UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen on huolissaan teollisuuden tulevaisuudesta Suomessa

Toimitusjohtaja Jussi Pesonen peräänkuuluttaa aitoa teollisuuspolitiikkaa avoimessa kirjeessään: ”Suomalaiset tehtaat ansaitsevat puolustuspuheensa. Niissä tehdään hyvää työtä.”

”UPM tiedotti eilen suunnitelmasta sulkea Kaipolan paperitehdas Jämsässä. Tämä on musertava uutinen tehtaalle, sen henkilöstölle ja alueelle. Viime kädessä yritys joutuu tekemään johtopäätökset toiminnan pysäyttämisestä tai jatkamisesta, mutta harkintaan vaikuttaa useita ulkoisia seikkoja, joihin yhtiöllä on vain rajalliset vaikutusmahdollisuudet.

Yksi ulkoinen tekijä ovat markkinat. Maailmalla kulutetaan kuitenkin 15 kertaa enemmän paperia kuin Suomessa valmistetaan. Joten suomalaisilla tehtailla pitäisi olla kaikki edellytykset saada osansa laskevistakin markkinoista.

Suomalaiset tehtaat ansaitsevat puolustuspuheensa. Niissä tehdään hyvää työtä. Esimerkiksi Kaipolassa on sitoutunut ja osaava henkilöstö, ja tehtaalla on toteutettu merkittäviä tehostamisohjelmia. Tehtaalla on myös kolme suurta paperikonetta, jotka ovat teknisesti hyvässä kunnossa. Myös tuotteet ovat hyvälaatuisia.

Sen sijaan ulkoisten kustannusten osuus ja verorasitus on käynyt Suomessa ylivoimaiseksi. Liikenteen dieselveroa korotetaan jokaisella hallituskaudella, vaikka tiedetään, että 80% kulutuksesta on raskaassa liikenteessä, esimerkiksi puun tai tavaran kuljetuksessa. Neljä kertaa Ruotsia korkeampi paperiteollisuuden sähkövero ei edesauta yksiköiden menestystä. Kuidun hankintaketjuun kertyy verorasitusta ja polttoainekustannuksia enemmän kuin kilpailijamaissa. Valtakunnallinen ammattiyhdistysliike ajaa tasakorotuksia ja lyhyempää vuosityöaikaa, vaikka tulotaso on jo nyt 30 % korkeampi ja vuosityöaika lyhyempi kuin Saksassa vastaavaa tuotetta tekevissä tehtaissa.

Jokainen haluaa nakertaa kasvavan osan kakusta. Harkinta toiminnan alasajosta alkaa siinä vaiheessa, kun yksikön kilpailukyky on niin heikko, että toiminta ei ole yhtiölle enää kannattavaa. Kaipolan kohdalla päätösharkinta on käynnistynyt nyt. Lopulliset päätökset tehdään YT-lain määrittelemän yhteistyömenettelyn jälkeen.

Tällaiset suunnitelmat ovat musertavia työntekijöille ja alueelle. Yhtä suuri häviäjä sulkemistilanteessa on kuitenkin koko suomalainen yhteiskunta. Metsäteollisuuden laajan kotimaisen arvoketjun ansiosta Kaipolan vajaan 400 miljoonan euron vuosittaisesta liikevaihdosta noin 80 % jää lisäarvona Suomen kansantalouteen, siis yli 300 miljoonaa euroa.

Nyt on korkea aika arvioida, miten Suomessa voidaan tulevaisuudessa tehdä kokonaisvaltaista teollisuus-, työmarkkina- ja veropolitiikkaa, joka mahdollistaa kannattavan teollisen toiminnan ja uusinvestoinnit. Menestyvä yksityissektori on edellytys yhteiskuntamme kestävälle rahoitukselle. Korkean kotimaisuusasteen omaavan teollisuuden ulosliputus ei ole Suomen etu.”

