Kenraali Kivinen: Osallistuminen kriisinhallintaan tukee kansallista puolustusta

Osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin tukee ykköstehtäväämme, kansallisen puolustuskyvyn kehittämistä, totesi puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen puheessaan Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä 20 tammikuuta 2020.

Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan on yksi Puolustusvoimien neljästä tehtävästä. Kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen tarjoaa oppia ja osaamista kansainvälisistä toimintatavoista ja lisäävät suomalaisten osaamista ja yhteistoimintakykyä tulevia operaatioita varten.

Operaatioihin sisältyy aina riskejä, eivätkä viimeviikkoiset tapahtumat ole ainutlaatuisia. Turvallisuutta vaarantavia tapahtumia on ollut jokaisessa operaatiossa. Tehtävien toteuttaminen turvallisesti näissä olosuhteissa edellyttää oikeanlaista varustusta, kalustoa ja ennen kaikkea koulutusta.

Operaatioissa saatujen oppien perusteella on kehitetty taistelijan henkilökohtaisia suojavarusteita ja joukkojen kalustoa sekä toimintatapoja. Toteutetut kehitystyön tulokset ovat jalkautuneet nykyisten asevelvollisten koulutukseen ja varustukseen asti.
Osallistumalla operaatioihin hyvin koulutetuilla ja tarkoituksenmukaisesti varustetuilla joukolla Suomi on saavuttanut maineen osaavana, suorituskykyisenä ja luotettavana toimijana. Vuosien aikana puolustuksemme uskottavuus on lisääntynyt ulkomailla ja asevelvollisuusjärjestelmän arvostus on kasvanut, Kivinen tiivisti.

Puolustusvoimain komentajan puhe kokonaisuudessaan

Sotamuseon pitkä taival Kruununhaassa tuli päätökseensä

Sotamuseo on toiminut Kruununhaassa vuodesta 1930 asti. 90 vuotta kestänyt museotoiminta Kruununhaassa päättyi tänään 20.12.2019 lipunlaskuun Maurinkadun toimipisteellä.

90 vuotta sotahistoriaa

Käsky Sotamuseon perustamisesta annettiin 25.11.1929, ja Sota-arkiston kellaritiloissa sijainneen museon avajaiset pidettiin 18.10.1930 Helsingissä Liisankatu 1:ssä. Aluksi Sotamuseo toimi Liisankadulla, mutta vuonna 1933 muutti Suomenlinnaan. Talvisodan alettua henkilöstö siirrettiin sotilastehtäviin, ja museon esineistöä varastoitiin ympäri Suomea.

Sodan jälkeen Sotamuseo oli hetken aikaa ilman tiloja. Tilanne muuttui vuonna 1949, kun Maurinkadun uusitut ja kunnostetut tilat saatiin käyttöön. Yleisö sai kuitenkin odottaa vielä hetken, sillä uudet tilat avautuivat kokonaisuudessaan vasta 1963.

Suomenlinnassa toiminta jatkuu yhä, mutta Maurinkadun toimipiste sulkee tänään ovensa viimeistä kertaa. Maurinkadulla sijainneet kokoelmat siirtyvät Vantaalle Museoviraston Kokoelmakeskukseen, ja samalla Maurinkadun henkilöstö siirtyy samaan rakennukseen jatkamaan töitä. Sotamuseolla on ennestään tiloja myös Tampereella ja Keski-Suomessa.

Sotamuseo vastaa maamme sotahistoriasta

Sotamuseo on Puolustusvoimien keskusmuseo ja samalla valtakunnallinen sotahistoriallinen erikoismuseo. Sillä on hallussaan yli 200 000 esinettä sotahistoriaan liittyen. Esineistöä on Ruotsin vallan ajoilta nykypäivään asti, mutta pääpaino on kuitenkin itsenäisyyden ajan esineistössä.

Sotamuseon tehtäviin kuuluu asettaa esille maamme sotahistoria. Tämä näyttäytyy erilaisten näyttelyiden muodossa, jotka sijaitsevat nykyisin Suomenlinnassa. Näyttelytiloina toimii tällä hetkellä Maneesi, Tykistömaneesi ja sukellusvene Vesikko.

Sotamuseo on myös aktiivinen julkaisutoiminnan suhteen. Sotamuseon julkaisusarjassa ilmestyy eri aihepiirejä koskevia teoksia, kuten eri aselajien historiaa kuvaavia kirjoja. Museo julkaisee myös vuosittain Sotahistoriallisen seuran kanssa yhteistyössä sotahistoriallista aikakausikirjaa.

