinoimaan eri päämajojen ja alueellisten, sekä maakohtaisten toimistojen toimintaa tilanteen edessä.

2.1.2020 WHO tiedotti asiasta maailmanlaajuisen epidemian puhkeamisen hälytys ja ja valmiusverkoston (Global Outbreak Alert and Response Network, GOARN) kautta, johon kuuluu yli 260 institutiota yli 70:ssä maassa.

3.1.2020 Kiina toimitti asiasta informaatiota tapaamisessa Pekingissä, sekä myös WHO:n tapahtumainformaatioverkoston (Event Information System, EIS) kautta, joka toimii kansainvälisten terveysmääräysten IHR:n puitteissa.

4.1.2020 WHO raportoi Wuhanissa havaitusta tartuntaryppäästä Twitterissä. Silloin ei vielä ollut yhtään raportoitua kuolemaa taudista johtuen.

5.1.2010 WHO jakoi yksityiskohtaista teknistä informaatiota EIS:n kautta. Tähän sisältyi neuvoja kaikille jäsenmaille ja IHR-yhteyspisteille ryhtyä varotoimenpiteisiin vähentämään riskiä sairastua akuutteihin hengitystieinfektioihin. Ohjeita annettiin siltä pohjalta, että kyseessä saattoi olla ihmiseltä ihmiselle tarttuva tauti. Samana päivänä WHO antoi ensimmäisen julkisen tiedotuksen tartuntataudin puhkeamisesta. Samassa yhteydessä julkaistiin teknistä informaatiota tiede- ja julkisen terveyden yhteisöille, sekä maailman medioille.

10 ja 11.1.2020 WHO julkaisi kattavan tietopaketin ohjeineen kuinka havaitaan, testataan ja hoidetaan tartuntatapaukset samalla suojaten terveydenhoidon henkilöstöä mahdolliselta ihmiseltä ihmiselle tartunnalle, perustuen WHO:n aiempaan kokemukseen koronaviruksista. Samassa yhteydessä julkaistiin valmiuuteen liittyviä tarkastuslistoja auttamaan maita arvioimaan omaa kapasiteettia taudin havaitsemisen ja oikean toiminnan osalta. Koska Wuhan on suuri liikenteen solmukohta sekä sisäisen, että kansainvälisten kuljetuksien osalta ilmoitti WHO myös, että taudin leviämisen riski Wuhanin ulkopuolelle oli noussut.

11.1.2020 Kiina jakoi geneettisen sekvenssiin viruksesta, jotta muut maat saivat mahdollisuuden ryhtyä valmistamaan itselleen testivälineitä. Samana päivänä Kiina raportoi ensimmäisestä koronan aiheuttamasta kuolemantapuksesta.

13.1.2020 raportoitiin ensimmäisestä tartunnasta Kiinan ulkopuolella Thaimaassa. Samana päivänä yhteistyössä kumppaneiden kanssa WHO julkaisi ohjeet kuinka valmistaa PCR-pohjaisia testausvälineitä mahdollistaen maailmalle välineitä tartuntojen löytämiseksi.

14.1.2020 WHO twiittasi kiinalaisten tekemästä raportista, jossa alustavissa tutkimuksissa ei ollut havaittu selviä todisteita ihmiseltä ihmiselle tartuntoja.
Tällainen asioista tiedottaminen kuuluu WHO:n linjaan, että raportoidaan asiat sellaisina eteenpäin kuin mitä heille itselleen raportoidaan. Aiemmin samana päivänä WHO kertoi lehdistötilaisuudessa, että perustuen kokemukseen koronaviruksista oli ihmiseltä ihmiselle tartunta kuitenkin todennäköinen. Tilaisuudessa oli mukana heidän kokeneita asiantuntijoita ja valtamedioiden edustajia, jotka uutisoivat asiasta.

20 ja 21.1.2020 WHO:n henkilökuntaa kävi Wuhanissa paikanpäällä. He raportoivat 22.1.2020 havainnosta, että tauti tarttui ihmiseltä ihmiselle.

22 ja 23.1.2020 Tedros Adhanom kutsui koolle hätätilakomitean (Emergency Committee), jossa on mukana 15 riippumatonta asiantuntijaa maailmalta. Sillä hetkellä tartuntoja oli raportoitu yhteensä 581 kappaletta, joista vain 10 oli Kiinan ulkopuolelta. EC ei vielä silloin ollut yksimielinen asioista, eikä tästä syystä neuvonut Tedros Adhanomia julistamaan yleistä terveyshätätilaa maailmalle. Hätätila komitea pyysi, että asiasta kokoonnuttaisiin viimeistään 10:n päivän kuluttua, jonka aikana olisi mahdollista saada taudista lisää informaatiota ja todisteita arvioitavaksi.

27.1.2020 Tedros Adhanom matkusti Pekingiin yhdessä hätätilapäällikkö Mike Ryanin ja muiden ylempien WHO:n työntekijöiden kanssa. He tapasivat siellä Kiinan presidentin Xi Jinpingin ja muita johtajia saadakseen selville heidän tilanteesta ja tarjotakseen samalla WHO:n apua heille. Keskusteluissa oli tilanteen vakavuus ja silloin sovittiin, että kansainvälinen tutkijaryhmä matkustaisi Kiinaan tutustumaan epidemian puhkeamiseen liittyviin asioihin ja sen kehityskulkuun. Tähän tutkijaryhmään sisältyi asiantuntijoita Kiinasta, Saksasta, Japanista, Etelä-Koreasta, Nigeriasta, Venäjältä, Singaporessa ja Yhdysvalloista.