UPM

Suomalaisuuden Liitto pyytää eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään Finavia Oyj:n ja Rajavartiolaitoksen opaste-ja liputuskäytännön lainmukaisuutta lentoasemilla

Finavia Oyj (Finavia) on Suomen valtion 100 % omistama yhtiö, joka hallinnoi pääosin Suomen kaupallisen lentoliikenteen käytössä olevaa lentoasemaverkostoa. Finavia Oyj muodostettiin yhtiöittämällä Ilmailulaitos 1.1.2010 alkaen. Finavian omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslia (VNK). Finavia on siis valtiollinen toimija, joka rinnastuu viranomaiseen. Kielilain (423/2003) § 24 ja § 33 tulevat tuolloin sovellettaviksi.

Finavian käytti vuoteen 2018 asti terminaalissa kilpiä ja opasteita, joissa terminaalin sisätiloissa yhteneväisellä kirjasinkoolla oli merkitty opastettava asia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi (esim. Portti – Utgång – Gate), siten, että suomenkielinen sana oli ylimpänä. Opasteiden yhteyteen saatettiin lisätä merkintöjä esimerkiksi kiinaksi, japaniksi tai venäjäksi, mikä on täysin hyväksyttävää vaihtomatkustajien opastamiseksi.

Vuonna 2018 Finavia muutti käytäntöään niin, että englanninkielinen sana oli selvästi isommalla ja suomen- ja ruotsinkielinen sana alempana, huomattavasti pienemmällä kirjasinkoolla. Finavia tiedotti muutoksestaan näyttävästi, mutta tiedotetta ja perusteluja muutokselle ei verkosta ole enää saatavilla tuntemattomaksi jääneestä syystä. Lisäksi Helsinki-Vantaalle on ilmestynyt kilpiä, joissa ei ole tekstiä kuin englanniksi, venäjäksi ja kiinaksi. Itsessään lentoaseman asematasoalueelle näkyvä valokilpi terminaalin katolla on varustettu tekstillä ”Helsinki Airport”, vaikka lentoaseman virallinen nimi on ”Helsinki-Vantaan lentoasema” ja paikkaa nimeltä ”Helsinki Airport” ei ole edes olemassa virallisesti.

Rajavartiolaitos käyttää Helsinki-Vantaan lentoasemalla kilpiä, joissa on esimerkiksi teksti ”All passports”, mutta ei tekstejä suomeksi tai ruotsiksi. Useat muutkin rajavartiolaitoksen opastekilvet ovat vain englanniksi ja lentoasemalla on havaittu rajavartiomiehiä, joiden selässä näkyvässä tekstissä on lukenut ”Border Guard” ilman suomenkielistä merkintää.

Lisäksi Suomalaisuuden Liitto kiinnittää huomiota Finavian liputuskäytäntöön. Finavia liputtaa ympärivuorokautisesti terminaalin edustalla, vaikka Suomen lippu tulisi laskea viimeistään auringon laskiessa. Lisäksi ympärivuorokautinen ja ympärivuotinen liputus näkyy lippujen likaisuutena ja antaa hoitamattoman yleiskuvan eikä kunnioita Suomen lippua.

Tilanteen yleinen arvio

Vaikka lienee selvää, että moni lentomatkustaja voi tai saattaa päätellä englanninkielisistä kilvistä kilven viestin, on kyse silti periaatteellisesta kysymyksestä. Kielelliset oikeudet ovat olennainen osa kansalaisen oikeuksia ja kuten oikeusasiamies on ratkaisussaan 4032/4/08 linjannut, ei täysin englanninkielinen nimi ollut hyväksyttävä TAYS:in yksikölle. Kielilain § 23 nimenomaisesti säätää, että ” Viranomaisen tulee sekä palvelussaan että muussa toiminnassaan osoittaa yleisölle käyttävänsä molempia kieliä”.

Finavia asettaa käytännössään suomen- ja ruotsin kielen alisteiseen asemaan englannille ja samalla vähättelee kansalliskielten merkitystä. On notorinen seikka, että englannin kieli on ilmailun kansainvälinen kieli ja lähes yleispätevästi voidaan sanoa, että lentoliikenteessä opastetaan englanniksi, tosin kuitenkin niin, että maan oma kieli tai kielet tulevat ensimmäisenä. Esimerkki Pariisin Charles de Gaullen lentoasemalla ranskankielinen teksti on ensin ja englanninkielinen teksti sen jälkeen.

