Rajaliikenteen rajoittaminen Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla 19.3.2020 klo 00.00 alkaen

Hallituksen päätöksen mukaisesti rajanylitysliikennettä rajoitetaan torstaista 19.3.2020 klo 00.00 alkaen. Päätös on voimassa 13.4.2020 asti.

Tavara- ja rahtiliikenne jatkuu ilman muutoksia.
Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla maahantulo

Suomeen on mahdollista 19.3.2020 kello 00.00 alkaen,

Paluuliikenne Suomeen:

~ Suomen kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä
~ Suomessa asuvat EU- ja Schengen-valtioiden kansalaiset sekä heidän perheenjäsenensä
~ Oleskeluluvalla Suomessa oleskelevat kolmannen maan kansalaiset

Paluuliikenne muihin EU- ja Schengen-valtioihin tai niiden kautta

~ Muiden EU- ja Schengen-valtioiden kansalaiset sekä heidän perheenjäsenensä
~ Oleskeluluvalla toisessa EU- tai Schengen-valtiossa asuvat kolmannen maan kansalaiset


Välttämätön liikenne, jota on:

~ Terveydenhuollon ja pelastustoimen ammattilaisten, terveysalan tutkijoiden, vanhustenhuollon ammattihenkilöstön työtehtäviin liittyvä liikenne
~ Tavaraliikenteen kuljetushenkilöstön ja muut kuljetusalan työntekijöiden liikenne välttämättömin osin
~ Diplomaattien, kansainvälisten organisaatioiden henkilöstön, sotilashenkilöstön ja avustusjärjestöjen henkilöstön liikenne työtehtävissään
~ Välttämätön (paluu) kauttakulkuliikenne ja kotiutettavien liikenne
~ Pakottavissa perheasioissa matkustavien henkilöiden liikenne
~ Kansainvälistä suojelua tarvitsevien tai muutoin humanitaarisista syistä matkustavien henkilöiden liikenne
~ Muu välttämätön ja perusteltu liikenne. Muuta välttämätöntä liikennettä on esimerkiksi suoritettava merkittävä huoltotyö, jonka toteuttaminen edellyttää toisesta maasta saapuvan huoltotiimin tai huoltomiehen suoritusta eikä työ siedä viivästystä

Venäjälle matkustamiseen liittyvät rajoitukset ja tahot, joihin rajoituksia ei sovelleta, on määritetty Venäjän Federaation hallituksen päätöksessä (16.3.2020 Nro 635-r).

Rajavartiolaitos

Rajoituksia rajanylitysliikenteessä Lapin rajavartioston alueella

Hallituksen päätöksen mukaisesti Suomen rajanylitysliikennettä rajoitetaan torstaista 19.3.2020 klo 00:00 alkaen. Päätös on voimassa 13.4.2020 asti. Henkilöliikennettä rajoitetaan itärajalla ja sisärajoilla. Sisärajoille palautetaan rajatarkastukset. Rajavartiolaitoksen toimenpiteet rajanylitysliikenteessä toteutetaan Schengenin rajasäännöstön ja rajavartiolain perusteella.

Rajanylitysliikenteeseen tulevat muutokset Lapissa

Suomen kansalaisten ei pidä matkustaa ulkomaille.

Ulkomaan matkalta Suomeen palaavan henkilön tulisi jäädä 14 vuorokaudeksi karanteenia vastaaviin olosuhteisiin.

Suomen kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä, Suomessa asuvat EU- ja Schengen-valtioiden kansalaiset sekä heidän perheenjäsenensä sekä oleskeluluvalla Suomessa oleskelevat kolmannen maan kansalaiset saavat palata Suomeen.

Suomessa olevat ulkomaiset matkailijat voivat poistua maasta.


Lapin lentoasemat

Rovaniemen, Kittilän, Enontekiön ja Ivalon lentoasemat suljetaan kansainväliseltä liikenteeltä.


