HUS suosittelee D-vitamiinilisää ikääntyneille ja erityisryhmille koronavirusepidemian aikana

D-vitamiini vaikuttaa ihmisen immuunipuolustukseen tehostamalla vastustuskykyä. Lisääntyvässä määrin on saatu tietoa, D-vitamiinin puutoksen ja koronaviruksen aiheuttaman vakavan keuhkoinfektion yhteydestä.

D-vitamiinilisän kansallinen suositus normaalioloissa 18-75-vuotiaille on lokakuusta maaliskuuhun 10 mikrogrammaa vuorokaudessa ja yli 75-vuotiaille ympäri vuoden 20 mikrogrammaa vuorokaudessa.

HUS suosittelee D-vitamiinilisää koronavirusepidemian aikana kaikille yli 70-vuotiaille ja ympärivuorokautisessa hoidossa asuville aikuisille 20 mikrogrammaa vuorokaudessa. Lisäksi aikuisille tummaihoisille suositellaan 20 mikrogrammaa vuorokaudessa, koska tummaihoisten iho kehittää tyypillisesti vähemmän D-vitamiinia kuin vaalea iho. Kaikille edellä mainittuihin ryhmiin kuuluville, joiden painoindeksi (BMI) on yli 30, suositellaan hieman isompaa eli 50 mikrogramman annosta vuorokaudessa, koska ylipainoon liittyy suurempi D-vitamiinilisän tarve.

”Vaikean koronavirustaudin riski kasvaa yli 70-vuotiailla. Tämän vuoksi suosittelemme koronavirusepidemian aikana D-vitamiinilisää jo 70-vuotiaille sekä erityisryhmille kansallista suositusta korkeampaa annosta”, sanoo apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.

Vastaavia suosituksia ovat antaneet Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen ja amerikkalainen asiantuntijaorganisaatio (American Institute of Medicine). “Juuri julkaistuissa tutkimuksessa brittitutkijat suosittelevat, että myös Englannissa otetaan käyttöön nykyisiä annoksia suuremmat suositukset”, kertoo ylilääkäri ja endokrinologi Camilla SchalinJäntti.

D-vitamiinia syntyy iholla UV-valon vaikutuksesta. Suomessa on riittävästi auringonvaloa D-vitamiinisynteesiin maaliskuusta lokakuuhun. D-vitamiinia saadaan myös ravinnosta, esimerkiksi maidosta ja rasvaisesta kalasta. Erityisessä D-vitamiinipuutteen riskissä Suomessa ovat tummaihoiset, ylipainoiset, ikääntyneet ja ympärivuorokautisessa laitoshoidossa olevat.

HUS

Epäonnistunut kotoutuminen maassamme ja Covid19-taudin leviämisen hillitsemisen haasteita

Olemme viime päivinä saaneet seurata miten Helsingin nopeasti muuttunut korona-tilanne huonompaan suuntaan on puhuttanut julkisuudessa. Valtion johto on jopa uhkaillut taas poikkeusoloilla mikäli hommiin ei ryhdytä rivakasti tartuntojen leviämisen estämiseksi. Helsinkiin saatiinkin sitten paljon lisää uusia tiukennuksia sosiaalisen kanssakäymisen vähentämiseksi, jotta leviäminen saataisiin kuriin. Loppupelissä vastuu taudin leviämisen vähentämisestä on kuitenkin jokaisella yksilöllä itsellään.

Moni voi jo kokea ankaraa korona-väsymystä ja pitää hallituksen valitsemaa tiukkaa korona-linjaa kovasti perusoikeuksia polkevina ja asioihin liiallisena puuttumisena. Nurinaa on kuulunut sieltä täältä sekä yrittäjien, että yksilöiden riveistä. Olemme kuitenkin vielä todella kaukana todella tiukoista toimista. Muualla maailmassa on ollut käytössä rajoituksia joihin esimerkiksi meidän lainsäädäntö ei ylipäätään taivu, ei sen enempää normaalioloissa kuin poikkeusoloissa. Olkaamme siis tyytyväisiä, että meistä ainakin yritetään huolehtia vaaran keskellä parhaalla mahdollisella tavalla. Joka puolella tämäkään ei välttämättä toteudu.

