Taikasana ”asylum”

Aitosuomalaiset päätti selvittää vuonna 2015 alkaneen turvapaikkasirkuksen taustoja viranomaisprosessien näkökulmasta. Asiaa lähestyttiin mm. Dublin-sopimuksen toteutumisen osalta. Tarkastelussa oli myös laittomasti maahan pyrkivät henkilöt.

Ensimmäiseksi kysyimme onko Migrillä tietoa siitä kuinka paljon EU-alueen ulkopuolelta tulee turvapaikanhakijoita Ruotsin vastaiselta rajalta Suomeen?

Viestintäasiantuntija Hanna Paasikoski kertoi, että:

”Migri ei tilastoi rajaliikennettä. Sitä valvoo Suomessa Rajavartiolaitos.”

Rajavartiolaitokselta kysyttiin, että onko heillä tiedossa kuinka paljon Suomeen edelleen mahdollisesti tulee Ruotsin puolelta rajaa näitä turvapaikanhakijoita, jotka alunperin ovat tulleet laittomasti Schengen-alueelle jossain muualla Euroopassa, eivätkä ole rekisteröityneet siinä yhteydessä tulomaahan turvapaikanhakijaksi?

Hehän tulevat silloin kuitenkin turvallisesta maasta, kun tulevat Ruotsista Suomen puolelle.

Viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen Rajavartiolaituksen esikunnasta vastasi esitettyihin kysymyksiin selventävästi:

”Schengen-alueelta Suomeen kohdistuvaa laitonta maahantuloa ei sisärajavalvonnan puuttuessa voida aukottomasti seurata. Kuitenkin arviomme mukaan Tornion kautta tulleiden määrät ovat hyvin alhaisia, muutaman henkilön luokkaa per kuukausi. Pohjoisen reitin/Tornion kautta tulleiden turvapaikanhakijoiden suhteellinen osuus verrattuna Schengen-sisärajalentojen kautta tulleisiin on pieni. Yleisesti ottaen laiton maahantulo Schengen-alueen kautta Suomeen on määrällisesti maltillista.”

Mikä on käytäntö tältä osin? Käännytetäänkö heidät vai saavatko syytteen laittomasta maahantulon yrityksestä?

Julkisuudessa on ollut esillä tapauksia missä Venäjän puolelta laittomasti maahan pyrkineitä ETA-alueen ulkopuolelta pyrkiviä henkilöitä on asetettu syytteeseen.

”Riippumatta mistä maasta tulevat, turvapaikanhakijoiden turvapaikkahakemus otetaan vastaan ja heidät ohjataan Maahanmuuttoviraston turvapaikkakäsittelyyn. Turvapaikanhakijoista ei tuomita valtionrajarikoksesta. Jos henkilö ei hae turvapaikkaa, voidaan henkilö tuomita valtionrajarikoksesta – jolloin syytekin luonnollisesti nostetaan.”

Lisäksi kysyisimme pitääkö paikkansa, että Suomessa ei saa poistua sen enempää Venäjälle, kuin esim. Ruotsin puolellakaan ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja. Tämä siis, jos on kyse Schengenalueen ja ETA-alueen ulkopuolelta olevista henkilöistä, jotka ovat laittomasti maassa?

”Suomalaisen velvollisuudesta esittää maasta lähtiessä ja maahan saapuessa passi säädetään passilain 2§:ssä. Ulkomaalaisen maastalähtöä ei ole samalla tavalla rajoitettu kuin maahantuloa. Viime kädessä matkustusasiakirjan puuttuminen ei ole este ulkomaalaisen maasta poistumiselle. Matkustusasiakirjan puuttuessa maasta poistumista voivat hidastaa henkilöllisyyden selvittäminen ja mahdollisten muiden asioiden selvittäminen (mm onko henkilö rikosoikeudellisten toimien kohteena, onko matkustusoikeutta rajoitettu jne.). Vaikka matkustusasiakirjaa ei vaadita maasta poistumiseen, tulisi sellainen kuitenkin lähtökohtaisesti olla kohdevaltioon saapuakseen. Yleensä maahan tulon ja maassa oleskelun edellytyksenä on matkustusasiakirja tai matkustusasiakirjaksi rinnastettava asiakirja.”