Suomen ja Venäjän vastainen raja

Sallan ja Raja-Joosepin kansainvälisillä rajanylityspaikoilla Venäjä on rajoittanut rajaliikennettä Suomen ja Venäjän välisellä rajalla 17.3.2020 klo 23.00 alkaen. Ulkomaan kansalaiset eivät tällä hetkellä pääse Venäjälle. Suomalaisten paluuliikenne on mahdollista. Tavara- ja rahtiliikenne Venäjälle ja takaisin Suomeen jatkuu.

Rajanylityspaikkojen aukioloaikoihin voidaan tehdä rajanylityspaikkakohtaisia rajoituksia, joista tiedotetaan erikseen.


Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan vastainen raja

Karesuvanto, Kolari, Muonio, Pello, Tornio ja Ylitornio pidetään auki tavara- ja paluuliikenteelle. Välttämätön työmatkaliikenne ja muu välttämätön liikenne voidaan sallia. Muualta rajanylittäminen ei ole sallittua.

Kilpisjärvi, Karigasniemi, Kivilompolo, Nuorgam, Näätämö ja Utsjoki pidetään auki tavara- ja paluuliikenteelle. Lisäksi välttämätön työmatkaliikenne ja muu välttämätön liikenne voidaan sallia. Muualta rajanylittäminen ei ole sallittua.

Välttämättömänä työmatkaliikenteenä ja muuna välttämättömänä liikenteenä voidaan pitää esim. terveydenhuollon ja pelastustoimen ammattilaisten, terveysalan tutkijoiden ja vanhustenhuollon ammattihenkilöstön rajat ylittävää matkustamista.

Rajanylitysliikenteen rajoittamisesta lisätietoja löytyy www.raja.fi -sivustolta.

Rajavartiolaitos

Rajoituksia rajanylitysliikenteessä Pohjois-Karjalan rajavartioston alueella

Hallituksen päätöksen mukaisesti rajanylitysliikennettä rajoitetaan torstaista 19.3.2020 klo 00.00 alkaen. Päätös on voimassa 13.4.2020 asti. Pohjois- Karjalan rajavartioston vastuulla olevilla rajanylityspaikoilla rajanylitysliikenteen rajoittaminen koskee Niiralan rajanylityspaikkaa ja Joensuun lentoasemaa.

Rajoitusten jälkeen Niiralan rajanylityspaikalla on sallittua:

1. Suomen kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä, Suomessa asuvien EU- ja Schengen-valtioiden kansalaisten sekä heidän perheenjäsentensä sekä oleskeluluvalla Suomessa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten paluuliikenne Suomeen

2. Muiden EU- ja Schengen-valtioiden kansalaisten sekä heidän perheenjäsentensä ja oleskeluluvalla toisessa EU- tai Schengen-valtiossa asuvien kolmansien maiden kansalaisten paluuliikenne muihin EU- ja Schengen-valtioihin tai niiden kautta

3. Kolmannen maan kansalaisten maasta poistuminen, huomioiden Venäjän rajoitukset rajanylitysliikenteessä

4. Välttämätön liikenne, jota on:

Terveydenhuollon ja pelastustoimen ammattilaiset, terveysalan tutkijat, vanhustenhuollon ammattihenkilöstö

Tavaraliikenteen kuljetushenkilöstö ja muut kuljetusalan työntekijät välttämättömin osin

Diplomaatit, kansainvälisten organisaatioiden henkilöstö, sotilashenkilöstö ja avustusjärjestöjen henkilöstö työtehtävissään
Välttämätön (paluu) kauttakulkuliikenne ja kotiutettavat
Pakottavissa perheasioissa matkustavat henkilöt
Kansainvälistä suojelua tarvitsevat tai muutoin humanitaarisista syistä matkustavat henkilöt

Muu välttämätön ja perusteltu liikenne. Muuta välttämätöntä liikennettä olisi esimerkiksi suoritettava merkittävä huoltotyö, jonka toteuttaminen edellyttää toisesta maasta saapuvan huoltotiimin tai huoltomiehen suoritusta eikä työ siedä viivästystä

Tavara- ja rahtiliikenne Niiralan rajanylityspaikalla jatkuu nykyisellään.

