Käytetäänkö koronapandemiaa härskisti hyväkseen verukkeena viedä EU:a kohti liittovaltiota?

Saksa aikoo näköjään pontevasti lähteä edistämään heinäkuun ensimmäinen alkavalla puheenjohtajakaudellaan monenlaisiin selityksiin vedoten koronapandemiaan näennäisesti kytketyn elvytysrahaston läpi viemistä EU:ssa. Samalla monelta suunnalta kuuluu, että pandemian aikaisten rajoitusten vaikutukset ovatkin olleet pelättyä lievempiä ja, että pörssikurssitkin ovat taas olleet nousussa.

Ne Euroopan maat, jotka ovat noudatttaneet leväperäistä talouskuria jo pitkään ovat toki taloudellisesti ahtaalla ja koronapandemia ainoastaan nosti tämän paremmin julkisuuteen. Monilla Euroopan valtioilla on jo pidemmältä aikaväliltä päässyt kertymään todella paljon velkaa ja tähän kytkeytyy vahvasti EKP:n pitkään jatkunut hyvin matala korkopolitiikka, sekä markkinoille tasaisesti syydetty raha elvytyksen nimissä sitä enter-painiketta painamalla. Näppärää. – Varmaan jokainen meistä haluaisi vastaavanlaisen enter-painikeen? Ei tarvitsisi elää niukkuudessa tai tehdä töitä, kun voisi elää ikuisesti velaksi.

Tähän keskuspankkien tekemään ”enter-painike” – elvytykseen on päädytty vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, jotta lukuisat silloin huonosti talouttansa hoitaneet pankit ja yritykset eivät olisi menneet konkurssiin. Valitettavasti tuo rahaa tyhjästä luovaa enter-painike on keskuspankkien alaista yksinoikeutta ja sekä otetut velat, että korot tulee maksaa niille joskus takaisin.

Valtion kyky suoriutua maksuista vaati verotuloja. Eli mitä enempi joku painaa tätä taikapainiketta sitä enempi jossain päin maailmaa jonain päivänä revitään valtion toimesta kansalaisten selkänahasta niitä veroja. Tässä on myös yksi syy yritysten häipymiselle Suomesta halvempien tuotantokustannusten maihin.

Nyt tapetilla oleva Euroopan vakausmekanismi, jota lobbataan hyvin vahvasti näköjään nyt Saksan toimesta koronan aiheuttamaan tilapäiseen talousahdinkoon tuskin tilapäisenä tukimuotona vaatisi EU:lle verotusoikeutta sen rahoittamiseksi.

Valtiolle on annettu verotusoikeus, jotta kansan perusoikeudet saadaan turvattua. Sitä varten koko ajatus valtiosta on ylipäätään katsottu tarpeelliseksi. Miksi tulli- ja kauppaunionille yhtäkkiä halutaan antaa verotusoikeutta, ellei kyse olisi liittovaltion perustamisesta? Olisihan yhteiset vastuut veloista loistava ratkaisu niin monen velkaantuneen valtion mielestä. Voisi vaan jatkaa sitä velaksi elämistä vailla huolta huomisesta, kun muut hoitaisivat laskun.

Saksa näkyy nyt myös selvästi olevan taloudellisesti ahtaalla ja moni saksalaispankki on myös monen raskaasti velkaantuneen Euroopan maan velkojen takaajana. Lisäksi on olemassa hyvin konkreettinen uhka siitä, että koko euroalue on tullut tiensä päähän Saksan perustuslakituomioistuimen päätöksen takia.

Saksan perustuslakituomioistuin antoi toukokuun alussa päätöksen koskien Saksan keskuspankin Bundesbankin tekemiä arvopaperiostoja, jotka liittyvät Euroopan keskuspankin (EKP) osto-ohjelmaan. Päätöksessä todettiin osan arvopaperiostoista olleen lainvastaisia ja antoi EKP:lle kolme kuukautta aikaa korjata puutteet osto-ohjelmassa. Asia ei liity maaliskuussa käynnistyneeseen pandemiaan liittyvään osto-ohjelmaan vaan kyse on vuonna 2012 julkistetusta OMT-ohjelmasta. Sen tarkoituksena on ollut tarkoitus tukea Euroopan kriisimaita antamalla keskuspankeille mahdollisuus ostaa pulaan joutuneiden velkakirjoja.

Saksan perustuslakituomioistuin on siitä asti epäillyt tämän toiminnan lainmukaisuutta ja rupesi selvittämään asiaa. EU:n tuomioistuin on ollut sitä mieltä, että tämä EKP:n valtionlainojen osto-ohjelma on kuitennin periaatteessa ollut lain mukainen. Saksan perustuslakituomioistuimen nyt tekemä päätös voi kuitenkin vastaisuudessa pakottaa Bundesbankin vetäytymään näistä velkakirjojen ostoista.

Lieneekö tämä päätös syynä siihen, että Saksassa on nyt kova hoppu saada talouden elvytyspaketti jo heinäkuussa maaliin?

Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti muutama päivä sitten Saksan tavoitteiksi 1.7.2020 alkavalla puheenjohtakaudella Saksan vievänsä Euroopan ulos talouskriisistä satsaamalla viherpolitiikkaan ja digitalisaation edistämiseen ja, että työn alla oleva elvytyspaketti on osa tätä kokonaisuutta. Liittokansleri Merkelin Saksan liittopäivillä pitämässään puheessa oli esillä myös tarve saada muut jäsenmaat ymmärtämään kiireen ja kompromissien tarpeen. – Kenen näkökulmasta nämä ovat tarpeen onkin jo sitten ihan toinen juttu.

Suomessa Perustuslakivaliokunta on kertonut hallitukselle, että nyt työn alla oleva vakausmekanismi on riidassa Suomen perustuslain ja EU:n perussopimuksen kanssa. Lisäksi heidän kannanotoissaan on todettu tämän vaativan laajaa kansalaisten yhteistä näkemystä asiasta. – Eli kansanäänestystä. Suuri valiokunta, Vihreiden Satu Hassin johtamana, ehti hiljattain jo ikäänkuin kävellä näiden tehtyjen huomioiden yli, samoin kuin edellinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni. Se kenen ehdotuksesta valtioneuvosto päätyi jokin aika sitten vaatimaan tämän vakausmekanismin tiimoilta erään käydyn keskustelun salaamista on myös oma lukunsa.

Yle, IS

Lobbaako Saksa itselleen Suomesta uutta maksajaa?

Yhdysvallat on ilmoittanut vähentävänsä huomattavan määrän sotilaita Saksasta. Syy tähän on, että Saksa on Yhdysvaltojen mukaan velkaa NATO:lle suuria summia jo pidemmältä ajalta ja, että tästä on seurannut mittava hintalappu myös Yhdysvalloille.

Tilanne lienee Saksan osalta erittäin kriittinen, koska Saksan liittotasavallan puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer (CDU:n puheenjohtaja) katsoi tarpeelliseksi korostaa Saksalais-Suomalaisen yhteisen puolustuksen tärkeydestä Euroopalle vieraskynäkirjoituksessa, joka julkaistiin hiljattain Helsingin Sanomissa.

Myös Yle :llä kerrottiin hiljattain tästä Saksan tukalasta tilanteesta. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kerrottiin sanoneen Yhdysvaltojen puolittavan amerikkalaissotilaiden määrän Saksassa yli viidestäkymmenestä tuhannesta 25.000:en sotilaaseen, johtuen hintavasta ylläpidosta.

Presidentti Trump oli sanonut, että nykyisissä järjestelyissä ei ole järkeä koska:

”– Saksa on kykenemätön maksamaan velkojaan. He ovat olleet kykenemättömiä jo vuosia ja ovat velkaa Natolle miljardeja dollareita, jotka heidän on maksettava. Me suojelemme Saksaa, ja he eivät maksa velkojaan.”

Suomella on myös vanhastaan kokemusta sotilaallisesta yhteistyöstä Saksan kanssa.

Tämän silloisen yhteistyön seurauksena meinasi silloin suomalaisille käydä varsin huonosti, kun Saksa kiristi Suomea jatkamaan sotaa Neuvostoliittoa vastaan viivytellen tilattujen viljatoimitusten toimittamisessa Suomen silloisena ainoana kauppakumppanina sodan keskellä. Oli tosi hilkulla, että ei tullut taas isompi nälänhätä maahan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö peräänkuuluttaa lisää julkista keskustelua finanssipolitiikan kiemuroista ja niiden tulevista vaikutksista Suomelle

Aihe nousi ajankohtaiseksi tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Politiikan toimittajien välisessä eilen järjestetyssä etätapaamisessa. Covid19 tauti poikkeusoloineen on jo nyt velkaannuttanut valtiota huikean paljon, eikä kukaan oikein tunnu osaavan vastata siihen kysymyksen, että millä velka joskus maksetaan pois. – Vai maksetaanko? Ja mitä siitä silloin seuraisi?

Julkisuudessa on väläytelty vaihtoehtoa, jossa velat ikäänkuin annettaisiin anteeksi ja, että tämän toivotaan sitten pelastavan maailmanmarkkinat isommalta konkurssilta. Velan mukana kulkee kuitenkin käsikädessä aina se korko, joka kuitenkin tulisi maksaa kustannuksena lainan antajalle saadusta lainan summasta.

Sellaista, kuin ”ilmaista rahaa”, ei ole olemassakaan. Jopa sen nk. ikuisen lainan kustannuksiin kuuluu korkojen maksaminen.

