Lobbaako Saksa itselleen Suomesta uutta maksajaa?

Yhdysvallat on ilmoittanut vähentävänsä huomattavan määrän sotilaita Saksasta. Syy tähän on, että Saksa on Yhdysvaltojen mukaan velkaa NATO:lle suuria summia jo pidemmältä ajalta ja, että tästä on seurannut mittava hintalappu myös Yhdysvalloille.

Tilanne lienee Saksan osalta erittäin kriittinen, koska Saksan liittotasavallan puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer (CDU:n puheenjohtaja) katsoi tarpeelliseksi korostaa Saksalais-Suomalaisen yhteisen puolustuksen tärkeydestä Euroopalle vieraskynäkirjoituksessa, joka julkaistiin hiljattain Helsingin Sanomissa.

Myös Yle :llä kerrottiin hiljattain tästä Saksan tukalasta tilanteesta. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kerrottiin sanoneen Yhdysvaltojen puolittavan amerikkalaissotilaiden määrän Saksassa yli viidestäkymmenestä tuhannesta 25.000:en sotilaaseen, johtuen hintavasta ylläpidosta.

Presidentti Trump oli sanonut, että nykyisissä järjestelyissä ei ole järkeä koska:

”– Saksa on kykenemätön maksamaan velkojaan. He ovat olleet kykenemättömiä jo vuosia ja ovat velkaa Natolle miljardeja dollareita, jotka heidän on maksettava. Me suojelemme Saksaa, ja he eivät maksa velkojaan.”

Suomella on myös vanhastaan kokemusta sotilaallisesta yhteistyöstä Saksan kanssa.

Tämän silloisen yhteistyön seurauksena meinasi silloin suomalaisille käydä varsin huonosti, kun Saksa kiristi Suomea jatkamaan sotaa Neuvostoliittoa vastaan viivytellen tilattujen viljatoimitusten toimittamisessa Suomen silloisena ainoana kauppakumppanina sodan keskellä. Oli tosi hilkulla, että ei tullut taas isompi nälänhätä maahan.

Hölmölän valmistautuminen uhkiin – Kaikki hoidettu ainakin paperilla hyvin

Sipilän hallitus tilasi vuonna 2017 ulkoisen arvioinnin maamme terveydenhoidon tilasta ja valmiudesta. Oli tarkoitus löytää kipupisteet ja kehitettävät kohdat. Arvio tilattiin WHO:lta ja siinä oli mukana nippu keskeisiä ministeriöitä viranhaltijoineen yhteistyössä lukuisien ulkomaalaisten asiantuntijoiden kanssa. Myös THL oli projektissa vahvasti mukana omalla asiantuntemuksellaan. Porukkaa oli vetämässä Ruotsin puolelta Anders Tegnell.

Arviointiryhmän suosituksiin nousi Suomelle kehittää toimintoja etenkin kansainvälisten terveysmääräysten osalta. Tärkeänä pidettiin myös, että ”One Health” -ajatukseen satsattaisiin enemmän kansallisen lainsäädännön tasolla, lisäresursseilla ja kehittämällä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. One Health korostaa etenkin ravinnon turvallisuutta, sekä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien riskejä kansanterveydelle. Hanketta oli koordinoimassa Turvallisuuskomitea.

Turvallisuuskomitealle on sittemmin myös ollut tarkoitus raportoida säännöllisesti kuinka uudistukset ja varautuminen ovat edistyneet eri ministeriöissä. Turvallisuuskomitea on kokoontunut säännöllisesti ja mukana on mm. ollut jokaisesta ministeriöstä valmiuspäällikkö vuoden 2017 päivitetyn turvallisuusstrategian mukaisesti. Yhteistyö ulottuu läpi koko yhteiskunnan kaikkiin viranomaisiin, kuntiin, aluehallintovirastoihin ja kansalaisjärjestöihin. Varautumista olisi siis tarkoitus yhdessä tehdä ja harjoitella myös tulevaa varten.

Turvallisuusstrategian johtoajatus on, että varautumisessa pyritään reagoinnin sijaan ennakointiin, joka edellyttää hiljaisten signaalien havaitsemista. Olisikohan WHO:n pitänyt silloin tammikuussa kuiskailemalla huhuilla, että vaaraa pukkaa / kannattaa varautua – pöpöjä mahdollisesti tulossa? Vähän alkaa tuntumaan siltä.

Turvallisuusstrategiasta selviää, että  valmiuslaissa on kirjattuna varautumisvelvollisuus jokaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Turvallisuustrategiassa mainitaan myös, että kunkin ministeriön ”kansliapäällikön vastuulla on huolehtia ministeriön ja sen hallinnonalan yleisestä turvallisuudesta sekä varautumisesta. Viimekätinen vastuu varautumisesta ja sen johtamisesta on viranomaisilla”.