Väestön keskuudessa on paljon niitäkin, jotka suhtautuvat koko tautiin aika neutraalisti eivätkä ole niin kovin huolissaan. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että siihen suhtauduttaisiin välinpitämättömästi tai piittaamattomasti. Ei vaan nähdä syytä paniikkiin ja osataan myös luottaa maamme viranomaisiin. Sitten on myös niitä yksilöitä jotka eivät syystä tai toisesta kykene luottamaan viranomaisiin tai julkiseen valtaan. Taustalla voi olla omia negatiivista kokemuksia tai vaikka syrjäytymistä. Liikkeellä on myös paljon virheellistä tietoa ja valitettavasti myös monet poliitikot ovat pahentaneet asiaa omalla populistisella käytöksellään valjastaessaan kansanterveyden härskisti oman kannatuksensa pönkittämiseksi. Myös lukuisat salaliittoteoreetikot ovat saaneet koronasta nostetta itselleen.

On erittäin haastavaa yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi ylipäätään saada ihmiset ymmärtämään, että kyse on erittäin vakavasta uhkasta. Etenkin kun se uhka on niin tolkuttoman pieni, että sitä ei silmällä voi ihminen edes itse havaita. Pikku-Covid on kuin mikäkin näkymätön kummajainen josta kaikki mediat varoittelevat taukoamatta, josta valtiovalta antaa käskyjä haitata elinkeinoelämää vakavasti, josta tulee seuraamaan massiivista inhimmillistä kärsimystä talouden romahtaessa, jne. Jos Pikku-Covid olisi pommin kokoinen ja aiheuttaisi yhtä näkyvää ja välitöntä jälkeä yhteiskunnassa voisi ehkä myös ne kaikkein skeptisimmät yksilöt yhteiskunnassa hahmottaa olemassa olevan vaaran paremmin.

Lööpeissä on ollut esillä myös tartuntojen leviäminen erityisesti maahanmuuttajaväestön keskuuteen ja, että tilanne oli sama myös keväällä. Ilmiö on myös muualla Euroopassa samantyyppinen. Varmasti tämän taustalta löytyy monenlaisia syitä. Kulttuurierot ja asumisolot voivat osaltaan selittää tätä, mutta se kielitaidon puute näkyy olevan myös yksi keskeinen tekijä. Julkisuudessa on nyt esimerkiksi kerrottu miten kaupungit Uudellamaalla ovat satsanneet tiedottamisen osalta eri maahanmuuttajaryhmille. Taisi olla painettua teksti ainakin parillakymmenellä eri kielellä. Lisäksi on selvinnyt myös, että monilla näillä ryhmillä on se oma edustaja tai yhteyshenkilö viranomaisiin. Tällaisen yhteyshenkilön kautta on sitten myös saatu tätä tietoa näille ihmisille koronan leviämisen estämisen toimista maassamme.

Tällainen ilmiö ja käytäntö johon on ajauduttu olosuhteista johtuen on erittäin vakava epäkohta maahan kototutmisen näkökulmasta. Kaikkien täällä elävien ihmisten tulisi hallita ainakin toinen kotimainen kieli myös, jotta pärjäisivät aidosti yhteiskunnassamme. Nyt meillä on käsillä vakava terveyteen liittyvä uhka, josta osa väestöstä ei ole välttämättä ensinkään kärryillä, että miten pitäisi toimia ja miksi. Entäpä jos maatamme yhtäkkiä uhkaisi jokin vakava luonnonkatastrofi tai vaikka sotilaallinen selkkaus? Kaikki kielitaidottomat jäisivät taas ikäänkuin heitteille ja vaille informaatiota miten tulee toimia kriisitilanteessa. Riittävän kielitaidon hankkimiseksi on toki ollut satsauksia, jotta näin ei pääsisi käymään. Mutta pääsispä nyt kuitenkin ja silloin jokin on pahasti pielessä ja tämä tulee hoitaa kuntoon. Näin ei voida jatkaa.  Toki kaiken uuden oppimisessa on vastuu viimekädessä yksilöllä itsellään.

