Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati

Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati järjestetään 6. joulukuuta Tampereella.

Paraatiin osallistuu joukkoja Maa-, Meri- ja Ilmavoimista, Maanpuolustuskorkeakoulusta, Rajavartiolaitoksesta, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta sekä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöistä. Yhteensä paraatiin osallistuu noin 1 300 henkilöä ja yli 50 ajoneuvoa. Ohimarssissa nähdään myös Tampereen seudun ratsuväen kilta ry:n ratsuosasto.

Paraatikatselmus on kello 12 Ratinan stadionilla ja ohimarssi Tampereen valtatiellä kello 13. Puolustusvoimien kalustonäyttelyyn voi tutustua Ratinanniemessä kello 9–15. Kalustonäyttelyssä on runsaasti kalustoa kaikista puolustushaaroista.

Paraatin vastaanottaa Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Timo Rotonen, ja kenttähartauden pitää katselmuksessa kenttäpiispa Pekka Särkiö.

Paraatijoukkoja komentaa Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Rami Saari.

Päivän ohjelmasta tarkemmin: Puolustusvoimat

Venäjä, Ruotsi, Nordefco, puolustusvoimien harjoitustoiminta ja EU:n pysyvä rakenteellinen yhteistyö esillä TP-UTVA:ssa

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat perjantaina 25. lokakuuta Suomen ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin liittyvistä kysymyksistä sekä Venäjää koskevista kansainvälispoliittisista asioista.

TP-UTVA keskusteli Suomen ja Ruotsin välisestä tiiviistä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä. TP-UTVA käsitteli myös Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön syventämistä.

TP-UTVA käsitteli pohjoismaisen puolustusyhteistyön (Nordefco) kehyksessä valmisteltua päivitystä tekniseen järjestelyasiakirjaan, joka mahdollistaa Pohjoismaissa sijaitsevien lentotukikohtien käytön varakenttinä. Asiakirjan päivitys koskee pohjoismaisten sotilasilma-alusten mahdollisuutta laskeutua toisen Pohjoismaan kentälle säätilan tai muun vastaavan syyn tätä edellyttäessä.

TP-UTVA käsitteli suunnitelmaa puolustusvoimien kansainvälisestä harjoitusyhteistyöstä vuonna 2020. Kansainvälinen harjoitusyhteistyö on tärkeä osa Suomen puolustuskyvyn ylläpitämistä, kehittämistä ja osoittamista. Sen merkitys on korostunut turvallisuusympäristön muutoksen, puolustusyhteistyön syvenemisen sekä puolustusvoimien tehtävien edellyttämien valmiuksien ja kyvyn kehittämisessä. Harjoituksiin osallistutaan Suomen omista lähtökohdista. Osallistumisessa otetaan huomioon sekä harjoitusten merkitys Suomen puolustuskyvyn kehittämisen kannalta että ulko- ja turvallisuuspoliittiset näkökohdat. Puolustusministeriö päättää puolustusvoimien kansainvälisen harjoitussuunnitelman hyväksymisestä TP-UTVA:n linjausten pohjalta tiedotettuaan ensin eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokuntia. Puolustusministeriö tiedottaa puolustusvoimien kansainvälisen harjoitussuunnitelman sisällöstä tarkemmin, kun suunnitelma on hyväksytty.

TP-UTVA sai tilannekatsauksen puolustusvoimien ARCTIC LOCK -pääsotaharjoituksesta vuonna 2021. Harjoituksen tavoitteena on kehittää Suomen valmiutta ja puolustuskykyä sekä kehittää yhteistoimintakykyä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Lisäksi TP-UTVA käsitteli EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) toimeenpanoa ja Suomen osallistumista koskien muun muassa uusia projekteja ja kansallisen toimeenpanosuunnitelman valmistelua.

Puolustusvoimat jatkaa Pasi-miehistönkuljetusajoneuvojen modernisointia

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen 28.10.2019 lunastamaan vuoden 2020 alussa lisähankintavarauksen XA-180-miehistönkuljetusajoneuvojen (PASI) elinjaksopäivityksistä suomalaiselta Patria Land Oy:ltä.

Elinjaksopäivityksillä modernisoidaan 139 panssaroitua XA-180-miehistönkuljetusvaunua. Modernisoinnilla varmistetaan PASI-miehistönkuljetusajoneuvojen suorituskyky, kunto ja tekninen elinjakso 2040-luvulle. Uudistamisessa päivitetään ajoneuvojen sähköjärjestelmät, kunnostetaan voimansiirtokomponentit sekä uusitaan jousitus ja ulkopinnoite. Ajoneuvoihin asennetaan myös turvavöillä varustetut istuimet.

Hankinnan työllistämisvaikutus kotimaassa on noin 170 henkilötyövuotta, ja sen arvonlisäverollinen kokonaisarvo on noin 35 miljoonaa euroa. Henkilötyövuodet jakautuvat alueellisesti seuraavasti: Kanta-Häme (50%), Pirkanmaa (40%) ja muu Suomi (10 %). Hankinta on jatkoa vuonna 2014 aloitetulle elinjaksopäivitykselle ja liittyy Maapuolustuksen kehittämisohjelmaan, jossa kehitetään joukkojen liikkuvuutta. Toimitukset ajoittuvat vuosille 2020-2022.

Kaartin jääkärirykmentin valmiusyksikkö ja kaupunkijääkärit harjoittelevat Ruotsin Kvarnissa

Kaartin jääkärirykmentin johtama Kvarn 19 -harjoitus järjestetään Ruotsissa 12.–20.10.2019. Harjoitukseen osallistuu varusmiehiä ja henkilökuntaa yhteensä noin 200 henkilöä. Harjoituksen päätavoitteena on Kaartin jääkärirykmentin valmiusyksikön ja kaupunkijääkäreiden valmiuden ja suorituskyvyn kehittäminen vaativissa taistelutehtävissä rakennetulla alueella.

Ruotsin maavoimien rakennetun alueen koulutuskeskus Kvarnissa on pienen taajaman kokoinen harjoitusympäristö, joka mahdollistaa realistisen taistelun rakennetulla alueella, joukkojen suorituskyvyn todellisen mittaamisen ja palautteen antamisen taistelijoille simulaattoriavusteisesti. Vastaavanlaista harjoitusympäristöä ei ole kotimaassa. Harjoitus kehittää kansainvälistä yhteistoimintakykyä sekä antaa mahdollisuuden harjoitella joukkojen perustamista ja keskittämistä kansainvälisiin harjoituksiin.

Harjoituksen johtaa Uudenmaan jääkäripataljoonan komentaja everstiluutnantti Petri Toivonen. Kvarn 19 -harjoitus on osa Maavoimien vuoden 2019 kansainvälistä harjoitusohjelmaa sekä osa Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä yhteistyötä (FISE). Kaartin jääkärirykmentti on harjoitellut vuosittain Kvarnissa vuodesta 2016 lähtien.