Nyt erotellaan jyvät akanoista

Valtakunnansyyttäjä pyysi taannoin lupaa syytää kansanedustaja Juha Mäenpäätä (PS) väärinä pidettyjen mielipiteiden esittämisestä eduskunnassa. Olihan spontaani vertaus vieraslajeista vähän kyseenalainen, mutta tätä nyt eduskunnassa käytyä teattetia edelsi outo näytelmä valtakunnansyyttäjän ja perustuslakivaliokunnan välillä, jossa valtakunnansyyttäjä yritti ikäänkuin saada porukan itse pelaamaan kansanedustaja Mäenpää nurkkaan.

Nyt valtakunnansyyttäjän alunperin itse käynnistämästä prosessista on jäämässä käteen vasemmistoliiton ärhäkkä mediateatteri mm. Paavo Arhimäen johtaessa orkesteria rasisti-ruoskalla. Onhan medioissa jo ajat sitten ollut esillä, että vaadittu perustuslaillinen määräenemmistö Mäenpään syyttämiseksi eduskunnan luvalla torpataan yksin Perussuomalaisten eduskunnassa olevien jäsenten turvin.

Kansaa on istunut liimautuneina vastaanottimien ääreen seuraamassa tätäkin farssia lähinnä helteiden takia. – Siis se osa kansasta joilla on kämpässä viilentävä ilmanvaihto muodossa tai toisessa. Muut ovat loikoilleet tyytyväisinä rannoilla tai jossain muussa mieluisassa paikassa varmaan lopen kyllästyneitä jo koko esitykseen kulttuurimarxisteja ja vallan kahvassa epätoivon vimmalla roikkuvia ammattipoliitikkoja lukuun ottamatta. Olisihan se niin hemaisevaa saada viimeinkin Perussuomalaiset julkisesti ristiinnaulituiksi pahoina rasisteina ja haitallisina maamme nk. demokratialle.

Koska sitähän tässä haetaan. On haettu jo vuodesta toiseen Perussuomalaisten haittamaahanmuuttoa edustavan mielipiteen takia. Eduskunnan ”lynkkauspartion” edustajat vaan tuppaavat unohtamaan aatteensa kiihkossa sen, että jokainen ennakkotapaus juridisessa mielessä on myös heitä vastassa odottamassa tulevaisuudessa, kun tuulen suunta jonain päivänä kääntyy. Tästä juuri Perussuomalaiset ovat koittaneen viestiä, koska he ymmärtävät vallan lopulta aina vaihtuvan johonkin suuntaan. He ymmärtävät myös sen, että jokainen ennakkotapaus on väline tuleville päättäjille joka voi kääntyä myös itseään vastaan jonain päivänä; myös tämän päivän ”lynkkauspartion” tulevia aatetovereita vastaan.

Kansallismielisestä näkökulmasta tarkasteltuna ihmetyttää erityisesti nyt mm. vasemmiston ärhäkkä kampanja rasistikorttiin vedoten vähän laajemmassakin perspektiivissä. Kansallismieliset tunnetaan yleisesti nykyisen kulttuurieliitin piireissä ryhmänä ihmisiä, jotka vastustavat maahanmuuttoa. Perustettiinhan jo 2015-2016 aikana mm. ”Rajat Kiinni” – kansanliike vastalauseensa rajan yli massoina kävelleitä turvapaikanhakijoita vastaan. – Oliko todellisuudessa kuitenkaan kyse yksinomaan paheksuttavasta rasismista? Sitä ei kulttuurielitti välttämättä tiedosta, koska heidän hanakasti itsensä ylläpitämä vastakkainasettelu on estänyt kaikki nämä vuodet asiallisen keskustelun asioista.

Euroopan Unionilla on paljon yhteisesti sovittuja sääntöjä ja yksi niistä on Dublin-sopimus. Silloin vuosina 2015-2016 tuli Ruotsin puolelta Suomeen kaikki ne ihmiset ”taikasana-asylumiin” vedoten ja silloinen hallitus päätti jättää noudattamatta tätä sopimusta. Silloin myös alkoi syntyä laajemmin käsitteitä kuten ”kansallismieliset”, ”rasistit” ja ”yksittäistapaus”. Kansallismieliset vastustavat yhä edelleen tätä kansainvälisen (EU-tasoisen) sopimuksen noudattamatta jättämistä maamme valtiojohtajien päätöksestä. – Tästä johtuu pitkälti käsite ”maahanmuuttovastaisuus”.

Kansallismieliset siis vastustavat tehtyjen poliittisten päätösten pohjalta seuranneita epäkohtia. – Ja, se paljon puhuttu rasismi oli missä…?

Toki kansallismielistenkin joukkoon mahtuu niitä maan tavaksi tulleita ”yksittäistapauksia”. Älkäämme olko huolissamme tästä; ei niistä ollut Sipilän hallituksen aikaan maan johtokaartikaan huolissaan, kun suomalaislapsia yllättäen kohtasi se ensimmäinen raiskausaalto, joka tuli kylkiäisenä kun päätettiin jättää syrjään ne demokratian luomat yhteiset pelisäännöt.

Eduskunnassa käydyn pitkään kestänyt debatti Juha Mäenpään mahdollisesta hirvittävänä pidetystä rikoksesta, jolla kansanedustajan syytesuoja sananvapauden osalta yritetään nyt murtaa on ollut myös odottamattomia seurauksia. – Kepu ja Kokkarit ovat jakautumassa leireihin ja KD on osoittanut ihailtavaa ymmärrystä asian laajemmasta yhteiskunnallisesta merkityksestä tulevien sukupolvien kansanedustajien oikeusturvaa silmällä pitäen.

