Merimies-Unioni: Merimiesliitot tuomitsevat Huoltovarmuuskeskuksen ilmoituksen antaa taloudellista tukea Ruotsin ja Viron lipun alla oleville aluksille

Merimiesliitot tuomitsevat Huoltovarmuuskeskuksen ilmoituksen antaa taloudellista tukea Ruotsin ja Viron lipun alla oleville aluksille (M/s Galaxy / Ruotsin lippu ja M/s Megastar / Viron lippu).

Samaan aikaan suomalaisia matkustajalaivoja on pysäytetty satamiin Helsingissä ja Maarianhaminassa. Niillä työskentelevät lähes 2 500 suomalaista merimiestä ovat lomautettuja.

– Tämä on käsittämätön päätös Huoltovarmuuskeskukselta ja Suomen valtiolta.

– On väärin, että Suomen valtio tukee Ruotsin ja Viron lipun alla olevia matkustaja-aluksia, kun niiden tilalle voidaan ottaa liikennöimään välittömästi suomalaiset matkustaja-rahtialukset, merenkulun kolme ammattiliittoa ovat suivaantuneita.

Tällä hetkellä Helsinkiin on pysäytetty Suomen lipun alla olevat Viking Linen M/s Gabriella ja M/s Mariella ja Tallink Siljan M/s Silja Serenade sekä Maarianhaminassa Viking Linen M/s Rosella.

– Suomalaiset veronmaksajat laitetaan maksamaan tukea nyt Ruotsin ja Viron lipun alla oleville aluksille, kun nämä valtiot voivat tukea itse omaa merenkulkuaan, mikäli haluavat rahdin kulkevan korona-epidemiasta huolimatta omiin maihinsa.

– Huoltovarmuuskeskuksen päätös tarjota taloudellista tukea Ruotsin ja Viron lipun alla oleville aluksille pitää perua. Helsingistä Viroon voi alkaa liikennöidä joko M/s Gabriella, M/s Mariella tai M/s Silja Serenade. Maarianhaminassa nyt tyhjän panttina makaavan M/s Rosellan voisi siirtää ajamaan rahtia esimerkiksi Turun ja Tukholman välille.

Merimiesliitot edellyttävät, että Huoltovarmuuskeskus peruuttaa välittömästi päätöksensä tukea ulkomaalaisia aluksia. Liitot edellyttävät Huoltovarmuuskeskukselta pikaista ratkaisua.

SMU

Onko Saudeilla konkurssi edessä? – Raakaöljyn kysyntä romahtamassa kesken pahimman hintakilpailun

Saudi-Arabia käynnisti öljyn hintasodan lisäämällä tuotantoa, kun eivät päässeet sopuun Venäjän kanssa OPEC:in tuotantokapasiteetin pienentämisestä hiljattain. Samaa temppua on kokeiltu jo aiemmin vuosina 2014-2016 ja se todettiin jopa Saudien itsensä toimesta jo silloin huonoksi ideaksi. Nyt koronakriisin aikaan se on Saudien kannalta täysin pystyynkuollut ajatus. Saudeilla tulee kestämään rahkeet arviolta 2 vuotta, kun taas Venäjä pärjäisi pienemmillä raakaöljyn myyntituloilla helposti sen 10 vuotta.

Saudi-Arabian kruunuprinssin Mohammed bin Salmanin (MbS) on myös ollut vaikeuksissa saada maan öljy-yhtiötä Aramco IPO:ta listattu pörssiin. Taustalla on vanhat synnit, kuten Saudien taipumus rahoittaa terrorismia, epäselvyydet Jamal Khashoggin murhan ympärillä, sota Jemeniä vastaan ja yleinen ilmapiirin muuttuminen Yhdysvalloissa. Saudeilla ei enää ole samaa tukea Yhdysvalloilta ja Yhdysvaltain kongressi painostaa nyt presidentti Trumpia mm. hyväksymään viimeinkin NOPEC:in (No Oil Producing and Exporting Cartels Act’)

Saudit tulevat mitä ilmeisimmin häviämään hintasodan joka tapauksessa ja se tulee omalta osaltaan muuttamaan maailmanmarkkinoiden valtatasapainoa etenkin Lähi-Idässä, jossa Venäjällä on vahvaa jalansijaa mm. Syyrian ja Iranin kautta.

