Hallitus huolissaan muutaman potentiaalisen terroristin ihmisoikeuksista Al-Holin leirillä

Miksi Suomessa pallotellaan ajatuksella väkivaltaista tappajakuluttia ihannoivien aikuisten lennättämisestä Suomeen oikein verovaroin?

Miksi Suomessa halutaan vaarantaa yli 5:n miljoonan ihmisen turvallisuus? Jos ymmärryksen puute asiaan liittyvistä esitetyistä faktoista ja realiteeteista hallituksessa on niin totaalinen kuin mitä nyt julkiset ulostulot asiasta antavat ymmärtää, niin olisiko silloin syytä harkita mielentilatutkimusta valtioneuvoston ministereille?

Poliittisen “itsemurhan” voi tehdä monellakin tavalla, mutta tarviiko siinä samalla uhrata kansallinen turvallisuus?

Kalifaatin synnystä, jesidien kansanmurhasta, sotarikoksista, raakuuksista ja Al-Holista, sekä leirin vangeista laajemmin:

Iltalehti
HS
IS
NS

Al Holin leirin ISIS-taistelijat

Miksi YK ja kansainvälinen yhteisö eivät tue kurdeja, jotta Al-Holin leirillä olevat ISIS:n kannattajat ja taistelijat saataisiin asianmukaisesti saatetuksi kansainvälisen tuomioistuimen eteen?

Kaikkien kyseisessä terroristijärjestössä mukana olleiden sylliistyminen sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan tulee selvittää ja punnita teon törkeyden mukaan niinkuin kansainvälisessä rikosoikeudessa on ollut tapana tehdä. On ihan turha koittaa valkopestä terroristijärjestön riveihin kuuluneiden mahdollista syyllistymistä erilaisiin sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan lehdistön välityksellä. Tätä mediateatteria ja vastuun pakoilua on nyt tarjoiltu kansalaisille ympäri maailman jo ihan riittävän paljon.

Jos kerran ISIS:n tavoitteena on ollut perustaa itselleen oma valtio, Kalifaatti minkä tahansa valtion alueelle, niinkuin nyt näkyy olleen tavoitteet esim. Syyriassa ja Irakissa, niin se tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan yhden militantit ryhmän tietoista toimintaa vallata väkivaltaisesti ja asein itselleen maa-alueita rikollisin menetelmin. Tässä kontekstissa kyse on siis sotarikoksista.

Al-Holin leirin humanitäärinen kriisi on todellinen ja siihen voidaan tuoda helpotusta tukemalla alueen kurdeja, jotka valvovat leiriä. Samalla olisi syytä selvittää kykenevätkö kurdit omatoimisesti selviytymään rikollisten saattamisesta vastuuseen, vai pitäisikö kansainvälisen yhteisön ja YK:n tukea heitä myös tässä, humanitäärisen avun antamisen lisäksi.

Ihmisoikeuksien myötä seuraa aina myös velvollisuuksia ja vastuita, ja on moraalitonta taivutella näitä poliittisina keppihevosina omien agendojen edistämiseksi. Nyt julkisuudessa käyty skandaalin käryinen keskustelu ulkoministeriön salaisten viritelmien osalta terroristien tuomiseksi Suomeen, joihin tuntuu sekaantuneen koko maan virkakoneisto muodossa tai toisessa on antanut sen kuvan, että tässä oltaisiin nyt tarjoamassa mahdollisille rikollisille jotain “vapaudu vankilasta ja vastuusta”-korttia.

Sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan voi syyllistyä yhtälailla mies tai nainen, isä tai äiti. Jopa lapsi. Eri asia kokonaan on, voiko ja pitääkö lapsi tästä asettaa vastuuseen ja tuomita?

Poliisi on varautunut palaajiin

Tiedote: Poliisihallitus

Poliisi on varautunut siihen, että al-Holin leiriltä saapuisi ihmisiä Suomeen. Varautumissuunnittelua on tehty useamman kuukauden ajan. Poliisin erityisenä näkökulmana on ollut sisäisen turvallisuuden varmistaminen.