Näitä asioita siis kuuluisi valmistella, ennakoida ja treenata, että poikkeusoloissa homma toimisi kuin rasvattu.

Turvallisuuskomitea on selvästi koko maan hallinnon jonkinlainen yhteistyöelin, jolla pitäisi olla sekä tilannekuva, että homma hanskassa. Toimii lisäksi Valtioneuvoston alaisuudessa.

Kuinka ihmeessä tällaista olemassa olevaa organisaatiota ei otettu käyttöön heti alluvuodesta, kun niitä ensimmäisiä hiljaisia signaaleja rupesi kuulumaan Wuhanista, että jotain on tekeillä? Mitä virkaa tällaisella organisaatiolla on, jos sitä ei tiukan paikan tullen haluta käyttää? Kokouksia olisi varmasti voitu muuttaa järjestettäväksi vaikka joka päivälle.

Nigeriassa alkamassa nälkämellakoita

Koronavirus ei ole vielä levinnyt kovin laajalle Afrikan mantereella, mutta tästä huolimatta sen seuraukset ovat nyt jo hälyttäviä. Nigeriassa todettiin ensimmäinen tartunta maaliskuun alussa. Rajoitustoimet ovat siellä ajaneet maan kaikkein köyhimmät erittäin ahtaalle, kun eivät voi rajoitustoimen takia käydä töissä. Osa näistä ihmisistä ovat nyt nousseet vastarintaan sanoen kuolevansa miellummin koronaan kuin nälkään.

Nigeriassa on tähän mennessä kuollut koronaan 28 ihmistä ja tartuontoja siellä on 873. Yhteensä Afrikassa on tähän mennessä kuollut 1,247 ihmistä ja tartuntoja on yhteensä 26,144. Se on huomattavan pieni määrä suhteessa muuhun maailmaan.

Afrikassa on ihan yleisesti huono tilanne asianmukaisen terveydenhuollon osalta, koska koko Afrikan valtioissa tapa on ollut, että maan johto ja eliitti ovat käyneet ulkomailla hoidattamansa itsensä pienemmästäkin taudista. Oman maan terveydenhoitoon heillä ei ole ollut isommin haluja investoida kunnolliseen terveydenhoidon varmistamiseksi koko kansalle. Tämä on ollut pitkään tiedostettu ongelma siellä ja tähän on oletettavasti nyt tulossa muutos koronakriisin jälkeen.

Olisikin mielenkiintoista tietää kuinka suuri osuus Suomen maksamasta kehitysavusta Afrikkaan on mennyt näiden rikkaiden ihmisten ja maiden johtajien luksuselämään ylläpitoon, kun kerran jo Suomessakin tiedetään ainakin osan kehitysavusta menevän suoraan korruptioon. Onkohan eri mailta yleisesti maksettu kehitysapu myös syy siihen, että niin moni asia tuntuu polkevan kehityksessä paikallaan Afrikassa? Näitä donoreitahan on vaikka kuinka paljon. Kiina on kuitenkin noussut kehitysmaan tasolta omin avuin yhdeksi maailman johtavaksi talousmahdiksi.

Aika hurjaa, että tilanne on mahdollisesti käymässä tukalaksi jo ainakin Nigeriassa, vaikka epidemia on siellä vasta alkamassa. Nälkäiset ihmiset ryöstelevät jo nyt ruokakuljetuksia. Nigerian hallitus on jo määrännyt viljaa jaettavaksi maan varmuusvarastoista ja myös poliiseja on määrätty lisää valvomaan kasvanutta rikollisuutta ja ryöstelynä tilanteen rauhoittamiseksi.

Nigerian väkiluku on 181,562,056 ja väestötiheys on 145 neliökilometriltä. Köyhiä siellä lienee miljoonia.

Lähteet: Samhällsnytt, CNN, Wordometers

Hallitus vaihtoon – Kansalle valehdeltiin julkisesti

Viimepäivät on hallituksesta kovasti selitelty, että Uudenmaan liikkumisrajoitukset piti purkaa lakiteknisistä syistä. Että halutaan pitää kiinni oikeusvaltioperiaatteesta, tai jotain muuta vastaavaa selittelyä. Nyt joukko oikeusoppineita on kertonut Yle:lle, että ei pidä paikkansa. Vaihtoehtoja olisi ollut useita, jos hallituksella itsellään vaan olisi ollut haluja jatkaa rajoitusten voimassa pitämistä. Tässä oli sitten näköjään se hallituksen oikeusvaltioperiaatteista kiinni pitäminen todellisuudessa.