Haastava muuttokuorma

Sotamuseon esineistön huomioon ottaen on muutto ollut vaikea esineiden koon ja painon takia. Museonjohtaja Harri Huusko kertoo muuton olleen erityinen verrattuna toimistomuuttoon, juurikin siirrettävän materiaalin osalta. Suuri työ on myös tehty kirjanpidon suhteen.

– Museomuutto poikkeaa tavallisesta toimistomuutosta ennen kaikkea siirrettävän materiaalin osalta. On hyvin herkästi särkyviä taide-esineitä, suurikokoisia yli 3 metrisiä patsaita, satojen kilojen painoisia ammuksia, tykkejä, panssareita, arvoesineistöä, aseita jne. Yksittäispakattavaa tavaraa on paljon, Huusko kertoo.

– On myös ollut tärkeää, että aineistoa on voitu inventoida ja tehdä tarvittavat merkinnät ja kirjaukset, jotta esineistö on myöhemminkin löydettävissä. Lähtötilanne huomioon ottaen kaikki on sujunut aivan erinomaisesti, vaikka inventointia ja luettelointia riittää pitkälle tulevaisuuteen, hän jatkaa.

Muutossa on myös ollut positiiviset puolensa.

– Raskaan prosessin hyvänä puolena on tietysti, että esineistö on tullut entistä tutummaksi, Huusko sanoo.

Vahva yhteistyö toi korvaamatonta apua

Muuttoa on tehty jo useampi vuosi, mikä on tietysti vaikuttanut työntekijöiden arkeen. Huusko kiittää työntekijöitään suuresta työpanoksesta.

– Täytyy antaa täysi tunnustus väen venymiselle ja osaamiselle. On ollut ilo nähdä, kuinka aloitteellisesti henkilöstö on toiminut ja miten sitoutunutta henkilöstö on ollut haasteellisen tehtävän suorittamisessa, kiittää Huusko.

Henkilöstön lisäksi Huusko haluaa kiittää myös yhteistyökumppaneita ja muita osallisia vahvasta suorituksesta.

– Muuttopäällikkömme Anssi Saari, Toni Tuupanen ja Lauri Haavisto ovat hienosti vastanneet töiden organisoinnista tahoillaan. Lisäksi kiitokset kuuluvat Lainalaatikko Oy:lle, PrimaArtille, Museovirastolle, MPKK:n johdolle ja esikunnan eri osille, PV:n Logistiikkalaitoksen esikunnalle, Pääesikunnalle, Kaartin Jääkärirykmentille, Puolustushallinnon Rakennuslaitokselle, Senaatti-kiinteistöille, Suomenlinnan hoitokunnalle ja Merisotakoululle. Näissä organisaatioissa kymmenet eri alojen ihmiset ovat tehneet tämän operaation mahdolliseksi.

Suomi tekee arviointikäynnin Iso-Britanniaan

Suomi toimeenpanee Wienin asiakirjan 2011 mukaisen luottamusta ja turvallisuutta lisäävän (LTL) arviointikäynnin Iso-Britanniaan 8.-10.1.2020.

Arviointikäynnin tavoitteena on todentaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön vuosittaisessa tiedonvaihtoilmoituksessa ilmoitettujen tietojen paikkansapitävyys. Arviointikäynnin kohteena on Lossiemouth:ssa sijaitseva Royal Air Force Lossiemouth.

Uudet alokkaat aloittavat palveluksen

Maanantaina loppiaisena 6. tammikuuta 2020 saapumiserä 1/20 valloittavat kasarmit, kun noin 12 000 uutta alokasta aloittaa palveluksensa. Maavoimissa palveluksensa aloittaa noin 9 800 alokasta ja loput jakaantuvat Merivoimien, Ilmavoimien ja Rajavartiolaitoksen joukko-osastoihin.

Eniten alokkaita vastaanottaa Maavoimien suuret joukko-osastot kuten Karjalan prikaati, Porin prikaati ja Kainuun prikaati. Ruotsinkieliset alokkaat aloittavat pääosin Uudenmaan prikaatissa.

Torstaina 19. joulukuuta 2019 Puolustusvoimista ja Rajavartiolaitoksesta siirtyi reserviin yhteensä noin 7 900 varusmiestä ja vapaaehtoisen asepalveluksen suorittanutta naista.