Hölmölässä ei yöttömän yön aikaan keskikesällä juurikaan aurinko katoa horisontin alle, eikä aurinko näin pääse toteuttamaan ihmisten näkökulmasta sitä totuttua ydintehtäväänsä: auringon nousua. Ehkä käyty kiivas debatti eduskunnassa edustaakin uudenlaista nousua suomalaisesten kesken? – Ehkä maalaisjärki tekee uutta paluuta pitkän poissaolon jälkeen.

Rasismia on muuten myös sitä, että jatkuvasti korostaa toisen erilaisuutta rodun tai ihonvärin perusteella. Tämä on asia johon kannattaisi myös nykyisen kulttuurieliitin kiinnittää itse huomiota. Black Lives Matter-liike hakee jo yksin nimensä perusteella vastakkainasettelua ihonvärin perusteella. – Kolikolla on siis aina myös se toinen puoli ja syrjintää on monenlaista. Sitä harjoitetaan nykyisin ahkerasti myös poliittisin perustein ja väärinä pidettyjen mielipiteiden takia. Tämä kääntyy kuitenkin aina lopulta itseään vastaan; etenkin kun poliittinen koneisto Suomessa on ottanut tavaksi kerätä itselleen irtopisteitä ihmisten perusoikeuksiin kuuluvien oikeuksien vääristelyllä julkisesti. – Loukkaamaton ihmisarvo suo kaikille Suomessa oikeuden olla juuri sellainen kun on mielipiteineen, kaikkineen. Tekojen ja sanojen vastuu on tämän vastapainona.- Mielipide itsessään ei ole rikos, se on loukkaamaton ihmisoikeus.

Jos Juha Mäenpäätä nyt voidaan epäillä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan eduskunnassa esittämän lauseen perusteella, niin voidaanko silloin myös epäillä pariakin viime hallitusta syrjinnästä, kun ovat vuoroin niin kovasti esittäneet paheksuntaansa eriävään mielipiteeseen perustuen? Pitäväthän monet ihmiset maahanmuuttovastaista mielipidettä rasismina.

Dublin-sopimuksen maton alle lakaisemista ei kuitenkaan näköjään poliittisista syistä haluta näissä keskusteluissa huomioida.

– Kun jyvät erottuvat akanoista, seisoo edessämme se kova ydin suoraselkäisenä omansa puolesta. Tyhjyyttään kumisevat ulkokuoret leijailevat silloin tuulen mukana vailla ytimen painoa silmän kantamattomiin.

Käytetäänkö koronapandemiaa härskisti hyväkseen verukkeena viedä EU:a kohti liittovaltiota?

Saksa aikoo näköjään pontevasti lähteä edistämään heinäkuun ensimmäinen alkavalla puheenjohtajakaudellaan monenlaisiin selityksiin vedoten koronapandemiaan näennäisesti kytketyn elvytysrahaston läpi viemistä EU:ssa. Samalla monelta suunnalta kuuluu, että pandemian aikaisten rajoitusten vaikutukset ovatkin olleet pelättyä lievempiä ja, että pörssikurssitkin ovat taas olleet nousussa.

Ne Euroopan maat, jotka ovat noudatttaneet leväperäistä talouskuria jo pitkään ovat toki taloudellisesti ahtaalla ja koronapandemia ainoastaan nosti tämän paremmin julkisuuteen. Monilla Euroopan valtioilla on jo pidemmältä aikaväliltä päässyt kertymään todella paljon velkaa ja tähän kytkeytyy vahvasti EKP:n pitkään jatkunut hyvin matala korkopolitiikka, sekä markkinoille tasaisesti syydetty raha elvytyksen nimissä sitä enter-painiketta painamalla. Näppärää. – Varmaan jokainen meistä haluaisi vastaavanlaisen enter-painikeen? Ei tarvitsisi elää niukkuudessa tai tehdä töitä, kun voisi elää ikuisesti velaksi.

Tähän keskuspankkien tekemään ”enter-painike” – elvytykseen on päädytty vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, jotta lukuisat silloin huonosti talouttansa hoitaneet pankit ja yritykset eivät olisi menneet konkurssiin. Valitettavasti tuo rahaa tyhjästä luovaa enter-painike on keskuspankkien alaista yksinoikeutta ja sekä otetut velat, että korot tulee maksaa niille joskus takaisin.

Valtion kyky suoriutua maksuista vaati verotuloja. Eli mitä enempi joku painaa tätä taikapainiketta sitä enempi jossain päin maailmaa jonain päivänä revitään valtion toimesta kansalaisten selkänahasta niitä veroja. Tässä on myös yksi syy yritysten häipymiselle Suomesta halvempien tuotantokustannusten maihin.

Nyt tapetilla oleva Euroopan vakausmekanismi, jota lobbataan hyvin vahvasti näköjään nyt Saksan toimesta koronan aiheuttamaan tilapäiseen talousahdinkoon tuskin tilapäisenä tukimuotona vaatisi EU:lle verotusoikeutta sen rahoittamiseksi.

Valtiolle on annettu verotusoikeus, jotta kansan perusoikeudet saadaan turvattua. Sitä varten koko ajatus valtiosta on ylipäätään katsottu tarpeelliseksi. Miksi tulli- ja kauppaunionille yhtäkkiä halutaan antaa verotusoikeutta, ellei kyse olisi liittovaltion perustamisesta? Olisihan yhteiset vastuut veloista loistava ratkaisu niin monen velkaantuneen valtion mielestä. Voisi vaan jatkaa sitä velaksi elämistä vailla huolta huomisesta, kun muut hoitaisivat laskun.