Intian Lääketieteellisen tutkimuksen neuvosto (ICMR) pitäytyi jo kesäkuussa kannassaan hydroksiklorokiinin käyttösuosituksissa estolääkkeeksi hoitohenkilökunnalle Covidi19-tartunnan riskin minimoimiseksi

ICMR päätyi kesällä pitäytymään suosituksessaan ja hyväksyi samalla hydroksiklorokiinin käytön estolääkkeenä Covid19-taudin kohdalla Intiassa tehtyjen omien tutkimukset nojalla. Lääke on aiemmin ollut hyväksyttynä käyttökohteena vain malarian ja muutaman muun sairauden hoidossa. WHO keskeytti silloin omat kliiniset kokeensa hydroksiklorokiinin mahdollisuuksista taudin hoidossa erinäisten negatiivisten löydöstään johdosta.

Hydroksiklorokiinin hyödyistä ja haitoista on riidelty alan ammattilaisten keskuudessa siitä saakka kun Covid19-tauti rantautui globaaliksi pandemiaksi. Lääketieteellisiä tutkimuksia on vilahdellut julkisuudessa monestakin eri näkökulmasta ja yksi joka sai Intian terveysviranomaisten villat pystyyn oli esillä lääketieteellisessä julkaisussa The Lancetissä, jossa lääke lytättiin tylysti ja vissiin vähän heppoisin perustein. Heidän julkaisemassaan tutkimuksessa hydroksiklorokiinista väitettiin mm. että lääkkeellä ei ollut mitään merkittävää suotuisaa vaikutusta covidin hoidossa ja, että se aiheutti sydämen rytmihäiriöitä.

ICMR kuittasi ja ampui alas tämä huolen sillä, että ennaltaestävään tarkoitukseen lääkkeen kerta-annos on huomattavan matala, joka lisää sen turvallisuutta. Lisäksi lääkettä on tarkotettu käytettäväksi etupäässä Covid-taudin etulinjassa lyöskentelevien lisäsuojaamiseen tartunnalta. Tästä todettiin vielä, että siihen astisista tutkimuksissa tartuntariski oli pienentynyt 80% prosentilla. Esiin nostettiin huolestuneena myös kysymys monen arvostetussa lääketieteen julkaisussa esillä olleen tutkimuksen hutiloidusti kasatusta datasta.

ICMR totesi myös, että hydroksiklorokiinin käyttö ja vaiktus tulee huomioida olosuhteiden mukaan ja, että lääkkeen vaarallisuutta on liioiteltu. Perusteluina kerrottiin, että sairaalahoitoa vaativa henkilöllä lääkeannos on paljon korkeampi kuin ennaltaestävästi käytettynä. Lisäksi silloin pitää huomioida myös esim. potilaan ikä ja mahdolliset muut perussairaudet.

Intia on kulkenut omia polkujaan pandemian hoitamisessa päättäessään jo varhaisessa vaiheessa ottaa käyttöön kaikki mahdolliset apuvälineet Covid19-taudin nujertamiseksi. He ovat myös onnistuneet siinä erinomaisesti ja tulevat jatkamaan hydroksiklorokiinin suosittamista etulinjassa työskentelevien suojan parantamiseksi tartuntoja vastaan, kunnes jokin tehokkaampi lääke ilmestyy markkinoille.

Indian Times

Riita Covid19-taudin hoidon ympärillä Yhdysvalloissa jatkuu – Joukko lääkäreitä on julkisesti puoltanut Hydroksiklorokiinin käyttöä toimivana lääkkeenä

Joukko lääkäreitä, jotka kuuluvat America’s Frontline Doctors – järjestöön ovat astuneet julkisuuteen videotiedotteella kertoakseen havainnoistaan miten Covid19-tautia heidän mielestään voidaan hoitaa, etenkin taudin aikaisessa vaiheessa hyvin tuloksin.