Nyt tehdyllä päätöksellä riskeerataan koko Suomen tilanne epidemian hoitamisen osalta ja edessä voi vielä olla jopa Italian katastrofin kaltainen kohtalo kansallemme. Yle:n haastattelemat professorit sanoivat, että Uudenmaan eristystä olisi voitu jatkaa ihan laillisesti, päinvastoin kuin mitä hallitus nyt julkisesti on asiasta väittänyt.

Rajoituksia ei vaan haluttu jatkaa. Motiiveja tälle päätökselle varmaan selvitellään vielä pitkään ja hartaasti. Muualla Suomessa tartuntaketjut ovat vielä tiedossa. Vain Uudellamaalla ne ilmeisesti eivät ole enää lapasessa. Kohta eivät ole lapasessa enää muuallakaan.

Yle

Marinin hallituksen päätavoite: Kansainvälisten sopimusten noudattaminen?

Sisäministeri Ohisalo oli Ylen kuvaamassa haastattelutilaisuudessa tentattavana hallituksen linjauksista koskien Kreikassa käynnissä olevaa rajaselkkausta, kun Turkki hiljattain päätti avata rajansa Turkin puolelta. Kreikan hallitus on itse ilmoittanut, että Kreikka ei ota vastaan yhtäkään turvapaikkahakemusta kuukauteen, koska rajan yli Kreikan puolelle on tultu väkisin. Lisäksi kyse on suurista ihmismassoista, eikä Turkin puolella rajaa ole tiedossa konfliktia, joka tekisi Turkista turvattoman maan ihmisille olla.

Turkin puolelta toki on ollut tunkua ja halukkuutta EU-maihin jo pidemmän aikaa, koska kaikki onnenonkijat ovat jo täysin tietoisia EU-maiden sosiaalietuuksista, joita halutaan tarjota kaikille halukkaille tulijoille täysin järjenvastaisin perustein. Muualla maailmassa siirtolaiset ja sotia muihin maihin pakoon lähteneet ihmiset vielä joutuvat tekemään työtä leipänsä eteen, mutta ei EU-maissa. EU-maiden johtajat ovat päätyneet ratkaisuun, jossa kunkin jäsenvaltion omien maiden kansalaiset pistetään maksamaan muiden maiden kansalaisten elinkustannukset ja tarjoamaan heille loppuelämän ilmaista ylläpitoa. Tätä järjestelyä he kutsuvat ihmisoikeudeksi, kansainväliseksi oikeudeksi ja oikeudeksi hakea turvapaikkaa.

Sisäministeri Ohisalo painotti antamassaan haastattelussa moneen kertaan, että hän puhuu koko hallituksen suulla, että kyse on hallituksen yhteisestä linjasta vastatessaan esitettyihin kysymyksiin koskien Kreikan tämän hetkistä tilannetta.
Hallituksen näkemys on, että Kreikka rikkoo kansainvälisiä sopimuksia, kun ei ota vastaan turvapaikkahakemuksia.

Ohisalo kertoo, että hallitus on päättänyt tukea Kreikan hallitusta noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia ottaa vastaan turvapaikanhakijoita ja lähettää Kreikkaan heille tueksi mm. suomalaisia rajaviranomaisia.

Rajaviranomaiset ovat velvollisia noudattamaan Kreikassa Frontexin kanssa yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Suomalaisia viranomaisia sitoo myös Suomen oma lainsäädäntö, jonka puitteissa ulkomailla on lupa toimia. Frontexin puitteissa noudatetaan EU-lakeja ja voimassa olevia kansainvälisiä sopimuksia.

Kreikalla on oikeus vaatia omia lakejaan noudatettavaksi ja Kreikka on siis ilmoittanut, että heidän Turkin vastaisella rajalla on tilanne päällä ja, että turvapaikkahakemuksia ei kuukauteen oteta vastaan. Rajanylityspaikat ovat lisäksi suljettu ja kaikki laiton maahantulo pyritään estämään. Suomen hallitus on nyt linjannut, että näihin oloihin lähetetään suomalaisia viranomaisia Kreikkaan ohjaamaan maahan laittomasti saapuvat ihmiset asianomaisen kreikkalaisen viranomaisen luokse.

Ohisalo kertoo haastattelussa, että Suomen hallituksen yhteinen linja on auttaa Kreikka noudattamaan turvapaikanhakijoiden oikeutta hakea turvapaikkaa kansainvälisten sopimusten nojalla.