Joensuun lentoaseman osalta rajoittamistoimenpiteet koskevat kaikkea ulkomaanliikennettä mukaan lukien muista Schengen- jäsenvaltioista tulevat lennot. Lentoasema suljetaan kansainväliseltä liikenteeltä.

Inarin tilapäisellä rajanylityspaikalla tavara- ja rahtiliikenne jatkuu nykyisellään.

Venäjä rajoitti rajaliikennettä Suomen ja Venäjän välisellä rajalla jo eilen 17.3.2020 klo 23.00 alkaen. Ulkomaan kansalaiset eivät tällä hetkellä pääse Venäjälle. Suomalaisten paluuliikenne on mahdollista. Tavara- ja rahtiliikenne Venäjälle ja takaisin Suomeen jatkuu mutta tavanomainen henkilöliikenne on estynyt.

Hallitus on antanut päätöksen myös rajavalvonnan palauttamisesta sisärajoilla. Pohjois-Karjalan rajavartioston henkilöstöä osallistuu Lapin alueella sisärajavalvonnan palauttamiseen.

Rajavartiolaitos

Rajaliikenteen rajoitukset Kainuun ja Koillismaan rajanylityspaikoilla 19.3.2020 alkaen

Kainuun rajavartiosto rajoittaa rajaliikennettä Kainuussa ja Koillismaalla torstaista 19.3. alkaen hallituksen päätöksen mukaisesti. Henkilöliikennettä rajoitetaan Kuhmon Vartiuksen ja Kuusamon rajanylityspaikoilla. Kajaanin ja Kuusamon lentoasemat suljetaan kansainväliseltä lentoliikenteeltä.


Rajaliikenteen rajoittaminen Vartiuksessa ja Kuusamossa tarkoittaa tiivistetysti seuraavaa

1. Suomen kansalaisten ja heidän perheenjäsenensä kotimaahan paluun mahdollisuus taataan
2. EU-kansalaisten ja muussa EU-maassa pysyvällä oleskeluluvalla oleskelevien paluu Suomeen ja Suomen kautta kotimaahansa sallitaan, huomioiden henkilön terveydentila
3. Välttämätön työmatkaliikenne ja muu välttämätön liikenne turvataan
4. Tavaraliikenne turvataan

Rajanylityspaikkojen aukioloaikoihin voi tulla muutoksia

Vartiuksen ja Kuusamon rajanylityspaikkojen aukioloaikoihin voidaan tehdä rajanylityspaikkakohtaisia rajoituksia, mutta toistaiseksi aukioloajat ovat normaalit:
~ Vartiuksen rajanylityspaikka on auki päivittäin klo 07 – 21 ja kesäaikaan siirryttäessä 29.3.2020 lukien klo 07.30 – 21.30.
~ Kuusamon rajanylityspaikka on auki päivittäin klo 08 – 19 ja kesäaikaan siirryttäessä 29.3.2020 lukien 09 – 20.

Kainuun rajavartiosto tiedottaa mahdollisista rajanylitysliikenteeseen vaikuttavista muista muutoksista erikseen.

Kainuun rajavartiosto osallistuu sisärajavalvonnan palauttamiseen

Kainuun rajavartiosto osallistuu henkilöstöllään sisärajavalvonnan palauttamiseen Suomen ja Ruotsin rajalla. Korvaamme muilla toimenpiteillä sisärajavalvontaan komennettavan henkilöstön poistumisen siten, että pystymme turvaamaan rajaturvallisuustehtävämme itärajalla. Valmistaudumme tarvittaessa ottamaan töihin myös hiljattain eläkkeelle jääneitä rajavartiomiehiä.