Koulutus 2020 -ohjelma käyttöön

Koulutus 2020 -ohjelma otetaan käyttöön saapumiserällä 1/20 kaikissa joukko-osastoissa. Ohjelmassa varusmieskoulutus rakentuu erilaisista jaksoista. Miehistön koulutus jakaantuu neljään kuuden viikon mittaiseen jaksoon: alokasjaksoon, koulutushaarajaksoon, erikoiskoulutusjaksoon ja joukkokoulutusjaksoon.

Koulutus 2020 -ohjelman myötä eniten uudistusta on tulossa peruskoulutuskauden, eli alokaskauden ensimmäisten viikkojen koulutukseen. Kuusi viikkoa kestävä alokasjakso toteutetaan kurssimuotoisena, mikä mahdollistaa tilojen ja järjestelmien tehokkaan käytön. Kaksi viikkoa kestävän orientaatiovaiheen jälkeen koulutus muodostuu neljästä kurssista, joiden suoritusjärjestys on vaihdettavissa. Ennen alokaskausi kesti kahdeksan viikkoa.

Kokonaisuudessaan Koulutus 2020 -ohjelmalla kehitetään kutsuntajärjestelmää, palvelusvalintoja, koulutusjärjestelmää kokonaisuudessaan sekä koulutusmenetelmiä. Asevelvollisen koulutuspolkua kutsunnanalaisesta reserviläiseksi pyritään kehittämään mahdollisimman sujuvaksi. Tavoitteena on toimiva ja kustannustehokas koulutus, joka vastaa tulevaisuuden turvallisuusympäristön haasteisiin. Tehokkaasta ja tavoitteellisesta koulutuksesta hyötyvät sekä puolustusjärjestelmä että yksilö.

Ohjelman muutoksilla tavoitellaan muun muassa teknologian parempaa hyödyntämistä, monipuolista toimintakykyä kehittävää harjoittelua sekä tavoitteellista operaatiopohjaista harjoitustoimintaa.

Varusmiehet pääsevät tutustumaan jaksojen, kurssien ja harjoitteiden suunnitelmiin sekä oppimateriaaleihin Puolustusvoimien verkko-oppimisympäristössä omilla laitteillaan tai yhteiskäyttöisillä mobiilipäätelaitteilla. Digitaalisuuden mukaantulo tehostaa viestintää, asiointia sekä valintoja ja oppimista.

Puolustusvoimien kenttäpiispan joulutervehdys

Kenttäpiispa Pekka Särkiö kirjoittaa Puolustusvoimien blogissa:

Kuka puolustaa maata?

Maanpuolustusvelvollisuus koskee kaikkia Suomen kansalaisia. Miehet ovat asevelvollisia ja lisäksi naisilla on mahdollisuus vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Laajempi maanpuolustusvelvollisuus liittyy yhteiskunnan elintoimintojen ylläpitämiseen kriisioloissa lain tarkemmin määrittämillä tavoilla.

Kolmikymppisten Y-sukupolvelle velvollisuus voi tuntua kaukaiselta käsitteeltä, kun on saanut elää oikeuksien keskellä.

Pitkään jatkunut hyvinvoinnin aika on hämärtänyt velvollisuuden ajatusta, johon kuuluu oman panoksen antaminen yhteiseksi hyväksi. Yksilön oikeudet ja vapaudet ovat pyhiä asioita liberaalissa demokratiassa.

Oikeudet ja velvollisuudet liittyvät kuitenkin saumattomasti toisiinsa. Oikeudet voivat nopeasti vaarantua, jos velvollisuudet jäävät sivuun ja hoitamatta. Tästä on merkkejä ajassamme.

Maanpuolustustahto on edelleen korkea, mutta se on laskenut viime vuosina. Samaan aikaa on käynnissä keskustelu asevelvollisuuden tulevaisuudesta. Asevelvollisuus on Suomen uskottavan puolustuksen keskeisimpiä perusteita, jonka tilalle on vaikea nähdä muuta vaihtoehtoa.

Ihmiset ovat pienen maan tärkein voimavara. Tulevaisuudessa jokaista tarvitaan entistä enemmän rakentamaan yhteiskuntaa; taklaamaan kestävyysvajetta ja ottamaan niskalenkkiä ympäristöuhkista. Huolten pilvien allakin on uskallettava perustaa perheitä ja synnyttää lapsia. Perheet tekevät korvaamatonta työtä nostamalla uutta sukupolvea ottamaan omalla vuorollaan vastuun maasta.