– Poliisin tehtävänä on puuttua kaikkiin palaamisesta mahdollisesti aiheutuviin turvallisuusuhkiin Suomessa, oli kyse sitten palaajista, heidän lähipiiristään tai muista toimijoista, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.

– Olen aiemmin todennut, että minulla ei ole ollut tiedossa ulkoministeriön suunnitelmien sisältöä al-Holissa olevien suomalaisten hakemiseksi. Poliisihallitus ei ole myöskään saanut virallista ulkoministeriön virka-apupyyntöä tai muuta pyyntöä aiheesta. Poliisihallituksen asiantuntijat ovat luonnollisesti olleet mukana ulkoministeriön vastuulla olevassa suunnittelussa.

Julkisuudessa on viitattu Poliisihallituksessa valmisteltuun asiakirjaan, jonka allekirjoittajana on ollut poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen. Kyseessä on salassa pidettävä poliisin omaan varautumiseen liittyvä suunnitelma.

Viranomaiset harjoittelevat yhdessä Helsinki-Vantaan lentoasemalla 11.12.

Tulli järjestää viranomaisharjoituksen Helsinki-Vantaan Lentoasemalla keskiviikkona 11.12. kello 9 alkaen. Harjoituksen aikana lentoasemalla voi näkyä normaalista poikkeavaa viranomaistoimintaa.

Harjoituksen aiheena on biologiset uhat.

Tullin lisäksi mukana ovat Rajavartiolaitos, poliisi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaali- ja terveysministeriö, Helsingin Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Vantaan kaupunki, Finavia sekä Liikenne- ja viestintävirasto.

Kun huolestunut kansalainen lähestyi kirjeellä sisäministeriötä alkoi häkellyttävä tutustuminen viranomaisten maailmaan

Kirje oli osoitettu sisäministeriön kansliapäällikkö Ilkka Salmelle. Kysymykset olivat yksiselitteisen yksinkertaiset. Viikon sisällä tapahtui kuitenkin jo heti kaksi kulmakarvoja kohottavaa asiaa. Ensinnäkin kirjeeseen vastattiin varsin liukkaasti Rajavartiolaitokselta ja Salmi itse kertoi julkisuudessa palaavansa Brysseliin.

Kaksi viatonta kysymystä: “Aikooko Suomi palauttaa sisärajatarkastukset ja jos aikoo, niin milloin?” Kysymyksien perustelut olivat samat kuin mistä esimerkiksi Tanska jo on palauttanut sisärajatarkaset Ruotsin vastaiselle rajalle. Tanska kyllästyi ilmeisesti siihen, että Ruotsin kaupunkisota rupesi leviämään Tanskan puolelle, ja haluaa nyt turvata tanskalaisten turvallisuuden ennalta estävillä rajatarkastuksilla tältä kasvussa olevalta väkivallalta ja rikollisuudella, joka on tunnusomaista vakavalle järjestäytyneelle rikollisuudelle ympäri Eurooppaa. Olihan Suomessakin jo viime kesänä useampia samankaltaisia episodeja, etenkin Etelä-Suomessa.

Selvittely Rajavartiolaitoksen kanssa tuotti vielä lisää hämmennystä ja ihmettelyä. Sieltä todettiin, että mitään tämän kaltaisia turvallisuusuhkia Suomessa ei ole.
Kukahan tällaisiin johtopäätöksiin oikein on päätynyt, että Suomessakin kasvussa oleva järjestäytynyt rikollisuus, sekä Ruotsin puolelta hiljalleen tänne päinkin leviävä kaupunkisota ei olisi keskeinen uhka kansalaisten turvallisuudelle ja hyvinvoinnille?