Saudi-Arabiassa on myös paljon tyytymättömyyttä ilmassa.

Shiiataustaisia toisinajattelijoita on mahdollisesti teloitettu hiljattain heidän yrittäessään ajaa maahan demokraattisempia oloja jo vuodesta 2011 alkaen rauhanomaisin mielenosoituksin. Kyse on osin alaikäisistä toisinajattelijoista maan öljyrikkaassa Itäisessä Provinssissa. Lisäksi maassa on käynnissä huima valtataistelu ja tulossa lienee vaalit, jossa MbS tähtää maan viralliseksi hallitsijaksi kuninkaan tilalle. MbS on jo pidätyttänyt muutamia kilpailijoita lähipiiristään varmistaakseen omat mahdollisuutensa vanhan ja dementoituneiden kuninkaan syrjäyttämiseksi.

Samaan aikaan öljyn kulutus on romahtanut maailmalla. Eurooppaa sulkeutuu koronan edessä ja kaikki energiakulutus vähenee radikaalisti. Myös lentoliikenne ja kaikki muu matkustaminen on laskenut minimiin ja myös lentopolttoaineen kysyntä on romahtanut maailmalla. Markkinat eivät vedä nyt tarjolla olevaa raakaöljyn ylituotantoa. Lisäksi monet suuret eurooppalaiset öljynjalostamot sulkevat tällä hetkellä tuotantolaitoksia kysynnän romahdettua markkinoilla.

Omat lisähaasteensa tämän hetkiseen öljyn liikatuotantoon tuo varmaan myös öljyn varastointi. Polttoainekin on tuoretuote.

On aika irroittautua yhteisvaluutasta – Paniikki Euroopassa tuntuu yltyvän

Italian pääministeri Giuseppe Conte on keksinyt, että nyt on aika ottaa käyttöön Euroopan vakausmekanismi pandemian taloudellisten vaikutusten lieventämiseen Euroopassa. Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire komppaa Contea.

Vakausmekanismiin on tähän mennessä maksettu sen perustamisesta (v. 2012) alkaen 80 miljardia euroa 500 miljardin euron tavoitepotista. Puuttuvat 420 miljardia pitäisi nyt äkkiä haalia kasaan, jotta eurojärjestelmä ei romuttuisi ja kansallismieliset pääsisi nousemaan valtaan vastustamaan erinäisiä EU-projekteja.

Huolensa kullakin, eikä kansallismielisten valtaannousua kyllä estetä, varsinkaan millään vippaskonsteilla. Päinvastoin Conten kaltaiset ”huippumatemaatikot” kavereineen jäävät ensimmäisten joukossa rannalle soittelemaan.

Italian pääministerin Giuseppe Conten ”loistoidea”, että hankke onnistuisi on, että kaikki jäsenvaltiot nyt kipittäisivät äkkiä ottamaan miljarditolkulla velkaa vakausmekanismin rahoittamiseksi ja, että sieltä sitten rahat jaettaisiin yhteisesti takaisin kaikille jäsenvaltiolle pandemian aiheuttaman talouden tuhojen torjuntaan.

Jäsenvaltiot joutuvat jo muutenkin ottamaan lisää velkaa kriisistä selviämiseksi. Minkä ihmeen takia sitä velkarahaa tarvitsisi erikseen kierrättää Euroopan vakausmekanismin kautta!?

Rahoituksesta on muutenkin jo huutava pula. Vai Meinasitko Conte ehtiä ensimmäisenä kuorimaan enimmät päältä? Onhan ne Italian pankit jo nyt aika heikolla hapella ja vaarassa kaatua, Ranskan ja Saksan pankit mukaan lukien.

Tästä Italian huippumatemaatikon loistoideasta kertoi meille suomalaisille 20.3.2020 Kansalainen.

Suomen Yrittäjät: Yrittäjät ovat pulassa – voit auttaa!