Ohisalo: ”Meidän (Suomen hallituksen) tehtävä on auttaa Kreikkaa selviämään kansainvälisistä velvoitteistaan. Nyt he eivät ole niistä selvinneet. Paikoin sen takia he ovat joutuneet tämän takia sellaiseen tilanteeseen, että he joutuvat tässä toimimaan kuten toimivat. Siis tässä turvapaikkahakemuksissa, jos eivät ota vastaan niin silloin rikkovat niitä kansainvälisiä velvoitteita. Meidän (Suomen hallituksen) tehtävä on auttaa Kreikkaa selviämään paremmin niistä kansainvälisistä velvoitteista.”

Kreikan tilanteesta twiittasi Leonidas ToEat 5.3.2020 seuraavaa:

”Lauantain 06.00 ja torstain 06.00 välisenä aikana on Kreikka estänyt lähes 37.000 tuhannen laittoman siirtolaisen maahanpääsyn.
252 pidätettyä
Afghanistan 64%
Pakistan 19%
Turkki 5%
Somalia 2.6%
Irak,Iran,Marokko,Etiopia,Bangladesh,Egypti 5.4%

VAIN 4% oli Syriasta!”

Twiitissä näkyy hyvä läpileikkaus maahan väkisin pyrkineiden eri kansallisuuksista. Tähän suureen joukkoon Kreikan rajan yli maahan väkisin yrittäneistä mahtuu monenlaista onnenonkijaa ja myös kapinallisia, vierastaistelijoita ja terroristeja. Aidosti hädänalaisia sodan jaloista turvaan pyrkiviä ei nyt tässä porukassa oikein voi olla mukana, koska Turkin puolella on rauha. Se sota ja konfliktit löytyvät edelleen sieltä Syyrian puolelta Turkin rajaa.

Sisäministeri Ohisalolta kysytään myös mitä tapauhtuisi, jos Suomi olisi vastaavassa tilanteessa kuin Kreikka? Ottaisiko Suomi vastaan turvapaikanhakijoita?

Ohisalo: ”Suomi on sitoutunut kansainvälisiin velvoitteisiin ja me otetaan vastaan turvapaikanhakijoiden hakemukset.”

Näin siis kommentoi Kreikan rajaselkkauksesta Suomen sisäisestä turvallisuudesta vastaava sisäministeri Ohisalo.

Yle (videolla koko Ohisalon haastattelu)

Assad: Erdogan taistelee terroristien rinnalla

PressTV: Syyrian presidentti Bashar al-Assad kertoi Venäjän valtiolliselle Rossiya 24 uutiskanavalle antamassaan televisio haastattelussa 5.3.2020, että normaalit diplomaattiset suhteet ovat Turkin kanssa tällä hetkellä etäiset Turkin tukiessaan militantteja Takfiri (terroristi) ryhmiä. Tämän lisäksi asiaan vaikuttaa Assadin mukaan se, että Turkin presidentti Resep Tayyip Erdogan on vahvasti Egyptin Muslimiveljeskunta-liikkeen vaikutuksen alaisena.

Assad kertoo Rossiya 24:lle antamassaan haastattelussa mm., että:

Erdogan taistelee terroristien rinnalla (Syyriassa) tämän Veljeskunta-ideoligian innoittamana. Tästä syystä hän ei edes itse pysty perustelemaan turkkilaisille miksi hän lähettää Turkin armeijan taistelemaan Syyriaan.”

Assad kuvasi Syyrian ja Turkin kiistaa epäloogiseksi ja painotti, että molemmilla kansakunnilla on veljelliset keskinäiset suhteet jakaen yhteisiä etuja. Hän nosti pohdintaan, että onko tapahtunut vihamielisiä tekoja, suuria tai pieniä, syyrialaisten toimesta Turkin kansakuntaa vastaan nyt käydyn sodan aikana tai ennen sitä? Sellaisia ei ole olemassakaan, hän toteaa.

”Olemassa on syyrialais-turkkilaisia avioliittoja, perheitä, elintärkeitä yhteisiä intressejä. Keskinäin kulttuurillinen vuorovaikutus on historiallisest määritetty. On epäloogista, että maidemme välillä olisi olemassa vakavia erimielisyyksiä, toteaa Syyrian presidentti.”

Assad toteaa lisäksi, että mitään Damaskoksen ja Ankaran välistä lähentymistä ei tule olemaan niin kauan kun Erdogan jatkaa terroristien tukemista.

Syyrian tilanteesta Assad kertoo, että Syyrian yhteiskunta on nykyisin paljon yhtenäisempi ja paremmin integroitunut kuin koskaan aikaisemmin. Hän sanoo, että:

”Sota on erittäin tärkeä opetus yhteiskunnalle, opetus tuhoisan ekstremismin vaaroista ja toisten hylkäämisestä. Lopputuloksena eri segmentit yhteiskunnassa löysivät toisensa.”

