Digiloikalla sähköiseen äänestämiseen

Pääministeri Sanna Marin väläytteli jokin aika sitten julkisuudessa, että pitäisi varautua tulevien kuntavaalien mahdolliseen siirtämiseen koronan takia. Se ei demokratian toteutumisen kannalta tunnu kovin miellyttävältä ratkaisulta. Eikä myöskään mitenkään kovin perustellulta, koska muualla maailmassakin on onnistuttu järjestämään vaaleja koronasta huolimatta.

Mutta eipä vara venettä kaada, kun ei kuitenkaan etukäteen voi tietää miten hurjaksi korona talven mittaan vielä voi äityä maassamme. Siksi Aitosuomalaiset päätti kysyä Digi- ja väestötietovirastolta minkälaiset valmiudet meillä olisi lähteä luomaan sähköistä äänestysjärjestelmää Suomeen? Kauanko sellaisen järjestelmän luomiseen menisi? Olisiko se turvallinen nykyiseen äänestämistapaan verrattuna? Entä olisko kuinka hirveä hintalappu edes lähteä harkitsemaan tätä vaihtoehdoksi demokratian toteutumisen turvaamiseksi näissä poikkeuksellisissa oloissa?

Organisaatioasiakkaiden yksikön johtaja Joonas Kankaanrinne DVV:sta valotti Aitosuomalaisille hieman mahdollisen sähköisen äänestämisen tämän hetkistä tilannetta meillä Suomessa tulevaisuutta silmällä pitäen:

”Voimme meiltä DVV:sta ottaa tähän kantaa vain aika kapeasti, koska sähköisen äänestämisen edistäminen ja siihen liittyvä tietojärjestelmäkehitys kuuluu OM:n hallinnonalalle.

– Rohkenen kuitenkin arvioida, että vaikka Suomeen ei ole vielä toteutettu vaalijärjestelmämme vaatimukset täyttävää sähköisen äänestämisen järjestelmää, on sellaisen rakentamiseen tarvittava osaaminen ja komponentit hyvin varmasti olemassa.

Sähköisen äänestämisen haasteena on vaalisalaisuuden varmistaminen sekä läpinäkyvä ja luotettava äänestystuloksen raportointi eli samat asiat kuin perinteisessä äänestyksessäkin. Kuitenkin lisähaasteena on esiin nostettu tarve, että annettu ääni tulee olla vaihdettavissa äänestysajan loppuun mennessä esim. jos äänestäjä on tavalla tai toisella ohjailtu antamaan äänensä oman tahtonsa vastaisesti.

Jotta järjestelmän (tietojärjestelmät ja prosessit) määrittely, toteutus ja testaus olisi 100% läpinäkyvää, tulisi se valjastaa riittävän laajan järjestelmätoimittaja -yhteisön kehitettäväksi ja arvioitavaksi siten, että mukana on myös kehityksen ulkopuolelta olevia toimijoita.

– En usko itse sovelluskehityksen olevan juurikaan koronavilkkua vaativampaa ja kalliimpaa, mutta järjestelmä on hyvin toden näköisesti rakennettava anonymiteetin varmistamiseksi hajautettuna ratkaisuna ja hyödyntäen esim. useamman eri toimijan tuottamia konesaliratkaisuja, mikä nostaa kehityksen ja tuotannon kustannuksia merkittävästi. En myöskään usko, että järjestelmän rakentamiseen menisi kohtuuttomasti aikaa, alle vuosi, mutta järjestelmän testaamiseen ja 100% varmuuden saamiseen tietoturvavaatimusten täyttymisestä olisi varmasti hyvä käyttää vähintään yhtä paljon aikaa. Vaalien läpivienti nykymallilla on työvaltaista ja sähköisen äänestämisen tuominen turvallisesti ja läpinäkyvästi siihen rinnalle olisi varmasti tervetullutta kehitystä. Edelleen pitäisi kuitenkin olla aina mahdollisuus valita itse miten äänestää.”

Meneillään oleva digilioikka ja sen tuomia haasteita arjen keskellä

Pankit ovat siirtymässä tai jo siirtyneet vahvan tunnistamisen aikakaudelle kukin omanlaisilla asiakkailleen suunnatuilla palveluratkaisuilla. Pankkien tarjoamaa vahvaa tunnistautumista hyödynnetään myös monilla muilla sektoreilla julkishallinnon palveluissa ja myös yksityisellä puolella erilaisten palvelun tarjoajien monenkirjavassa palveluvalikoimassa. Kaikki kuullostaa helpolta ja edistykselliseltä juhlapuheissa ja erilaisissa tiedotteissa, mutta kuluttaja joutuu aina välillä kokemaan myös ikäviä yllätyksiä, kun tekniikkaa ei sitten pelitäkkään eikä apua ongelman ratkaisemiseksi olekaan niin helposti saatavilla, kuin mitä soisi.