He korostavat videolla tautiin liittyvien rajoitusten ja pelon ilmapiirin olevan jopa enemmän haitaksi, kun itse virus. He ovat myös kohdanneet vastusta ja vaikeutta saada omaa ääntään kuuluville omassa työssään Covid19-tautia vastaan saaduista hyvistä kokemuksista, jolla voidaan pelastaa enemmän ihmishenkiä.

Lastenlääkäri Robert Hamilton Kaliforniasta on erittäin huolissaan rajoitusten negatiivisista vaikutksista lapsiin ja nuoriin. Hän korostaa myös, että lapset heidän tietojen perusteella sairastavat taudin lievemmin ja, että lapset eivät ole se ryhmä, joka niin herkästi levittää virusta eteenpäin. Hän toteaa lisäksi, että vain harva lapsi on menehtynyt tähän tautiin. Rajoitusten ja pelon aiheuttamat taloudelliset ja sosiaaliset haitat voivat olla paljon luultua pahemmat kuin itse tauti.

Tohtori Stella Immanuel, lääkäri perusterveydenhuollon puolelta Teksasista kertoo hoitaneensa praktiikallaan viimeisten kuukausien aikan yli 350 Covid19-tautiin sairastunutta potilasta menettämättä yhtäkään. Joukossa on ollut monenlaisia riskiryhmäläisiä iäkkäistä astmapotilaisiin ja kaikki ovat selvinneet taudista hengissä. Hän kertoo myös, että hän on asettanut koko praktiikan henkilökunnan ennaltaestävälle miedolle Hydroksiklorokiinilääkitykselle lääkkeessä olevan estävän mekanismin takia. Hän kertoo henkilökunnan käyttävän ainoastaan kasvomaskeja hoitaessaan Covid19-potilaita ja, että kukaan henkilökunnasta ei ole sairastunut. Hänellä on ennestään paljon kokemusta Hydroksiklorokiinin käytöstä, koska hän on saanut lääkärin koulutuksen Länsi-Afrikassa, Nigeriassa missä hän on aiemmin hoitanut paljon malariapotilaita samaisella lääkkeellä.

Tohtori Immanuel on lisäksi erittäin vihainen siitä, että akateemisissa tutkimuspiireissä on takerruttu lääkkeen haittavaikutksiin sydänsairaiden kohdalla, joille lääke voi olla riski. Hän haastaa kovin sanoin koko tämän tiedekunnan sanomalla: ”Oletteko itse koskaan hoitaneet yhtäkään Covid19-potilasta? Oletteko nähneet heidän pelkonsa vastaanotolla, kun silmistä näkyy se kuolemanpelko? Oletteko kuulleet heidän epätoivoisesti valittavan, kun eivät pysty hengittämään?” Hän sanoo, että tämän hulluuden on loputtava ja, että hän ei halua ihmisten kuolevan, koska on olemassa toimivia lääkkeitä, joilla hoitaa ihmisiä. Hän on hyvin tuohtunut tutkijapiirien ymmärtämättömyydestä miltä lääkäreistä tuntuu kun ihmisiä kuolee niin paljon, kun eivät ohjeistuksien vuoksi saa käyttää olemassa olevia lääkkeitä, kun heidän tutkimukset ja vertaisarvioinnit etenevät niissä piireissä niin pohjattoman hitaasti. Etulinjassa olevien lääkärien osaamista ja tietoa ei tahdota oikein ottaa vastaan. Hän pitää tätä tutkijoiden toimintaa epäeettisenä, koska ihmisiä kuolee joka päivä tähän tautiin samalla kun tiedepiireissä vaan tutkitaan ja pohditaan asioita kuukaudesta toiseen.