Pohditaampa hetki kaikkea turvallisuuteen liittyvää analysoitavaa dataa, josta saadaan sitä aiheeseen liittyvää tilannekuvaa. Europol on tuottanut ajantasaista tietoa jäsenvaltiolle jo pitkään, jotta jäsenvaltiot voisivat reagoida näihin ennalta estävästi rikollisuuden torjumiseksi ja maan sisäisen turvallisuuden varmistamiseksi. Rajavartiolaitoksen lisäksi on ainakin Poliisin, Tullin, KRP:n ja Supo:n monenlaista tilastoa, selvitystä ja tietopakettia ja vielä vino pino erilaisia työryhmiä siihen päälle tuottamassa analyysejä. Eli tietoa tilannekuvasta Suomen turvallisuuden osalta todellakin on erittäin kattavasti saatavilla jo ihan julkisestikin.

Kun näitä hienoja selvityksiä, kannanottoja, erilaisia huomioita ja laadittuja toimintasuunnitelmia kahlaa läpi, törmää keskeisesti kahteen asiaan. Usein on kyse todella pitkistä selonteosta; eli materiaalin määrä on valtava. Toinen seikka on, että paperilla kaikki näyttää selkeältä ja hoidetulta, mutta se todellinen toteutus näkyy ontuvan välillä kyllä pahemman kerran.

Sisäministeriön sivuilla kerrotaan miten EU:n ulkorajavalvontaa yritetään kehittää, ja miksi.
Se on otsikoitu: “Tehokas ulkorajavalvonta on Schengen-alueen vapaan liikkuvuuden edellytys“.
EU:n ulkorajavalvonta ei ole toiminut asianmukaisesti enää moneen vuoteen, jos ollenkaan. Ja se kuitenkin oli ja on yhä edelleen edellytys rajatarkastusten luopumisesta. Päättäjillä ei näköjään ole juolahtanut mieleenkään, että kuuluisi mennä “kansalaisten turvallisuus ensin“-ajatuksella. Eli rajavalvonta käyttöön, ja sitten rakentelemaan kuntoon sitä ulkorajavalvontaa olisi oikea marssijärjestys. Koska siinähän voi mennä vaikka vuosikymmeniä puuhastellessa sitä ulkorajavalvontaa kuntoon.

Tutkimusretki erilaisten selontekojen ihmeelliseen maailmaan jatkuu ja kohdalle osuu Juha Sipilän hallituksen selonteko sisäisestä turvallisuudesta. Siinä kerrotaan mm. miten poliisiin kohdistuvat leikkaukset tulevat huomattavasti huonontamaan poliisin mahdollisuuksiin vastata heille määrättyihin tehtäviin ja, että kipurajoilla mentiin jo silloin. Siitä huolimatta riitti Sipilän hallituskaudella rahaa kuitenkin moneen muuhun kohteeseen lapattavaksi ämpärikaupalla, mutta kansalaisten turvallisuudesta oltiin kyllä näköjään valmiita tinkimään, koska ajatus oli, että piti sopeuttaa ja tehdä niitä rakenneuudistuksia. Yksi kuvaava esimerkki jälleen siitä miten asiat näyttää hoituvan hienosti paperilla löytyy tästäkin selonteosta:

“Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet turvapaikanhakijat on palautettava nopeasti ja tehokkaasti. Hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti kielteisen päätöksen saaneille perustetaan palautuksiin keskittyviä yksiköitä minimipalveluin.”

Näitä kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita kuljeksii kuitenkin vielä tänä päivänäkin vapaana ympäri Suomen.

Internetin ihmeellisestä maailmasta osuu matkan varrella kohdalle myös sellainen kuin Turvallisuuskomitea. Onko kukaan koskaan edes kuullut, että Suomessa on tällainenkin taho? Komitean kokoonpanosta päätelleen siellä ainakin luulisi olevan tilannekuvaa varsin kattavasti saatavilla järjestäytyneen rikollisuuden uhkakuvista Suomen sisäiselle turvallisuudelle?

Asiat saattavat varmaankin näyttää paperilla milloin miltäkin, riippuen siitä mistä näkökulmasta ja mitä asiakokonaisuutta milloinkin tarkastellaan.