Koronaviruspandemian vaikutukset iskevät nyt voimalla pienyrittäjiin. Tavara ei liiku, tilauksia ei tule, ihmiset eivät uskaltaudu palveluihin ja aiemmin sovitut työt peruuntuvat. Kun tapahtumia perutaan, se vie elannon paitsi tapahtumajärjestäjiltä, myös esiintyjiltä. Heistä moni on yrittäjä.

Pienet yrittäjät ovat todella pulassa.

Sinäkin voit auttaa! Ohjaamalla ostoksiasi kotimaisille pienyrittäjille olet tärkeänä osana säilyttämässä työpaikkoja ja varmistamassa, että myös pienyrittäjien perheet selviytyvät talouden rajussa muutoksessa ja yhteiskunnan rattaat pyörivät mahdollisimman vakaina.

Meillä on nyt mahdollisuus tehdä viisaita, harkittuja valintoja ja puhaltaa yhteiseen hiileen. Samalla voimme antaa tukemme sille, että Suomi selviytyy maailman muutoksissa mahdollisimman hyvin.

Pientenkin ostosten kohdistamisen kerrannaisvaikutukset voivat olla suuret. Ole mukana varmistamassa, että juuri sinun eurosi on luomassa turvaa ja hyvinvointia myös paikallisille pienyrittäjille.

Mitä voit tehdä?

Osta kotimaisista pienistä verkkokaupoista, hanki lahjakortteja palveluihin, jotka voit hyödyntää pandemian kukistuttua tai ota kotiinkuljetus lähiravintolastasi. Jos se on sinulle taloudellisesti mahdollista, kannattaa harkita, pyytääkö takaisin lipun hintaa perutusta esiintymisestä. Tapoja on monia.

Meillä on yhteisönä voima pitää huolta toisistamme. Kohdistamalla arjen ostokset sekä palvelut paikallisille pienille yrityksille ylläpidämme tuotantoa, palveluita ja taloutta.

Se on parasta arkista turvaa aivan meille kaikille.

Suomen Yrittäjät

Suomi matkalla kohti lamaa

Esko Aho kertoi 14.3.2020  Verkkouutisille, että Suomea uhkaa jopa 1990-lukua kovempi lama. Ahon ennustus on laimea verrattuna muihin julkisuudessa esillä olleisiin ennustuksiin, jossa puhutaan jo 1930-luvun lamasta tai sitäkin pahemmasta talouskriisistä. Hän kehoittaa hallitusta pistämään hallitusohjelman syrjään uuteen tilanteeseen toimimattomana toteuttaa. Se onkin oiva neuvo. Mutta entäpä ne muut Ahon huomiot?

Tulevasta talouden taantumasta, jonka maailmalla leviävä Covid19 virus on laukaissut käyntiin ei tulla selviytymään Marinin hallitutusohjelmaan tehtyjen kirjausten turvin. Sehän nyt on aivan selvää. Tuleva lama ei myöskään ole seurausta koronaviruksesta vaan pitkään jatkuneesta edesvastuuttomasta finanssipolitiikasta maailmalla. Koronavirus tulee ainoastaan tekemään siihen yhden ison loven lisää.

Suomen valtion, yritysten ja kansalaisten selviytymiseen taloudellisesta katastrofista vaikuttaa monta tekijää, joista yksi keskeinen on valtion kassavirran turvaaminen. Tätä ei turvata mättämällä kipeästi tarvitsemiamme varoja kehitysmaihin. Lisäksi koko kehitysavun lähettäminen Afrikkaan on edesvastuutonta, koska enin osaa siitä menee kehitysmaiden elitistisien johtajien omiin taskuihinsa. Sieltä rahat menevät edelleen ulkomaille veroparatiiseihin jne.

Tästä on ollut julkisuudessa esillä tyrmääviä lukuja, tähän myös keskeisesti liittyvästä rahanpesusta ja seurauksista paikallistasolla vastaanottajamaissa. Eurooppalaisille se näkyy parhaiten kasvavina siirtolaisvirtoina kohti Euroopaa.