Assad kertoo, että Damaskoksen hallituksen ensimmäisiä tavoitteita olevan nyt julkisten palvelujen ja koulujen jälleenrakentaminen vapautetuilla alueilla.

Syyrian suhteet muuhun Arabimaailmaan nousivat myös keskusteluun. Assad kommentoi, että:

”Useimmat Arabimaat ovat ylläpitäneet suhteita Syyrian kanssa, mutta julkisuudelta piilossa, koska ovat pelänneet painostusta. Kyseiset maat ovat ilmaisseet kannatustaan Syyrialle ja toivoneet syyrialaisten kukistavan terrorismin. Kuitenkin Länsimaiden painostus, mutta etenkin Yhdysvaltojen oli niin vakavaa näitä maita kohtaan, että kyseiset maat silloin valitsivat olla avaamatta omia lähetystöjä Syyriaan. Etenkin Persianlahden valtiot.”

Assad jatkaa vielä alleviivaten, että:

”Eurooppa lakkasi olemasta olemassa Yhdysvaltojen Irakiin kohdistaman invaasion yhteydessä 2003. Eurooppa on antautunut täysin Yhdysvalloille, sen roolin on alentunut toteuttamaan Yhdysvaltain hallinnon tuotoksia. Tästä syystä me emme tuhlaa aikaa keskusteluihin Eurooppalaisesta roolista tai politiikasta.”

Assad toteaa lopuksi, että jo aikoja sitten luodut Venäjän ja Syyrian väliset suhteet, sekä Venäjän armeijan läsnäolo Syyriassa ei liity pelkästään terrorismin vastaiseen taisteluun. Sillä haetaan myös geopoliittisista tasapainoa YK:n turvallisuusneuvostossa samoin kuin sotilaallista tasapainoa eri alueilla.

PressTV

Taustalla olevia olosuhteita Turkissa ja Syyrian Idlibissä

Syyriassa on muilta osin jo rauha ja jälleenrakennus käynnissä, paitsi Idlibissä. Sinne on pesiytyneet se viimein Syyriassa jäljellä oleva radikaali aines, jotka ovat taistelleet Bašar al-Assadin hallituksen joukkoja vastaan.

Turkissa on paljon pakolaisia joita sinne on tullut jo useamman vuoden ajan. Lisäksi Turkki on Kreikan naapurina kauttakulkumaa EU:in eri puolilta maailmaa liikekannalla olevien paremman elintason perään lähteneille siirtolaisille. Saksa ja Keski-Euroopan alue lienee monille se määränpää. Myös Venäjä Suomen kautta ja Libya Italian kautta ovat kauttakulkumita EU:n vapaan liikkumisen alueelle.

Syyriassa on tilanne rauhoittunut sisällissodan jäljiltä. Eri anarkistiset hallituksen vastaisten ryhmittymien taisteluihin osallistuneet,  kapinallisista terroristeihin ovat enää lähinnä Idlibissä.

AlAssadin hallinto yritti saada sopua aikaiseksi myös näiden Idlibissä olevin taistelijoiden kanssa, mutta tuloksetta.

Idlibissä on nyt oleilellut sodan loputtua joukko katkeria ja taisteluhaluisia ihmisiä, jotka ovat vaaraksi Syyrian sisäiselle turvallisuudelle ja haittaa maan jälkeenrakentamista. Syyriassa Idlibin läheisyydessä kulkee kaupankäynnin ja kuljetuksen kannalta keskeinen valtatie läpi pohjoisosien aina Damaskokseen asti. Idlibissä oleskelevat kapinalliset ovat yrittäneet saada tämän keskeisesti tärkeän valtatien itselleen haltuun. AlAssad haluaa saada Syyrian viimeisetkin konfliktinjäänteet pois Syyriasta.

Taistelu Idlibin kapinallisia vastaan on Syyrian edun mukaista.

Idlibin kapinallisten kannalta vaihtoehtoja on taistella ja kuolla, antautua tai paeta. Syyrian puolelle paetessaan joutuvat he varmaan vastuuseen tehdystä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, ja varmasn tästä syystä ryntäs Turkin puolelle on nyt kasvussa.

Turkki tuskin haluaa yhtään enempää terroristeja ja taisteluhaluisia kapinallisia omaksi riesakseen.

Turkin sisällä kansalaisyhteiskunnassa saattaa lisäksi kyteä pinnan alla monenlaista tyytymättömyyttä yleisestä maahanmuuttovastaisuudesta alkaen. Tähän päälle tämä ilmeinen kasvanut terrorismiuhka Idlibibistä Turkkiin saapuvien pakolaisten mukana, sekä yleinen kasvussa oleva kansainvaellus kohti Eurooppaa paremman elämän toivossa.