Poliisilta kysyttiin myös, että missä vaiheessa selviää onko turvapaikanhakija kävellyt Ruotsin puolelta rajaa Suomeen useamman turvallisen maan läpi ennen kuin jättää turvapaikkahakemuksen Suomeen poliisille?

Poliisin toimintaa koskeviin kysymyksiin vastasi poliisitarkastaja Ari Jokinen Poliisihallituksesta:

”Poliisin tehtävänä on vastaanottaa turvapaikkahakemus ja rekisteröidä turvapaikanhakija. Turvapaikkatutkinta kuuluu Maahanmuuttovirastolle, jonka tehtävä on selvittää turvapaikkaa hakeneen henkilöllisyys, matkareitti ja maahantulo.”

Kuinka paljon näitä turvapaikanhakijoita edelleen tulee Ruotsin puolelta Suomeen vastoin Dublin-sopimusta?

Tilanne tuntuu sikäli erittäin oudolta, koska vuoden 2015 turvapaikka-ryntäyksen jälkeen totesi silloinen pääministeri Juha Sipilä julkisuudessa, että yhtään turvapaikanhakijaa ei olisi silloin ylipäätään tarvinnut ottaa vastaan Ruotsin puolelta. Pakolaiskiintiö täytettiin kuitenkin myös täysimääräisesti samanaikaisesti ainakin Suomessa. Eli tässä kohtaa valtion johto ainakin piti tiukasti kiinni sovituista asioista.

”Poliisilla ei ole antaa kysyttyä lukumäärää.”

Miten on? Karkoitetaanko sitten nämä kaikki Ruotsin puolelta yhä edelleen Suomen puolelle tulevat turvapaikanhakijat, koska tulevat turvallisesta maasta vai passitetaanko heidät takaisin Ruotsin puolelle rekisteröitymään?

”Turvapaikkahakemus on otettava vastaan kun sellainen poliisille jätetään. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee turvapaikka-asian. Mikäli henkilö on hakenut aiemmin turvapaikkaa jostain muusta Euroopan maasta on hänet mahdollista palauttaa ns. Dublin-sopimuksen perusteella siihen maahan, joka on vastuussa turvapaikka-asian käsittelystä.”

Kuinka suuri osuus näistä turvapaikanhakijoista on niitä nk. turvapaikkashoppailijoita, jotka ovat jo saaneet kielteisen päätöksen muualla Euroopassa? Kuinka hyvin tai huonosti poliisilla on ylipäätään mahdollista selvittää näitä asioita?

”Poliisin tehtävänä on ottaa vastaan turvapaikkahakemus ja rekisteröidä turvapaikanhakija. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee turvapaikka-asian.”

Onko mitään tilastoa tai tietoa siitä kuinka paljon järjestäytyneen rikollisuuden henkilöt pyrkivät ujuttautumaan maahan turvapaikanhakijoina?

”Poliisilla ei ole tilastoa asiasta.”

Viranomaiset koittavat siis suoriutua kukin tehtävistään annetuissa oloissa.

Kuitenkin on selvästi havaittavissa, että koko Scengen- ja Dublin-viritelmä on kokonaisuutena ollut susi syntyessään, kun ulkorajat Etelä-Euroopan maissa vuotavat edelleen ja laiton ihmissalakuljetus porskuttaa hienosti.
Tämän lisäksi on lainsäädäntö Suomessa myös mitä sattuu. Yhtenä esimerkkinä tästä on se loputon valitusrumba-oikeus näillä kielteisen päätöksen saaneilla turvapaikanhakijoilla.