Jos esimerkiksi maan sisäistä turvallisuutta arvioivat tahot eivät syystä tai toisesta juurikaan paneudu esimerkiksi Europolin raportteihin kattavan kokonaiskuvan saamiseksi, niin miten ihmeessä sitten todellista tilannekuvaa silloin sieltä toimiston kirjoituspöydän takaa oikein kyetään luomaan? Europolista on varoiteltu järjestäytyneen rikollisuuden räjähdysmäisestä kasvusta unionin alueella jo pitkään vapaan liikkuvuuden luodessaan sille otollisen kasvualustan. Julkisuudessa Europolin raporteista ei ainakaan ole isommin kannettu huolta.

Yleiseen turvallisuuteen ja järjestykseen liittyviä uhkia peilataan varmaankin monessakin monessa mielessä Ruotsin tilanteeseen. Myös siitä näkökulmasta, että täällä on asiat vielä toistaiseksi ainakin paremmin. Onhan se näinkin. Suomessahan kaupunkisota on vasta alkamassa, mutta Ruotsissa se on jo lähtenyt lapasesta.

Kun tätä ilmeistä järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamaa turvallisuusuhkaa ja sen vähättelyä ihmettelee, tulee väistämättä mieleen Tanskan päättäjien tapa ottaa vastuuta oman maansa turvallisuudesta ja aloittaa rajavalvonta Ruotsin vastaisella rajalla. Miksi ihmeessä ei Suomessa toimita samoin? Vai halutaanko odottaa kunnes täälläkin kaupunkisota ensin lähtee lapasesta? Sekin voi olla vielä edessä.

Jokin asia turvallisuustilanteen hahmottamisen osalta tuntuu ontuvan päättävällä taholla, koska turvallisessa yhteiskunnassa poliisin ei esim. tarvitsisi pelätä vastaavassa määrin oman turvallisuutensa ja henkensä puolesta toimiessaan esim. kenttätehtävissä. Olihan se hienoa huomata, että Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen huolehtii poliisien työturvallisuudesta esitellessään tiedotustilaisuudessa hiljattain poliisien uutta päivitettyä suojavarustusta, jotta poliisit kykenisivät kohtaamaan muuttuneen turvallisuusympäristön asettamat haasteet oman työturvallisuutensa näkökulmasta.

Eri viranomaiset aina eduskuntaa myöten viljelevät myös ahkerasti sisäiseen turvallisuuteen liittyen ihmeellistä termiä: “turvallisuuden tunne”. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä raporteista ja tilastoista saatavan turvallisuuteen liittyvän todellisen tilannekuvan kanssa. Kylmää faktaa on, että kun rikostilastot kasvavat, uhkakuvat pahenevat, rikoksia jätetään tutkimatta, tehtäviä priorisoidaan ja poliisien määrä ei vastaa tarvetta; niin tämän kaltaisista asioista käy ilmi, että tällainen kehityssuunta ei kuvasta enää normaalia, turvallista yhteiskuntaa. Eikä tunteilla tässä yhteydessä ole mitään tekemistä asian kanssa. Tilastot puhuvat sitä omaa karua kieltään. Turvallisuuden tunteeseen voi esim. vaikuttaa vaikka hylätyksi tulemisen pelko tai pimeät syysillat, ja näitä nyt tuskin tilastoidaan maan sisäiseen turvallisuuteen liittyvissä yhteyksissä.

 

EU- ja ETA-alueiden ulkopuoliset ostajat tarvitsevat luvan kiinteistökauppoihin vuoden 2020 alusta lähtien

Vuoden 2020 alusta tulee voimaan laaja lakikokonaisuus, jonka keskeinen elementti on vaatimus EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten ostajien kiinteistöostojen luvanvaraisuudesta Suomessa. Lupaprosessilla ei pyritä hidastamaan tai hankaloittamaan ulkomaista kiinteistökauppaa Suomessa, mutta se antaa valtiolle tarvittaessa mahdollisuuden puuttua sellaiseen kiinteistöhankintaan, jonka voidaan katsoa vaarantavan kansallista turvallisuutta.