EU ei ole selvästikään vieläkään ymmärtänyt oman valitun pakolaispolitiikkan vaikutuksia globaalilla tasolla. Se asettaa myös kaikki kauttakulkumaat kasvavan siirtolaispaineen kohteiksi.

Eilen saimme myös kuulla Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin suulla sanottuna miten muu maailma EU:n ulkopuolella suhtautuu tähän. – Muu maailma on huolissaan kasvavasta terrorismin uhasta ja maidensa sisäisestä turvallisuudesta, eikä muu maailma nyt ole kiinnostunut EU:n omista poliittisista valinnoista.

EU:n tulkinta eurooppalaisten kansojen itselleen rakentamasta sosiaaliturvasta globaalina etuutena kaikille alueelle saapuville onnenonkijoille ja pakolaisille on se suurin yksittäinen syy siihen, että massat lähtevät liikkeelle jos nyt ovat lähteäkseen.

Historian valossa tarkasteltuna massojen liikehdinnät ovat ohjanneet ihmisiä ravinnon ja työn perään, eikä tämä mitenkään muuksi ole muuttunut eikä tulekaan muuttumaan. Tätä luonnollista käyttäytymistä sekoittaa EU:n tämän hetkinen käytäntö jolla siirtolaisille ympäri maailman annetaan ymmärtää, että Euroopassa saa ilmaisen ylläpidon vaikka loppuelämäkseen oli töitä sitten tarjolla tai ei.

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on nostanut esiin näitä asiaan liittyviä haasteita eilen HS:lle antamassaan haastattelussa.

Presidentti Niinistö kertoi, että:
”jo vuosien 2015 ja 2016 pakolaiskriisi osoitti, ettei kansainvälisiä pakolaissopimuksia luotu aikanaan vastaamaan sellaisiin tilanteisiin, joihin niitä nyt on sovellettava.”

Hän sanoo myös, että:
”Nyt ollaan sen edessä, että on käytävä vakavat keskustelut siitä, miten toimitaan.”

Lisäksi presidentti Niinistö kertoo sanoneensa jo vuonna 2016, että:
”Jossain vaiheessa jonkun on tunnustettava, että emme kykene, juuri tässä ja nyt, täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita”.

Lienee sanomattakin selvää, että edessä on suuria ja hankalia valintoja.

Briteillä ja Valko-Venäläisillä kahdenväliset sotaharjoitukset

Iso-Britannian Puolustusministeriö kertoo, että Iso-Britannian Kuninkaallinen merijalkaväki on lähettänyt matkaan 30-henkisen joukon 42:n Iskujoukoista harjoittelemaan sotatoimia kylmän sään oloissa Valko-Venäjällä. Sotaharjoitukset kestävät 2 viikkoa ja päättyvät 14.3.2020.

Kyse on Iso-Britannian ja Valko-Venäjän kahdenvälisestä yhteistyösopimuksesta, jolla on tarkoitus harjoittaa joukkoja, sekä rakentaa maiden välistä luottamusta ja yhteisymmärrystä. Valko-Venäjällä järjestettäviin Winter Partisan sotaharjoituksiin osallistuu Iso-Britanniasta Devonista Vihreät Baretit.

Harjoitus on jatkoa yhteistyösopimuksen ajatukselle vastavuoroisuudesta ja viime kesänä järjestetylle sotaharjoitukselle Walesissa. Siellä järjestettiin mm. Urban Ranger sotaharjoitus yhdessä Irlannin kuninkaallisen rykmentin kanssa, johon Valko-Venäjä osallistui Kahdennella Pataljoonallaan.

Tunnettu Valko-Venäläinen toimittaja Franak Viačorka twiittasi, että:

”Kuninkaallisten merijalkaväen ja Valkovenäjän asevoimien yhteisharjoitukset Valkovenäjällä. Ei ole koskaan tapahtunut aikaisemmin.”

Ei ole tiedossa miten NATO tai Venäjä suhtautuu näihin yhteisiin harjoituksiin. Molemmilla osapuolilla saattaa löytyä voimakkaita näkemyksiä asiasta.

Viimeisimmät tiedot Afganistanin sisäisestä humanitäärisestä tilanteesta

Maahanmuuttoviraston viimeisimmän tilannekatsauksen (12/2019) mukaan on turvallisuustilanne Afganistanissa edelleen epävakaa. Huono turvallisuustilanne on myös todettu Maahanmuuttoviraston tilannekatsauksessa merkittävimmäksi afganistanilaisten elämään vaikuttavaksi tekijäksi.