Suomessa on ollut monelta muultakin osin selvästi havaittavissa trendinä lainsäätäjien jonkinlainen hahmottamisen puute lakipykäliä rustatessa. Taitaa kohta olla niin, että kaikki digitalisaation nimiin tehdyt viimeaikaiset lakimuutokset esimerkiksi ovat menneet enemmän tai vähemmän reisille. Sen lisäksi niitä eniten tarvittavia uusia lakimuutoksia ei sitten millään ilveellä tahdota saada aikaiseksi.

Herää kysymys, että mistä heille oikein maksetaan palkkaa? Medioiden edessä patsastelusta? Tyhjien lupausten antamisesta vaalien alla? Keskinäisestä nahistelusta? Alkaa näyttämään niin monella eri yhteiskunnan osa-alueella siltä, että kansalaisyhteiskunnan yhteiset asiat jäävät täysin syrjään kaiken muun tohinan keskellä.

Maamme eri viranomaiset tarvitsevat toimivia työkaluja lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi.

Kun lainsäädäntö näistä prosesseista on mitä on, niin viranomaisista varsinkin Rajavartiolaitos ja Poliisi ovat ollut monenlaisen kansalaisyhteiskunnan kiukun, ihmettelyn ja epäilyn kohteena tämän takia. Lukuisat ihmiset ovat ihmetelleet tästä turvapaikka-sirkusesta, että missä oikein on vika? Samaan aikaan ovat lainsäätäjämme Eduskunnassa lähinnä vaan istuneet siellä silmiään pyöritellen. Välillä varmuuden vuoksi vissiin pitänyt vähän käydä julkisuudessa paheksumassa jotakin.

Ainoastaan rasistikortin saivat silloin jokunen vuosi sitten lanseerattua ”pöytään” huomattavan liukkaasti. Siinäkin kohtaa vaan taisi päästä unohtumaan, että mitä se loukkaamaton ihmisarvo todellisuudessa mahtaakaan tarkoittaa.

Epäilty alueloukkaus Pohjanlahdella, Raahen länsipuolella

Rajavartiolaitos on aloittanut epäillyn alueloukkauksen esitutkinnan, jossa Saksan valtionaluksen epäillään syyllistyneen kahteen alueloukkaukseen Suomen aluemerellä viime lauantaina 18.1.2020.

Länsi-Suomen merivartioston tilannevalvonta havaitsi tapahtuman. Alus oli ylittänyt Suomen aluevesirajan ilman vaadittavaa lupaa kahdesti. Epäillyt alueloukkaukset ulottuivat syvimmillään 0,35 meripeninkulmaa (650 metriä) Suomen aluevesirajan sisäpuolelle.

Länsi-Suomen merivartiosto tiedottaa tutkinnan tuloksista tutkinnan valmistuttua.

Länsi-Suomen merivartioston toiminta vuonna 2019

Rajavartiolaitoksen keskeisillä tehtäväalueilla rajaturvallisuudessa ja meriturvallisuudessa päättynyt vuosi oli edellisen vuoden tasolla.

Länsi-Suomen merivartiosto huolehtii rajatarkastusten toteuttamisesta lentoliikenteen osalta yhdeksällä ja vesiliikenteen osalta kahdella kansainvälisellä rajanylityspaikalla. Vuonna 2019 vartioston vastuulla olevilla rajanylityspaikoilla toteutettiin lähes 80 000 rajatarkastusta Schengen-ulkorajaliikenteessä (2018 / 77 000). Suurin muutos koettiin Turun lentoasemalla, jossa ulkorajaliikenne kasvoi merkittävästi. Vuonna 2019 tehtiin Turun lentoaseman rajanylityspaikalla 34 708 rajatarkastusta (2018 / 345). Kasvu selittyy Lontooseen ja Skopjeen suuntautuneilla säännöllisillä ulkorajalennoilla. Turun lentoaseman liikenteen kasvusta huolimatta ulkorajaliikenteen rajatarkastusten kokonaismäärä kasvoi maltillisesti. Syynä siihen oli Oulun ja Vaasan lentoasemien rajanylitysliikenteen hiipuminen. Kalajoen ja Kaskisten satamien rajatarkastusvastuu kalastus- ja lastialusten osalta siirrettiin tullille vuoden 2019 alusta.