Kyseessä on valtava valuuttapako kehitysmaista ulos, joka lisää massiivisesti köyhyyttä ja eriarvoisuutta niissä. Koska kehitysapujärjestelmä on tällainen, on se julma teko myös kehitysmaissa asuvia ihmisiä kohtaan jatkaa sitä. Heitähän on ollut tarkoitus auttaa alkuun pääsemisessä, eikä pahentaa tilannetta.

Kiina on kehitysmaana nouseva talousmahti, koska kuuluu niiin kehittyviin valtioihin, johon ei kehitysapua ruvettu koskaan mättämään. Syyt siihen lienevät olleet Kiinan johdon oma poliittinen aatesuuntaus.

Tämä politikointi on aina ollut keskeinen vaikutin donoreille (kehitysavun antajille) valita kehitysmaa, jonne mättää rahoja vailla mitään todellista tarkempaa kontrollia varojen käytöstä. Asiasta enempi kiinnostuneet voivat lukea Matti Kääriäisen kirjan ”Kehitysavun Kirous”. Hän on ulkoasiainneuvos ja eläkkeellä oleva suurlähettiläs, joka teki pitkän uran kehitysavun piirissä.

Esko Aho nostaa Verkkouutisten haastattelussa esiin Suomen talouden haavoittuvuuden ja maan riippuvuuden ulkomaankaupasta. Hän esittää asian niin, että rajojen sulkeutuminen heikentäisi kaupankäyntiä oleellisesti.

”Kun rajat suljetaan” – Kylläpä kuullostaa hurjan dramaattiselta ja pelottavalta. Kysehän on kuitenkin rajaturvallisuudesta henkilöliikenteen osalta. Rajavalvonta tarkoittaa rajaliikenteen valvontaa. Ne tavarat eivät kävele tai liiku sieltä itsekseen rajan yli. Kuljettamiseen tarvitaan aina ihminen. Toki, jos kyse on ihmiskaupasta, niin kyllähän se heti hankaloituu huomattavasti rajakontrollien tullessa käyttöön. Sama pätee koronan aiheuttamaan matkustamisen rajoittamiseen jopa hyvin rankastikin. Eihän siinäkään tavaraliikennettä tarvitse rajoittaa. Tauti tarttuu ihmiseltä toiselle.

PohjoisKorealle naureskeltiin maailmalla alkuvuodesta, kun pistivät matkustuskiellon päälle koronaviruksen maahan pääsyn estämiseksi. He perustelivat päätöstään sillä, että tulee halvemmaksi ennaltaestää kuin hoitaa. Lisäksi heillä on varmaan tällä hetkellä yhteiskuntajärjestys kunnossa, työntekijät terveitä ja tehtaat pyörimässä. Euroopassa tilanne alkaa olemaan paikoin hyvin toisenlainen. Ja vain koska kuviteltiin, että tulisi niin kalliiksi laittaa rajat kiinni.

Mahtaa olla tuottoisaa tuo ihmiskauppa maailmalla?

 

Särö öljykartelli OPEC:in riveissä – Saudit ahtaalla?

Kiinasta maailmalle levinnyt koronavirus on vähentänyt myös energian kysyntää, koska tuotanto ja kaupankäynti on sairastuneiden ja karanteenien takia siellä täällä osin jäissä. Tämä vaikuttaa myös raakaöljyn kysyntään ja näköjään myös sen hintaan.

SaudiArabia on ehdottanut öljyn tuotannon kiintiöiden pienentämistä kartellin jäsenille, että raakaöljyn hinta barrelilta ei tippuisi liikaa.

Saudit tarvitsevat IMF:n arvion mukaan 82$ barrelilta valtion talouden tasapainottamiseksi. Venäjä pärjää n. 42$ myyntihinnalla per barreli tehdäkseen riittävän tilin itselleen. Keskiviikkona Brent raakaöljyn kauppahinta oli 52.08$ barrelilta.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on kertonut terveiset Riadiin, että Moskovassa pärjätään kuun loppuun hienosti joulukuussa sovituilla kiintiöillä, mutta olevansa tietenkin avoin ehdotuksille. Putin lisäsi vielä, että mitään kiirettä Venäjällä ei ole ja, että pieni pudotus raakaöljyn hinnassa ei tuntuisi missään tällä hetkellä.

