Suomi ja Intia allekirjoittivat maiden välisen sopimuksen puolustusalalla

Vuonna 2016 Intia järjesti konferenssin, josta on muodostunut vuotuinen geopoliittinen tapahtuma Raisina Dialogue maailman silmäätekeville johtajille ja yritysmaailman edustajille. Tapahtuman tarkoituksena on edistää Intian ja muun maailman välisiä kauppasuhteita monipuolisen yhteistyön muodossa.

Suomen osalta Juha Sipilä kävi vuonna 2016 pääministerin ominaisuudessa Intiassa keskustelemassa alustavasti asiasta Intian pääministerin Narendra Modi’n kanssa.

Sopimus laaja-alaisesta yhteistyöstä suomalaisten yritysten ja Intian puolustusalalla julkisen sektorin yritysten välillä allekirjoitettiin nyt tammikuussa. Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat Suomen puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti ja Intian puolustusministeri Ajay Kumar.

Laaja-alaisen yhteistyösopimuksen puitteissa on tarkoitus selvittää mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille mm. puolustustarvikkeiden tuotannolle, hankinnoille, tutkimukselle ja kehittämiselle, sekä teolliselle yhteistyölle Intiassa.

Asianlite

Martti Hetemäki jatkaa valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä 9.4. asti

Aalto yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa on sovittu, että valtiotieteiden tohtori Martti Hetemäen aloitus työelämäprofessorina Helsinki Graduate School of Economicsissa (Helsinki GSE) siirtyy maaliskuun alusta huhtikuun puoliväliin.

Hetemäki jatkaa valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä hallituksen julkisen talouden riiheen asti aiemmin ilmoitetun helmikuun lopun sijasta.

Työnantajalle velvollisuus ilmoittaa TE-toimistolle tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanottavista työntekijöistä

Hallitus esittää, että työnantajalle palautetaan ilmoitus- ja tiedottamisvelvollisuuksia tilanteissa, joissa työntekijöitä on irtisanottu tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla. Hallitus antoi 16.1.2020 eduskunnalle esityksen laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi.

Esityksen mukaan työsopimuslakiin palautettaisiin säännös, jonka mukaan työnantajan olisi ilmoitettava tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla irtisanottavien työntekijöiden irtisanomisesta työ- ja elinkeinotoimistolle, jos irtisanottavia työntekijöitä on vähintään kymmenen. Lisäksi työnantajan tulisi tiedottaa mainituissa tilanteissa irtisanottaville työntekijöille heidän oikeudestaan työllistymissuunnitelmaan.

Vastaavat säännökset palautettaisiin hallituksen esityksen mukaan myös merityösopimuslakiin ja kunnallisesta viranhaltijasta annettuun lakiin. Lisäksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin palautettaisiin säännös, joka koskee työnantajien ilmoitusten vastaanottamiseen varautumista.

Työnantajien ilmoitus- ja tiedottamisvelvollisuuksia koskevat säännökset kumottiin palvelussuhdelaeista vuonna 2017. Säännösten palauttamista ovat ehdottaneet muun muassa työmarkkinoiden keskusjärjestöt kesäkuussa 2019 julkaistussa sopimuksessa, joka liittyi vuoden 2017 eläkeuudistuksen jatkoneuvotteluihin.

Intiassa 250 miljoonaa työläistä lakossa hallituksen yksityistämispolitiikkaa vastaan

Kyseessä on maailman suurin lakko. Kymmen liittoa on organisoitunut lakkoon, koska Modi’n hallitus on keskittynyt lähinnä valtion omaisuuden ja luonnonvarojen yksityistämiseen jättäen työttömyyden riivaamassa maassa työllisyystoimet liian vähälle huomiolle.

Kuljetusala, pankkisektori ja hiilituotanto ovat yhdistäneet voimansa ja vaativat mm. minipalkkoja, työ- ja eläkereformia. Etenkin pankkien lakko saattaa aiheuttaa maan hallitukselle päänvaivaa. Kyseessä on keskimäärin 220 miljardin pankkitransaktion pysähtymisestä lakon alla.