Finavian käytäntö, jossa suomen- ja ruotsinkielinen teksti ovat a) alempana ja b) pienemmällä kirjasinkoolla kuin englanninkielinen teksti, on kansalliskieliä halveksiva sekä mahdollisesti kielilain määräysten ja joka tapauksessa hengen vastainen. On tosiasia, että kielilaki ei selkeästi säädä kielten järjestystä lentoaseman kilvissä ja tällöin herää kysymys, olisiko oikeusasiamiehen annettava asiassa linjaus ja esitettävä mahdollisia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä selkiyttämään asiaa. On kielellisten oikeuksien kannalta kestämätöntä, jos englannin kielelle annetaan tällainen asema viranomaisen aktiivisin toimin halveksimalla kansalliskieliä.

Rajavartiolaitoksen osalta (useat täysin englanninkieliset kilvet passintarkastusauloissa ja univormujen pelkät englanninkieliset merkinnät) merkinnät lienevät laittomia.

Suomalaisuuden liitto

Systeemisen muutoksen ytimessä

Ruohonjuuritasolla ihmetys senkuin kasvaa, kun seuraa julkista keskustelua hallituksen agendalla olevasta ilmastonmuutoksesta, hiilineutraaliudesta ja kestävästä kehityksestä. Vastapainoksi tälle kuule etupäässä raivoa polttoaineiden hintojen korotuksesta. Sana kiertotalous saattaa myös välillä vilahtaa jossain sivulauseessa, MAL-hankkeiden kaupunkisuunnittelun ja monenlaisen digitalisaation tarpeen lisäksi.

Ympäristöministeriö on hiljattain julkaissut budjettiehdotuksensa ensi vuodelle. Siinä on tarkoitus panostaa luonnonsuojeluun ja siirtymistä Suomessa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Ote Ympäristöministeriön tiedotteesta:

”Ympäristöministeriön ehdotus vuoden 2021 talousarvioesitykseen omalle hallinnonalalle on yhteensä 340,2 miljoonaa euroa, mikä on 54,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuodelle 2020. Lisäys aiheutuu hallitusohjelman mukaisista panostuksista luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseen.

Ympäristön- ja luonnonsuojeluun ehdotetaan 192,8 miljoonaa euroa. Alueidenkäyttöön, asumiseen ja rakentamiseen ehdotetaan 73,8 miljoonaa euroa. Hallinnonalan toimintamenoihin ehdotetaan 73,7 miljoonaa euroa.

Budjettiehdotus ei sisällä vielä hallituksen elvyttäviä tulevaisuusinvestointeja. Elvytysinvestoinneista keskustellaan lähiviikkoina ja ne sisällytetään osaksi lopullista budjettiesitystä.”

Kokonaisuus meneillään olevasta systeemisestä muutoksesta voi olla monelle vaikea hahmottaa, koska kiertotalous, hiilineutraalius ja siihen kytkeytyvä kestävä kehitys on työn alla muodossa tai toisessa varmaan kaikissa eri ministeriöissä ja asioita pyritään ohjaamaan haluttuun suuntaan mm. verotuksen, lainsäädännön, erilaisten avustusten ja rahoituksen turvin.

Tiedotteessa kerrotaan lisäksi, että:

”Ympäristöministeriön talousarvioehdotuksella rakennetaan hiilineutraalia yhteiskuntaa ja tehdään kiertotaloudesta Suomen talouden perustaa.

Konkreettisia ilmastoinvestointeja ovat esimerkiksi yli 40 miljoonan euron avustusmääräraha, jolla kuntia ja kotitalouksia kannustetaan luopumaan öljylämmityksestä sekä asuinrakennusten energia-avustukset, joita ehdotetaan jatkettavan myös ensi vuonna 40 miljoonalla eurolla. Kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen ehdotetaan viittä miljoonaa euroa. Ilmastopaneelin toimintaan varataan 750 000 euroa. Riippumattoman ja monitieteisen ilmastopaneelin työ kytkeytyy esimerkiksi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmisteluun, oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseen, kansallisen sopeutumissuunnitelman valmisteluun ja muiden keskeisten ja ajankohtaisten ilmastopoliittisten tietotarpeiden ratkaisuun.”