Saudit eivät ole ainut OPEC:in 23 jäsenvaltio, jotka koittavat tasapainoilla hiipuvan valtiontalouden kanssa. Ne jäsenvaltiot joilla ei ole niin tiukkaa tekevät luonnollisesti hulppean tilin, jos tuotantokiintiöitä lähdetään pienentämään korkeamman barrelihinnan toivossa.

Aljazeera

Koronavirus kaatoi Brittiläisen lentoyhtiön

Iso-Britannian lentoyhtiö Flybe on joutunut selvitystilaan peruuntuneiden lentojen takia koronaviruksen levitessä maailmalla. Alueellinen lentoyhtiö Britanniassa oli jo ennestään taloudellisissa vaikeuksissa ja kysynnän hetkellinen romahdus oli lopullinen isku yrityksen toiminnalle.

Iso-Britannian pääministeri Boris Johnsonilla on edessään kova paikka, kun Britannian hallitus on nyt yrittänyt satsata alueellisten kuljetusyhteyksien kehittämiseen. Jollain pitäisi saada Flyben menetys korvattua.  Vaakalaudalla on myös 2000 työpaikkaa. Flybe oli jo kerran välilä mennä nurin, mutta silloin se saatiin vielä pelastettua yhdessä veronmaksajien ja osakkeenomistajien rahoilla.

Flybe on hoitanut yli puolet Yhdistyneen Britannian kotimaanlennoista ja on ollut maalle tärkeä kuljetusyhteys. Myös jotkut suuremmista lentoyhtiöistä ovat kertoneet joutuvansa hakemaan säästöjä koronaviruksen aiheuttaman kysynnän laskun takia. Näiden joukossa on mm. British Airways, easyJet, Lufthansa ja United Airlines.

Aljazeera

Pankkeja tuettu 669 miljardilla veronmaksajien piikkiin

Demokraatti: Europarlamentaarikon Eero Heinäluoman (SDP) kertoi kuinka veronmaksajien taskuilla on käyty Euroopan komission hyväksynnällä jo pitkään. Vuosina 2008–2018 on veronmaksajien rahoja lapattu jäsenvaltioiden kriisipankeille valtiontukina 669 miljardia euroa.

Heinäluoma toteaa itsekin, että konkurssipankkeja ei tulisi tukea veronmaksajien rahoilla. Hän korostaa myös tiedotteessaan, että valtiontukisääntöjä kriisipankkien tukemisen osalta tulisi selkiyttää ja, että tuleva kaavailtu pankkiunioni olisi saatava valmiiksi mahdollisimman nopeasti.

Heinäluoman esittämät näkemykset saattavat äkkiseltään kuullostaa hyviltä, mutta taustalta löytyy ajatus, että tässä päästäisiin taas vaan syvemmälle veronmaksajien taskuille tuon pankkiunionin muodossa.

Suomen Uutiset avaa aihetta syvällisemmin, mutta lyhykäisyydessään juttu menee näin: ”Pankkiunionin yhteinen kriisien hallintamekanismi ja (suunniteltu) talletussuoja tarkoittaisivat, että suomalaiset olisivat yhteistakaamassa kaikkien euromaiden pankkikriisejä.”

Demareilla tuntuu olevan yleistä se, että käydään aina kansan taskulla vippaamassa milloin mihinkin konkurssipesään rahavuoria muka hyvässä sijoitusmielessä. Niinhän se kuvio meni Kreikan lainoja lyhennellessä myös, kun Jutta Urpilainen (SDP) ollessaan valtiovarainministerinä hehkutti miten kaikki tulee menemään hienosti. Kansalle selitettiin moneen kertaan miten Suomi tienaa ja Kreikka saadaan jaloilleen.

Se, että totuus on taas tarua ihmeellisempää selviää IS:sta: ”– Kreikan velkojat, Euroopan keskuspankki, Euroopan unioni ja Kansainvälinen valuuttarahasto suunnittelivat apupaketit huonosti. Heidän päätavoitteensa ei ollut raportin mukaan pelastaa kreikkalaisia, vaan pankit ja yksityiset velkojat.”