Saksa näkyy nyt myös selvästi olevan taloudellisesti ahtaalla ja moni saksalaispankki on myös monen raskaasti velkaantuneen Euroopan maan velkojen takaajana. Lisäksi on olemassa hyvin konkreettinen uhka siitä, että koko euroalue on tullut tiensä päähän Saksan perustuslakituomioistuimen päätöksen takia.

Saksan perustuslakituomioistuin antoi toukokuun alussa päätöksen koskien Saksan keskuspankin Bundesbankin tekemiä arvopaperiostoja, jotka liittyvät Euroopan keskuspankin (EKP) osto-ohjelmaan. Päätöksessä todettiin osan arvopaperiostoista olleen lainvastaisia ja antoi EKP:lle kolme kuukautta aikaa korjata puutteet osto-ohjelmassa. Asia ei liity maaliskuussa käynnistyneeseen pandemiaan liittyvään osto-ohjelmaan vaan kyse on vuonna 2012 julkistetusta OMT-ohjelmasta. Sen tarkoituksena on ollut tarkoitus tukea Euroopan kriisimaita antamalla keskuspankeille mahdollisuus ostaa pulaan joutuneiden velkakirjoja.

Saksan perustuslakituomioistuin on siitä asti epäillyt tämän toiminnan lainmukaisuutta ja rupesi selvittämään asiaa. EU:n tuomioistuin on ollut sitä mieltä, että tämä EKP:n valtionlainojen osto-ohjelma on kuitennin periaatteessa ollut lain mukainen. Saksan perustuslakituomioistuimen nyt tekemä päätös voi kuitenkin vastaisuudessa pakottaa Bundesbankin vetäytymään näistä velkakirjojen ostoista.

Lieneekö tämä päätös syynä siihen, että Saksassa on nyt kova hoppu saada talouden elvytyspaketti jo heinäkuussa maaliin?

Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti muutama päivä sitten Saksan tavoitteiksi 1.7.2020 alkavalla puheenjohtakaudella Saksan vievänsä Euroopan ulos talouskriisistä satsaamalla viherpolitiikkaan ja digitalisaation edistämiseen ja, että työn alla oleva elvytyspaketti on osa tätä kokonaisuutta. Liittokansleri Merkelin Saksan liittopäivillä pitämässään puheessa oli esillä myös tarve saada muut jäsenmaat ymmärtämään kiireen ja kompromissien tarpeen. – Kenen näkökulmasta nämä ovat tarpeen onkin jo sitten ihan toinen juttu.

Suomessa Perustuslakivaliokunta on kertonut hallitukselle, että nyt työn alla oleva vakausmekanismi on riidassa Suomen perustuslain ja EU:n perussopimuksen kanssa. Lisäksi heidän kannanotoissaan on todettu tämän vaativan laajaa kansalaisten yhteistä näkemystä asiasta. – Eli kansanäänestystä. Suuri valiokunta, Vihreiden Satu Hassin johtamana, ehti hiljattain jo ikäänkuin kävellä näiden tehtyjen huomioiden yli, samoin kuin edellinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni. Se kenen ehdotuksesta valtioneuvosto päätyi jokin aika sitten vaatimaan tämän vakausmekanismin tiimoilta erään käydyn keskustelun salaamista on myös oma lukunsa.

Yle, IS

Lobbaako Saksa itselleen Suomesta uutta maksajaa?

Yhdysvallat on ilmoittanut vähentävänsä huomattavan määrän sotilaita Saksasta. Syy tähän on, että Saksa on Yhdysvaltojen mukaan velkaa NATO:lle suuria summia jo pidemmältä ajalta ja, että tästä on seurannut mittava hintalappu myös Yhdysvalloille.

Tilanne lienee Saksan osalta erittäin kriittinen, koska Saksan liittotasavallan puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer (CDU:n puheenjohtaja) katsoi tarpeelliseksi korostaa Saksalais-Suomalaisen yhteisen puolustuksen tärkeydestä Euroopalle vieraskynäkirjoituksessa, joka julkaistiin hiljattain Helsingin Sanomissa.

Myös Yle :llä kerrottiin hiljattain tästä Saksan tukalasta tilanteesta. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kerrottiin sanoneen Yhdysvaltojen puolittavan amerikkalaissotilaiden määrän Saksassa yli viidestäkymmenestä tuhannesta 25.000:en sotilaaseen, johtuen hintavasta ylläpidosta.

Presidentti Trump oli sanonut, että nykyisissä järjestelyissä ei ole järkeä koska:

”– Saksa on kykenemätön maksamaan velkojaan. He ovat olleet kykenemättömiä jo vuosia ja ovat velkaa Natolle miljardeja dollareita, jotka heidän on maksettava. Me suojelemme Saksaa, ja he eivät maksa velkojaan.”

Suomella on myös vanhastaan kokemusta sotilaallisesta yhteistyöstä Saksan kanssa.

Tämän silloisen yhteistyön seurauksena meinasi silloin suomalaisille käydä varsin huonosti, kun Saksa kiristi Suomea jatkamaan sotaa Neuvostoliittoa vastaan viivytellen tilattujen viljatoimitusten toimittamisessa Suomen silloisena ainoana kauppakumppanina sodan keskellä. Oli tosi hilkulla, että ei tullut taas isompi nälänhätä maahan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö peräänkuuluttaa lisää julkista keskustelua finanssipolitiikan kiemuroista ja niiden tulevista vaikutksista Suomelle

Aihe nousi ajankohtaiseksi tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Politiikan toimittajien välisessä eilen järjestetyssä etätapaamisessa. Covid19 tauti poikkeusoloineen on jo nyt velkaannuttanut valtiota huikean paljon, eikä kukaan oikein tunnu osaavan vastata siihen kysymyksen, että millä velka joskus maksetaan pois. – Vai maksetaanko? Ja mitä siitä silloin seuraisi?