Paikalla on useita lääkäreitä kertomassa Hydroksiklorokiinin käytöstä, tehdystä tutkimuksista ja siitä suureksi paisuneesta julkisesta keskustelusta kyseisen lääkkeen ympärillä Yhdysvalloissa, jonka sävy on täynnä vastakkainasettelua, pois vedettyjä tutkimuksia, poliittista peliä ja mielivaltaisiksi koettuja rajoitteita apteekeille olla myymättä tätä lääkettä ihmisille lääkärien määräyksestä huolimatta. He kertovat, että kyseessä on kuitenkin turvalliseksi todettu yli 60-vuotta käytössä ollut lääke. Lisäksi he kertovat havainneensa, että tutkimukset joissa Hydroksiklorokiini todettiin vaaralliseksi oli pitoisuudet milligrammoissa tehdyissä kliinisissä kokeissa todella korkeita suhteessa käytössä oleviin suosituksiin. He toteavat myös, että tutkimustietoa on saatavilla todella paljon jo vanhastaan, jos vaan haluaa perehtyä aiheeseen tarkemmin.

Kansalaisaloite 5G-verkon käyttöönoton lykkäämiseksi

Joukko lääkäreitä on tehnyt kansalaisaloitteen 5G-verkon käyttöönoton lykkäämisestä, jotta mahdolliset terveyshaitat ehdittäisiin selvittää nykyistä perusteellisemmin.

He perustelevat asiaa tarkemmin mm. olemassa olevien raja-arvojen ylittymisillä ja mahdollisilla terveyshaitoilla.

”Meitä ympäröivän säteilyn määrä on jo ylittänyt Sveitsin, Itävallan, Belgian, Italian, Kiinan, Venäjän ja muutaman muun maan säteilyviranomaisten sallimat ohjearvot sekä Euroopan neuvoston suositukset. Säteily alkaa olla sillä tasolla, että sydämentahdistimet ovat vaarassa.”

Liikaasateilya

Ministeriöt perustivat yhteistyöryhmän koordinoimaan koronaepidemian torjuntaa rajaylityspaikoilla

Hallitus linjasi 13. heinäkuuta kirjallisessa menettelyssä ministeriöiden yhteisestä työryhmästä, joka huolehtii terveysturvallisuudesta rajanylityspaikoilla.

Hallitus varautuu matkustajamäärien kasvuun rajanylityspaikoilla, ja päätöksen tavoitteena on tartuntatautitilanteen mahdollisimman tehokas torjunta liikenteen vilkastuessa.

Tartuntatautilain 7 pykälän mukaisesti tartuntatautien torjunnan yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta sekä valtakunnallinen terveydenhuollon häiriötilanteisiin varautuminen ja näiden tilanteiden johtaminen kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle.

Tämän mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriö asettaa välittömästi viranomaistyöryhmän, jonka tavoitteena on varmistaa viranomaisten ja eri toimijoiden saumaton yhteistyö koronaepidemian torjumisessa rajanylityspaikoilla.

Työryhmän jäseninä ovat sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi ainakin sisäministeriö, ulkoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, aluehallintovirasto, liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä Finavia. Yhteistyöryhmän työhön osallistuvat myös asianomaisen rajanylityspaikan kunnan ja aluehallintoviranomaisen tartuntatautien torjunnasta vastaavat edustajat sekä Lappeenrannan lentoasema soveltuvin osin.

Sosiaali- ja terveysministeriö laatii suunnitelman maahantulopisteiden terveysturvallisuuden varmistamiseksi ja johtaa työtä suunnitelman toteuttamiseksi. Kukin ministeriö viranomainen ja muu toimija vastaavat suunnitelman toimeenpanosta oman toimialansa ja toimivaltansa perusteella. Perhe- ja peruspalveluministeri johtaa ministereiden välistä yhteistyötä.

Koronapandemian yhteydessä rajoilla on tarvittu monia toimia. Toiminnassa on ollut mukana lukuisia eri toimijoita, jotka toimivat aina oman lainsäädäntönsä mukaan. Yhteistyöstä on sovittu tilanteen mukaan erilaisissa verkostoissa ja tarvittaessa on käytetty virka-apua. Nyt asetettu työryhmä jatkaa rajoilla tapahtuvan viranomaisyhteistyön koordinaatiota koronaepidemian torjunnassa.

Yhteistyöryhmän tehtävä ja toimikausi määritetään tarkemmin asettamispäätöksessä. Toimeenpano säilyy toimivaltaisilla viranomaisilla, mutta yhteistyöryhmä varmistaa, ettei mikään tilanne epidemian torjumiseksi rajanylityspaikoilla jää huomiotta.