Nyt keskuspankit syytävät jo lainoja markkinoille jopa miinusmerkkisellä korolla. – Eli ikäänkuin sponssaavat pikkasen, että velkaa haluttaisiin helpommin ottaa vastaan. Entäs sitten, kun korot jonain päivänä nousevat vaikka kymmeneen, viiteentoista tai jopa kahteenkymmeneen prosenttiin? Käykö silloin niin, että ylivelkaantuneet valtiot lyödään polvilleen yksi toisensa jälkeen kaikista hyvistä aikeista ja tämän hetken pilvilinnoista huolimatta?

Verkkouutiset kertoi presidentti  Sauli Niinistön kommentoineen eilen asiasta aika huolestuneeseen sävyyn:

”- Vähän askarruttaa se, mihin tilanteeseen me päädymme parin-kolmen vuoden päästä ei vain Suomessa, vaan globaalissa finanssitaloudessa. Minusta se on aihepiiri, jota vähän vältellään.”

Tasavallan presidentti nosti haastattelussa myös esiin, että hallituksella on yhteisvastuu tekemistään päätöksistään. Ehkä ihan aiheellinen muistutus, koska nyt tehtävät finanssipoliittiset ratkaisut tulevat vaikuttamaan monien sukupolvien päähän niin hyvässä kuin pahassa.

Etätapaamisen eri keskustelunaiheista kerrottiin myös Tpk:n omilla sivuilla.

Sielläkin toistui tasavallan presidentin huoli nykyisen velkataakan kasvusta ja siitä tavasta miten siihen on tähän asti vastattu keskuspankkien ja hallituksen toimesta:

”- Ei voi olla niin, että tyhjästä tehdään lisärahaa ja samalla sitten se upotetaan velkajärjestelyin tyhjään. Ja tämän vuoksi minusta on syytä käydä kyllä keskustelua siitä, että miten tuo luottamus silloin säilytetään ja mitä sen vuoksi olisi tehtävä.

– Minä en keksi mitään muuta parempaa, kuin palaamista aika, sanoisinko, perinteiseen talousajatteluun. Tämä tarkoittaa tarkkaa taloustoimintaa ja ennen kaikkea sitä, että hyvä syntyy työstä ja tuotannosta”

Näin ihan maallikon näkökulmasta asiaa pohtien nousee väistämättä mieleen yksi kysymys ylitse muiden, jos päädytään houkuttelevalta kuullostavaan ratkaisuun saada ns. velat anteeksi. Kuka tai mikä taho tällä järjestelyllä tulee tienaamaan; kenelle korkotuotot tulevat sitten ikuisesti menemään näistä tulevista mahdollisista ikusuuslainosta? – Koska joku tienaa aina.

Ketkä tässä maassa todellisuudessa elävät jossain mielikuvitusmaailmassa? – Demarit vai Persut?

Pääministeri Sanna Marin moitti Perussuomalaisia eduskunnan kyselytunnilla kovin rumasti 4.6.2020. Kyselytunnilla käytiin keskustelua EU:n Komission rahankeruu ehdotuksesta yhteiseen vakausmekanismiin koronakriisin kurittamille maille Euroopassa.

Perussuomalaiset nostivat pitkin kyselytuntia puheenvuoroissaan esiin huolensa mm. siitä, että suomalaisten verovaroja lapattaisiin taas muiden jäsenvaltioiden velkojen kattamiseen niinkuin esimerkiksi Kreikan tukipakettien kanssa kävi. Lisäksi Perussuomalaiset nostivat esiin, että Komission nyt julkaisema ehdotus tulee olemaan seuraava askel kohti Liittovaltiota.

Tämä on asia josta silloin aikanaan jäsenyyden kansanäänestyksen yhteydessä ei julkisuudessa keskusteltu ollenkaan.

Lisäksi todettiin, että komission ehdotus olisi unionin perissopimuksen vastainen.

Perussuomalaiset kysyivät myös keskustelun loppupuolella hallitukselta, että ovatko he edes isänmaan asialla, kun haluavat niin hanakasti lappaa miljardeja lisävelanotolla Euroopan muille jäsenvaltioille tämän minkälie tukimekanismin kautta, josta nyt on alkamassa jäsenmaiden väliset neuvottelut.

Päämisteri Sanna Marin vastasi närkästyneen oloisesti tähän, että:
”Hallitus on isänmaan asialla.”

Hän jatkoi vielä toteamalla isänmaan edun olevan sitä, että Eurooppa toipuu tästä koronakriisin aiheuttamasta shokista mahdollisimman pienin vaurioin. Hän piti tärkeänä sitä, että Eurooppaan saadaan investointeja. Lopuksi hän vielä painottaen uudestaan sanoi tämän nimenomaan olevan sitä isänmaan etua.

Tämän jälkeen hän sivalsi Perussuomalaisia ihmetellen Perussuomalaisten keskustelussa olleiden puheenvuorojen sisältöjä toteamalla, että: ”Mielestäni ne kuvaavat maailmaa joka ei ole maailma, jossa tällä hetkellä olemme.”

Pääministeri Marin jatkoi vielä sanomalla, että Perussuomalaisten kyselytunnilla kuvaamat asiat kertoivat hänen mielestään aivan muusta kuin missä pääministeri Marinin mielestä olemme.