Elämme digitalisaation murroksessa ja se on tuonut tullessaan monenlaisia haasteita sekä palvelujen tarjoajille, että käyttäjille. Jos haluamme saada turvalliset ja toimivat palvelut, on hyvä käydä aika ajoin keskustelua esiin nousevista kansalaisten kokemista arjen haasteista digitaalisen murroksen pyörityksessä.

Esimerkiksi Nordean verkkopankkipalvelut ja vahva tunnistautuminen on herättänyt tukun kysymyksiä. Tarjolla on monenlaista sovellusta, mutta ne vaativat kylkeen myös sen tekniikan ja se voi olla haaste monelle. Etenkin, jos tekniikka sattuu pettämään ja pankkiasioita tai tunnistautumista pitäisi kuitenkin voida hoitaa suunnitellusti, eikä vaikka seuraavana päivänä. Aitosuomalaiset kysyi asiasta Nordealta.

Miten kuluttaja selviää näistä kohdalleen osuvista haasteista ja onko tällaista palautetta tullut paljonkin nyt meneillään olevan uudistuksen yhteydessä? Millä tavalla Nordea on pyrkinyt omalta osaltaan satsaamaan tähän ja tukemaan asiakkaitaan tässä siirtymässä?

– Olemme viestineet lainsäädännön muuttumisesta ja tunnuslukukortin loppumisesta asiakkaillemme jo usean vuoden ajan, ja uusia tunnistautumisvälineitä käyttääkin nyt jo yli 85 % henkilöasiakkaistamme. Osalle asiakkaista vanha tunnuslukukortti on tuntunut niin tutulta ja turvalliselta, että uusiin tunnistautumisvälineisiin on siirrytty vasta viime metreillä. Moni asiakas on hakenut tässä vaiheessa tukea asiakaspalvelustamme, josta saa apua ja neuvoa. Kuitenkin esimerkiksi yleisimmin käytetty tunnuslukusovellus on koettu sitten hyvin helppokäyttöiseksi, ja siitä on tullut asiakkailta meille paljon hyvää palautetta. Nordea on myös usean vuoden ajan järjestänyt digiopastuksia konttoreissa ja muun muassa kirjastoissa. Digiopastushetkissä saa opastusta laitteen ja pankkisovellusten käyttöön kädestä pitäen, ja ne ovat olleet erityisesti senioriasiakkaiden suosiossa.

Miten tulee toimia, jos tunnuslukulaite tai sovellus lakkaa yhtäkkiä toimimasta, eikä saakkaan hoidettua asioitaan?

– Suosittelemme tunnuslukusovelluksen lataamista useaan laitteeseen, jotta sen käyttöön ei tule katkoja, jos laite rikkoutuu tai vaihtuu. Kun sovellus pitää asentaa uuteen laitteeseen, avun saa nopeiten puhelinasiakaspalvelustamme, josta autetaan sovelluksen aktivoimisessa uuteen laitteeseen.

Nordealla on pitkään ollut käytössä suomalaisille hyvin tutuksi tullut tunnuslukukortti. Jääkö se nyt kokonaan pois vai voiko asiakas edelleen valita käyttää sitä pelkästään pankkipalvelujen hoitamiseen? Pankit eivät kuitenkaan ole ainoa taho, jotka tarjoavat kansalaisille vahvan tunnistautumisen palveluja. Poliisin myöntämällä henkilökortilla toimiva kansalaisvarmenne tarjoaa myös näitä palveluita vahvaan tunnistautumiseen esimerkiksi julkishallinnon puolelle.

– Nykyinen maksupalvelulaki vaatii pankkeja tarjoamaan asiakkailleen vahvan tunnistautumisen välineet. Tunnuslukukortti on ollut siirtymäajan vuoksi vielä toistaiseksi Nordean asiakkaiden käytössä pankkipalvelujen hoitoon, mutta se on jäämässä tänä vuonna kokonaan pois. Ulkopuolisten palveluntarjoajien palveluihin Nordean tunnuslukukortilla ei ole päässyt tunnistautumaan enää viime syksyn jälkeen. Asiakas voi valita vahvaan tunnistautumiseen joko älylaitteeseen asennettavan tunnuslukusovelluksen tai erillisen tunnuslukulaitteen. Näkövammaisille Nordean asiakkaille on saatavilla myös puhuva tunnuslukulaite.