Julkisuudessa on väläytelty vaihtoehtoa, jossa velat ikäänkuin annettaisiin anteeksi ja, että tämän toivotaan sitten pelastavan maailmanmarkkinat isommalta konkurssilta. Velan mukana kulkee kuitenkin käsikädessä aina se korko, joka kuitenkin tulisi maksaa kustannuksena lainan antajalle saadusta lainan summasta.

Sellaista, kuin ”ilmaista rahaa”, ei ole olemassakaan. Jopa sen nk. ikuisen lainan kustannuksiin kuuluu korkojen maksaminen.

Nyt keskuspankit syytävät jo lainoja markkinoille jopa miinusmerkkisellä korolla. – Eli ikäänkuin sponssaavat pikkasen, että velkaa haluttaisiin helpommin ottaa vastaan. Entäs sitten, kun korot jonain päivänä nousevat vaikka kymmeneen, viiteentoista tai jopa kahteenkymmeneen prosenttiin? Käykö silloin niin, että ylivelkaantuneet valtiot lyödään polvilleen yksi toisensa jälkeen kaikista hyvistä aikeista ja tämän hetken pilvilinnoista huolimatta?

Verkkouutiset kertoi presidentti  Sauli Niinistön kommentoineen eilen asiasta aika huolestuneeseen sävyyn:

”- Vähän askarruttaa se, mihin tilanteeseen me päädymme parin-kolmen vuoden päästä ei vain Suomessa, vaan globaalissa finanssitaloudessa. Minusta se on aihepiiri, jota vähän vältellään.”

Tasavallan presidentti nosti haastattelussa myös esiin, että hallituksella on yhteisvastuu tekemistään päätöksistään. Ehkä ihan aiheellinen muistutus, koska nyt tehtävät finanssipoliittiset ratkaisut tulevat vaikuttamaan monien sukupolvien päähän niin hyvässä kuin pahassa.

Etätapaamisen eri keskustelunaiheista kerrottiin myös Tpk:n omilla sivuilla.

Sielläkin toistui tasavallan presidentin huoli nykyisen velkataakan kasvusta ja siitä tavasta miten siihen on tähän asti vastattu keskuspankkien ja hallituksen toimesta:

”- Ei voi olla niin, että tyhjästä tehdään lisärahaa ja samalla sitten se upotetaan velkajärjestelyin tyhjään. Ja tämän vuoksi minusta on syytä käydä kyllä keskustelua siitä, että miten tuo luottamus silloin säilytetään ja mitä sen vuoksi olisi tehtävä.

– Minä en keksi mitään muuta parempaa, kuin palaamista aika, sanoisinko, perinteiseen talousajatteluun. Tämä tarkoittaa tarkkaa taloustoimintaa ja ennen kaikkea sitä, että hyvä syntyy työstä ja tuotannosta”

Näin ihan maallikon näkökulmasta asiaa pohtien nousee väistämättä mieleen yksi kysymys ylitse muiden, jos päädytään houkuttelevalta kuullostavaan ratkaisuun saada ns. velat anteeksi. Kuka tai mikä taho tällä järjestelyllä tulee tienaamaan; kenelle korkotuotot tulevat sitten ikuisesti menemään näistä tulevista mahdollisista ikusuuslainosta? – Koska joku tienaa aina.

Onko pelisäännöt kaikille samat?

Senaatintorilla järjestettiin 3.6.2020 mielenosoitus rasismia vastaan, johon osallistui yli 3000 henkilöä. Mielenosoittajia nähtiin myös marssimassa ympäri Helsinkiä. Ne kesäkuussa voimaan astuneet koronasta johtuvat kokoontumisrajoitukset max. 50:n henkilön määrästä ei nyt oikein toteutuneet. Meille on toki julkisuudessa kerrottu, että tapahtumia ja kokoontumisia voidaan järjestää tietyin edellytyksin myös jopa 500:lle osallistujalle.

Edellisenä päivän 2.6.2020 järjestettiin Helsingissä myös mielenosoitus. Se oli hallitusta vastaan järjestetty mielenosoitus. Tapahtuman järjestäjä Pontus Söderblom kertoi, että tapahtumaa koski max. 50:n hengen kokoontumisrajoitus.

Molemmat tapahtumat olivat ihan tavallisia mielenosoituksia, mutta jostain syystä koronarajoituksia sovellettiin eri tavalla. Senaatintorillakin oli poliittisia aktiiveja ottamassa kantaa asioihin. Siellä nähtiin mm. Vasemmistonuorten puheenjohtaja Liban Sheikh puhujakorokkeella pitämässä puhetta. Tapahtuma itsessään oli tietenkin hyvän asian puolesta. Syrjintä on aina yhtä ikävää. Kyseinen tapahtuma vaikutti vaan niin kovin poliittiselta.

Onhan Vasemmiston ja myös monien muidenkin puolueiden jäsenet jalkautuneet kaduille osoittamaan mieltään rasismia vastaan hyvin aktiivisesti, etenkin viimeisin viiden vuoden ajan. Tässä herääkin kysymys, että ollaanko siellä aidosti jonkun asian puolesta ottamassa kantaa, vai vaan hakemassa puolueille näkyvyyttä?