Meripelastuksen vaaratilanneluokituksen mukaisia tehtäviä johdettiin MRCC Turusta vuoden 2019 aikana yhteensä 778 kappaletta. Näissä tehtävissä löydettiin tai pelastettiin yhteensä 2323 ihmistä, onnettomuudet johtivat ihmisen menehtymiseen 10 tapauksessa. Kokonaisuudessaan tehtävät olivat edellisvuosia haasteellisempia ja Länsi-Suomen merivartioston yksiköiden meripelastustoimeen sitoutunut työpanos kasvoi lähes 20%. Yleisin avuntarpeeseen johtanut syy oli kone- tai sähkövian aiheuttama ohjailukyvyttömyys (40% tapauksista). Muita yleisimpiä syitä olivat pohjakosketukset (14%), meripelastuksen sairaankuljetustehtävät (5%), mies meressä tilanteet (5%). Merivartioston menneen vuoden dramaattisin tehtävä koettiin lauantaina 3.8 kahden miehen hengen vaatineessa veneiden yhteentörmäyksessä Airistolla.

Alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan johtovastuu merellä siirtyi Rajavartiolaitokselle Suomen Ympäristökeskukselta 1.1.2019. Rajavartiolaitoksen johtama ensimmäinen avomerialueen öljyntorjuntatehtävä alkoi 20.6.2019, jolloin Länsi-Suomen merivartioston johtokeskus sai EMSA:n satelliittihavainnon huomattavasta öljypäästöstä Suomen aluevesillä Suomen Leijonan majakan läheisyydessä, noin 25 mailia Utöstä lounaaseen. Alueella havaittiin 9 mailia pitkä ja 0,4 mailia leveä mineraaliöljylautta, jossa öljyä oli arviolta 9 – 39 kuutiometriä. Asian tutkinta on edelleen kesken.

Rajavartiolaitoksen tehtäviin lisättiin vuoden 2019 alusta myös toimiminen johtavana valvontaviranomaisena aluksista veteen menevien päästöjen valvonnassa. Länsi-Suomen merivartioston valvontatoimessa havaittiinkin yli 50 epäiltyä aluksista veteen menevää päästöä, joka on yli kaksinkertainen määrä vuoden 2018 havaintoihin. Merelliseen ympäristön pilaamiseen liittyen avattiin 12 ympäristörikostutkintaa ja määrättiin 2 hallinnollista öljypäästömaksua. Lisäksi Rajavartiolaitokselle annettiin vuoden 2019 alussa uutena tehtävänä alusten suojapaikkaan määrääminen.

Estonian hautarauhan häirintä muodosti syyskuun lopulla aivan omanlaisensa kokonaisuuden. Ruotsista etukäteen saadun tiedon mukaan Saksaan rekisteröity Fritz Reuter -niminen alus olisi tulossa suorittamaan sukellustöitä Estonialla, jonka hautarauha on lailla suojattu. Tapaus oli juridisesti haastava, koska Saksa ei ole ratifioinut Estonian hautarauhaa suojaavaa sopimusta. Fritz Reuterin mukana oli saamamme tiedon mukaan myös ruotsalaisia henkilöitä. Ruotsi kuuluu hautarauha-sopimuksen ratifioineisiin maihin. Kielloista huolimatta Fritz Reuterin henkilöstö ryhtyi sukellustoimintaan alueella. Asian tutkintaan liittyen tehtiin tiivistä yhteistyötä Keskusrikospoliisin kanssa, jonka tutkittavaksi asia kuuluu. Tapaus on käynnistänyt rikostutkinnan myös Ruotsissa. Tapaus sai huomiota niin kotimaisessa kuin ulkomaisessakin mediassa.