Asuntorakentamista halutaan myös vauhdittaa erityisesti kasvuseuduilla erilaisilla tuilla:
”Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun MAL-sopimuskunnille voidaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 38 miljoonaa euroa. Näillä MAL-sopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita myönnetään enintään 15 miljoonaa euroa. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon esitetään kohdennettavan kaksi miljardia euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 miljoonaa euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia 100 miljoonaa euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle.”

Vielä toistaiseksi näyttää siltä, että muutokset keskittyvät etupäässä kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin.

Tuntuu hieman huolestuttavalta näin mittavien muutosten kynnyksellä, että maaseutu ja haja-asutusalueet näyttävät jotenkin ikäänkuin päässeen unohtumaan. Kestävä kehitys on paljolti myös henkistä hyvinvointia, tasapuolisia mahdollisuuksia ja turvattua toimeentuloa. Kun tiedetään myös ne haasteet joita on maaseudun kunnilla ja asukkailla esimerkiksi muuttotappion takia, ja kun palelut tuntuvat koko aika heikkenevän monin paikoin Suomessa, kyllä sitä silloin sopii odottaa koko maan kehittämistä tasapuolisesti.

Aitosuomalaiset päätti kysyä Ympäristöministeriöstä onko koko Suomi mukana muutoksessa? Saimme selvennystä asiaan Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustajalta Timo Juurikkalata.

Onko Ympärisyöministeriössä työn alla tai suunnitteilla jotain hankkeita, joissa pyritään tukemaan myös esim. pienempiä paikkakunta tämän mullistavan muutoksen keskellä uudenlaiseen systeemiin siirtymisen tukemiseksi?

– Muutos koskee kaikkia alueita. Ilmastonmuutoksen torjunnassa kaupunkialueet ovat sikäli merkityksellisiä, että niissä asuu suuri osa väestöstä ja kaupungeissa syntyvät myös suurimmat päästöt. Kaupungeissa myös rakennetaan paljon uutta: asuntoja, toimitiloja, liikenneväyliä jne. On tärkeää, että tämä uudisrakentaminen tehdään kestävän kehityksen mukaisesti, koska rakennusten ja kaupunkirakenteen elinkaari on pitkä ja nyt tehtävät päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Mutta muutoksessa on kaikkien oltava mukana, ja esimerkkinä maaseutualueille pääosin kohdistuvasta toimesta voidaan nostaa vaikka tuki öljylämmityksestä luopumiseksi.

Kokonaisvaltaisesti tuntuu olevan kyse varsin mittavasta muutoksesta ja kokonaiskuva kaikesta asiaan liittyvästä voi monien kansalaisten mielestä tuntua varsin pirstaloituneelta ja vaikeasti hahmoteltavalta.

Onko olemassa keskitetysti informaatiota asiasta esim. jonkin tietyn ministeriön alaisuudessa tästä kaikesta? Että mitä kaikkea tähän liittyy? Kuinka suuresta muutoksesta koko yhteiskuntaan on kyse? Mihin kaikkeen tämä tuleekaan vaikuttamaan tulevaisuudessa? Minkälaisella aikataululla tavoitteisiin halutaan päästä?

– Ilmastomuutoksen vastaista työtä hallituksen piirissä johtaa Ilmasto- ja energiapoliittinen ministeriryhmä, jonka puheenjohtajana toimii ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Ilmastotoimia tehdään kaikkien ministeriöiden hallinnonaloilla. Hallituksen ohjelmassaan asettama hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 on erittäin kunnianhimoinen ja vaatii paljon työtä. Kaikkea ei kuitenkaan voida kerralla tehdä, ja siksi on valmisteltu muun muassa energiaverotuksen ja liikenteen maksu- ja veropolitiikan muutoksia ja valmisteltu eri teollisuudenalojen hiilineutraaliustiekarttoja. Niissä viitoitetaan polkua ja toimenpiteitä 15 vuoden päässä siintävää tavoitetta silmällä pitäen. Yhteiskunnassa tarvittava muutos on erittäin suuri: riippuvuudestamme fossiilisista energianlähteistä täytyy päästä irti. Sillä tulee olemaan vaikutuksia niin energiantuotantoon, liikenteeseen, asumiseen, rakentamiseen kuin ruuantuotantookin.

Ympäristöministeriö

Tekstiä muokattu; lisätty vastaukset esitettyihin kysymyksiin.