Rajavartiolaitos

Taikasana ”asylum”

Aitosuomalaiset päätti selvittää vuonna 2015 alkaneen turvapaikkasirkuksen taustoja viranomaisprosessien näkökulmasta. Asiaa lähestyttiin mm. Dublin-sopimuksen toteutumisen osalta. Tarkastelussa oli myös laittomasti maahan pyrkivät henkilöt.

Ensimmäiseksi kysyimme onko Migrillä tietoa siitä kuinka paljon EU-alueen ulkopuolelta tulee turvapaikanhakijoita Ruotsin vastaiselta rajalta Suomeen?

Viestintäasiantuntija Hanna Paasikoski kertoi, että:

”Migri ei tilastoi rajaliikennettä. Sitä valvoo Suomessa Rajavartiolaitos.”

Rajavartiolaitokselta kysyttiin, että onko heillä tiedossa kuinka paljon Suomeen edelleen mahdollisesti tulee Ruotsin puolelta rajaa näitä turvapaikanhakijoita, jotka alunperin ovat tulleet laittomasti Schengen-alueelle jossain muualla Euroopassa, eivätkä ole rekisteröityneet siinä yhteydessä tulomaahan turvapaikanhakijaksi?

Hehän tulevat silloin kuitenkin turvallisesta maasta, kun tulevat Ruotsista Suomen puolelle.

Viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen Rajavartiolaituksen esikunnasta vastasi esitettyihin kysymyksiin selventävästi:

”Schengen-alueelta Suomeen kohdistuvaa laitonta maahantuloa ei sisärajavalvonnan puuttuessa voida aukottomasti seurata. Kuitenkin arviomme mukaan Tornion kautta tulleiden määrät ovat hyvin alhaisia, muutaman henkilön luokkaa per kuukausi. Pohjoisen reitin/Tornion kautta tulleiden turvapaikanhakijoiden suhteellinen osuus verrattuna Schengen-sisärajalentojen kautta tulleisiin on pieni. Yleisesti ottaen laiton maahantulo Schengen-alueen kautta Suomeen on määrällisesti maltillista.”

Mikä on käytäntö tältä osin? Käännytetäänkö heidät vai saavatko syytteen laittomasta maahantulon yrityksestä?

Julkisuudessa on ollut esillä tapauksia missä Venäjän puolelta laittomasti maahan pyrkineitä ETA-alueen ulkopuolelta pyrkiviä henkilöitä on asetettu syytteeseen.

”Riippumatta mistä maasta tulevat, turvapaikanhakijoiden turvapaikkahakemus otetaan vastaan ja heidät ohjataan Maahanmuuttoviraston turvapaikkakäsittelyyn. Turvapaikanhakijoista ei tuomita valtionrajarikoksesta. Jos henkilö ei hae turvapaikkaa, voidaan henkilö tuomita valtionrajarikoksesta – jolloin syytekin luonnollisesti nostetaan.”

Lisäksi kysyisimme pitääkö paikkansa, että Suomessa ei saa poistua sen enempää Venäjälle, kuin esim. Ruotsin puolellakaan ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja. Tämä siis, jos on kyse Schengenalueen ja ETA-alueen ulkopuolelta olevista henkilöistä, jotka ovat laittomasti maassa?

”Suomalaisen velvollisuudesta esittää maasta lähtiessä ja maahan saapuessa passi säädetään passilain 2§:ssä. Ulkomaalaisen maastalähtöä ei ole samalla tavalla rajoitettu kuin maahantuloa. Viime kädessä matkustusasiakirjan puuttuminen ei ole este ulkomaalaisen maasta poistumiselle. Matkustusasiakirjan puuttuessa maasta poistumista voivat hidastaa henkilöllisyyden selvittäminen ja mahdollisten muiden asioiden selvittäminen (mm onko henkilö rikosoikeudellisten toimien kohteena, onko matkustusoikeutta rajoitettu jne.). Vaikka matkustusasiakirjaa ei vaadita maasta poistumiseen, tulisi sellainen kuitenkin lähtökohtaisesti olla kohdevaltioon saapuakseen. Yleensä maahan tulon ja maassa oleskelun edellytyksenä on matkustusasiakirja tai matkustusasiakirjaksi rinnastettava asiakirja.”