30.1.2020 Tedros Adhanom kutsui uudestaan koolle hätätilakomitean ja uuden kerätyn informaation perusteella he olivat viimein yksimielisiä ja neuvoivat julistamaan globaalin kansanterveyttä uhkaavan hätätilan. – WHO:n korkeimman tason hälytyksen.

Sillä hetkellä Kiinan ulkopuolella oli yhteensä 82 tartuntaa, eikä vielä yhtään kuollutta, kun maailmanlaajuinen hätätila pandemiasta julistettiin WHO:n toimesta.

Tedros Adhanom kertoi lisäksi, että WHO on alusta asti toiminut nopeasti ja päättäväisesti vastaten tähän koronaviruksen aiheuttamaan uhkaan ja varoittaakseen tästä maailmaa.

Hälyytys annettiin aikaisessa vaiheessa ja useaan kertaan. Lehdistötilaisuuksia alettiin järjestää aikaisessa vaiheessa ja usein ja WHO:lle sanottiin, että ihmiset jo kohta kyllästyvät. WHO halusi varmistaa, että maailma varmasti ymmärtäisi mitä WHO koitti kertoa joka päivä.

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhamon totesi vielä lopuksi, että virus voi aiheuttaa erittäin paljon tuhoa ja toivoo, että ihmiskunta seisoisi yhtenä rintamana ja kukistaisi viruksen.

WHO

 

Jemen on päässyt mukaan koronavapaiden maiden joukkoon

Jemenin ainut tartunnan saanut henkilö on ilmoitettu toipuneeksi Covid19 taudista. Tartunnan saanut oli Hadramoutista Etelä-Jemenistä. Kuvernööri Faraj Salmin Al-Bahsni kertoi haastattelussa Al-Arabiya televisiolle, että koronasta toipuneelle tehty testitulos oli tämän viikon keskiviikkona ollut jo negatiivinen. Tartunta todettiin alunperin 10.4.2020.

Jemen on nyt kuudes valtio maailmassa missä on todettu koronavirusta, jossa tartunta on jo saatu kuriin. Muut koronaviruksen selittäneet valtiot tällä hetkellä ovat Grönlanti, Mauritania, Saint Lucia ja Saint Barthelemy. Myös Burundi kuuluu toistaiseksi listalle kahden nollapäivän ansiosta.

Burundi keikkui jo kaksi päivää tällä halutulla listalla, kunnes maasta löytyi puolen tusinaa jatkotartuntoja. Burundissa tilanne on tämän jälkeen ollut muuttumaton. Lisää uusia tartuntoja ei ole ainakaan vielä tullut.

Lähde: Worldometers

Nigeriassa alkamassa nälkämellakoita

Koronavirus ei ole vielä levinnyt kovin laajalle Afrikan mantereella, mutta tästä huolimatta sen seuraukset ovat nyt jo hälyttäviä. Nigeriassa todettiin ensimmäinen tartunta maaliskuun alussa. Rajoitustoimet ovat siellä ajaneet maan kaikkein köyhimmät erittäin ahtaalle, kun eivät voi rajoitustoimen takia käydä töissä. Osa näistä ihmisistä ovat nyt nousseet vastarintaan sanoen kuolevansa miellummin koronaan kuin nälkään.

Nigeriassa on tähän mennessä kuollut koronaan 28 ihmistä ja tartuontoja siellä on 873. Yhteensä Afrikassa on tähän mennessä kuollut 1,247 ihmistä ja tartuntoja on yhteensä 26,144. Se on huomattavan pieni määrä suhteessa muuhun maailmaan.

Afrikassa on ihan yleisesti huono tilanne asianmukaisen terveydenhuollon osalta, koska koko Afrikan valtioissa tapa on ollut, että maan johto ja eliitti ovat käyneet ulkomailla hoidattamansa itsensä pienemmästäkin taudista. Oman maan terveydenhoitoon heillä ei ole ollut isommin haluja investoida kunnolliseen terveydenhoidon varmistamiseksi koko kansalle. Tämä on ollut pitkään tiedostettu ongelma siellä ja tähän on oletettavasti nyt tulossa muutos koronakriisin jälkeen.

Olisikin mielenkiintoista tietää kuinka suuri osuus Suomen maksamasta kehitysavusta Afrikkaan on mennyt näiden rikkaiden ihmisten ja maiden johtajien luksuselämään ylläpitoon, kun kerran jo Suomessakin tiedetään ainakin osan kehitysavusta menevän suoraan korruptioon. Onkohan eri mailta yleisesti maksettu kehitysapu myös syy siihen, että niin moni asia tuntuu polkevan kehityksessä paikallaan Afrikassa? Näitä donoreitahan on vaikka kuinka paljon. Kiina on kuitenkin noussut kehitysmaan tasolta omin avuin yhdeksi maailman johtavaksi talousmahdiksi.

Aika hurjaa, että tilanne on mahdollisesti käymässä tukalaksi jo ainakin Nigeriassa, vaikka epidemia on siellä vasta alkamassa. Nälkäiset ihmiset ryöstelevät jo nyt ruokakuljetuksia. Nigerian hallitus on jo määrännyt viljaa jaettavaksi maan varmuusvarastoista ja myös poliiseja on määrätty lisää valvomaan kasvanutta rikollisuutta ja ryöstelynä tilanteen rauhoittamiseksi.

Nigerian väkiluku on 181,562,056 ja väestötiheys on 145 neliökilometriltä. Köyhiä siellä lienee miljoonia.

Lähteet: Samhällsnytt, CNN, Wordometers