Päämnisteri Marin siis puhui Euroopan jaloille nostamisesta velkarahalla Suomen etuna. Sitä perinteistä mantraa Suomesta vientivetoisena maana viljeltiin myös taas viljalti yhtenä keskeisenä perusteena ruveta kaatamaan taas ämpäritolkulla Euroja Euroopan muiden maiden velkojen kattamiseksi.

Suomi on vientivetoinen maa siinä missä kaikki muutkin maailman valtiot.

Sitä kutsutaan kaupankäynniksi ja nykyisin myös markkinataloudeksi ja sen idea perustuu vaihtotaseen balanssin ylläpitämiseen. Muuten tulisi paha valuuttakato – loppusi rahat, jos vaan harjoitettaisiin pelkkää tuontia. Jos halutaan ostaa vaikka appelsiineja Etelästä, niin pitää joko myydä jotain, että on millä ostaa. Tai sitten pitää käydä vaihtokauppaa. Ja tätä tekee ihan koko maailma, eikä Suomi ole siinä millään lailla uniikissa asemassa. Toki toimiva vienti on hyväksi Suomen kansantaloudelle, mutta mitäpä jos vaikka vaihdettaisiin suuntaa ja kaikenmaailman halpatuontikrääsän sijaan ruvettaisiin satsaamaan  vaihteeksi vientiin vaikka Kiinaan tuonnin sijasta.

Koko kyselytunnin hallitus oli siis eniten huolissaan Euroopan toipumisesta ja näihin talkoisiin ainakin erityisesti Demarit näkyvät nyt hamuavan suomalaisten rahoja. Me olemme jo joutuneet ottamaan jättivelat ihan omiin nimiin koronakriisin elvytystoimiin. Jokainen valtio maailmassa joutuu tekemään vastaavanlaisia toimia. Ainoastaan Suomessa maan istuva hallitus tuntuu jostain nyrjähtäneestä syystä olevan sitä mieltä, että juuri Suomen kansan pitäisi maksaa myös naapureidensa laskut ottamalla miljardeja lisää velkaa kaiken muun päälle kustantamaan tämäkin typeryys. Ihan kuin Euroopan maiden tarve tehdä hankintoja vastaisuudessakin loppuisi kuin seinään, mikäli Suomesta ei taas vipata lisää rahaa loputtomaan kankkulan kaivoon. Vienti rullasi ennen unionin jäsenyyttä, ja EU ei todellakaan ole ainut alue maailmassa jonne tuotteita voi myydä. Aina löytyy uusia kauppakumppaneita. Sitäpaitsi ei pidä koskaan pistää kaikkia munia samaan koriin.

Koko kyselytunnin ajan etenkin demariministerit korostivat Euroopan tärkeyttä selviytyä koronakriisin aiheuttamasta shokista. Samalla muualla maailmassa itsenäisten valtioiden johtajat satsaavat kaikkensa oman maansa ja kansansa selviytymiseen. Demarit näyttävät nyt olevan kovin aatteensa sokaisemia, kun ”isänmaan etu” heidän kirjassaan tarkoittaakin etupäässä Eurooppaa. Teknisesti ottaen tässä on aikamoinen ristiriita ja moraalisesti tämä ei kestä lähempää tarkastelua, koska laskun kaikesta maksaa kuitenkin Suomen kansa.

Kumpaankohan maailmaan kansa itse samaistuu? Demareiden vai Perussuomalaisten? Etenkin kun tulee laskun takaisin maksun aika.

Euroopan komissio arvioi Suomen julkista taloutta

Euroopan komissio julkisti keskiviikkona 20. toukokuuta raportin Suomen ja muiden EU-maiden julkisen talouden tilasta. Samalla komissio antoi ehdotuksensa maakohtaisiksi suosituksiksi.

Komission kevätpaketti sisältää myös arvion siitä, miten jäsenmaat täyttävät julkisen talouden alijäämä- ja velkakriteerit. Paketti on osa talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa, jossa koordinoidaan jäsenmaiden talous- ja finanssipolitiikkaa.

Valtioneuvosto

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa kokouksessaan 20. toukokuuta.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta totesi, että hallitusohjelman mukainen poikkeusolojen määritelmä täyttyy ja taloudessa vallitsee poikkeuksellinen suhdannetaantuma. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa valtioneuvostolle poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa hallitusohjelman mukaisesti.

Pääministeri Marinin hallitusohjelma sisältää mekanismin poikkeuksellista suhdannetilannetta varten. Mekanismin tarkoituksena on osaltaan turvata talouspolitiikan kykyä reagoida taloustilanteen edellyttämällä tavalla. Mekanismi mahdollistaa enintään miljardin euron lisäyksen kertaluonteisiin menoihin.