Poliisilta kysyttiin myös, että missä vaiheessa selviää onko turvapaikanhakija kävellyt Ruotsin puolelta rajaa Suomeen useamman turvallisen maan läpi ennen kuin jättää turvapaikkahakemuksen Suomeen poliisille?

Poliisin toimintaa koskeviin kysymyksiin vastasi poliisitarkastaja Ari Jokinen Poliisihallituksesta:

”Poliisin tehtävänä on vastaanottaa turvapaikkahakemus ja rekisteröidä turvapaikanhakija. Turvapaikkatutkinta kuuluu Maahanmuuttovirastolle, jonka tehtävä on selvittää turvapaikkaa hakeneen henkilöllisyys, matkareitti ja maahantulo.”

Kuinka paljon näitä turvapaikanhakijoita edelleen tulee Ruotsin puolelta Suomeen vastoin Dublin-sopimusta?

Tilanne tuntuu sikäli erittäin oudolta, koska vuoden 2015 turvapaikka-ryntäyksen jälkeen totesi silloinen pääministeri Juha Sipilä julkisuudessa, että yhtään turvapaikanhakijaa ei olisi silloin ylipäätään tarvinnut ottaa vastaan Ruotsin puolelta. Pakolaiskiintiö täytettiin kuitenkin myös täysimääräisesti samanaikaisesti ainakin Suomessa. Eli tässä kohtaa valtion johto ainakin piti tiukasti kiinni sovituista asioista.

”Poliisilla ei ole antaa kysyttyä lukumäärää.”

Miten on? Karkoitetaanko sitten nämä kaikki Ruotsin puolelta yhä edelleen Suomen puolelle tulevat turvapaikanhakijat, koska tulevat turvallisesta maasta vai passitetaanko heidät takaisin Ruotsin puolelle rekisteröitymään?

”Turvapaikkahakemus on otettava vastaan kun sellainen poliisille jätetään. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee turvapaikka-asian. Mikäli henkilö on hakenut aiemmin turvapaikkaa jostain muusta Euroopan maasta on hänet mahdollista palauttaa ns. Dublin-sopimuksen perusteella siihen maahan, joka on vastuussa turvapaikka-asian käsittelystä.”

Kuinka suuri osuus näistä turvapaikanhakijoista on niitä nk. turvapaikkashoppailijoita, jotka ovat jo saaneet kielteisen päätöksen muualla Euroopassa? Kuinka hyvin tai huonosti poliisilla on ylipäätään mahdollista selvittää näitä asioita?

”Poliisin tehtävänä on ottaa vastaan turvapaikkahakemus ja rekisteröidä turvapaikanhakija. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee turvapaikka-asian.”

Onko mitään tilastoa tai tietoa siitä kuinka paljon järjestäytyneen rikollisuuden henkilöt pyrkivät ujuttautumaan maahan turvapaikanhakijoina?

”Poliisilla ei ole tilastoa asiasta.”

Viranomaiset koittavat siis suoriutua kukin tehtävistään annetuissa oloissa.

Kuitenkin on selvästi havaittavissa, että koko Scengen- ja Dublin-viritelmä on kokonaisuutena ollut susi syntyessään, kun ulkorajat Etelä-Euroopan maissa vuotavat edelleen ja laiton ihmissalakuljetus porskuttaa hienosti.
Tämän lisäksi on lainsäädäntö Suomessa myös mitä sattuu. Yhtenä esimerkkinä tästä on se loputon valitusrumba-oikeus näillä kielteisen päätöksen saaneilla turvapaikanhakijoilla.

Suomessa on ollut monelta muultakin osin selvästi havaittavissa trendinä lainsäätäjien jonkinlainen hahmottamisen puute lakipykäliä rustatessa. Taitaa kohta olla niin, että kaikki digitalisaation nimiin tehdyt viimeaikaiset lakimuutokset esimerkiksi ovat menneet enemmän tai vähemmän reisille. Sen lisäksi niitä eniten tarvittavia uusia lakimuutoksia ei sitten millään ilveellä tahdota saada aikaiseksi.