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi sunnuntaina 31.5.2020 tarkennetut ohjeet kokoontumisrajoituksista, jossa myös kerrottiin niistä järjestelyistä joiden puitteissa voidaan järjestää yli 50:n hengen kokoontumisia ja tapahtumia. Vastuu hygieniaohjeiden noudattamisesta näkyy olevan tilaisuuden järjestäjällä. Aluehallintovirasto edellyttää näiden tilaisuuksien osalta, että annettuja ohjeita noudatetaan:

”Yli 50 ja enintään 500 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa on mahdollista järjestää erityisjärjestelyin. Aluehallintovirastot ovat asettaneet tällaisten kokousten ja tilaisuuksien järjestämisen ehdoiksi sen, että kokoontuminen järjestetään noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 14.5.2020 antamaa ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemisestä. Yli 500 hengen yleisötilaisuudet ovat kiellettyjä 31.7. asti.”

”Tilaisuuden järjestäjä vastaa tapahtuman toteuttamisesta niin, ettei tautitilanne pahene.”

African AntiRacist Society järjesti myös rasismin vastaisen n. 30:n osallistujan mielenosoituksen pari päivää myöhemmin 5.6.2020 Pasilan poliisitalon edessä. He halusivat mm. osoittaa tällä solidaarisuutta kansainväliselle afrikkalaisyhteisölle. Samalla he avasivat keskustelua poliisin kanssa kokemastaan pelosta koskien Suomessa esiintyvää etnistä profilointia.

Heidän pelkoonsa poliisia kohtaan on monen kansallismielisen helppo samaistua. Poliisi on toiminut syrjivästi aika ajoin myös kansallismielisiä kohtaan ryhmänä. Ennakkoluuloja on monenlaisia yhteiskunnan eri kerrostumissa. Samoin on myös monenlaista syrjintää. Nyt on otsikoissa ympäri maailman ”Black Lives Matter”. Yhteiskuntaamme pesiytynyt identiteettipolitiikka myös osaltaan ruokkii näitä ilmiöitä. Samoin näkyy myös ruokkivan itsekkyyttä, kun unohdettiin koronarajoitukset Senaatintorilla.

Miten näin pääsikin käymään?

Ketkä tässä maassa todellisuudessa elävät jossain mielikuvitusmaailmassa? – Demarit vai Persut?

Pääministeri Sanna Marin moitti Perussuomalaisia eduskunnan kyselytunnilla kovin rumasti 4.6.2020. Kyselytunnilla käytiin keskustelua EU:n Komission rahankeruu ehdotuksesta yhteiseen vakausmekanismiin koronakriisin kurittamille maille Euroopassa.

Perussuomalaiset nostivat pitkin kyselytuntia puheenvuoroissaan esiin huolensa mm. siitä, että suomalaisten verovaroja lapattaisiin taas muiden jäsenvaltioiden velkojen kattamiseen niinkuin esimerkiksi Kreikan tukipakettien kanssa kävi. Lisäksi Perussuomalaiset nostivat esiin, että Komission nyt julkaisema ehdotus tulee olemaan seuraava askel kohti Liittovaltiota.

Tämä on asia josta silloin aikanaan jäsenyyden kansanäänestyksen yhteydessä ei julkisuudessa keskusteltu ollenkaan.

Lisäksi todettiin, että komission ehdotus olisi unionin perissopimuksen vastainen.

Perussuomalaiset kysyivät myös keskustelun loppupuolella hallitukselta, että ovatko he edes isänmaan asialla, kun haluavat niin hanakasti lappaa miljardeja lisävelanotolla Euroopan muille jäsenvaltioille tämän minkälie tukimekanismin kautta, josta nyt on alkamassa jäsenmaiden väliset neuvottelut.

Päämisteri Sanna Marin vastasi närkästyneen oloisesti tähän, että:
”Hallitus on isänmaan asialla.”

Hän jatkoi vielä toteamalla isänmaan edun olevan sitä, että Eurooppa toipuu tästä koronakriisin aiheuttamasta shokista mahdollisimman pienin vaurioin. Hän piti tärkeänä sitä, että Eurooppaan saadaan investointeja. Lopuksi hän vielä painottaen uudestaan sanoi tämän nimenomaan olevan sitä isänmaan etua.

Tämän jälkeen hän sivalsi Perussuomalaisia ihmetellen Perussuomalaisten keskustelussa olleiden puheenvuorojen sisältöjä toteamalla, että: ”Mielestäni ne kuvaavat maailmaa joka ei ole maailma, jossa tällä hetkellä olemme.”

Pääministeri Marin jatkoi vielä sanomalla, että Perussuomalaisten kyselytunnilla kuvaamat asiat kertoivat hänen mielestään aivan muusta kuin missä pääministeri Marinin mielestä olemme.

Päämnisteri Marin siis puhui Euroopan jaloille nostamisesta velkarahalla Suomen etuna. Sitä perinteistä mantraa Suomesta vientivetoisena maana viljeltiin myös taas viljalti yhtenä keskeisenä perusteena ruveta kaatamaan taas ämpäritolkulla Euroja Euroopan muiden maiden velkojen kattamiseksi.

Suomi on vientivetoinen maa siinä missä kaikki muutkin maailman valtiot.