Hallitus päätti 8. huhtikuuta aloittaa poikkeusolojen mekanismin käyttöönoton valmistelun. Osana valmistelua valtiovarainministeriö pyysi Suomen Pankilta ja kolmelta tutkimuslaitokselta kokonaisarviot suhdannetilanteesta ja poikkeuksellisten olojen määritelmän täyttymisestä. Tutkimuslaitokset ovat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos ja Pellervon taloustutkimus.

Suomen Pankin ja taloudellisten tutkimuslaitosten kesken vallitsee yksimielisyys siitä, että kyseessä on poikkeuksellinen suhdannetaantuma Suomessa, euroalueella sekä maailman taloudessa. Laitosten arviot perustuvat viime aikoina julkaistuihin ennusteisiin sekä laskelmiin covid-19-epidemian taloudellisista vaikutuksista.

Näiden arvioiden ja oman tilanneanalyysinsä perusteella valtiovarainministeriö toteaa, että Suomessa vallitsee hallitusohjelman määritelmän mukainen poikkeuksellinen suhdannetaantuma, mikä puoltaa poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa hallitusohjelman mukaisesti.

Valtioneuvosto

Koronakriisi uhkaa Nepalille elintärkeitä rahalähetyksiä – haastattelussa suurlähettiläs Pertti Anttinen

Koronakriisi vähentää siirtolaisten rahalähetyksiä kotimaihinsa. Nepalissa yli puolet kotitalouksista on riippuvaisia ulkomailta tehdyistä rahalähetyksistä ja rahalähetykset vastaavat yli neljäsosaa maan bruttokansantuotteesta. Haastattelimme Suomen Nepalin suurlähettilästä Pertti Anttista koronakriisin vaikutuksista rahalähetyksiin Nepalissa.

Kuinka paljon rahalähetysten arvioidaan vähentyneen Nepalissa koronakriisin vuoksi?

Nepalin talous on yksi eniten rahalähetyksistä riippuvaisista talouksista maailmassa. Rahalähetykset muodostivat noin 26 prosenttia maan bruttokansantuotteesta vuonna 2019 – eli noin 8,64 miljardia Yhdysvaltojen dollaria. Maailmanpankki arvioi, että rahalähetykset voivat pudota tänä vuonna 14 prosenttia, eli määrällisesti noin 1,2 miljardia dollaria.

Tarkkoja arvioita ulkomailla työskentelevien nepalilaisten määrästä ei ole. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan ulkomailla työskenteleviä nepalilaisia arvellaan olevan jo pelkästään Malesiassa, Qatarissa, Saudi-Arabiassa, Arabiemiirikunnissa ja Kuwaitissa yhteensä noin 1,5 miljoonaa. Suurin osa nepalilaisista siirtotyöläisistä, mahdollisesti noin 3–4 miljoonaa, työskentelee kuitenkin Intiassa. Koska maiden raja on avoin, tarkkoja lukumääriä ei voida esittää. Nyt uusien työntekijöiden värvääminen ulkomaille on pysähdyksissä ja monen ulkomailla työskentelevän nepalilaisen työsopimus on vaarassa.

Miten rahalähetysten väheneminen näkyy tavallisen nepalilaisen arjessa?

Useimmat nepalilaiset siirtotyöläiset ovat kotoisin alueilta, joissa työtilaisuuksia on vähän. YK arvioi, että jopa 56 prosenttia nepalilaisista kotitalouksista on ainakin osittain riippuvainen rahalähetyksistä ja niillä on merkittävä vaikutus kotitalouksien taloudellisen kestävyyden ylläpitämisessä. Rahalähetykset tukevat perheiden perustoimeentuloa, niillä rahoitetaan koululaisten koulussa käyntiä ja osa investoidaan esimerkiksi lisämaahan tai pienyritystoimintaan.

Voiko koronakriisi tehdä pitkäaikaisen tai jopa pysyvän loven siirtolaisten rahalähetyksiin?

Tämä riski on olemassa. Paljon riippuu siitä, miten suuri ja pitkäkestoinen vaikutus koronaepidemialla on maailman talouteen ja erityisesti niihin maihin, joissa nepalilaisia siirtotyöläisiä on eniten. Jos maailmantalous kuitenkin elpyy nopeasti, niin myös rahalähetysten tason notkahtaminen voi jäädä lyhytaikaiseksi.

Onko maan hallitus tai kansainvälinen yhteisö reagoinut rahalähetysten vähenemiseen ja vaikeutumiseen? Miten ongelmaan voisi ylipäänsä vaikuttaa?

Kansainvälinen yhteisö on reagoinut monin tavoin koronakriisiin. Esimerkiksi Maailmanpankki on neuvotellut 29 miljoonan dollarin apupaketin Nepalille. Euroopan unionin kokonaispaketti on noin 75 miljoonaa euroa, joka sisältää sekä meneillään olevien ohjelmien varojen uudelleen suuntaamista että uutta rahaa. Myös monet muut avunantajat, Suomi mukaan luettuna, ovat uudelleen suunnanneet olemassa olevaa rahoitusta meneillään olevien hankkeiden sisällä.