Tulli ja KRP saivat valmiiksi laajan dopingaineisiin liittyvän esitutkinnan

Tulli ja Keskusrikospoliisi ovat tutkineet syksystä 2019 alkaen laajaa rikoskokonaisuutta, jossa epäillään vuosien 2017–2020 välillä hankitun, tuodun maahan, myydyn ja levitetyn suuren määrän kiellettyjä doping- ja lääkeaineita. Myynti on tapahtunut pääosin Tor-verkon kauppapaikoilla ja toimitukset myyjältä ostajalle ovat tapahtuneet yleensä postipakettien välityksellä.

Esitutkinnassa on selvitetty useita kymmeniä posti- ja kuriiriliikenteessä maahantuotuja pakettilähetyksiä, jotka ovat sisältäneet kiellettyjä dopingaineita. Maahan saapumisen jälkeen aineet on myyty sekä Tor-verkon kauppapaikoilla, että myös katukauppana ympäri Suomea.

– Tulli ja poliisi takavarikoivat huomattavia määriä doping- ja lääkeaineita sekä postiliikenteestä että kotietsinnöillä. Lisäksi saimme Tor-verkossa toimineen Silkkitie-kauppapaikan takavarikoitujen palvelintietojen perusteella selvitettyä asiakkaille päätyneitä myyntejä vuosilta 2017–2019, kertoo tutkinnanjohtaja Pekka Jauhola Tullista.

Kiellettyjen dopingaineiden määrää kuvaavien väärinkäyttöjaksojen perusteella esitutkinnassa on takavarikoitu ja selvitetty yli 3 500 väärinkäyttöjakson verran erilaisia dopingaineita. Esimerkiksi tablettimuotoisia dopingaineita on tuotu maahan ja välitetty lähes 100 000 kappaletta ja ampulleihin pakattuja nestemäisiä dopingaineita noin 20 litraa. Lisäksi reseptilääkkeiksi luokiteltuja lääkevalmisteita epäillään myydyn yli 27 000 tablettia.

Esitutkinnassa on lisäksi selvitetty, että rikoksesta epäillyt henkilöt olivat hankkineet dopingtablettien tekoon soveltuvan koneen. Koneella ehdittiin tehdä kokeiluja, mutta vikaantumisen ja tuotanto-ongelmien vuoksi dopingtablettien tekoa ei ehditty aloittaa ennen kuin esitutkintaviranomaiset ehtivät estää toiminnan.

Törkeitä dopingrikoksia ja lukuisia muita rikosepäilyjä

Pelkästään Tor-verkossa tapahtuneiden myyntien arvo on esitutkinnan perusteella ollut noin 350 000 euroa. Pääsiassa rahaliikenne on tapahtunut Bitcoineilla, mutta kauppoja on maksettu myös käteisellä. Esitutkinnassa on saatu takavarikoitua sekä käteistä että Bitcoineja.

Dopingaineita on hankittu etupäässä Baltiasta, Romaniasta ja Bulgariasta. Yksi huomattavan suuri pakettilähetys takavarikoitiin syksyllä 2019 Saksan tullin toimesta.

– Tutkittava rikoskokonaisuus on varsin laaja: esitutkinnassa on kuultu ja on ollut kiinniotettuna lähes 20 henkilöä, ja edelleen kaksi on vangittuna. Olemme tehneet tutkinnassa myös paljon kansainvälistä viranomaisyhteistyötä, kertoo rikosylikomisario Teemu Mäntyniemi Keskusrikospoliisista.

Tutkittavina rikosnimikkeinä on ollut muun muassa useita törkeitä dopingrikoksia, salakuljetus ja lääkerikos. Lisäksi kokonaisuuden yhteydessä on tutkittu esimerkiksi ampuma-aserikos, rahanpesua, huumausainerikos ja törkeä velallisen epärehellisyys.

Asia siirtyy syyteharkintaan Pohjois-Suomen syyttäjäalueelle lähiaikoina.

Tulli

Ympäristöministeriö tukee julkisen sektorin puurakentamista edistäviä hankkeita – avustushaku käynnissä nyt

Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelma myöntää avustuksia puun käyttöä julkisessa rakentamisessa edistäville hankkeille kahdella hakukierroksella. Ensimmäisen kierroksen hakuaika on 31.7.2020–31.8.2020 ja toisen 1.10.2020–16.11.2020.