Uudistuksen taustalla on se jokin pankkidirektiivi, mutta tavalliselle kadun tassuttelijalle tuo ei isommin asiaa selvennä. Onko uudistuksen taustalla, jotain erityistä tarvetta? Onko tästä ollut jo mitään konkreettista hyötyä kuluttajille?

– PSD2-direktiivin tarkoituksena on tehdä tunnistautumisesta turvallisempaa: mm. tunnistautumisvälineiden kopiointi on vaikeampaa. Vahva tunnistautuminen tapahtuu kaksivaiheisesti, eli esimerkiksi niin, että asiakas tunnistautuu ensin älypuhelimeensa henkilökohtaisella tunnisteella ja tämän jälkeen vielä tunnuslukusovellukseen henkilökohtaisella koodilla, sormenjäljellä tai kasvojentunnistuksella (valintansa mukaan).

Voidaanko asiakas velvoittaa pankin toimesta siirtymään uusien sovellusten käyttöön?

– Pankki ei velvoita ketään käyttämään verkkopankkitunnuksia ja niihin liittyviä tunnistautumisvälineitä, mutta pankkipalvelujen hoito voi ilman niitä olla hankalampaa. Esimerkiksi puhelinasiakaspalvelussamme pystyy hoitamaan lähes kaikki pankkiasiat, mutta ilman verkkopankkitunnuksia ja henkilökohtaista tunnistautumista sieltä voidaan antaa ainoastaan yleisluontoista neuvontaa, ei auttaa henkilökohtaisessa pankkiasioinnissa. Turvalliset vahvan tunnistautumisen välineet mahdollistavat asiakkaille kattavan pankkiasioinnin myös etäkanavissa.

Onko finanssialalla ollut keskusteluja siitä miten tämä eri pankkien välinen keinovalikoima vahvan tunnistautumisen varmistamiseksi vaikuttaa niihin pankkien asiakkaisiin, joilla on verkkopankkitunnukset useammasta pankista? Hehän voivat tällöin valita tunnistautumisen muodon laajemmasta valikoimasta. Tuskin silloin on edes tarvetta olla vahvan tunnistautumisen keinoja käytössä jokaiselta palveluntarjoajalta.

– Jokainen pankki määrittää itse, millaisella tunnistautumisella pankkipalveluita pääsee hoitamaan. Nordean asiakkaat pääsevät lukemaan suojattuja Omaposti-viestejä myös muiden pankkien tunnuksilla, mutta verkkopankkikirjautumiseen tarvitaan Nordean omat tunnukset.

Muilla pankeilla on varmaan myös vastaavanlaisia haasteita omien uudistustensa eteenpäin viemisessä.

Nordea valikoitui tähän tarkasteluun, koska laajan tarjolla olevan valikoiman takia voi siirtyminen digiloikassa eteenpäin tuntua käyttäjien, eli asiakkaiden näkökulmasta monimutkaisemmalta kuin esimerkiksi joidenkin pankkien käyttämä tekstiviestivarmenne. Suurimmalta osalta asiakkaita digiloikka hoituu varmaan tuosta vaan, mutta elämme ajassa joka saattaa tiputtaa kyydistä kaikki ne, joille on haastavaa pysyä kehityksessä mukana. Digitalisaation murros ei myöskään ole pelkkää tekniikan riemuvoitton kulkua kohti tulevaisuutta. Se toteutetaan yhteiskunnan eri sektoreilla pääsääntöisesti niin, että tekniikkaa viilataan toimivaksi käytön aikana. Entäpä, jos laskut jää joltain tämän takia maksamatta, matka varaamatta, ostokset tekemättä tai aika varaamatta johonkin palveluun? Sana ”yksittäistapaus” ei paljon lämmitä, jos kohdalle osuu.

Pystyykö pankki antamaan jonkin palvelulupauksen, että aina on apua saatavilla jos tulee ongelmia? Voiko sitä kohtuudella edes edellyttää?

– Nordean verkkosivuilta löytyy kattavasti tietoa digitaalisesta pankkiasioinnista ja sen aloittamisesta. Sekä puhelinasiakaspalvelumme että konttorien henkilökunta auttaa digitaalisten palvelujen käyttöönotossa. Erityisesti näihin kysymyksiin tarkoitetut digiaamut ovat tällä hetkellä tauolla, mutta niiden jatkoa pohditaan.

Nordeasta on satsattu digiloikkan sujuvoittamiseksi matkan varrella paljon etenkin iäkkäämmän väestön tukemiseen. Ruohonjuuritasolla nordealaiset ovat mm. opastaneet jo jonkin aikaa myös vapaaehtoistyönä ihmisiä erilaisissa tapahtumissa.