Modi’n hallituksen politiikkaa saa kovaa kritiikkiä monelta taholta, koska työttömyyttä ei ole pystytty ratkaisemaan, talous on supistunut ja pankit ovat alkaneet velkaantua. Kulutus pitäisi saada nousuun, eikä siihen taida Modi’n hallitus yksityisyämispolitiikallaan pystyä.

Talouskriisi jatkuu siis näköjään yhä edelleen Intiassa.

AsiaNews

Ilmastonmuutos, Australian maastopalot ja Ranskan vallankumous

Australiassa on jo useamman kuukauden riehunut keskimääräistä kovemmat maastopalot, jotka ovat tyypillisiä kuuman ja kuivan kauden aikana. Palojen sammutustöitä on tänä vuonna haitannut poliitikkojen typerät päätökset kieltää turva-raivaukset, sekä poliitikkojen typerät kuvitelmat, että brankkarit eivät muka tarvitsisi kunnollisia resursseja työhönsä.

Palojen syttymissyyt ovat olleet ne perinteiset pyromaanit ja vahongossa karanneet tulet maastossa. Jokunen satunnainen salamanisku on saattanut mahtua joukkoon. Näillä maastopaloilla ei ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa. Näissä on kyse pelkästään ahneudesta ja typeryydestä, sekä ilkivallasta.

Poliitikot ovat siellä lähinnä keskittyneet lupailemaan kaikenlaista poliittisten irtopisteuden toivossa tekemättä asioille todellisuudessa yhtään mitään. Ovat väittäneet jopa, että vuokrakalustolla pitää pärjätä. Tämän lisäksi ovat enempi vissiin keskittyneet tappelemaan keskenään haukkumalla antaumuksella kilpailevia puolueita.

Kuulostaako jotenkin tutulta?

Suomessa on hiljattain huudeltu julkisuudessa uusia päättömyyksiä Australian maastopaloista ainakin muutaman hallituksen ministerin suulla.

Vääränlainen metsän/maastonhoito ja riittämätön sammutuskalusto ovat kuitenkin ne todelliset syyt, jonka takia maastopalot pääsivät Australiassa niin pahaksi. Nämä ministerit sitävastoin näkyvät intoutuneet rummuttamaan vastalääkkeeksi tähän sitä heidän hallitusohjelmaan kirjattua hiilineutraalitutta, että saavat sitten pelastaa maailman massiivisilla veronkorotuksilla. Tällä tuhotaan Suomen talous. Tällä ei saa tehtyä ensimmäistäkään todellista ilmastotekoa. Ja näitäkin tarvitsisi tehdä täällä Suomessa.

Esimerkkejä siitä mitä ilmastonmuutos konkreettisesti voi saada aikaiseksi on mm. nälänhätää, kulkutauteja ja kansannousuja. Tästä käy esimerkkinä esimerksi 1700-luvun lopun Eurooppa. Suomessa koettiin pahimmat katovuodet koskaan. Kansaa kuoli nälkään ihan järkyttävät määrät. Ranskassa rahvaalta meni melkein 90% palkasta pelkkään leipään, kun herrat elleivät herroiksi kuninkaiden saleissa. Siinä kävikin sitten niinkuin kävi. Nälkäiset massat saivat tarpeekseen ja tappoivat riistäjänsä. Se olikin Ranskan kuninkaallisten ajan loppu ja valtaan tuli toinen porukka.

Nyt kun Suomessa on ollut poikkeuksellisen leuto ja kostea talvi, on lukuisat ihmiset kiinnittäneet huomioita outoon ja hälyyttävään asiaan: Peruna itää varastossa kesken säilytyskauden. Siinä voi olla vaarana, että peruna mätänee varastoon ennen kevättä.