Monien nepalilaisten odotetaan palaavan takaisin Nepaliin esimerkiksi Persianlahden alueelta työtilaisuuksien vähentyessä. Tänä vuonna helmikuun puolenvälin ja maaliskuun lopun välillä, ennen kuin kansainväliset lennot keskeytettiin, arviolta 67 000 nepalilaista siirtotyöläistä ehti palaamaan takaisin kotimaahansa. Jatkossa olisikin erittäin tärkeää, että palaajille löytyisi työtä Nepalissa ja tähän sekä Nepalin hallituksen että avunantajien tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Valtioneuvosto

Uuden ilmasto- ja energiastrategian valmistelu käynnistyy

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla käynnistetään Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian valmistelu. Strategia valmistellaan koordinoidusti keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kanssa, jota ympäristöministeriö koordinoi ja joka valmistelee taakanjakosektorin toimet. Strategian sisältö valmistuu kesällä 2021 ja annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.

Työ pohjaa hallitusohjelmaan, jonka mukaan strategiaa ja ilmastosuunnitelmaa päivitetään siten, että hiilineutraaliuden edellyttämä päästövähennystaso vuodelle 2030 saavutetaan. Ratkaisuja arvioidaan niiden vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta sekä alueelliset erot ja työllisyysvaikutukset huomioon ottaen.

Strategia sisältää mm. kaikki kasvihuonekaasupäästöt (päästökauppasektori ja taakanjakosektori) ja nielujen aikaansaamat poistumat (maankäyttösektori). Siinä ovat mukana myös EU:n energiaunionin viiden pilarin mukaiset tarkastelut (vähähiilisyys ml. uusiutuva energia, energiatehokkuus, energiamarkkinat, energiaturvallisuus sekä TKI-toimet), ilmastonmuutokseen sopeutuminen, energia- ja kasvihuonekaasutaseet sekä kattavat vaikutusarviot valitusta politiikkatoimen kokonaisuudesta (Sova, tasa-arvo, kansantalous, valtiontalous sekä sosiaaliset ja alueelliset vaikutukset).

Strategian skenaariot lasketaan EU:n hallintomallin raportointitavan mukaisesti vuoteen 2040 saakka. Päähuomio kiinnitetään EU:n vuodelle 2030 asettamien ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiseen ja hallitusohjelman hiilineutraalius 2035 -tavoitteeseen. Strategian valmistelussa otetaan huomioon vielä komissiolta kesällä 2021 tulevat säädösehdotukset vuoden 2030 tavoitteiden tiukentamisesta.

Strategiatyössä otetaan huomioon myös eri ministeriöissä tehtävä sektorikohtainen selvitystyö. Näitä ovat esimerkiksi toimialojen vähähiilisyystiekartat (TEM), Turvetyöryhmä (TEM), Rakentamisen hiilijalanjälkityö (YM), fossiilittoman liikenteen tiekartta (LVM) ja verotyöryhmät (VM).

Strategian valmisteluun asetetaan epävirallinen taustaryhmä, jossa on keskeisten ilmastoasioita käsittelevien ministeriöiden edustus. Työstä järjestetään sidosryhmien kick off -tilaisuus kesän jälkeen.

HIISI-selvitys tuottaa tutkittua tietoa strategian valmistelun tueksi

Strategiatyön tueksi käynnistetään VN TEAS -taustaselvitys. Sen koordinaattorina toimii Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy partnereinaan Suomen ympäristökeskus (Syke), Luonnonvarakeskus (Luke), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Pellervon taloustutkimus (PTT). Selvityksen ohjausryhmä piti tutkijoiden kanssa ensimmäisen kokouksen 29.4.2020.

Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) -hanke palvelee tutkimus- ja selvitystarpeita sekä ilmasto- ja energiastrategian että keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelussa. Hanke tuottaa myös tarvittavia tieteellisiä tietoja ja analyyseja, joita hyödynnetään EU:n hallintomalliasetuksen mukaisessa raportoinnissa (ns. edistymisraportit) ja EU:lle toimitettavan kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman päivityksessä.

Hanke tuottaa sekä laskennallisia että laadullisia analyysejä uusien ilmasto- ja energiapoliittisten toimien vaikutuksista eri päästösektoreille, toimialoille, ihmisille, ympäristölle ja luonnolle. Uusien politiikka- ja muiden ohjauskeinojen tavoitteena on varmistaa oikeudenmukainen ja kestävä siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2035 mennessä.

Hanke pyrkii osallistamaan mahdollisimman laajasti eri sidosryhmiä ja kansalaisia sekä viestimään monipuolisesti hankkeen tuloksista ja analyyseistä ja siten lisätä ymmärrystä ja hyväksyttävyyttä eri toimijoiden ja kansalaisten keskuudessa uusille ilmasto- ja energiapoliittisille toimille.