Puun käytön edistäminen julkisessa rakentamisessa on yksi Puurakentamisen ohjelman painopisteistä. Viime vuosina puun käyttö julkisessa rakentamisessa on lähtenyt vahvaan kasvuun erityisesti opetuksen ja varhaiskasvatuksen rakennuksissa. Kunnissa puurakentaminen on tunnistettu tärkeäksi keinoksi päästä asetettuihin hiilineutraaliustavoitteisiin.

Nyt haettavana olevilla avustuksilla tuetaan kuntien puurakentamisen kehitystä ja lisätään valmiuksia toteuttaa varsinaisia puurakennushankkeita. Hankkeet voivat tuottaa uutta tietoa, palveluja, ratkaisuja, toiminta- ja/tai yhteistyömalleja puurakentamisen kehittämiseksi. Hankkeen on tavoiteltava kuntien toiminnassa pysyviä muutoksia, jotka lisäävät puun käyttöä. Lisäksi hankkeella tulee olla potentiaalia laajempaan vaikuttavuuteen tai toimintakulttuurin muutokseen.

Ympäristöministeriön osuus hankkeen avustuskelpoisista kustannuksista voi olla korkeintaan 70 prosenttia. Avustuksia myönnetään vuoden 2020 hauissa yhteensä enintään 700 000 euroa.

Rahallisen avustuksen lisäksi Puurakentamisen ohjelma tarjoaa valittaville hankkeille keskinäisiä verkostoitumistilaisuuksia, toteutuksen ja vaikuttavuuden valmennusta sekä näkyvyyttä ohjelman viestintäkanavissa. Ohjelma panostaa myös tulosten ja hyvien toimintatapojen jakamiseen, jotta kaikki kunnat voisivat hyötyä niistä. Ympäristöministeriö voi perustaa hankkeille tuki- ja seurantaryhmän, jonka työskentelyssä hyödynnetään ympäristöministeriön kokoaman tiedeyhteisön asiantuntemusta.

Puurakentamisen ohjelmalle myönnettiin lisärahoitusta valtion vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa, mikä mahdollistaa ohjelman toimenpiteiden laajentamisen. Lisärahoitusta kohdistetaan erityisesti julkisen rakentamisen sekä osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen.

Valtioneuvosto

Työryhmä etsimään keinoja energia-alan sektori-integraation edistämiseksi

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut energia-alan sektori-integraatiotyöryhmän. Sen tehtävänä on tarpeita, mahdollisuuksia ja esteitä kartoittamalla edistää sektori-integraatiota sekä esittää konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja asian edistämiseen. Työryhmä toimikausi on 1.8.2020 – 30.6.2021. Sen tulee luovuttaa väliraporttinsa 1.2.2021 ja loppuraportin 30.6.2021.

Työssä pyritään selvittämään eri energiamuotojen tarpeita ja mahdollisuuksia sektori-integraatiossa ja kartoittamaan integraation esteitä. Työryhmä arvioi myös mahdollisuudet edistää vetytaloutta ja sähköstä tuotteiksi -ratkaisuja (ns. Power-to-X). Sen tulee ottaa työssään huomioon sektori-integraation ja vetytalouden kehitys EU:ssa.

Työryhmän esittämien toimien tulee edistää hallitusohjelman mukaista tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius Suomessa 2035 mennessä sekä parantaa Suomen kilpailukykyä. Työryhmän esittämillä toimenpiteillä pyritään myös tukemaan eri toimialojen laatimien vähähiilitiekarttojen toteutumista.

Ilmastoneutraaliuden saavuttaminen edellyttää puhtaan energian hyödyntämistä kaikkialla taloudessa. Sektori-integraatiossa muodostuu uudenlaisia linkkejä sektoreiden, energiankantajien, infrastruktuurien ja teknologioiden välillä. Puhtaan sähkön hyödyntäminen on keskeisessä roolissa sektori-integraatiossa. Sektori-integraatiota ovat myös uudet tavat tuottaa ja käyttää vetyä, hyödyntää hiilidioksidia tuotteiden valmistukseen sekä uudet puhtaan energian bio- ja kiertotalouden ratkaisut.