Lyhykäisyydessään tilanne on viime vuoden turvallisuustilanteen osalta se, että valtiolliset turvallisuusjoukot taistelevat edelleen siellä täällä kapinallisia vastaan siviilien jäädessä puristuksiin. Terroristijärjestö ISKP on edelleen myös uhkana, vaikka onkin menettänyt jalansijaa maassa. Maassa on pitkään jatkuneiden taistelujen lisäksi sisäisessä maanpaossa ihmisiä myös vuonna 2018 sattuneesta kuivuudesta ja myöhemmin sattuneista tulvista johtuen. Monesta asiasta on siksi paikoin pulaa, myös ruoasta. Avun perille toimittamista on hankaloittanut kapinallisten tekemät iskut avustusjärjestöjä vastaan.

Poliittinen tilanne rauhanneuvottelujen osalta todetaan vähintäänkin haastavaksi.

Maatietopalvelun tekemällä tiedonhankintamatkalla selvisi, että Taliban ei ole mikään helppo neuvotteluosapuoli tulevissa rauhanneuvotteluissa. Etenkin naiset ovat tästä huolissaan, koska heidän elämänsä saattaa muuttua hankalammaksi mikäli sopuun ei päästä. Vaarassa on naisten nyt saavutettujen oikeuksien väheneminen mikäli Taleban pääsisi uudestaan johtavaan asemaan Afganistanissa. Talebanin hallitessa maassa, julisti se hallitsemansa alueet islamilaiseksi emiraatiksi, jota johdettiin uskonnollisesti ja autoritaarisesti. Tämä lienee edelleen sen tavoite. Naisia ei tähän mennessä ole ylipäätään otettu mukaan yhteisiin neuvottelupöytiin.

Valtiollisten turvallisuusjoukkojen hallitsemilla alueilla elää suurin piirtein puolet väestöstä. Noin neljäkymmentä prosenttia ihmisistä elää jonkin asteisten taistelujen keskellä ja kymmenisen prosenttia elää Talibanin hallinnon alaisuudessa.

Monenlaiset turvallisuusvälinohtaukset ovat edelleen ollet korkealla viime vuonna, mutta alueellinen vaihtelu on myös ollut suurta. Sotilaallisten iskujen lisäksi, joilla on pyritty kukistamaan kapinallsten vastarintaa, on esiintynyt myös itsemurha- ja pommi-iskuja, sekä siviiliväestön vainoamista etenkin maassa olevien terrorististen ryhmien taholta. Myös poliittista väkivaltaa ja protesteja on esiintynyt.

Afganistanissa on noin 50 eri kapinallisryhmää, jotka taistelevat myös keskenään ja näiden joukossa on myös niitä terroristiryhmiä. Lisäksi tämä keskenään nahisteleva porukka yhdistää tavan mukaan voimiaan taistelussa hallituksen ja sitä tukevia kansainvälisiä joukkoja vastaan.

Epävakaa turvallisuustilanne kummittelee jatkuvasti afgaanien arjessa, koska väkivallan sattumanvaraisuus tekee kaikista potentiaalisia uhreja.

Yleinen asenne lukisien afgaanstanilaisten mielissä on, että ihan sama kuka maata johtaa kunhan vaan saisivat elää turvallista arkea.

Lapset ovat joutuneet huomattavassa määrin uhreiksi taistelujen keskellä. Lisäksi miinat ovat aiheuttaneet paljon vammautumisia etenkin lapsille ja myös ilmaiskuja on kohdistunut lapsiin. Vuosikymmeniä jatkuneet väkivaltaisuudet ja myös erinäiset luonnonkatastrofit siihen päälle ovat aiheuttanut ihmisille paljon sekä henkisiä, että fyysisiä ongelmia.

Valonpilkahduksiakin löytyy, kun tyttöjen ja naisten olot ovat kohentuneet 2000-luvulla. Koulutus on lisääntynyt ja naisten on ollut mahdollista päästä työhön kodin ulkopuolelle. Talibanin hallinnoimilla alueilla tilanne on kuitenkin ollut toinen järjestön kieltäessään useilla alueilla tytöiltä kouunkäynnin kuudennen luokan jälkeen.

Paluumuutto takaisin kotimaahan on jatkunut vuoden 2019 aikana naapurimaista mm. Pakistanista, mutta etenkin Iranista maan huonon taloustilanteen johdosta.

Ihmisoikeustilanne Afganistanissa ei edelleenkään ole kovin hääppöinen.

Valtiolliset turvallisuusjoukot käyttävät laittomia voimakeinoja, henkilöitä katoaa ties minne ja kidutukset ovat myös osa arkea. Lisänä tähän on ne mielivaltaiset pidätykset ja vangitsemiset, sekä sananvapauden rajoittaminen ja toimittajiin kohdistuva väkivalta.