Ihmiskuntaa on kantanut alusta lähtien sanaton sukupolvisopimus, jossa jokainen sukupolvi hoitaa velvollisuutensa ja siirtää seuraavalle polvelle elinkelpoisen maan. Jos velvollisuudet jäävät täyttämättä, on jäljessä tulevilla aina raskaampi tehtävä maksaa edellisten velkoja ja korjata jälkiä.

Tähän liittyy myös kysymys siitä, kuinka maa olisi edelleen puolustamisen arvoinen. Paljon riippuu ihmisen omasta kokemuksesta: Mitä maalla on annettavaa minulle ja onko minulla jotain annettavaa maalle?

Ekologinen ja taloudellinen kriisi sumentavat monien tulevaisuuden näkymiä ja saavat kysymään, onko minulla tulevaisuutta työelämässä ja perhe-elämässä. Osa on valmis käärimään hihansa ja tarttumaan haasteisiin. He perustavat perheitä ja löytävät paikkansa työelämässä. Osa on menettämässä toivonsa ja jäämässä syrjään. Jotkut haluavat keskittyä itseensä ja jättää sukupolvisopimuksen vastuupuolen muiden hoidettavaksi.

Yhteinen tulevaisuus riippuu siitä, kuinka nämä ihmisryhmät ja suhtautumistavat painottuvat. Siksi jokaisesta on pidettävä kiinni ja annettava se kokemus, että maalla on hänelle annettavaa ja – ennen kaikkea – että hänellä on annettavaa maalle.

80 vuotta sitten vietettiin sotajoulua. Jotkut lahjat tuntuivat silloin aivan erityisiltä: koti ja perhe, jokapäiväinen leipä sekä terveys. Itse elämä oli kallis lahja, jonka saattoi äkisti menettää. Myös vapaa maa osoittautui silloin suureksi lahjaksi. Sitä kannatti ja kannattaa edelleen puolustaa.

Toivotan teille kaikille Rauhallista joulua!”

Puolustusvoimat

Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati

Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati järjestetään 6. joulukuuta Tampereella.

Paraatiin osallistuu joukkoja Maa-, Meri- ja Ilmavoimista, Maanpuolustuskorkeakoulusta, Rajavartiolaitoksesta, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta sekä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöistä. Yhteensä paraatiin osallistuu noin 1 300 henkilöä ja yli 50 ajoneuvoa. Ohimarssissa nähdään myös Tampereen seudun ratsuväen kilta ry:n ratsuosasto.

Paraatikatselmus on kello 12 Ratinan stadionilla ja ohimarssi Tampereen valtatiellä kello 13. Puolustusvoimien kalustonäyttelyyn voi tutustua Ratinanniemessä kello 9–15. Kalustonäyttelyssä on runsaasti kalustoa kaikista puolustushaaroista.

Paraatin vastaanottaa Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Timo Rotonen, ja kenttähartauden pitää katselmuksessa kenttäpiispa Pekka Särkiö.

Paraatijoukkoja komentaa Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Rami Saari.

Päivän ohjelmasta tarkemmin: Puolustusvoimat

Venäjä, Ruotsi, Nordefco, puolustusvoimien harjoitustoiminta ja EU:n pysyvä rakenteellinen yhteistyö esillä TP-UTVA:ssa

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat perjantaina 25. lokakuuta Suomen ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin liittyvistä kysymyksistä sekä Venäjää koskevista kansainvälispoliittisista asioista.

TP-UTVA keskusteli Suomen ja Ruotsin välisestä tiiviistä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä. TP-UTVA käsitteli myös Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön syventämistä.

TP-UTVA käsitteli pohjoismaisen puolustusyhteistyön (Nordefco) kehyksessä valmisteltua päivitystä tekniseen järjestelyasiakirjaan, joka mahdollistaa Pohjoismaissa sijaitsevien lentotukikohtien käytön varakenttinä. Asiakirjan päivitys koskee pohjoismaisten sotilasilma-alusten mahdollisuutta laskeutua toisen Pohjoismaan kentälle säätilan tai muun vastaavan syyn tätä edellyttäessä.