Valtioneuvosto

Onko pelisäännöt kaikille samat?

Senaatintorilla järjestettiin 3.6.2020 mielenosoitus rasismia vastaan, johon osallistui yli 3000 henkilöä. Mielenosoittajia nähtiin myös marssimassa ympäri Helsinkiä. Ne kesäkuussa voimaan astuneet koronasta johtuvat kokoontumisrajoitukset max. 50:n henkilön määrästä ei nyt oikein toteutuneet. Meille on toki julkisuudessa kerrottu, että tapahtumia ja kokoontumisia voidaan järjestää tietyin edellytyksin myös jopa 500:lle osallistujalle.

Edellisenä päivän 2.6.2020 järjestettiin Helsingissä myös mielenosoitus. Se oli hallitusta vastaan järjestetty mielenosoitus. Tapahtuman järjestäjä Pontus Söderblom kertoi, että tapahtumaa koski max. 50:n hengen kokoontumisrajoitus.

Molemmat tapahtumat olivat ihan tavallisia mielenosoituksia, mutta jostain syystä koronarajoituksia sovellettiin eri tavalla. Senaatintorillakin oli poliittisia aktiiveja ottamassa kantaa asioihin. Siellä nähtiin mm. Vasemmistonuorten puheenjohtaja Liban Sheikh puhujakorokkeella pitämässä puhetta. Tapahtuma itsessään oli tietenkin hyvän asian puolesta. Syrjintä on aina yhtä ikävää. Kyseinen tapahtuma vaikutti vaan niin kovin poliittiselta.

Onhan Vasemmiston ja myös monien muidenkin puolueiden jäsenet jalkautuneet kaduille osoittamaan mieltään rasismia vastaan hyvin aktiivisesti, etenkin viimeisin viiden vuoden ajan. Tässä herääkin kysymys, että ollaanko siellä aidosti jonkun asian puolesta ottamassa kantaa, vai vaan hakemassa puolueille näkyvyyttä?

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi sunnuntaina 31.5.2020 tarkennetut ohjeet kokoontumisrajoituksista, jossa myös kerrottiin niistä järjestelyistä joiden puitteissa voidaan järjestää yli 50:n hengen kokoontumisia ja tapahtumia. Vastuu hygieniaohjeiden noudattamisesta näkyy olevan tilaisuuden järjestäjällä. Aluehallintovirasto edellyttää näiden tilaisuuksien osalta, että annettuja ohjeita noudatetaan:

”Yli 50 ja enintään 500 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa on mahdollista järjestää erityisjärjestelyin. Aluehallintovirastot ovat asettaneet tällaisten kokousten ja tilaisuuksien järjestämisen ehdoiksi sen, että kokoontuminen järjestetään noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 14.5.2020 antamaa ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemisestä. Yli 500 hengen yleisötilaisuudet ovat kiellettyjä 31.7. asti.”

”Tilaisuuden järjestäjä vastaa tapahtuman toteuttamisesta niin, ettei tautitilanne pahene.”

African AntiRacist Society järjesti myös rasismin vastaisen n. 30:n osallistujan mielenosoituksen pari päivää myöhemmin 5.6.2020 Pasilan poliisitalon edessä. He halusivat mm. osoittaa tällä solidaarisuutta kansainväliselle afrikkalaisyhteisölle. Samalla he avasivat keskustelua poliisin kanssa kokemastaan pelosta koskien Suomessa esiintyvää etnistä profilointia.

Heidän pelkoonsa poliisia kohtaan on monen kansallismielisen helppo samaistua. Poliisi on toiminut syrjivästi aika ajoin myös kansallismielisiä kohtaan ryhmänä. Ennakkoluuloja on monenlaisia yhteiskunnan eri kerrostumissa. Samoin on myös monenlaista syrjintää. Nyt on otsikoissa ympäri maailman ”Black Lives Matter”. Yhteiskuntaamme pesiytynyt identiteettipolitiikka myös osaltaan ruokkii näitä ilmiöitä. Samoin näkyy myös ruokkivan itsekkyyttä, kun unohdettiin koronarajoitukset Senaatintorilla.