Herää kysymys, että mistä heille oikein maksetaan palkkaa? Medioiden edessä patsastelusta? Tyhjien lupausten antamisesta vaalien alla? Keskinäisestä nahistelusta? Alkaa näyttämään niin monella eri yhteiskunnan osa-alueella siltä, että kansalaisyhteiskunnan yhteiset asiat jäävät täysin syrjään kaiken muun tohinan keskellä.

Maamme eri viranomaiset tarvitsevat toimivia työkaluja lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi.

Kun lainsäädäntö näistä prosesseista on mitä on, niin viranomaisista varsinkin Rajavartiolaitos ja Poliisi ovat ollut monenlaisen kansalaisyhteiskunnan kiukun, ihmettelyn ja epäilyn kohteena tämän takia. Lukuisat ihmiset ovat ihmetelleet tästä turvapaikka-sirkusesta, että missä oikein on vika? Samaan aikaan ovat lainsäätäjämme Eduskunnassa lähinnä vaan istuneet siellä silmiään pyöritellen. Välillä varmuuden vuoksi vissiin pitänyt vähän käydä julkisuudessa paheksumassa jotakin.

Ainoastaan rasistikortin saivat silloin jokunen vuosi sitten lanseerattua ”pöytään” huomattavan liukkaasti. Siinäkin kohtaa vaan taisi päästä unohtumaan, että mitä se loukkaamaton ihmisarvo todellisuudessa mahtaakaan tarkoittaa.

Epäilty alueloukkaus Pohjanlahdella, Raahen länsipuolella

Rajavartiolaitos on aloittanut epäillyn alueloukkauksen esitutkinnan, jossa Saksan valtionaluksen epäillään syyllistyneen kahteen alueloukkaukseen Suomen aluemerellä viime lauantaina 18.1.2020.

Länsi-Suomen merivartioston tilannevalvonta havaitsi tapahtuman. Alus oli ylittänyt Suomen aluevesirajan ilman vaadittavaa lupaa kahdesti. Epäillyt alueloukkaukset ulottuivat syvimmillään 0,35 meripeninkulmaa (650 metriä) Suomen aluevesirajan sisäpuolelle.

Länsi-Suomen merivartiosto tiedottaa tutkinnan tuloksista tutkinnan valmistuttua.

Länsi-Suomen merivartioston toiminta vuonna 2019

Rajavartiolaitoksen keskeisillä tehtäväalueilla rajaturvallisuudessa ja meriturvallisuudessa päättynyt vuosi oli edellisen vuoden tasolla.

Länsi-Suomen merivartiosto huolehtii rajatarkastusten toteuttamisesta lentoliikenteen osalta yhdeksällä ja vesiliikenteen osalta kahdella kansainvälisellä rajanylityspaikalla. Vuonna 2019 vartioston vastuulla olevilla rajanylityspaikoilla toteutettiin lähes 80 000 rajatarkastusta Schengen-ulkorajaliikenteessä (2018 / 77 000). Suurin muutos koettiin Turun lentoasemalla, jossa ulkorajaliikenne kasvoi merkittävästi. Vuonna 2019 tehtiin Turun lentoaseman rajanylityspaikalla 34 708 rajatarkastusta (2018 / 345). Kasvu selittyy Lontooseen ja Skopjeen suuntautuneilla säännöllisillä ulkorajalennoilla. Turun lentoaseman liikenteen kasvusta huolimatta ulkorajaliikenteen rajatarkastusten kokonaismäärä kasvoi maltillisesti. Syynä siihen oli Oulun ja Vaasan lentoasemien rajanylitysliikenteen hiipuminen. Kalajoen ja Kaskisten satamien rajatarkastusvastuu kalastus- ja lastialusten osalta siirrettiin tullille vuoden 2019 alusta.