Uusien lakien myötä puolustusministeriöstä tulee lupaviranomainen, joka käsittelee lupahakemukset ja tekee päätökset lupien osalta koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta. Käytännössä EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten ostajien on haettava lupaa joko ennen kiinteistökaupan tekoa tai kahden kuukauden kuluessa sen jälkeen. Alkuvaiheessa lupaa haetaan lomakkeella ja myöhemmin sähköisessä asiointijärjestelmässä.

Puolustusministeriö on koonnut nettisivuilleen www.defmin.fi keskeisimmät tiedot uudistuksesta. Sivuja täydennetään syksyn aikana lupaprosessin eri vaiheiden täsmentyessä.

Venäjä, Ruotsi, Nordefco, puolustusvoimien harjoitustoiminta ja EU:n pysyvä rakenteellinen yhteistyö esillä TP-UTVA:ssa

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat perjantaina 25. lokakuuta Suomen ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin liittyvistä kysymyksistä sekä Venäjää koskevista kansainvälispoliittisista asioista.

TP-UTVA keskusteli Suomen ja Ruotsin välisestä tiiviistä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä. TP-UTVA käsitteli myös Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön syventämistä.

TP-UTVA käsitteli pohjoismaisen puolustusyhteistyön (Nordefco) kehyksessä valmisteltua päivitystä tekniseen järjestelyasiakirjaan, joka mahdollistaa Pohjoismaissa sijaitsevien lentotukikohtien käytön varakenttinä. Asiakirjan päivitys koskee pohjoismaisten sotilasilma-alusten mahdollisuutta laskeutua toisen Pohjoismaan kentälle säätilan tai muun vastaavan syyn tätä edellyttäessä.

TP-UTVA käsitteli suunnitelmaa puolustusvoimien kansainvälisestä harjoitusyhteistyöstä vuonna 2020. Kansainvälinen harjoitusyhteistyö on tärkeä osa Suomen puolustuskyvyn ylläpitämistä, kehittämistä ja osoittamista. Sen merkitys on korostunut turvallisuusympäristön muutoksen, puolustusyhteistyön syvenemisen sekä puolustusvoimien tehtävien edellyttämien valmiuksien ja kyvyn kehittämisessä. Harjoituksiin osallistutaan Suomen omista lähtökohdista. Osallistumisessa otetaan huomioon sekä harjoitusten merkitys Suomen puolustuskyvyn kehittämisen kannalta että ulko- ja turvallisuuspoliittiset näkökohdat. Puolustusministeriö päättää puolustusvoimien kansainvälisen harjoitussuunnitelman hyväksymisestä TP-UTVA:n linjausten pohjalta tiedotettuaan ensin eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokuntia. Puolustusministeriö tiedottaa puolustusvoimien kansainvälisen harjoitussuunnitelman sisällöstä tarkemmin, kun suunnitelma on hyväksytty.

TP-UTVA sai tilannekatsauksen puolustusvoimien ARCTIC LOCK -pääsotaharjoituksesta vuonna 2021. Harjoituksen tavoitteena on kehittää Suomen valmiutta ja puolustuskykyä sekä kehittää yhteistoimintakykyä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Lisäksi TP-UTVA käsitteli EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) toimeenpanoa ja Suomen osallistumista koskien muun muassa uusia projekteja ja kansallisen toimeenpanosuunnitelman valmistelua.

Ministerityöryhmä: vauhtia ylivelkaantumisen torjuntaan

Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä hyväksyi toimenpidekokonaisuuden, jonka avulla hallitus torjuu ylivelkaantumista. Töitä tehdään useassa eri ministeriössä.

Kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti 20 vuoden ajan. Ylivelkaantumista taklataan muun muassa vahvistamalla kotitalouksien talous- ja velkaneuvontaa, helpottamalla konkurssin tehneiden yrittäjien velkajärjestelyyn pääsyä sekä ryhtymällä valmistelemaan positiivista luottotietorekisteriä.