Miten näin pääsikin käymään?

ECDC:n mukaan rajojen sulkeminen ei estä viruksen leviämistä

Yle kertoi, että oli selvittänyt mm. miten Euroopan unionin tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC ohjeistaa jäsenmaita purkamaan rajoituksia. Ohjeistus on ollut nihkeän varovaista, koska Covid19 taudista ja sen käyttäytymisestä tiedetään vielä kovin vähän.

Sieltä on luotu lähinnä jonkinlainen mittausjärjestelmä jäsenmaiden käyttöön perustuen saatavilla oleviin tilastoihin, joilla eri maat voivat seurata toisten tautitilanteen kehittymistä.

Jäsenmaiden johtajat kuitenkin kaipaavat sitä tutkittua tietoa päätöstensä tueksi, ettei tauti leimahda uudestaan rajoitusten purkamisen yhteydessä. Antamassaan ohjeistuksessa ECDC on painottanut, että muita maita leimaavia ratkaisuja ei suositella. Yle oli päässyt haastattelemaan keskuksen epidemiologia Josep Jansania, ja hän viittasi tuolla leimaamisella esillä olleeseen ehdotukseen liikennevalojärjestelmästä, jossa maat saisivat värin tartuntatautitilanteen mukaan.

Esiin nousi myös kysymys rajojen sulkemisen vaikutuksista tartuntoihin. Tähän Jansan kommentoi, että:

”Emme ole saaneet mitään tieteellistä näyttöä siitä, että rajojen sulkeminen estäisi viruksen leviämistä.”

Olisikohan nyt viimein aika ruveta etsimään sitä tieteellistä näyttöä tästä? Ihan vaikka olemassa olevasta materiaalista, joka on nyt syntynyt globaalin lock-downin yhteydessä kun maat suojautuivat Covid19 taudin räjähdysmästä leviämistä vastaan. Alkuun pääse näppärästi vaikka aloittamalla Grönlannista, joka sulki yhteiskuntansa järein ottein heti epidemian alkumetreillä. Tauti saatiin siellä nopeasti kukistettua ja vasta siinä vaiheessa, kun pääsivät rajoitusten purkamisessa niin pitkälle, että avasivat jälleen lentoliikenteen ulkomaailmaan, eli avasivat rajansa ulkomaailmalle, tuli heti pari uutta tartuntaa tuliaisina ulkomailta muutama päivä sitten.

Lähteet: Yle, Wordometers

Madagaskar satsaa luonnonmukaiseen yrttiuutteeseen taistelussa Covid19 tautia vastaan.

Madagaskarin presidentti Andry Rajoelina yrittää saada Covid-Organics nimistä luonnonlääkkettä viralliseen testaukseen, jotta yrittiuute hyväksyttäisiin laajempaan käyttöön. Myös WHO edellyttää tätä ja on esittänyt huolensa testaamattoman yrtin mahdollisesti aiheuttamista haittavaikutuksista. WHO tekee aktiivista yhteistyötä lukuisien rokotevalmistajien kanssa saadakseen mahdollisimman nopeasti markkinoille rokotteen suojaamaan tautia vastaan.

Madagaskar on saanut apua yrttiuutteen tulevassa testaamisessa Etelä-Afrikan hallitukselta. Kyse on vanhastaan tunnetusta lääkekasvin uutteesta, jota saadaan Artemisia annuasta, eli Kesämarunasta. Sitä on käytetty jo pidempään esim. malarian hoidossa.

Kiinalaiset tutkivat kasvin käyttömahdollisuuksia jo 1960-luvulla. Kesämarunan käyttöä malarian hoidossa alettiin tutkia lähemmin vasta myöhemmin, koska tarvittiin korvaava lääke tehonsa menettävien synteettisten malarialääkkeiden tilalle. Malariassa alkoi ilmetä resistenssiä synteettisiä lääkkeitä kohtaan. Kesämarunan lääkinnällisiä ominaisuuksia tutkittiin myös SARS-epidemian aikana mahdollisena hoitona tautia vastaan.