TP-UTVA käsitteli suunnitelmaa puolustusvoimien kansainvälisestä harjoitusyhteistyöstä vuonna 2020. Kansainvälinen harjoitusyhteistyö on tärkeä osa Suomen puolustuskyvyn ylläpitämistä, kehittämistä ja osoittamista. Sen merkitys on korostunut turvallisuusympäristön muutoksen, puolustusyhteistyön syvenemisen sekä puolustusvoimien tehtävien edellyttämien valmiuksien ja kyvyn kehittämisessä. Harjoituksiin osallistutaan Suomen omista lähtökohdista. Osallistumisessa otetaan huomioon sekä harjoitusten merkitys Suomen puolustuskyvyn kehittämisen kannalta että ulko- ja turvallisuuspoliittiset näkökohdat. Puolustusministeriö päättää puolustusvoimien kansainvälisen harjoitussuunnitelman hyväksymisestä TP-UTVA:n linjausten pohjalta tiedotettuaan ensin eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokuntia. Puolustusministeriö tiedottaa puolustusvoimien kansainvälisen harjoitussuunnitelman sisällöstä tarkemmin, kun suunnitelma on hyväksytty.

TP-UTVA sai tilannekatsauksen puolustusvoimien ARCTIC LOCK -pääsotaharjoituksesta vuonna 2021. Harjoituksen tavoitteena on kehittää Suomen valmiutta ja puolustuskykyä sekä kehittää yhteistoimintakykyä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Lisäksi TP-UTVA käsitteli EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) toimeenpanoa ja Suomen osallistumista koskien muun muassa uusia projekteja ja kansallisen toimeenpanosuunnitelman valmistelua.

Puolustusvoimat jatkaa Pasi-miehistönkuljetusajoneuvojen modernisointia

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen 28.10.2019 lunastamaan vuoden 2020 alussa lisähankintavarauksen XA-180-miehistönkuljetusajoneuvojen (PASI) elinjaksopäivityksistä suomalaiselta Patria Land Oy:ltä.

Elinjaksopäivityksillä modernisoidaan 139 panssaroitua XA-180-miehistönkuljetusvaunua. Modernisoinnilla varmistetaan PASI-miehistönkuljetusajoneuvojen suorituskyky, kunto ja tekninen elinjakso 2040-luvulle. Uudistamisessa päivitetään ajoneuvojen sähköjärjestelmät, kunnostetaan voimansiirtokomponentit sekä uusitaan jousitus ja ulkopinnoite. Ajoneuvoihin asennetaan myös turvavöillä varustetut istuimet.

Hankinnan työllistämisvaikutus kotimaassa on noin 170 henkilötyövuotta, ja sen arvonlisäverollinen kokonaisarvo on noin 35 miljoonaa euroa. Henkilötyövuodet jakautuvat alueellisesti seuraavasti: Kanta-Häme (50%), Pirkanmaa (40%) ja muu Suomi (10 %). Hankinta on jatkoa vuonna 2014 aloitetulle elinjaksopäivitykselle ja liittyy Maapuolustuksen kehittämisohjelmaan, jossa kehitetään joukkojen liikkuvuutta. Toimitukset ajoittuvat vuosille 2020-2022.

Kaartin jääkärirykmentin valmiusyksikkö ja kaupunkijääkärit harjoittelevat Ruotsin Kvarnissa

Kaartin jääkärirykmentin johtama Kvarn 19 -harjoitus järjestetään Ruotsissa 12.–20.10.2019. Harjoitukseen osallistuu varusmiehiä ja henkilökuntaa yhteensä noin 200 henkilöä. Harjoituksen päätavoitteena on Kaartin jääkärirykmentin valmiusyksikön ja kaupunkijääkäreiden valmiuden ja suorituskyvyn kehittäminen vaativissa taistelutehtävissä rakennetulla alueella.

Ruotsin maavoimien rakennetun alueen koulutuskeskus Kvarnissa on pienen taajaman kokoinen harjoitusympäristö, joka mahdollistaa realistisen taistelun rakennetulla alueella, joukkojen suorituskyvyn todellisen mittaamisen ja palautteen antamisen taistelijoille simulaattoriavusteisesti. Vastaavanlaista harjoitusympäristöä ei ole kotimaassa. Harjoitus kehittää kansainvälistä yhteistoimintakykyä sekä antaa mahdollisuuden harjoitella joukkojen perustamista ja keskittämistä kansainvälisiin harjoituksiin.

Harjoituksen johtaa Uudenmaan jääkäripataljoonan komentaja everstiluutnantti Petri Toivonen. Kvarn 19 -harjoitus on osa Maavoimien vuoden 2019 kansainvälistä harjoitusohjelmaa sekä osa Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä yhteistyötä (FISE). Kaartin jääkärirykmentti on harjoitellut vuosittain Kvarnissa vuodesta 2016 lähtien.