Meripelastuksen vaaratilanneluokituksen mukaisia tehtäviä johdettiin MRCC Turusta vuoden 2019 aikana yhteensä 778 kappaletta. Näissä tehtävissä löydettiin tai pelastettiin yhteensä 2323 ihmistä, onnettomuudet johtivat ihmisen menehtymiseen 10 tapauksessa. Kokonaisuudessaan tehtävät olivat edellisvuosia haasteellisempia ja Länsi-Suomen merivartioston yksiköiden meripelastustoimeen sitoutunut työpanos kasvoi lähes 20%. Yleisin avuntarpeeseen johtanut syy oli kone- tai sähkövian aiheuttama ohjailukyvyttömyys (40% tapauksista). Muita yleisimpiä syitä olivat pohjakosketukset (14%), meripelastuksen sairaankuljetustehtävät (5%), mies meressä tilanteet (5%). Merivartioston menneen vuoden dramaattisin tehtävä koettiin lauantaina 3.8 kahden miehen hengen vaatineessa veneiden yhteentörmäyksessä Airistolla.

Alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan johtovastuu merellä siirtyi Rajavartiolaitokselle Suomen Ympäristökeskukselta 1.1.2019. Rajavartiolaitoksen johtama ensimmäinen avomerialueen öljyntorjuntatehtävä alkoi 20.6.2019, jolloin Länsi-Suomen merivartioston johtokeskus sai EMSA:n satelliittihavainnon huomattavasta öljypäästöstä Suomen aluevesillä Suomen Leijonan majakan läheisyydessä, noin 25 mailia Utöstä lounaaseen. Alueella havaittiin 9 mailia pitkä ja 0,4 mailia leveä mineraaliöljylautta, jossa öljyä oli arviolta 9 – 39 kuutiometriä. Asian tutkinta on edelleen kesken.

Rajavartiolaitoksen tehtäviin lisättiin vuoden 2019 alusta myös toimiminen johtavana valvontaviranomaisena aluksista veteen menevien päästöjen valvonnassa. Länsi-Suomen merivartioston valvontatoimessa havaittiinkin yli 50 epäiltyä aluksista veteen menevää päästöä, joka on yli kaksinkertainen määrä vuoden 2018 havaintoihin. Merelliseen ympäristön pilaamiseen liittyen avattiin 12 ympäristörikostutkintaa ja määrättiin 2 hallinnollista öljypäästömaksua. Lisäksi Rajavartiolaitokselle annettiin vuoden 2019 alussa uutena tehtävänä alusten suojapaikkaan määrääminen.

Estonian hautarauhan häirintä muodosti syyskuun lopulla aivan omanlaisensa kokonaisuuden. Ruotsista etukäteen saadun tiedon mukaan Saksaan rekisteröity Fritz Reuter -niminen alus olisi tulossa suorittamaan sukellustöitä Estonialla, jonka hautarauha on lailla suojattu. Tapaus oli juridisesti haastava, koska Saksa ei ole ratifioinut Estonian hautarauhaa suojaavaa sopimusta. Fritz Reuterin mukana oli saamamme tiedon mukaan myös ruotsalaisia henkilöitä. Ruotsi kuuluu hautarauha-sopimuksen ratifioineisiin maihin. Kielloista huolimatta Fritz Reuterin henkilöstö ryhtyi sukellustoimintaan alueella. Asian tutkintaan liittyen tehtiin tiivistä yhteistyötä Keskusrikospoliisin kanssa, jonka tutkittavaksi asia kuuluu. Tapaus on käynnistänyt rikostutkinnan myös Ruotsissa. Tapaus sai huomiota niin kotimaisessa kuin ulkomaisessakin mediassa.