Kreikalle myönnetyistä tukipaketista meni alle 5% valtion sakkaavaa budjettia tukemaan loput reilut 215 miljardia euroa annettiin ilmeisesti muutamalle konkurssikypsälle pankille, että jaksoivat pysyä pystyssä.

Lisäksi hyvästä loppuviritelmästä Kreikalle myönnetystä kultaisesta kädenpuristuksesta kertoo Suomen Uutiset tarkemmin: ”Ennen pelastusohjelman loppumista euroalueen valtiovarainministerit laativat Kreikalle viime kesäkuussa velkahelpotuksen. Euromaat siirsivät Kreikan velkojen eräpäivää kauas tulevaisuuteen ja myönsivät samalla kymmenen vuoden korko- ja lyhennysvapaan jakson. Samalla myönnettiin vielä viimeinen tukierä, jonka turvin Kreikka tulee toimeen jonkun aikaa.”

Vuonna 2015 Yle kertoi miten Islannissa oli toivuttu hienosti vuoden 2008 pankkikriisistä.

Siinä nostettiin esiin islantilaisten poikkeuksellinen ratkaisu muihin kriisimaihin nähden antaa konkurssikypsien pankkien mennä nurin. Uutisessa kerrottiin miten se olikin osoittautunut kerrassaan loistavaksi ratkaisuksi selvitä silloisesta finanssikriisistä.

Islanti todellakin teki omat valintansa silloin. Mutta se mitä todella tapahtui ei käy ilmi Yle:n uutisesta:

Islannissa oli silloin ruorissa joukko päättäjiä, jotka lähinnä istuivat ja pyörittelivät vuoroin silmiään ja peukaloitaan finanssikriisin iskiessä Islantiin. He olisivat myös ihan surutta käyneet kansan taskuilla pitääkseen konkurssikypsät pankit pystyssä, mutta kansa olikin asiasta varsin eri mieltä. Islantilaiset tekivät silloin kansannousun vaatien uusia vaaleja ja kansan etuja ajavia päättäjiä maan johtoon. Sen he myös saivat. Islannin kansannousu tunnetaan nimellä Pots and and Pans Revolution .

Mielenosoitukset kestivät lokakuusta 2008 tammikuulle 2009, jonka jälkeen kansan eduista huolehtimiseen kykenemätön hallitus taipui kansan tahtoon ja erosi. Seuraava hallitus kuuntelikin islantilaisia herkällä korvalla ja pala palalta asioita saatiin yhteisvoimin kuntoon ja pieni maa pääsi jälleen jaloilleen.

Suomalaiset muistavat edelleen 1990-luvun pankkikriisiin, jonka ratkaisemiseksi silloinen valtion johto päätti lapata veronmaksajien rahat konkurssikypsien pankkien pelastamiseen.

Maassamme elää edelleen satoja tuhansia katkeria kansalaisia, jotka silloin joutuivat taloudellisesti ennenäkemättömään ahdinkoon. Jotkut jopa elämänmittaiseen velkahelvettiin. Monet merkit viittaavat nykyisin taas samansuuntaiseen ajatteluun valtion johdon suunnalla. Noinkohan kansa taas taipuu niin kuin silloin 1990-luvulla?

Moitteet Kulmunille Vasemmiston suunnalta perusteltuja

Kansan Uutisten  toimittaja Kai Hirvasnoro kritisoi kirjoituksessaan keskustan puheenjohtajan valtiovarainministeri Katri Kulmunin haluttomuutta olla mukana säätämässä lakeja, joilla tilkittäisiin vuotavaa veropohjaa. Eli estettäisiin näppärästi vastaisuudessa sijoittajien touhut välttää omalta osaltaan verojen maksamisen Suomeen. Tämä siis ei käy Kulmunille.

Kyse on listaamattomien yhtiöiden perusteettomasta osinkoveroedusta, joista arvion mukaan olisi saatavissa 400 miljoonan euroa tuloja valtion kirstuun. Raha olisi varmaan enemmän kuin tervetullutta. Tämä näkyy olleen keskustalle kynnyskysymys hallituksessa, että nykylainsäädöntöön tältä osin ei saisi puuttua. Eli 400 miljoonaa jää sitten näköjään saamatta.