Itiksen grooming ilmiölle stoppi

Kansalaisaktivisti Miki Sileoni huomasi vuonna 2017 Helsingin Itäkeskuksessa alaikäisiin kohdistuvan grooming ilmiön rehottavan paikoin aika valtoimenaan. Hän päätti silloin yrittää tehdä asialle jotain.

Aitosuomalaiset kysyivät Miki Sileonilta mikä silloin motivoi miestä ryhtyä tuumasta toimeen ja koittaa jotenkin vaikuttaa asiaan.

”Ensin pitää kiittää tästä haastattelusta. Aitosuomalaiset on ainoana mediana osoittanut kiinnostusta tuomaan esille Suomessa esiintyvää groomingilmötä ja sen eteen tehtyjä toimia ruohonjuuritasolla.”

”Itse kyseessä oleva tapahtuma sai alkunsa siitä että näin kauppakeskus Itiksessä aikaansa kuluttavien ala-ikäisten tyttöjen liepeillä pyörivän keski-ikäisiä maahanmuuttajamiehiä. Hyvin tuttu näky Helsingissä. Tilanne ärsytti, mutta en sinänsä voinut asiaan puuttua sillä mitään laitonta ei kuitenkaan tapahtunut. Myöhemmin tämä alkoi vaivaamaan sillä miesten tarkoitusperät olivat mielestäni täysin selvät. Hetken mietin miten voisin konkreettisesti vaikuttaa asiaan ja jo seuraavana päivänä otin kauppakeskuksen omistajan edustajaan asian johdosta yhteyttä.”

Sileoni raportoi itse jokin aika sitten asiasta Sensuroimattomassa mediassa siitä mitä tapahtui vuonna 2017 ja mitä muutoksia hän havaitsi paikan päällä nyt tänä vuonna, kun hän kävi kiertelemässä siellä. Aitosuomalaiset kysyi kuitenkin, josko hän voisi avata asiaa vielä hieman tämän lisäksi.

”Kuvasin omalle kanavalleni yhteydenoton, jotta katsojatkin näkisivät sen ottaako omistajataho asian riittävän vakavasti ja ennenkaikkea luodakseni pienemuotoista painetta julkisuuden kautta heille tehdä asian eteen jotain.”

”Kerroin näkemästäni ja esitin muutaman parannusehdotuksen. Nopeana reagointina asiaan ehdotin vartijoiden kiertävän paikan päällä useammin. Pidempiaikaisena ratkaisuna ehdotukseni oli että kyseisessä paikassa (missä olin todistanut aiemmin mainitun tapahtuman) olevien kännyköiden latauspisteet siirrettäisiin avoimempaan tilaan, jonne erityisesti vartijat ja turvakamerat näkevät tilanteet paremmin.”

”Myöhemmin jouduin työpaikassani Securitaksessa juuri tämän asian vuoksi vaikeuksiin. Securitas hoiti Itiksen vartioinnin tuolloin ja olin itsekkin vartijana samassa firmassa, joten vartijat täysin syystäkin olivat hieman käärmeissään asian johdosta.”

”En kuitenkaan kritisoinut heidän toimintaansa, tarkoitukseni oli vain esittää parannuksia joilla lasten turvallisuutta parannetaan eikä mieleeni tullut missään muodossa se mikä firma oli paikan turvallisudesta vastaava.”

”Videota tehdessäni se oli täysin sivuseikka ja tästä meni lähes vuosi kun kuulin, että tämä oli aiheuttanut närää työpaikalla. Siinä vaiheessa videon poistaminen ei olisi enää vaikuttanut asiaan mutta jälkikäteen ajatellen olisin tuonut asian esille mainitsematta vartijoiden roolia asiassa. Se oli puhtaasti ajattelemattomuutta kohdaltani. Käytännössä tuo kuitenki oli lopulta se syy minkä vuoksi lopulta jouduin vaihtamaan työnantajaa.”

”Kävin n.2 kk videon jälkeen paikalla mutta muutoksia ei siinä vaiheessa vielä oltu tehty. Tarkoitukseni oli odottaa vielä yhden tai kahden kuukauden ajan ennen kuin otan uudelleen yhteyttä omistajatahoon, mutta tämän jälkeen tuli kaikenlaista eteen ja käytännössä unohdin koko asian kunnen eduskuntavaalien 2019 aikana keväällä kävimme paikalla katsomassa muiden ehdokkaiden kanssa ja muutos oli tuolloin tehty.”