Kolme sidosryhmistä koostuvaa asiantuntijaryhmää tukemaan työryhmän työskentelyä

Työryhmän puheenjohtaja on erityisasiantuntija Juho Korteniemi ja varapuheenjohtaja erityisasiantuntija Elina Hautakangas työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työryhmän muut jäsenet ovat Riikka Siljander (varajäsenä Pekka Kalliomäki) ympäristöministeriöstä, Johanna von Knorring valtionvarainministeriöstä, Maria Holmi liikenne- ja viestintäministeriöstä, Heikki Granholm (varajäsenä Tatu Liimatainen) maa- ja metsätalousministeriöstä sekä Tatu Pahkala, Petri Hirvonen ja Jyrki Alkio työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ryhmän asiantuntijasihteerinä toimii Kari Mäki Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy:stä.

Työryhmän yhteyteen kutsutaan alkuvaiheessa kolme asiantuntijaryhmää, joiden jäseninä ovat keskeiset sidosryhmät. Asiantuntijaryhmät ovat 1) energiajärjestelmien integraatio, 2) sektori-integraatio teollisuudessa ja 3) sektori-integraatio kaupungeissa ja alueilla. Asiantuntijaryhmät työskentelevät tiiviissä yhteistyössä sektori-integraatiotyöryhmän ja toisten asiantuntijaryhmien kanssa.

Asiantuntijaryhmien työssä tulee erityisesti huomioida eri teollisuudenalojen vähähiilitiekartat ja tarvittaessa kuulla tiekarttojen tekijöitä. Asiantuntijaryhmien tulee kuulla sektori-integraatioon erikoistuneita yrityksiä ja muita keskeisiä organisaatioita.

Valtioneuvosto

Ministeriöt perustivat yhteistyöryhmän koordinoimaan koronaepidemian torjuntaa rajaylityspaikoilla

Hallitus linjasi 13. heinäkuuta kirjallisessa menettelyssä ministeriöiden yhteisestä työryhmästä, joka huolehtii terveysturvallisuudesta rajanylityspaikoilla.

Hallitus varautuu matkustajamäärien kasvuun rajanylityspaikoilla, ja päätöksen tavoitteena on tartuntatautitilanteen mahdollisimman tehokas torjunta liikenteen vilkastuessa.

Tartuntatautilain 7 pykälän mukaisesti tartuntatautien torjunnan yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta sekä valtakunnallinen terveydenhuollon häiriötilanteisiin varautuminen ja näiden tilanteiden johtaminen kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle.

Tämän mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriö asettaa välittömästi viranomaistyöryhmän, jonka tavoitteena on varmistaa viranomaisten ja eri toimijoiden saumaton yhteistyö koronaepidemian torjumisessa rajanylityspaikoilla.

Työryhmän jäseninä ovat sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi ainakin sisäministeriö, ulkoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, aluehallintovirasto, liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä Finavia. Yhteistyöryhmän työhön osallistuvat myös asianomaisen rajanylityspaikan kunnan ja aluehallintoviranomaisen tartuntatautien torjunnasta vastaavat edustajat sekä Lappeenrannan lentoasema soveltuvin osin.

Sosiaali- ja terveysministeriö laatii suunnitelman maahantulopisteiden terveysturvallisuuden varmistamiseksi ja johtaa työtä suunnitelman toteuttamiseksi. Kukin ministeriö viranomainen ja muu toimija vastaavat suunnitelman toimeenpanosta oman toimialansa ja toimivaltansa perusteella. Perhe- ja peruspalveluministeri johtaa ministereiden välistä yhteistyötä.

Koronapandemian yhteydessä rajoilla on tarvittu monia toimia. Toiminnassa on ollut mukana lukuisia eri toimijoita, jotka toimivat aina oman lainsäädäntönsä mukaan. Yhteistyöstä on sovittu tilanteen mukaan erilaisissa verkostoissa ja tarvittaessa on käytetty virka-apua. Nyt asetettu työryhmä jatkaa rajoilla tapahtuvan viranomaisyhteistyön koordinaatiota koronaepidemian torjunnassa.