Noin ihan yleisesti voidaan todeta, että osinkojen maksut osana nykyistä finanssijärjestelmä ovat ikäänkuin riistäytyneet käsistä.

Osinkoja maksetaan sijoittajille koko ajan enemmän. Pitäähän sille sijoitukselle tietenkin saada sitä tuottoa, mutta tekemättä kuitenkaan itse varsinaisesti mitään saadun tulon eteen. Suuret ulos maksetut osinkotulot voivat heikentää yrityksen kassavirtaa sijoittaa yrityksen omaan toimintaan kehittää yritystä. Tähän on sitten keksitty, että otetaan ne tarvittavat varat yrityksen työntekijöiltä heikentämällä palkkatasoa. Virallinen mantra on, että sillä parannetaan vientiä tai kilpailukykyä. Sen lisäksi vielä vingutaan julkisuudessa tarveharkinnan poistosta työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Ja onhan niitä maita maailmassa, joissa palkkataso on vain murto-osan Suomeen verrattuna. Varmaan olisivat sieltä jostain valmiita tulemaan halvalla töihin, että saisivat jalansijaa Suomesta. Onhan täällä sitten tiukan paikan tullen tukena ne monenlaiset sosiaalietuudet, jonka tietää jo koko maailma.

Kiistakapulana keskustan ja vasemmiston välillä hallituksessa näyttää olleen myös maastapoistumisvero, jolla olisi tarkoitus estää veronkiertoa yksityishenkilöiden osalta.

Maastapoistumisverossa kyseessä olisi estää veronkiertoa esim. muuttolla Ruotsiin, jossa ei tarvitse maksaa omaisuudesta mm. perintöveroa. Osapuilleen näin siis ja on selvää, että tämä voi tuntua epäoikeudenmukaiselta nykyjärjestelmän puitteissa kaikkia niitä suomalaisia kohtaan, jotka joutuvat maksamaan esim kaikki perintöverot ja esim. sukupolvenvaihdosverot yrittäjän jäädessä eläkkeelle. Tästä huolimatta tämä ei ole mikään ratkaisu ongelmiin vaan pikemminkin päinvastoin.

Perintöverotus ja yrittäjien sukupolvenvaihdoksen verotus esim. tulisi molemmat lakkauttaa kokonaan.

Tuntuu kuin valtio (= siellä huseeraavat kansanedustajat ja virkakoneisto) olisi muuttunut itseään ruokkivaksi järjestelmäksi. Niin paljon kuin koko aika korotetaan veroja, hehkutetaan laajan verotuspohjan hienoutta ja samalla otetaan jatkuvasti lisää velkaa. Loppuhuipennuksena päädytään kuitenkin myös lopulta vielä leikkaamaan hyvinvointipalveluistamme ja sosialieduistamme.

Tästä on kaikki terve taloudenpito yhtä kaukana kuin kuu maasta. Nyt sopiikin kysyä, että mihin Suomen työssäkäyvän kansan ja työpaikkoja luovien suomalaisten yrittäjien maksamat verot ja kaikista välillisistä veroista saadut tulot oikein hupenevat? Helmitauluako tuolla Arkadianmäellä käytetään budjetteja suunnitellessa? Entäpä se vallassa oleva ”sulle-mulle-kaverille” politiikka, jossa seuraava tukijen saaja arvotaan vissiin jo ihan facen kaverilistan mukaan?

Ainakin vahvasti alkaa jo näyttämään siltä koko touhu. Hursti ei esimerkiksi saanut valtiolta lanttiakaan vähävaraisten auttamiseen. Kaikenlaiset somaliliitot poikineen saivat kuitenkin tukia senkin edestä. Valtion yritysten omistajaohjauksesta ei jaksa enää edes pottuilla. Täysin menetetty peli tässä vaiheessa kun puikkoihin pistetään ihmisiä, joilla ei ole mitään syvällisempää kokemusta tuon kokoisten yritysten kehittämisestä, markkinatuntemusta tai ymmärrystä geopoliittisista näkymistä ja avautuvista tilaisuuksista. Tämän kaiken tietävät kuitenkin jo jopa ihan tavalliset kaduntallaajat jo vanhastaan.