Valtioneuvosto

Rajat auki – Virolaisten pitää päästä töihin

Hallitus tiedotti tänään koronaepidemian rajoitusten asteittaisesta höllentämisestä, että yhteiskunnassa päästäisiin vihdoin vähän normaalimpaan arkeen kiinni. Ihmiset kaipaavat vapauksiaan ja yrittäjät mahdollisuutta välttyä täydelliseltä talouden tuholta.

Kyllähän asiat kuulostivat hallituksen tiedotustilaisuudessa päällisin puolin hienoilta ja hyviltä, ja voisivat Suomessa jopa toimia strategiana päästä pikkuhiljaa Covid19-taudista kokonaan eroon, talouden toimeliaisuutta samalla tukien. Mutta, kun se EU:n ”unelma” taas jo rupesi näköjään heti hämärtämään hallituksen kykyä hyvään harkintaan ja laajemman kokonaiskuvan ymmärtämiseen seurausten osalta kansallisvaltioille nimeltä Suomi.

Sisäministeri Maria Ohisalon vastaus virolaistoimittajan kysymykseen kiteytti hienosti millä tasolla hallituksessa ylipäätään mennään tällä hetkellä. Kysymys koski Viron kansalaisten mahdollista työmatkaliikennettä suljetun rajan yli Suomeen. Ohisalo sanoi kansanterveysuhkaan liittyen, että virolaisten duunareiden pitäisi Suomen puolelle tultaessa ”ikäänkuin noudattaa niitä karanteeneja”. Mitä ihmettä?! Ikäänkuin…? Joko niitä karanteeneja pitää noudattaa tai sitten ei.

Mitä järkeä koko tässä touhussa ylipäätään on, jos ensin omaa kansaa pidetään tiukoissa karanteeneissa ja rajoituksia on ollut ties minkälaisia ja sitten heti kättelyssä lähdetään avaamaan myös Suomen rajoja henkilöliikenteelle muun kuin sen aivan välttämättömän yli. On sanomattakin selvää, että tällä touhulla saadaan tauti jälleen leviämään lisää. Tämä taas tarkoittaa sitä, että oma kansa on kohta taas uudestaan viikkoja jossain karanteeneissa.

Suomessa suunnitellaan edelleen ne ruusunpunaiset lasit silmillä pandemian hoitamista ”ikäänkuin” yhteistyössä EU:n kanssa. Avataan rajoja samaan tahtiin naapurimaiden kanssa sitä mukaa kun kuvitellaan, että uskalletaan lähteä kokeilemaan. Lopputuloksesta ei kuitenkaan ole mitään takeita ja kaikki toimet perustuu ennusteisiin ja oletuksiin tulevasta. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen painotti tällaista samantahtista rajojen avaamista naapureiden kanssa ja Suomessa ollaan taas välittömästi eturintamassa tottelemassa.

Hallitukselta tuntuu unohtuvan joka käänteessä, että Suomi on edelleen itsenäinen valtio ja, että maahan on nyt jo jatkettu kansanterveysuhkan johdosta poikkeusoloja. Silloin ei pidä miettiä muiden maiden asioita. Silloin ei myöskään pidä tanssia ulkopuolisten pillin mukaan.

Toki tässä yritetään kovasti uskotella kansalle, että kansanterveys turvataan tällaisella toiminnalla ja, että samalla huomioidaan talouden realiteetit konkurssiaallon edessä.

Siinä se onkin yrittäjillä haastetta koittaa pitää firma pystyssä, kun hallitus lähti valitsemalleen linjalle: ”Ensin höllennetään ja sitten kiristetään, ja sitten taas höllennetään ja kiristetään”

Tätähän se käytännössä tulee olemaan jos lähdetään siitä, että tautia ei edes asioita yrittää nujertaa kokonaan pois. Ja kun kerran rajoja aiotaan myös ruveta avaamaan kesken pandemian, niin se seuraava tautihuippu tulee sieltä aivan varmasti. Sitten taas saa yrittäjät lyödä lappua luukulle Suomessa, kun yhteiskunta joudutaan taas sulkemaan. Sen sijaan, että käytettäisiin järkeä ja suojattaisiin oma talous ja tuotanto kansanterveyden ohella halutaan kumartaa kohti Brysseliä niin syvään kuin mahdollista jälleen kerran.

Ministerit toistelivat tiedotustilaisuudessa useamman kerran, että entiseen ei ole paluuta, että edessämme on uusi normaali, jota kohti ollaan menossa.

Se uusi normaali ei voi olla loputonta rajojoitteiden purkua ja tiukennusta, sitä ei kestä sen enempää talous kuin mielenterveydeyskään.

Uusi normaali on itsenäinen Suomi ilman Euroopan Unionin jäsenyyttä. Se on tulevaisuutta ja tervettä ajattelua. Euroopan kansat eivät tule kääntämään toisillensa selkäänsä ja he tulevat aina pitämään yhtä tavalla tai toisella. Mutta poliittisesta projektista nimeltä EU tullaan luopumaan, koska se puuttuu järjestelmällisesti kansallisvaltioiden perusoikeuksiin itse päättää omista asioistaan. Tämän lisäksi sen tähän astinen hintalappu ylläpitää on ollut järkyttävä.