Hallinto on korruptoitunutta. Naisten oikeuksiin ei näy kuuluvan, että heihin kohdistuneet rikokset olisivat rangaistavaa. Naisten on haastavaa saadaa viranomaisilta suojelua syvään juurtuneen rankaisemattomuuden kulttuurista johtuen. Viranomaiset suostuvat harvemmin tutkimaan naisiin kohdistuneita rikoksia. Passittavat usein naiset vain takaisin kotiin perheidensä luokse.

Turvallisuusjoukkojen parissa esiintyy lapsiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttä, sekä väkivallan harjoittamista seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Afganistanissa kohdistuu ylipäätään huomattavan paljon erilaisia rikoksis etenkin lapsiin. Jopa valtiolliset joukot ovat edelleen värvänneet poikia lapsisotilaksi joukkoihinsa, etenkin poliisivoimiin tai palvelijoiksi. Näissä turvallisuusjoukoissa esiintyy myös edelleen lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, jossa vaikutusvaltaiset komentajat ottavat lapsia niin sanotun bacha bazin eli ”tanssipojan” asemaan.

Vuonna 2018 voimaan tullut rikoslaki kieltää nykyisin kyseisen perinteen, mutta toistaiseksi ei ole vielä löytynyt yhtään tähän syyllistynyttä tuomittavaksi.

Afganistanin kansallinen turvallisuuspalvelu NDS on nykyisin jo paremmin tilanteen tasalla, mutta paljon on vielä petrattavaa. Maassa vallitseva laaja-alainen korruptio eikä lainvalvontaviranomaisten ja oikeuslaitoksen heikko toimintakyky ei vielä kyennyt tarjoamaan kansalaisille riittävää mahdollisuutta saada tarvittaessa oikeussuojaa.

Afganistanin keskushallintoa vastustavien kapinalliten ja Talibanin hyökkäykset aiheuttavat suurimman osan siviiliuhreista.

He kohdistavat iskuja etenkin vastustajinaan pitämiään ryhmiä vastaan. Siviilit joutuvat usein taistelujen keskelle ja väkivallan kohteiksi. Taliban soveltaa myös edelleen aika paljon omia tiukkoja käyttäytmyissäntöjään hallitsemillaan alueilla, rajoittaen etenkin länsimaisina pitämiään asioita ja velvoittaa ihmisiä mm. osallistumaan rukoushetkiin yhdessä. Naisten liikkumista pyritään erityisesti myös rajoittamaan. Koska Talibanin nykyhallinto on riippuvainen paikallisten tuesta on höllennyksiä sääntöihin ollut kuitenkin pakko myöntää.

Myös kapinalliset ovat värvänneet riveihinsä lapsisotilaita Talibanin asettamista tavan kieltävistä säännöistä huolimatta. Lisäksi toisinajattelijoita on vainottu.

Taliban on myös edelleen kohdistanut iskuja mediaa vastaan ja jatkanut medioiden julkista uhkailua.

Tämä oli siis Maahanmuuttoviraston saamiin tietoihin perustutnutta tilannekuvaa Afganistanin turvallisuustilanteesta vuoden 2019 osalta. Toivottavasti kuluva vuosi afganistanilaisilla etenisi rauhanprosessin merkeissä kohti parempaa.

Huoltovarmuuskeskus: Omistusrakenteet huoltovarmuusneuvoston agendalla

Huoltovarmuusneuvosto käsitteli kokouksessaan 16.12.2019 ulkomaisten investointien merkitystä kansallisen huoltovarmuuden turvaamiselle.

Ulkomaiset investoinnit ovat avoimen kansantalouden keskeinen ja välttämätön elementti. Valtioneuvoston huoltovarmuuspäätöksen (1048/2018) mukaisesti valtion tulee kuitenkin samalla varautua ennakoivasti huoltovarmuutta vaarantaviin omistusrakenteiden muutoksiin.

Huoltovarmuusneuvosto käsitteli kokouksessaan erityisesti EU- ja EFTA-alueen ulkopuolelta suuntautuvien investointien vaikutuksia. Yhteisellä tilannekuvalla omistusrakenteista ja niihin mahdollisesti liittyvistä riskeistä on korostuva merkitys kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamisessa.

Vuoden 2020 aikana Huoltovarmuusneuvosto tulee keskittymään valtioneuvoston huoltovarmuuspäätöksen eri osa-alueisiin, esimerkiksi lääkehuoltoon ja logististen järjestelmien toimintakykyyn.

Valtioneuvoston nimittämän Huoltovarmuusneuvoston tehtävänä on mm. ylläpitää ja kehittää yhteyksiä keskeisimpiin yhteistyötahoihin, seurata huoltovarmuuden tilaa ja kehitystä sekä tehdä esityksiä toimenpiteistä.

Huoltovarmuuskeskus