– On aika laittaa stoppi ylivelkaantumiselle. Tämä ongelma koskettaa aivan liian monia. Meillä on nyt onneksi työn alla useita toimia, joilla voimme helpottaa niin yksittäisten ihmisten kuin yrittäjien arkea. Pidän tärkeänä, että jokainen meistä voi saada riittävästi tietoa siitä, miten omaa taloutta voi hallita, ministerityöryhmän puheenjohtaja, oikeusministeri AnnaMaja Henriksson sanoo.

Ministerityöryhmä päätti, että ryhdytään valmistelemaan julkisen sektorin ylläpitämää positiivista luottotietorekisteriä. Rekisteri tulee sisältämään ihmisten luottotietoja, ja sen vuoksi vahva tietosuoja on ensisijaisen tärkeää. Valmistelussa selvitetään myös mahdollisuutta ottaa rekisteri käyttöön vaiheittain siten, että tarvittava lainsäädäntö on voimassa hyvissä ajoin ja että rekisteri ainakin kuluttajaluottojen osalta voitaisiin ottaa käyttöön kevään 2023 aikana.

Lisäksi ministerityöryhmä hyväksyi sisäministeriön johdolla laaditun uuden väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin vastaisen toimenpideohjelman. Se korvaa aiemman, vuonna 2016 laaditun toimenpideohjelman. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet koskevat paikallista ennalta ehkäisyä, väkivaltaisten ryhmien rekrytoimisen ehkäisyä, vankiloissa tapahtuvaa radikalisoitumista sekä terroristisen propagandan ja laittoman vihapuheen torjuntaa. Lisäksi ohjelma sisältää toimenpiteitä, joilla poliisi, vastaanottokeskukset, sosiaali- ja terveystoimi sekä opetustoimi kehittävät ennalta ehkäisyä. Ohjelmasta laaditaan seuraavaksi valtioneuvoston periaatepäätös.

Onko suomalaisviranomaisilla tilannekuva kohillaan?

Sisämisteriöstä on kysytty aikooko Suomi aloittaa tehostetun rajavalvonnan Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla, koska vakava ja järjestäytynyt rikollisuus on kasvava uhka maan sisäiselle turvallisuudelle.

Perusteluiksi nostettiin esiin mm. seuraavat näkökulmat:

“Laiton henkilöliikenne sekä kaikki järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä rajat ylittävä liikenne Suomeen vaarantaa maan sisäisen turvallisuuden. Kokonaistilanteesta on ollut pitkään jo saatavilla mm. Europolilta kattavaa tilannekuvaa vaaran eskaloitumisesta yhä suuremmaksi kaikille maan viranomaisille ja valtion johdolle.”

Kirje käännettiin sisäministeriöstä rajavartiolaitokselle. Sieltä saadussa vastauksessa todettiin mm. näin:

“Rajavartiolaitos ja muut viranomaiset laativat valmiussuunnitelmia yleistä järjestystä ja sisäistä turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin, myös laajamittaiseen laittomaan maahantuloon. Rajavartiolaitos ja muut viranomaiset ovat vuosina 2015 – 2016 tapahtuneen maahanmuuttokriisin jälkeen päivittäneet laajamittaiseen laittomaan maahanmuuttoon liittyviä suunnitelmia. Näissä suunnitelmissa huomioidaan myös maahan saapuneiden henkilöiden henkilöllisyyden ja taustojen selvittäminen. Viranomaisilla on valmius vastata laajamittaiseen maahantuloon ja palauttaa sisärajavalvonta, jos valtioneuvosto niin päättää. Ennen sisärajavalvonnan palauttamista voidaan vastaavia vaikutuksia saavuttaa tehostamalla ulkomaalaisvalvontaa.”

Ruotsi on hiljattain sopinut sekä Tanskan, että Norjan kanssa tehostetun rajavalvonnan käyttöön ottamisesta, koska järjestäytynyt rikollisuus on lähdössä lapasesta naapurissa.

Tilannekuvaa Europolilta vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden osalta vuodelta 2017.