”Senkin jälkeen asia jäi hieman taka-alalle kampanjointikiireiden vuoksi kunnes muutama kuukausi sitten sain kanavalleni kysymyksen joka liittyi tuohon vuoden 2017 videoon. Kysyjä halusi tietää tapahtuiko asialle jotain joten päätin tehdä kokonaan uuden päivitetyn jutun aiheesta. Motiivi tämän tekemiseen liittyi pitkälti siihen että halusin näyttää miten kansalaisaktivismilla voi saada jotain aikaan, erityisesti kun puhutaan lasten- ja nuorten hyvinvoinnista koska tämä vaikuttaa meihin kaikkiin.”

Aitosuomalaiset kiittää Miki Sileonia haastattelusta.

Kansalaisaloite 5G-verkon käyttöönoton lykkäämiseksi

Joukko lääkäreitä on tehnyt kansalaisaloitteen 5G-verkon käyttöönoton lykkäämisestä, jotta mahdolliset terveyshaitat ehdittäisiin selvittää nykyistä perusteellisemmin.

He perustelevat asiaa tarkemmin mm. olemassa olevien raja-arvojen ylittymisillä ja mahdollisilla terveyshaitoilla.

”Meitä ympäröivän säteilyn määrä on jo ylittänyt Sveitsin, Itävallan, Belgian, Italian, Kiinan, Venäjän ja muutaman muun maan säteilyviranomaisten sallimat ohjearvot sekä Euroopan neuvoston suositukset. Säteily alkaa olla sillä tasolla, että sydämentahdistimet ovat vaarassa.”

Liikaasateilya

Kansalaisvarmenne – Virtuaalinen henkilökortti

Sähköinen henkilökortti kehitettiin Suomessa vuoden 2000 tietämillä yhteiskunnan tuella. Se ei kuitenkaan silloin tehnyt laajempaa läpimurtoa Suomessa turvallisena järjestelmänä, jonka pohjalta on mahdollista luoda monenlaisia uusia järjestelmiä paperisten prosessien korvaamiseksi yhteiskunnassa. Siitä luotiin kuitenkin nykyinen kansalaisvarmenne ja vähän muutakin. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) ylläpitää tätä Poliisin myöntämää henkilökorttiin kytkettyä vahvan tunnistautumisen kansalaisvarmennetta.

DVV:n Organisaatioasiakkaiden yksikön johtaja Joonas Kankaanrinne kertoi, että yksi syy tähän astiseen vaatimattomaan suosioon on ehkä ollut alun vahva fokus turvallisuuteen tuotekehittelyssä ja viestinnässä helppokäyttöisyyden kustannuksella. Turvallisuus tuli kuitenkin jäädäkseen ja nyt on tarkoitus satsata myös käyttäjäystävällisyyteen kuluttajia varten ja kehitellä on myös mobiilisovelluksia. Sovellus on kuitenkin käytössä jo muuten esimerkiksi apteekeissa sähköisen reseptin sotevarmenteena. Samasta järjestelmästä kyetään siis tuottamaan palveluita moneen eri tarpeeseen. Myös Poliisi on ollut kiinnostunut tästä toivoen jonkinlaista sähköistä henkilökorttia nykyistä laajempaan käyttöön.

Suomen väestötietojärjestelmälle on luotu perusta jo Ruotsin vallan aikana 1500-luvulla. Silloisesta kirkon ylläpitämästä väestökirjanpidosta veronkannon ja sotaväenoton tehostamiseksi on tultu pitkän matkaa eteenpäin. Matkan varrella tehtävä siirtyi kirkolta valtiolle. Nykyinen Digi- ja väestötietovirasto aloitti 1.1.2020. Siihen yhdistettiin tämän muutoksen yhteydessä Väestörekisterikeskus, maistraatit sekä maistraattien Itä-Suomen aluehallintovirastossa toimineen maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön tehtävät. Digi- ja väestötietovirasto toimii Valtiovarainministeriön alaisuudessa.

Kankaanrinne sanoi, että tietomme ovat turvassa ja hyvin suojatut, kansallisesti varmassa tallessa. Vahvaa tunnistautumista ja näitä henkilötietojärjestelmiä ohjaavat EU-direktiivit, jotka edellyttävät tarkkaan määriteltyä tietosuoja- ja turvatasoa. Hän kertoi myös, että jokainen kansallisvaltio luo ja hyväksyttää omat järjestelmänsä, jotka sitten yhdistyvät EU:n eIDAS järjestelmässä yhtenäiseksi EU- ja Schengenalueen sisällä. Tässä hän näkee myös kehittämisen ja tulevaisuuden yhteistyön mahdollisuuksia vähän laajemminkin.