Kiinalainen tutkija Tu Youyou sai lääketieteen Nobelin palkinnon 2015, kun oli onnistunut eristämään aktiivisen yhdisteen artemisiinin kesämarunasta. Artemisiina hyödynnetään nykyisin malarian hoidossa. Tu Youyou oli yksi kolmesta hankkeessa mukana olleesta tutkijasta.

Amazing Polly

rfi

Hölmölän valmistautuminen uhkiin – Kaikki hoidettu ainakin paperilla hyvin

Sipilän hallitus tilasi vuonna 2017 ulkoisen arvioinnin maamme terveydenhoidon tilasta ja valmiudesta. Oli tarkoitus löytää kipupisteet ja kehitettävät kohdat. Arvio tilattiin WHO:lta ja siinä oli mukana nippu keskeisiä ministeriöitä viranhaltijoineen yhteistyössä lukuisien ulkomaalaisten asiantuntijoiden kanssa. Myös THL oli projektissa vahvasti mukana omalla asiantuntemuksellaan. Porukkaa oli vetämässä Ruotsin puolelta Anders Tegnell.

Arviointiryhmän suosituksiin nousi Suomelle kehittää toimintoja etenkin kansainvälisten terveysmääräysten osalta. Tärkeänä pidettiin myös, että ”One Health” -ajatukseen satsattaisiin enemmän kansallisen lainsäädännön tasolla, lisäresursseilla ja kehittämällä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. One Health korostaa etenkin ravinnon turvallisuutta, sekä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien riskejä kansanterveydelle. Hanketta oli koordinoimassa Turvallisuuskomitea.

Turvallisuuskomitealle on sittemmin myös ollut tarkoitus raportoida säännöllisesti kuinka uudistukset ja varautuminen ovat edistyneet eri ministeriöissä. Turvallisuuskomitea on kokoontunut säännöllisesti ja mukana on mm. ollut jokaisesta ministeriöstä valmiuspäällikkö vuoden 2017 päivitetyn turvallisuusstrategian mukaisesti. Yhteistyö ulottuu läpi koko yhteiskunnan kaikkiin viranomaisiin, kuntiin, aluehallintovirastoihin ja kansalaisjärjestöihin. Varautumista olisi siis tarkoitus yhdessä tehdä ja harjoitella myös tulevaa varten.

Turvallisuusstrategian johtoajatus on, että varautumisessa pyritään reagoinnin sijaan ennakointiin, joka edellyttää hiljaisten signaalien havaitsemista. Olisikohan WHO:n pitänyt silloin tammikuussa kuiskailemalla huhuilla, että vaaraa pukkaa / kannattaa varautua – pöpöjä mahdollisesti tulossa? Vähän alkaa tuntumaan siltä.

Turvallisuusstrategiasta selviää, että  valmiuslaissa on kirjattuna varautumisvelvollisuus jokaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Turvallisuustrategiassa mainitaan myös, että kunkin ministeriön ”kansliapäällikön vastuulla on huolehtia ministeriön ja sen hallinnonalan yleisestä turvallisuudesta sekä varautumisesta. Viimekätinen vastuu varautumisesta ja sen johtamisesta on viranomaisilla”.

Näitä asioita siis kuuluisi valmistella, ennakoida ja treenata, että poikkeusoloissa homma toimisi kuin rasvattu.

Turvallisuuskomitea on selvästi koko maan hallinnon jonkinlainen yhteistyöelin, jolla pitäisi olla sekä tilannekuva, että homma hanskassa. Toimii lisäksi Valtioneuvoston alaisuudessa.

Kuinka ihmeessä tällaista olemassa olevaa organisaatiota ei otettu käyttöön heti alluvuodesta, kun niitä ensimmäisiä hiljaisia signaaleja rupesi kuulumaan Wuhanista, että jotain on tekeillä? Mitä virkaa tällaisella organisaatiolla on, jos sitä ei tiukan paikan tullen haluta käyttää? Kokouksia olisi varmasti voitu muuttaa järjestettäväksi vaikka joka päivälle.