Kansainvälinen merellinen yhteistyö oli vuonna 2019 aktiivista ja monipuolista. Erityisesti on mainittava yhteistyö Euroopan raja -ja merivartiovirasto Frontexin, Ruotsin rannikkovartioston ja Viron poliisi- ja rajavartiohallinnon Läntisen Prefektuurin kanssa. Kansainvälisestä toiminnasta mainittavimpina olivat partiovene 281:n osallistuminen Joint Operation Poseidoniin Kreikan saaristossa Egeanmerellä, jonka keskeisimpänä päämääränä oli tukea kohtuuttoman laittoman maahantulopaineen alla olevaa Kreikkaa. Lisäksi Suomen ja Ruotsin rannikkovartiostoviranomaisten käytännön harjoituksissa lisättiin monipuolisesti maiden yhteistoimintakykyjä meriturvallisuustehtävissä.

Länsi-Suomen merivartiostossa palvelee kuusi merivartiokoiraa ja koiranohjaajaksi koulutettua virkamiestä. Merivartiokoiria käytetään aktiivisesti merivartioston tehtävissä, ja erityisesti alustarkastuksissa. Kaikki Länsi-Suomen merivartiokoirat ovat koulutettu henkilöetsintään, jonka lisäksi ne osaavat mm. etsiä huumeita. Tätä suorituskykyä on käytetty myös muiden viranomaisten tukemiseen. Länsi-Suomen merivartioston koiranohjaaja ja merivartiokoira osallistuivat Euroopan raja -ja merivartiovirasto Frontexin koordinoimaan Joint Operation Minervaan Espanjassa. Parivaljakko teki mm. vuoden 2019 operaation suurimman huumelöydön, jossa takavarikoitiin yli 900kg kannabista. Kyseinen merivartiokoira nimettiin vuoden 2019 rajakoiraksi.

Vuoden 2019 aikana merivartiostojen sukeltajat suorittivat ennätysmäärän tehtäviä (39), joissa tuettiin myös Poliisin, Tullin, Suomen ympäristökeskuksen, Onnettomuustutkintakeskuksen, Puolustusvoimien ja Museoviraston toimintaa. Sukellustoimintamme painopiste on merialueella, mutta sukeltajat operoivat myös sisämaan joilla ja järvillä.

Vuoden 2019 aikana merivartiosto partioi 41 700 tuntia. Partioinnin yhteydessä tehtiin 16 500 tarkastusta merialueella.

Rikostutkintaa ovat edellisten vuosien tapaan työllistäneet ammattimeriliikenteeseen liittyvät rikostutkinnat, joissa keskeisimpinä rikosnimikkeinä on ollut törkeä ympäristön turmeleminen tai hyvän merimiestaidon laiminlyönti. Myös huvialusten yhteentörmäyksiä on tullut tutkintaan edellisvuosien tapaan. Laittomaan maahantuloon liittyvät rikostutkinnat liittyivät pääosin maahantulokieltojen rikkomiseen. Länsi-Suomen merivartiosto aloitti vuoden 2019 aikana 440 rikosasian esitutkintaa, joista epäiltyjä vesiliikennejuopumuksia oli 83, liikenneturvallisuuden vaarantamisia 19. Rajat ylittävään rikollisuuteen liittyviä rikosasioiden esitutkintoja aloitettiin laittoman maahantulon järjestäminen – nimikkeellä 6, matkustusasiakirjan väärennystapauksissa 17.

Merivartioston tärkein sotilaallinen harjoitus menneenä vuonna oli syksyllä järjestetty komppanian kertausharjoitus Saaristomeren alueella. Kertausharjoitettavat reserviläiset olivat pääsääntöisesti kotoisin Pohjois-Suomen alueelta. Harjoitukseen järjestelyihin ja toimeenpanoon osallistui henkilökuntaa Länsi-Suomen merivartiosta, Rajavartiolaitoksen esikunnasta ja Raja- ja merivartiokoulusta. Harjoituksessa koulutettiin ja harjoitutettiin reserviläisiä sekä kantahenkilökuntaa merivartioston kriisiajan tehtäviin yhteistoiminnassa Maa- ja Merivoimien kanssa.