Sitä kutsutaan kaupankäynniksi ja nykyisin myös markkinataloudeksi ja sen idea perustuu vaihtotaseen balanssin ylläpitämiseen. Muuten tulisi paha valuuttakato – loppusi rahat, jos vaan harjoitettaisiin pelkkää tuontia. Jos halutaan ostaa vaikka appelsiineja Etelästä, niin pitää joko myydä jotain, että on millä ostaa. Tai sitten pitää käydä vaihtokauppaa. Ja tätä tekee ihan koko maailma, eikä Suomi ole siinä millään lailla uniikissa asemassa. Toki toimiva vienti on hyväksi Suomen kansantaloudelle, mutta mitäpä jos vaikka vaihdettaisiin suuntaa ja kaikenmaailman halpatuontikrääsän sijaan ruvettaisiin satsaamaan  vaihteeksi vientiin vaikka Kiinaan tuonnin sijasta.

Koko kyselytunnin hallitus oli siis eniten huolissaan Euroopan toipumisesta ja näihin talkoisiin ainakin erityisesti Demarit näkyvät nyt hamuavan suomalaisten rahoja. Me olemme jo joutuneet ottamaan jättivelat ihan omiin nimiin koronakriisin elvytystoimiin. Jokainen valtio maailmassa joutuu tekemään vastaavanlaisia toimia. Ainoastaan Suomessa maan istuva hallitus tuntuu jostain nyrjähtäneestä syystä olevan sitä mieltä, että juuri Suomen kansan pitäisi maksaa myös naapureidensa laskut ottamalla miljardeja lisää velkaa kaiken muun päälle kustantamaan tämäkin typeryys. Ihan kuin Euroopan maiden tarve tehdä hankintoja vastaisuudessakin loppuisi kuin seinään, mikäli Suomesta ei taas vipata lisää rahaa loputtomaan kankkulan kaivoon. Vienti rullasi ennen unionin jäsenyyttä, ja EU ei todellakaan ole ainut alue maailmassa jonne tuotteita voi myydä. Aina löytyy uusia kauppakumppaneita. Sitäpaitsi ei pidä koskaan pistää kaikkia munia samaan koriin.

Koko kyselytunnin ajan etenkin demariministerit korostivat Euroopan tärkeyttä selviytyä koronakriisin aiheuttamasta shokista. Samalla muualla maailmassa itsenäisten valtioiden johtajat satsaavat kaikkensa oman maansa ja kansansa selviytymiseen. Demarit näyttävät nyt olevan kovin aatteensa sokaisemia, kun ”isänmaan etu” heidän kirjassaan tarkoittaakin etupäässä Eurooppaa. Teknisesti ottaen tässä on aikamoinen ristiriita ja moraalisesti tämä ei kestä lähempää tarkastelua, koska laskun kaikesta maksaa kuitenkin Suomen kansa.

Kumpaankohan maailmaan kansa itse samaistuu? Demareiden vai Perussuomalaisten? Etenkin kun tulee laskun takaisin maksun aika.

Onko Marinin hallituksen hallitusohjelma perustuslain vastainen?

Marinin hallituksen hallitusohjelma on tehty sen pohjalta, että maassamme olisi normaaliolot. Nyt hallitus on jopa itse yhdessä presidentin kanssa todennut, että Suomessa vallitsee poikkeusolot. Nykyisissä poikkeusoloissa haasteina on sekä pandemia, että globaaliksi äityvä taantuma. Tehty hallitusohjelma ei millään lailla ota huomioon näitä muuttuneita olosuhteita.

Kuinka ihmeessä hallitus voi edelleen jatkaa nykyisen hallitusohjelman toteutusta, kun olosuhteet ovat erittäin radikaalisti muuttuneet viime keväästä, jolloin hallitusohjelma tehtiin? Tästä tilanteeseen täysin sopimattomasta hallitusohjelmastako johtuu kaikki nyt tähän mennessä nähty sählääminen ja turha säätäminen? Onko millään lailla perusteltua hallitukselta edelleen yrittää toteuttaa tekemäänsä hallitusohjelmaa näissä muuttuneissa oloissa, kun tulevaisuudesta ei muutenkin pysty päättelemään juuri mitään konkreettista?

Ainut konkreettinen mitä voidaan päätellä on, että maailma muuttui koronan myötä jotenkin pysyvästi toisenlaiseksi totutusta ja, että lama voi olla erittäin paha. Eikö nyt tulisi tehdä täysin uusi hallitusohjelma tukemaan Suomen tietä ulos kriisistä?

Hallituksen ainut tosiasiallinen tehtävä on turvata kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen.

Perustuslaissa todetaan hyvinkin velvoittavasti, että julkisen vallan on turvattava näiden perusoikeuksien toteutuminen. Kaikki muu perustuslakiin kirjattu on teknistä tietoa perusoikeuksien toteuttamista varten eduskunnassa. Mihin ylipäätään tarvitsisimme kansanedustajia ja hallitusta, ellei nimenomaan näiden yhteisten pelisääntöjen hoitamiseen perusoikeuksien totetutumisen varmistamiseksi koko kansalle nyt jostain syystä ala kiinnostaa? Sehän on koko valtion olemassaolon idea ja ainut peruste.

Veroja on alunperinkin sovitti kerättäväksi kattamaan ne kustannukset joita tarvitaan kansan perusoikeuksien turvaamiseksi. Eikä tämä ole vuosien saatossa muuksi muuttunut. Se mikä sitävastoin on muuttunut on kansanedustajien harhaluulo, että saisivat hölvätä mielin määrin valtion budjetista varoja kaikenlaiseen turhuuteen. Millä tavalla esimerkiksi Afrikkaan vuosien saatossa mätetty miljardivuori kehitysapua on edistänyt Suomen kansan perusoikeuksien toteutumista Suomessa? Velkataakkaa on kasvatettu huomattavasti, eikä tämä kehitysapu ole läheskään ainut perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta kyseenalainen rahareikä.