On myös varmasti muitakin veroja, joista olisi perusteltua luopua kokonaan.

Verotusta tulisi ylipäätään laskea huomattavasti kansantalouden elvyttämiseksi. Hyvin hallinoiduista ja tuottavista valtion ja kuntien omistuksien tuotoista saisi helposti kompensoitua verojen alentamisesta syntyneen kassavajeen valtion ja kuntien kirstuihin. Kuntien ja valtion omaisuuden yksityistäminen (= myynti) lienee konkreettisin osoitus liiketaloudellisesta ymmärryksen tasosta päättävällä tasolla tänä päivänä Suomessa.

Jos yksityinen yritys on täysin riippuvainen velkarahasta kassavirran turvaamiseksi, niin edessä tuppaa olemaan enemmin tai myöhemmin konkurssi. Niin voi käydä myös valtiolle tai kunnalle.

Jokin on pahasti pielessä, jos aina vaan tarjotaan valtion talouden sopeuttamiseksi lisää leikkauksia. Valtio tarvitsee tuloja hyvinvoinnin ja palveluiden ylläpitämiseksi. Niin tarvitsevat myös kunnat. Sieltä kuuluvat hälyttävät viestit talouden huonoista näkymistä kielii vastaavanlaisista ongelmista kuin mitä myös valtion tasolla on nähtävissä. Järjestelmä ei enää toimi. Se palvelee enää lähinnä vain itseään. Kansalaiset se on työntänyt sivuun jo aikaa sitten.

Haluamme nostaa esiin toimittaja Hirvasnoron esittämän toiveen kannanotossaan tulevaisuutta silmällä pitäen:

”Kunpa Suomeen saataisiin joskus valtiovarainministeriksi itsenäinen ja osaava poliitikko.”

Aliravitsemus ja ilmastonmuutos tulisi huomioida kauppaneuvotteluissa

Tutkija Australian kansallisesta yliopistosta toteaa, että kauppaneuvottelujen yhteydessä käydyissä keskusteluissa vallitsee syvä hiljaisuus maailman yhteisinä haasteina esiintyvissä aliravitsemukseen, liikalihavuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa.

ANU:n tekemän tutkimuksen mukaan nykyiset olemassa olevat kauppasopimukset rajoittavat kansakunnan kykyä itse vaikuttaa suotuisasti näihin ongelmiin.

”Johtava tutkija professori Sharon Friel Sääntelyn ja globaalin hallinnon koulusta (School of Regulation and Global Governance) kertoo, että suurten kauppasopimusten tavoitteiden ja poliittisten suositusten välillä vallitsee epäsuhta ruokajärjestelmiä, hyvää ravitsemusta ja ilmastonmuutosta koskevissa asioissa.”

”Asiaan tulisi saada muutos ja professori Friel sanoo, että helpoimmillaan sen voisi toteuttaa saattamalla sijoittajien ja suurten yritysten edustajia samaan pöytään terveysalan asiantuntijoiden kanssa keskustelemaan epävirallisesti näistä asioista myös keskenään.”

Kauppaneuvotteluissa varsinaiset sopijaosapuolet ovat aina valtioiden edustajat.

Yrityssektori on perinteisesti ollut mukana taustalla asiantuntijatahona käydyissä kauppaneuvotteluissa. Alakohtaisesta sääntelystä kansallisella tasolla vastaa aina valtio, koska sääntely on nippu lakiin kirjattuja pelisääntöjä. Se millä tavalla kauppasopimukset vaikuttavat kansalliseen sääntelyyn riippuu siitä mitä kauppasopimukseen kirjataan. Riippuu asiantuntijoiden (=intressiryhmien edustajien) ja valtion edustajien yhteisistä näkemyksistä minkälaista sääntelyä voi allekirjoitettujen kauppasopimusten jälkeen olla tulossa. Tähän vaikuttaa kauppasopimuksien kaupallisten tavoitteiden ja esim. kansallisten terveysuositusten yhteensovittaminen kaikkia osapuolia tyydyttäviksi ratkaisuksi.

ANU