Yhteistyöryhmän tehtävä ja toimikausi määritetään tarkemmin asettamispäätöksessä. Toimeenpano säilyy toimivaltaisilla viranomaisilla, mutta yhteistyöryhmä varmistaa, ettei mikään tilanne epidemian torjumiseksi rajanylityspaikoilla jää huomiotta.

Valtioneuvosto

Euroopan komissio arvioi Suomen julkista taloutta

Euroopan komissio julkisti keskiviikkona 20. toukokuuta raportin Suomen ja muiden EU-maiden julkisen talouden tilasta. Samalla komissio antoi ehdotuksensa maakohtaisiksi suosituksiksi.

Komission kevätpaketti sisältää myös arvion siitä, miten jäsenmaat täyttävät julkisen talouden alijäämä- ja velkakriteerit. Paketti on osa talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa, jossa koordinoidaan jäsenmaiden talous- ja finanssipolitiikkaa.

Valtioneuvosto

Puolustuskiinteistöjen valmisteluhankkeen ohjausryhmässä esillä valiokuntakuulemiset sekä hankkeen tavoitteiden toteutumisen seuranta

Puolustuskiinteistöjen valmisteluhankkeen ohjausryhmän kymmenennessä kokouksessa ma 18.5. käsiteltiin puolustus- ja hallintovaliokuntien kuulemista hankkeesta. Kuulemisia käytiin ensimmäisen kerran 14.5. ja ne jatkuivat molemmissa valiokunnissa 19.5.

Kokouksessa hyväksyttiin esitys hankkeen tavoitteiden toteutumisen seurannasta. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden 2021 alkaen asiakaskokemuksen, varautumisen ja toimitilakustannusten osalta. Seurannan mahdollistavat toimenpiteet toteutetaan vuoden 2020 aikana. Edellä mainitun lisäksi hanketoimisto valmistelee 2-3 konsernitason tavoitetta hankkeen hyötyjen arvioimiseksi, jotka esitellään ohjausryhmälle.

Hanketoimisto valmistelee kuvauksen hankkeen työskentelymallista syksylle 2020. Kuvauksessa huomioidaan muutostarpeet työskentelymallille, mikäli hallituksen esitys hyväksytään suunnitellussa aikataulussa. Työskentelymallin kuvausta käsitellään kesäkuun ohjausryhmässä 15.6.

Valtioneuvosto

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa kokouksessaan 20. toukokuuta.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta totesi, että hallitusohjelman mukainen poikkeusolojen määritelmä täyttyy ja taloudessa vallitsee poikkeuksellinen suhdannetaantuma. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa valtioneuvostolle poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa hallitusohjelman mukaisesti.

Pääministeri Marinin hallitusohjelma sisältää mekanismin poikkeuksellista suhdannetilannetta varten. Mekanismin tarkoituksena on osaltaan turvata talouspolitiikan kykyä reagoida taloustilanteen edellyttämällä tavalla. Mekanismi mahdollistaa enintään miljardin euron lisäyksen kertaluonteisiin menoihin.

Hallitus päätti 8. huhtikuuta aloittaa poikkeusolojen mekanismin käyttöönoton valmistelun. Osana valmistelua valtiovarainministeriö pyysi Suomen Pankilta ja kolmelta tutkimuslaitokselta kokonaisarviot suhdannetilanteesta ja poikkeuksellisten olojen määritelmän täyttymisestä. Tutkimuslaitokset ovat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos ja Pellervon taloustutkimus.

Suomen Pankin ja taloudellisten tutkimuslaitosten kesken vallitsee yksimielisyys siitä, että kyseessä on poikkeuksellinen suhdannetaantuma Suomessa, euroalueella sekä maailman taloudessa. Laitosten arviot perustuvat viime aikoina julkaistuihin ennusteisiin sekä laskelmiin covid-19-epidemian taloudellisista vaikutuksista.

Näiden arvioiden ja oman tilanneanalyysinsä perusteella valtiovarainministeriö toteaa, että Suomessa vallitsee hallitusohjelman määritelmän mukainen poikkeuksellinen suhdannetaantuma, mikä puoltaa poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa hallitusohjelman mukaisesti.

Valtioneuvosto