Lisäksi Kankaanrinne kertoi, että luodusta järjestelmästä on mahdollista luoda monenlaisia uusia välineitä yhteiskunnan digiloikkaa tukemaan. Siinä myös pystytään huomioimaan eri kansalaisryhmät, jotka ovat erityisen tuen tarpeessa. DVV toimii digituen järjestäjien valtakunnallisena tukijana tarjoamalla paikallisille tuen järjestäjille erilaisia tukimuotoja kuten ohjeistuksia ja koulutuksia sekä rakentamalla valtakunnallista verkostoa ja toimintatapoja. Lisäksi DVV on kehittämässä monenlaista koulutusta ja harjoitustoimintaa eri organisaatioille sekä käytön, että kriisinhallinnan saralla.

 

Painovirhepaholainen pääsi yllättämään, tekstiä korjattu Digi- ja väestötietoviraston nimen osalta.

Vahvan tunnistautumisen viidakossa digitalisaation murroksessa

Kansalaiset saattavat kohta ruveta ärisemään ääneen, jos ei yhteiskunnassa ymmärretä tarkastella meneillään olevaa digiloikkaa ihmisten näkökulmasta. Jokainen puhaa tahollansa into piukeena omaa versiota digiloikasta. Ohjeet lätkäistään nettiin jonkun asiakaspalvelun puhelinnumeron kera ja sitten kuvitellaan, että kaikki meni hienosti. Mutta kun kaikki tekevät näitä uudistuksia samaan aikaan, niin se meneillään oleva yhteiskunnallinen muutos kaiken muun informaatiotulva keskellä on hirvittävä. Tuntuu kuin mikään ei enää toimisi kunnolla, eikä asioita enää tahdo saada hoidettua niinkuin ennen. – Joustavasti

Suomessa näitä vahvoja sähköisiä tunnistuspalveluita ovat lähinnä pankkien verkkopankkitunnukset, teleyritysten mobiilivarmenteet, sekä Digi- ja väestötietoviraston kansalaisvarmenne poliisin myöntämällä henkilökortilla. Digitalisoituvassa yhteiskunnassa monenlainen asiointi on siirtynyt jo verkkoon ja asioiden turvalliseen hoitamiseen tarvitaan näitä palveluita. Maksutapahtumien yhteydessä pankkitunnukset ovat se itsestäänselvä vaihtoehto, mutta tämä on vain pieni osa siitä kokonaisuudesta, jossa tarvitaan turvallisia ja toimivia yhteyksiä.

Julkinen hallinto on tässä varsin isossa käyttäjän roolissa itse tuottaessaan palveluita kansalaisille, mutta myös yksityinen sektori on jo vahvasti linkittyneenä tähän myös mukaan muutoinkin kuin suoraan maksutapahtumien yhteydessä.

Kansalaisvarmenne on myös yksi vaihtoehto tunnistautua moniin palveluihin myös. Sitä käytetään kuitenkin varsin vähän. Väestöstä noin 1%:n verran käyttää tätä palvelumuotoa tunnistautumisessa. Sitä ylläpitää Digi- ja väestötietovirasto (DVV).

DVV on myös mukana kehitettämässä mm. riskienhallintaa, kuntien digiturvallisuutta ja digitaalisen infrastruktuurin suojaamista. Samalla on tarkoitus selvittää mahdollisuutta tarjota asiantuntijapalveluita koko laajaan julkiseen hallintoon.

Jos kansalaisilla on vaikea pysyä digiloikan kyydissä, niin samat ongelmat lienevät myös monissa virastoissa. On siinä varmasti urakkaa vielä pitkäksi aikaa niin pankeille, operaattoreille kuin myös Digi- ja väestötietovirasto koittaa opettaa kaikille ne digiloikan aakkoset päätellen monenlaisista kuulluista soraäänistä ja esiin nousseista ongelmista yhteiskunnassa.

Sähköistyvässä yhteiskunnassa suurimpia haasteita on se valtava informaatiotulva. Perinteiset paperille painetut opaskirjat nettiohjeiden rinnalle esimerkiksi voisi kummasti avittaa tämän loikan ottamista vähän sujuvammin.

Lobbaako Saksa itselleen Suomesta uutta maksajaa?

Yhdysvallat on ilmoittanut vähentävänsä huomattavan määrän sotilaita Saksasta. Syy tähän on, että Saksa on Yhdysvaltojen mukaan velkaa NATO:lle suuria summia jo pidemmältä ajalta ja, että tästä on seurannut mittava hintalappu myös Yhdysvalloille.

Tilanne lienee Saksan osalta erittäin kriittinen, koska Saksan liittotasavallan puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer (CDU:n puheenjohtaja) katsoi tarpeelliseksi korostaa Saksalais-Suomalaisen yhteisen puolustuksen tärkeydestä Euroopalle vieraskynäkirjoituksessa, joka julkaistiin hiljattain Helsingin Sanomissa.