Miksi testaaminen on tärkeää Covid19 taudin leviämisen estämisessä?

Covid19 on erittäin herkästi tarttuva maailmanlaajuiseksi levinnyt tauti ja siitä tiedetään vielä varsin vähän. Se tappaa ihmisiä herkemmin kuin tavallinen kausi-influenssa. Tähän mennessä siitä tiedetään sen itävän nielussa ja levittäen jo ihan sairastumisen alkuvaiheissa tartuntaa iloisesti ympäristöönsä mikäli vaan saa mahdollisuuden. Lukuisat ihmiset sairastavat taudin oireettomana.

Suomessa ja ympäri Euroopan on saatu seurata otsikoista miten tauti on niittänyt paljon riskiryhmässä olevia vanhuksia. Tämän taustalla yhtenä lisätekijänä lienee myös pitkään jatkuneen leikkauspolitiikan seuraukset terveydenhoidolle, ainakin Suomessa.
Liian pieni testauskapasiteetti ja puutteellinen suojavarustus ovat varmasti myös taustalla olevia syitä.

Paljon vähemmälle huomiolle on jäänyt työikäisten ja perusterveiden ihmisten kuolleisuus tähän tautiin. Etenkin Italiassa tiedetään yksin lääkäreitä kuolleen Covid19 tautiin yli 50. Suomessakin on uutisoitu lukuisisista tavallisista työikäisistä ihmisistä, jotka ovat sairastuneet tautiin mutta myös toipuneet siitä. Kaikkien viesti tuntuu olleen sama: ”Ihan hirveä tauti, noudattakaa rajoituksia ja ohjeita”.

Suomessa on vielä testattu varsin suppeasti ihmisiä tartunnan osalta. Syitä tähän on varmasti monia alun pienestä testauskapasiteetista alkaen. Lähinnä selvästi oireilevia ja kriittisillä aloilla olevia henkilöitä on testattu tähän mennessä ja ohjattu karanteeniin tuloksen ollessa positiivinen. Kaikki ne lukuisat oireettomana taudin sairastavat henkilöt ovat jokainen siis potentiaalinen koronalinko, jos eivät halua tai ymmärrä noudattaa ohjeita.

Sana ”jokainen” saa ihan uuden ulottuvuuden jos tarkastelemme asetelmaa esim. Italian tilanteen osalta, jossa tauti pääsi riistäytymään käsistä.

Italian tilanne 16.4.2020:
Tartunnat yhteensä – 165.155 henkilöä
Tautiin menehtyneet – 21.645 henkilöä
Taudista toipuneet – 38.092 henkilöä
Aktiiviset tapaukset – 105.418 henkilöä
Sairaalassa olevien määrä – 3079 henkilöä

Aktiiviset tapaukset tarkoittaa kaikkia niitä, jotka tällä hetkellä sairastavat ja siis myös tartuttava tautia eteenpäin. Osa näistä ihmisistä on sairaalahoidossa ja loput kodeissaan potemassa karanteenioloissa. Tämän päivän luvuista sairaaloiden ulkopuolella on Italiassa reilut 100.000 ihmistä sairaana tällä hetkellä. Mikäli Italiassa olisi lepsuiltu rajoitustoimien kohdalla olisi tuossa reilun 100.000:n sairastavan joukossa monta potentiaalista ymmärtämätöntä tai piittaamatonta koronalinkoa mahdollisesti viipottamassa vapaasti kaupungilla. Pahimmassa tapauksessa yksi ihminen ehtii levittää tartuntaa jopa tuhansiin ihmisiin.

Tästä syystä tarvitaan rajoituksia, testaamista, eristämistä ja tautiketjujen loppuun seuraamista. Näillä eväillä Grönlanti on saanut taudin pois omasta maastaan ja Islanti seuraa tiukasti perässä samoilla menetelmillä Grönlannin vanavedessä. Kumpikaan maa ei edes vielä aio purkaa rajoituksia vaikka Grönlannissa on jo nolla tartuntaa ja Islannissa enää kourallinen verrattuna esimerkiksi moniin Euroopan maihin. Pelaavat näköjään tiukasti varman päälle. Talouden näkökulmasta tarkasteltuna molemmat maat tulevat saamaan yhteiskunnan oman maan sisällä suht. ripeästi auki jälleen. Silloin tulee varmaan myös paljon pienempi maakohtainen ”korona-konkurssi”.

Suomen tilanne 16.4.2020:
Tartunnat yhteensä – 3.369 henkilöä
Tautiin menehtyneet – 75 henkilöä
Taudista toipuneet – 1.700 henkilöä
Aktiiviset tapaukset – 1.594 henkilöä
Sairaalassa olevien määrä – 76 henkilöä