Europol

Europol varoitteli jo 2013 sekä siirtolaisvirtojen kasvusta, että vakavan ja järjestäytyneen tikollisuuden kasvavista uhkakuvista ja haasteista Euroopan valtioiden viranomaisia raportillaan.

Europol

Tämä nykytilanteeseen johtanut kehitys ei siis ole voinut tulla päättäjille mitenkään täytenä yllätyksenä.

Tehokas ulkorajavalvonta on Schengen-alueen vapaan liikkuvuuden edellytys

Viimeisen kolmen vuoden aikana EU on sopinut useista ulkorajavalvontaa vahvistavista toimenpiteistä. Suomi tukee toimia, joiden tarkoituksena on varmistaa tehokas ulkorajavalvonta ja samalla turvata vapaa liikkuvuus.

Eurooppalainen raja- ja merivartiosto

EU:n viimeaikaisista toimenpiteistä merkittävin on uusi, vuonna 2018 annettu asetusehdotus Eurooppalaisen raja- ja merivartioston (EBCG) kehittämisestä. Euroopan raja- ja merivartioviraston eli Frontexin operatiivista toimintakykyä vahvistetaan luomalla jopa 10 000 hengen pysyvä joukko. Osallistuminen viraston toimintaan on jäsenvaltioille entistä sitovampaa ja velvoittavampaa. Uutta on toimivallan antaminen myös Frontexin virkamiehille: tulevaisuudessa jäsenvaltioiden rajavartijoiden lisäksi on eurooppalaisia rajavartijoita.

Eurooppalaisen raja- ja merivartiostoasetuksen neuvottelut on saatu päätökseen, ja asetus tullee voimaan loppuvuodesta 2019. Asteittain kasvavan pysyvän joukon on tarkoitus olla toiminnassa vuodesta 2021 alkaen, mikä vaatii paljon työtä. Suomi tukee puheenjohtajakaudellaan asetuksen toimeenpanoa. On tärkeää varmistaa, että jäsenvaltiot osallistuvat täydellä teholla asetuksen toimeenpanoon – kuitenkin niin, ettei se heikennä tehokasta kansallista rajavalvontaa.

Yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen

EU:n tasolla on käynnissä myös useita tietojärjestelmähankkeita. Suomen puheenjohtajakauden aikana tuetaan muun muassa rajanylitystietojärjestelmän (EES) ja Euroopan matkustustieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS) toimeenpanoa. Suomi valmistautuu käymään neuvoston puolesta parlamentin ja komission kanssa kolmikantaiset neuvottelut, jotta ETIAS-järjestelmän toimeenpanemiseksi tehtävät tietojärjestelmäasetusmuutokset saadaan valmiiksi.

Suomen puheenjohtajakaudella tuetaan myös tietojärjestelmien yhteentoimivuus -asetuksen (interoperability) toimeenpanoa. Rajatarkastuksiin liittyvien tietojärjestelmien käyttöönotto edellyttää merkittävää panostusta sekä jäsenvaltioilta että unionin virastoilta. Tavoitteena on, että järjestelmät voidaan ottaa käyttöön kaikkialla EU:ssa yhtä aikaa. Järjestelmien kehittämisessä pyritään huomioimaan tasapaino turvallisuuden ja rajanylitysten sujuvuuden välillä.

Rajavalvonnan tason täytettävä yhdessä sovitut vaatimukset

Euroopan unionissa seurataan, että rajavalvonnan taso täyttää yhdessä sovitut vaatimukset ja että mahdolliset puutteet korjataan yhdessä. Suomi pyrkii vahvistamaan unionin rajaturvallisuuteen liittyviä laadunvalvontamekanismeja, kuten Schengenin arviointimekanismia ja haavoittuvuusarviomekanismia.

Lisäksi Suomen puheenjohtajuuden aikana kehitetään yhdennetyn rajaturvallisuuden strategista ulottuvuutta. Tavoitteena on, että kaikki jäsenvaltiot kehittävät ja toimeenpanevat strategiat, jotka varmistavat yhtenevät ja yhdessä sovitut eurooppalaiset toimenpiteet.

Intermin