Hallituksen kaksi keskeistä työtehtävää on budjetointi ja lakien säätäminen. Täten he vastaavat kansan muuttuviin tilanteisiin ja tarpeisiin.

Millon viimeksi budjetoinnin yhteydessä olisi kiristetty vyötä yhdenkään hallituksen toimesta julkisten menojen osalta niin, että olisi karsittu näitä monenlaisia ei-välttämättömiä menoja listalta pois? Välttämättömiin menoihin kuulunee lähinnä palkanmaksun varmistaminen kaikille maamme viranomaisille, sekä määrätyt sosiaalietuudet ja perusturva omalle kansalle, yrittämisen edellytysten turvaaminen ja huoltovarmuuden varmistaminen. Ilman työpaikkoja ei tule valtiolle budjettiin niitä verotuloja.

Montakohan asunnotonta ja alle köyhyysrajan elävää kansallista esimerkiksi on yhä edelleen monen hallituksen vuosia harjoittaman leikkauspolitiikan seurauksena tänä päivänä Suomessa? Tämäkin kysymys on erittäin aiheellinen, koska laman tullen näiden kansalaisten määrä tulee nousemaan.

Kun kansan perusoikeudet ovat pandemian ja tulevan laman takia vaarantuneet tulisi hallituksen keskittyä pelkästään näiden asioiden kuntoon hoitamiseen. Jos hallituksessa edelleen kokevat, että se oman henkilökohtaisen aatteen edistäminen yhä edelleen menee kaiken muun edelle, eikä hallitusohjelmaa haluta kirjoittaa uusiksi, ovat kyseiset kansanedustajat silloin väärässä asemassa. Kukaan ei ole korvaamaton, ei edes Marinin hallitus.

Hallitus vaihtoon – Kansalle valehdeltiin julkisesti

Viimepäivät on hallituksesta kovasti selitelty, että Uudenmaan liikkumisrajoitukset piti purkaa lakiteknisistä syistä. Että halutaan pitää kiinni oikeusvaltioperiaatteesta, tai jotain muuta vastaavaa selittelyä. Nyt joukko oikeusoppineita on kertonut Yle:lle, että ei pidä paikkansa. Vaihtoehtoja olisi ollut useita, jos hallituksella itsellään vaan olisi ollut haluja jatkaa rajoitusten voimassa pitämistä. Tässä oli sitten näköjään se hallituksen oikeusvaltioperiaatteista kiinni pitäminen todellisuudessa.

Nyt tehdyllä päätöksellä riskeerataan koko Suomen tilanne epidemian hoitamisen osalta ja edessä voi vielä olla jopa Italian katastrofin kaltainen kohtalo kansallemme. Yle:n haastattelemat professorit sanoivat, että Uudenmaan eristystä olisi voitu jatkaa ihan laillisesti, päinvastoin kuin mitä hallitus nyt julkisesti on asiasta väittänyt.

Rajoituksia ei vaan haluttu jatkaa. Motiiveja tälle päätökselle varmaan selvitellään vielä pitkään ja hartaasti. Muualla Suomessa tartuntaketjut ovat vielä tiedossa. Vain Uudellamaalla ne ilmeisesti eivät ole enää lapasessa. Kohta eivät ole lapasessa enää muuallakaan.

Yle

Miksi testaaminen on tärkeää Covid19 taudin leviämisen estämisessä?

Covid19 on erittäin herkästi tarttuva maailmanlaajuiseksi levinnyt tauti ja siitä tiedetään vielä varsin vähän. Se tappaa ihmisiä herkemmin kuin tavallinen kausi-influenssa. Tähän mennessä siitä tiedetään sen itävän nielussa ja levittäen jo ihan sairastumisen alkuvaiheissa tartuntaa iloisesti ympäristöönsä mikäli vaan saa mahdollisuuden. Lukuisat ihmiset sairastavat taudin oireettomana.

Suomessa ja ympäri Euroopan on saatu seurata otsikoista miten tauti on niittänyt paljon riskiryhmässä olevia vanhuksia. Tämän taustalla yhtenä lisätekijänä lienee myös pitkään jatkuneen leikkauspolitiikan seuraukset terveydenhoidolle, ainakin Suomessa.
Liian pieni testauskapasiteetti ja puutteellinen suojavarustus ovat varmasti myös taustalla olevia syitä.

Paljon vähemmälle huomiolle on jäänyt työikäisten ja perusterveiden ihmisten kuolleisuus tähän tautiin. Etenkin Italiassa tiedetään yksin lääkäreitä kuolleen Covid19 tautiin yli 50. Suomessakin on uutisoitu lukuisisista tavallisista työikäisistä ihmisistä, jotka ovat sairastuneet tautiin mutta myös toipuneet siitä. Kaikkien viesti tuntuu olleen sama: ”Ihan hirveä tauti, noudattakaa rajoituksia ja ohjeita”.

Suomessa on vielä testattu varsin suppeasti ihmisiä tartunnan osalta. Syitä tähän on varmasti monia alun pienestä testauskapasiteetista alkaen. Lähinnä selvästi oireilevia ja kriittisillä aloilla olevia henkilöitä on testattu tähän mennessä ja ohjattu karanteeniin tuloksen ollessa positiivinen. Kaikki ne lukuisat oireettomana taudin sairastavat henkilöt ovat jokainen siis potentiaalinen koronalinko, jos eivät halua tai ymmärrä noudattaa ohjeita.

Sana ”jokainen” saa ihan uuden ulottuvuuden jos tarkastelemme asetelmaa esim. Italian tilanteen osalta, jossa tauti pääsi riistäytymään käsistä.