Kansainvälinen merellinen yhteistyö oli vuonna 2019 aktiivista ja monipuolista. Erityisesti on mainittava yhteistyö Euroopan raja -ja merivartiovirasto Frontexin, Ruotsin rannikkovartioston ja Viron poliisi- ja rajavartiohallinnon Läntisen Prefektuurin kanssa. Kansainvälisestä toiminnasta mainittavimpina olivat partiovene 281:n osallistuminen Joint Operation Poseidoniin Kreikan saaristossa Egeanmerellä, jonka keskeisimpänä päämääränä oli tukea kohtuuttoman laittoman maahantulopaineen alla olevaa Kreikkaa. Lisäksi Suomen ja Ruotsin rannikkovartiostoviranomaisten käytännön harjoituksissa lisättiin monipuolisesti maiden yhteistoimintakykyjä meriturvallisuustehtävissä.

Länsi-Suomen merivartiostossa palvelee kuusi merivartiokoiraa ja koiranohjaajaksi koulutettua virkamiestä. Merivartiokoiria käytetään aktiivisesti merivartioston tehtävissä, ja erityisesti alustarkastuksissa. Kaikki Länsi-Suomen merivartiokoirat ovat koulutettu henkilöetsintään, jonka lisäksi ne osaavat mm. etsiä huumeita. Tätä suorituskykyä on käytetty myös muiden viranomaisten tukemiseen. Länsi-Suomen merivartioston koiranohjaaja ja merivartiokoira osallistuivat Euroopan raja -ja merivartiovirasto Frontexin koordinoimaan Joint Operation Minervaan Espanjassa. Parivaljakko teki mm. vuoden 2019 operaation suurimman huumelöydön, jossa takavarikoitiin yli 900kg kannabista. Kyseinen merivartiokoira nimettiin vuoden 2019 rajakoiraksi.

Vuoden 2019 aikana merivartiostojen sukeltajat suorittivat ennätysmäärän tehtäviä (39), joissa tuettiin myös Poliisin, Tullin, Suomen ympäristökeskuksen, Onnettomuustutkintakeskuksen, Puolustusvoimien ja Museoviraston toimintaa. Sukellustoimintamme painopiste on merialueella, mutta sukeltajat operoivat myös sisämaan joilla ja järvillä.

Vuoden 2019 aikana merivartiosto partioi 41 700 tuntia. Partioinnin yhteydessä tehtiin 16 500 tarkastusta merialueella.

Rikostutkintaa ovat edellisten vuosien tapaan työllistäneet ammattimeriliikenteeseen liittyvät rikostutkinnat, joissa keskeisimpinä rikosnimikkeinä on ollut törkeä ympäristön turmeleminen tai hyvän merimiestaidon laiminlyönti. Myös huvialusten yhteentörmäyksiä on tullut tutkintaan edellisvuosien tapaan. Laittomaan maahantuloon liittyvät rikostutkinnat liittyivät pääosin maahantulokieltojen rikkomiseen. Länsi-Suomen merivartiosto aloitti vuoden 2019 aikana 440 rikosasian esitutkintaa, joista epäiltyjä vesiliikennejuopumuksia oli 83, liikenneturvallisuuden vaarantamisia 19. Rajat ylittävään rikollisuuteen liittyviä rikosasioiden esitutkintoja aloitettiin laittoman maahantulon järjestäminen – nimikkeellä 6, matkustusasiakirjan väärennystapauksissa 17.

Merivartioston tärkein sotilaallinen harjoitus menneenä vuonna oli syksyllä järjestetty komppanian kertausharjoitus Saaristomeren alueella. Kertausharjoitettavat reserviläiset olivat pääsääntöisesti kotoisin Pohjois-Suomen alueelta. Harjoitukseen järjestelyihin ja toimeenpanoon osallistui henkilökuntaa Länsi-Suomen merivartiosta, Rajavartiolaitoksen esikunnasta ja Raja- ja merivartiokoulusta. Harjoituksessa koulutettiin ja harjoitutettiin reserviläisiä sekä kantahenkilökuntaa merivartioston kriisiajan tehtäviin yhteistoiminnassa Maa- ja Merivoimien kanssa.