Myös Yle :llä kerrottiin hiljattain tästä Saksan tukalasta tilanteesta. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kerrottiin sanoneen Yhdysvaltojen puolittavan amerikkalaissotilaiden määrän Saksassa yli viidestäkymmenestä tuhannesta 25.000:en sotilaaseen, johtuen hintavasta ylläpidosta.

Presidentti Trump oli sanonut, että nykyisissä järjestelyissä ei ole järkeä koska:

”– Saksa on kykenemätön maksamaan velkojaan. He ovat olleet kykenemättömiä jo vuosia ja ovat velkaa Natolle miljardeja dollareita, jotka heidän on maksettava. Me suojelemme Saksaa, ja he eivät maksa velkojaan.”

Suomella on myös vanhastaan kokemusta sotilaallisesta yhteistyöstä Saksan kanssa.

Tämän silloisen yhteistyön seurauksena meinasi silloin suomalaisille käydä varsin huonosti, kun Saksa kiristi Suomea jatkamaan sotaa Neuvostoliittoa vastaan viivytellen tilattujen viljatoimitusten toimittamisessa Suomen silloisena ainoana kauppakumppanina sodan keskellä. Oli tosi hilkulla, että ei tullut taas isompi nälänhätä maahan.

Hölmölän valmistautuminen uhkiin – Kaikki hoidettu ainakin paperilla hyvin

Sipilän hallitus tilasi vuonna 2017 ulkoisen arvioinnin maamme terveydenhoidon tilasta ja valmiudesta. Oli tarkoitus löytää kipupisteet ja kehitettävät kohdat. Arvio tilattiin WHO:lta ja siinä oli mukana nippu keskeisiä ministeriöitä viranhaltijoineen yhteistyössä lukuisien ulkomaalaisten asiantuntijoiden kanssa. Myös THL oli projektissa vahvasti mukana omalla asiantuntemuksellaan. Porukkaa oli vetämässä Ruotsin puolelta Anders Tegnell.

Arviointiryhmän suosituksiin nousi Suomelle kehittää toimintoja etenkin kansainvälisten terveysmääräysten osalta. Tärkeänä pidettiin myös, että ”One Health” -ajatukseen satsattaisiin enemmän kansallisen lainsäädännön tasolla, lisäresursseilla ja kehittämällä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. One Health korostaa etenkin ravinnon turvallisuutta, sekä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien riskejä kansanterveydelle. Hanketta oli koordinoimassa Turvallisuuskomitea.

Turvallisuuskomitealle on sittemmin myös ollut tarkoitus raportoida säännöllisesti kuinka uudistukset ja varautuminen ovat edistyneet eri ministeriöissä. Turvallisuuskomitea on kokoontunut säännöllisesti ja mukana on mm. ollut jokaisesta ministeriöstä valmiuspäällikkö vuoden 2017 päivitetyn turvallisuusstrategian mukaisesti. Yhteistyö ulottuu läpi koko yhteiskunnan kaikkiin viranomaisiin, kuntiin, aluehallintovirastoihin ja kansalaisjärjestöihin. Varautumista olisi siis tarkoitus yhdessä tehdä ja harjoitella myös tulevaa varten.

Turvallisuusstrategian johtoajatus on, että varautumisessa pyritään reagoinnin sijaan ennakointiin, joka edellyttää hiljaisten signaalien havaitsemista. Olisikohan WHO:n pitänyt silloin tammikuussa kuiskailemalla huhuilla, että vaaraa pukkaa / kannattaa varautua – pöpöjä mahdollisesti tulossa? Vähän alkaa tuntumaan siltä.

Turvallisuusstrategiasta selviää, että  valmiuslaissa on kirjattuna varautumisvelvollisuus jokaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Turvallisuustrategiassa mainitaan myös, että kunkin ministeriön ”kansliapäällikön vastuulla on huolehtia ministeriön ja sen hallinnonalan yleisestä turvallisuudesta sekä varautumisesta. Viimekätinen vastuu varautumisesta ja sen johtamisesta on viranomaisilla”.

Näitä asioita siis kuuluisi valmistella, ennakoida ja treenata, että poikkeusoloissa homma toimisi kuin rasvattu.

Turvallisuuskomitea on selvästi koko maan hallinnon jonkinlainen yhteistyöelin, jolla pitäisi olla sekä tilannekuva, että homma hanskassa. Toimii lisäksi Valtioneuvoston alaisuudessa.

Kuinka ihmeessä tällaista olemassa olevaa organisaatiota ei otettu käyttöön heti alluvuodesta, kun niitä ensimmäisiä hiljaisia signaaleja rupesi kuulumaan Wuhanista, että jotain on tekeillä? Mitä virkaa tällaisella organisaatiolla on, jos sitä ei tiukan paikan tullen haluta käyttää? Kokouksia olisi varmasti voitu muuttaa järjestettäväksi vaikka joka päivälle.