Italian tilanne 16.4.2020:
Tartunnat yhteensä – 165.155 henkilöä
Tautiin menehtyneet – 21.645 henkilöä
Taudista toipuneet – 38.092 henkilöä
Aktiiviset tapaukset – 105.418 henkilöä
Sairaalassa olevien määrä – 3079 henkilöä

Aktiiviset tapaukset tarkoittaa kaikkia niitä, jotka tällä hetkellä sairastavat ja siis myös tartuttava tautia eteenpäin. Osa näistä ihmisistä on sairaalahoidossa ja loput kodeissaan potemassa karanteenioloissa. Tämän päivän luvuista sairaaloiden ulkopuolella on Italiassa reilut 100.000 ihmistä sairaana tällä hetkellä. Mikäli Italiassa olisi lepsuiltu rajoitustoimien kohdalla olisi tuossa reilun 100.000:n sairastavan joukossa monta potentiaalista ymmärtämätöntä tai piittaamatonta koronalinkoa mahdollisesti viipottamassa vapaasti kaupungilla. Pahimmassa tapauksessa yksi ihminen ehtii levittää tartuntaa jopa tuhansiin ihmisiin.

Tästä syystä tarvitaan rajoituksia, testaamista, eristämistä ja tautiketjujen loppuun seuraamista. Näillä eväillä Grönlanti on saanut taudin pois omasta maastaan ja Islanti seuraa tiukasti perässä samoilla menetelmillä Grönlannin vanavedessä. Kumpikaan maa ei edes vielä aio purkaa rajoituksia vaikka Grönlannissa on jo nolla tartuntaa ja Islannissa enää kourallinen verrattuna esimerkiksi moniin Euroopan maihin. Pelaavat näköjään tiukasti varman päälle. Talouden näkökulmasta tarkasteltuna molemmat maat tulevat saamaan yhteiskunnan oman maan sisällä suht. ripeästi auki jälleen. Silloin tulee varmaan myös paljon pienempi maakohtainen ”korona-konkurssi”.

Suomen tilanne 16.4.2020:
Tartunnat yhteensä – 3.369 henkilöä
Tautiin menehtyneet – 75 henkilöä
Taudista toipuneet – 1.700 henkilöä
Aktiiviset tapaukset – 1.594 henkilöä
Sairaalassa olevien määrä – 76 henkilöä

Vapaa liikkuvuus ilman EU:ta

Ennen Euroopan Unioniin liittymistä Suomesta pääsi matkustamaan minne halusi, mikäli vaan sattui olemaan voimassa oleva passi ja matkarahat taskussa. Esteenä matkustamiselle johonkin yksittäiseen maahan saattoi olla maan oma valinta rajoittaa maahan pääsyä esimerkiksi viisumeilla. Nämä samat säännöt ovat matkustamisen osalta käytössä yhä edelleen. Rautalangasta väännettynä: ennen EU:ta Suomen ”rajat oli kiinni”. Silti kansalaisilla oli samat liikkumisen vapaudet kuin nytkin EU:ssa.

Ennen EU-jäsenyyttä Suomi valvoi oman maansa ulkorajoja. Koko jäsenyyden ajan on ns. sisärajojen yli saanut liikkua vapaasti. Kun kerran ihmiset ovat jo ennen EU:ta ja Schengeniä ”rajojen ollessa kiinni” saaneet liikkua vapaasti, niin mikä muuttui Schengenin myötä? Mikä ei saanut liikkua vapaasti ennen Scengeniä? Tavaraliikennekin liikkui vapaasti rajojen yli ennen Schengeniä.

Tehokas kansallinen rajavalvonta vähentää ja ennaltaestää laittoman maahan tunkeutumisen ja salakuljetuksen.

KRP:n ja Europolin raporteista on nähtävissä tämän nk.”rajattoman elämän” todellinen saldo koko Schengen-ajalta. Järjestäytynyt rikollisuus on räjähtänyt käsiin ja siitä on kasvanut miljardiluokan jättibisnes. Sen aiheuttama inhimillinen kärsimys monenlaisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan muodossa on kerrassaan järkyttävä. Huumeiden myynti on kasvanut hirvittävästi. Aseet kulkevat rajojen yli myös helposti. Monenlaiset elintarvike- ja ympäristörikokset ovat esimerkiksi myös saaneet ammattimaiset piirteet. Tässä on vain muutamia esimerkkejä rikollisuuden eri muodoista.

Scengeniä on perusteltu ihmisten, tavaroiden ja työvoiman vapaan liikkumisen osalta. Siirtotyöläiset ovat kautta aikakirjojen liikkuneet työn perässä maasta toiseen. Ei siihen EU:ta tarvita. Palkkojen polkemiseen EU sitä vastoin on luonut oivalliset puitteet. Monissa jäsenvaltioissa elinkustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin Suomessa. Vastaavasti näissä maissa palkat ovat myös pienemmät. Siksi työntekijälle on kannattavaa sinnitellä korkeamman ansiotason maassa jossain hanttihommissa x-määrä aikaa ja palata sitten tienisteineen takaisin kotimaahan. Koska Suomessa on liian korkealla verotuksella tehty yrittäminen erittäin epäedulliseksi on luontevaa, että yritykset haluavat käyttää näitä muiden maiden työntekijöitä palkkakustannustensa pienentämiseksi.

EU ja Scengen on järjestelmä, jolla luotiin näppärästi myös valtioiden välinen yhteinen työn tekijöiden ja hakijoiden talousalue huomioimatta jäsenvaltioiden välisiä elinkustannusten eroja. Suomen rooli ikuisena nettomaksajana EU:ssa on julmempi kuin äkkiseltään arvaisikaan.