Nigeriassa alkamassa nälkämellakoita

Koronavirus ei ole vielä levinnyt kovin laajalle Afrikan mantereella, mutta tästä huolimatta sen seuraukset ovat nyt jo hälyttäviä. Nigeriassa todettiin ensimmäinen tartunta maaliskuun alussa. Rajoitustoimet ovat siellä ajaneet maan kaikkein köyhimmät erittäin ahtaalle, kun eivät voi rajoitustoimen takia käydä töissä. Osa näistä ihmisistä ovat nyt nousseet vastarintaan sanoen kuolevansa miellummin koronaan kuin nälkään.

Nigeriassa on tähän mennessä kuollut koronaan 28 ihmistä ja tartuontoja siellä on 873. Yhteensä Afrikassa on tähän mennessä kuollut 1,247 ihmistä ja tartuntoja on yhteensä 26,144. Se on huomattavan pieni määrä suhteessa muuhun maailmaan.

Afrikassa on ihan yleisesti huono tilanne asianmukaisen terveydenhuollon osalta, koska koko Afrikan valtioissa tapa on ollut, että maan johto ja eliitti ovat käyneet ulkomailla hoidattamansa itsensä pienemmästäkin taudista. Oman maan terveydenhoitoon heillä ei ole ollut isommin haluja investoida kunnolliseen terveydenhoidon varmistamiseksi koko kansalle. Tämä on ollut pitkään tiedostettu ongelma siellä ja tähän on oletettavasti nyt tulossa muutos koronakriisin jälkeen.

Olisikin mielenkiintoista tietää kuinka suuri osuus Suomen maksamasta kehitysavusta Afrikkaan on mennyt näiden rikkaiden ihmisten ja maiden johtajien luksuselämään ylläpitoon, kun kerran jo Suomessakin tiedetään ainakin osan kehitysavusta menevän suoraan korruptioon. Onkohan eri mailta yleisesti maksettu kehitysapu myös syy siihen, että niin moni asia tuntuu polkevan kehityksessä paikallaan Afrikassa? Näitä donoreitahan on vaikka kuinka paljon. Kiina on kuitenkin noussut kehitysmaan tasolta omin avuin yhdeksi maailman johtavaksi talousmahdiksi.

Aika hurjaa, että tilanne on mahdollisesti käymässä tukalaksi jo ainakin Nigeriassa, vaikka epidemia on siellä vasta alkamassa. Nälkäiset ihmiset ryöstelevät jo nyt ruokakuljetuksia. Nigerian hallitus on jo määrännyt viljaa jaettavaksi maan varmuusvarastoista ja myös poliiseja on määrätty lisää valvomaan kasvanutta rikollisuutta ja ryöstelynä tilanteen rauhoittamiseksi.

Nigerian väkiluku on 181,562,056 ja väestötiheys on 145 neliökilometriltä. Köyhiä siellä lienee miljoonia.

Lähteet: Samhällsnytt, CNN, Wordometers

Hallitus vaihtoon – Kansalle valehdeltiin julkisesti

Viimepäivät on hallituksesta kovasti selitelty, että Uudenmaan liikkumisrajoitukset piti purkaa lakiteknisistä syistä. Että halutaan pitää kiinni oikeusvaltioperiaatteesta, tai jotain muuta vastaavaa selittelyä. Nyt joukko oikeusoppineita on kertonut Yle:lle, että ei pidä paikkansa. Vaihtoehtoja olisi ollut useita, jos hallituksella itsellään vaan olisi ollut haluja jatkaa rajoitusten voimassa pitämistä. Tässä oli sitten näköjään se hallituksen oikeusvaltioperiaatteista kiinni pitäminen todellisuudessa.

Nyt tehdyllä päätöksellä riskeerataan koko Suomen tilanne epidemian hoitamisen osalta ja edessä voi vielä olla jopa Italian katastrofin kaltainen kohtalo kansallemme. Yle:n haastattelemat professorit sanoivat, että Uudenmaan eristystä olisi voitu jatkaa ihan laillisesti, päinvastoin kuin mitä hallitus nyt julkisesti on asiasta väittänyt.

Rajoituksia ei vaan haluttu jatkaa. Motiiveja tälle päätökselle varmaan selvitellään vielä pitkään ja hartaasti. Muualla Suomessa tartuntaketjut ovat vielä tiedossa. Vain Uudellamaalla ne ilmeisesti eivät ole enää lapasessa. Kohta eivät ole lapasessa enää muuallakaan.

Yle