Tämä asia on suoraa seurausta ilmastonmuutoksesta ja tähän tulee kyetä reagoimaan heti, koska leutoja ja kosteita talvia voi olla luvassa lisää. Kyseiset haasteet eivät ratkea hallituksen ilmasto-ohjelmalla, jossa korotetaan veroja ja mätetään suuret rahavuoret Afrikkaan kehitysavun nimissä. (Näistäkin tiedetään lisäksi, että enin osaa tuppaa menemään korruptioon siellä paikan päällä.)

Viljelijät varmaankin tarvitsisivat tukea ja ongelmaa sietäisi muutenkin tukia tarkemmin maamme ruokahuollon varmistamiseksi. Rahat ja tekeminen tulee kohdistaa tämän kaltaisiin asioihin ilmastonmuutoksen erilaisten haittojen ennakoimiseksi. Lisäksi tulee löytää toimivat ratkaisut, joilla niistä selvitään täällä Suomessa. Ja päinvastoin kuin mitä nuo viherkommarit tuolla hallituksessa kuvittelevat: Me emme ole vastuussa muun maailman ongelmista. Jokainen valtio hoitaa itse omat asiansa kuntoon.

Perustuslaissa ei lue missään kohtaa, että puolet Suomen verovaroista tulee lahjoittaa muiden maiden kansoille.

Yle

Britit lähtevät EU:sta kolmessa viikossa

Iso-Britanniassa äänestettiin torstaina Pääministeri Boris Johnsonin tekemästä uudesta Brexit-sopimuksesta. Sopimus meni läpi kirkkaasti äänin 330 vastaan 231.

Ero astuu siis voimaan 31.1.2020. Mahdollisten jäljelle jääneiden avoimien kysymysten osalta koskien lähinnä kauppasopimuksia, on uuteen sopimustekstiin asetettu ehdottomaksi takarajaksi vuoden 2020 loppu. Sen jälkeen auki olevat kaupankäyntiin liittyvät asiat siirtyvät WTO:n sääntöjen alaisuuteen. Tämä takaa sen, että mitään loputonta vetkuttelua eron suhteen ei enää pääse syntymään.

EU on jo nyt väläytellyt kuultuaan äänestystuloksesta, että 11 kuukautta on heille liian lyhyt aika. Ilmeisesti tämä uusi lisäys erosopimukseen on enemmän kuin paikallaan, kun jo nyt kuuluu EU:sta niitä soraääniä. Brysselissä on väläytelty jopa 3:n vuoden lisää vetkuttelu-aikaa näiden kauppasopimusten takia. Britannian kansan tahdon kunnioittamisesta ei taida Brysselin suunnalta sitävastoin isommin herua kannatusta.

NewAmerican

 

Al Holin lapset ja kansan perusoikeudet

Vuoden 2019 yksi ehkä eniten tunteita herättänyt lausahdus julkisessa keskustelussa oli: “Lasten oikeudet menevät kaiken edelle”. Asia ei kuitenkaan ole millään lailla yksiselitteinen tai yksinkertainen.

Suomen perustuslaissa todetaan, että kaikki ihmiset Suomessa ovat yhdenvertaisia Suomen lain edessä ja, että ketään ei saa Suomessa asettaa eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta esim. iän perusteella. Suomalaisten perusoikeuksiin on perustuslakiin myös kirjattu, että kaikilla on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siellä todetaan myös, että:

“Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.”

Suomen perustuslaista ei löydy mitään mainintaa siitä, että kansainväliset sopimukset menisivät juridisesti maamme perustuslain edelle.

Tästä näkökulmasta tarkasteltuna on vastuussa olevien viranomaisten rooli valvoa ja soveltaa lakien noudattamista Suomessa. Eduskunnan tehtävä on säätä lait tätä tarkoitusta varten. Laeilla varmistetaan kansalaisten perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen maassamme. Eduskunnan keskeinen tehtävä onkin kansan perusoikeuksista huolehtiminen. Tästä syystä kansa on heille sen mandaatin antanut edustaa kansalaisia heidän puolestaan yhteisiä asioita koskevassa päätöksenteossa.

Kun Suomi itsenäistyi reilut sata vuotta sitten oli edustuksellinen demokratia se luontevin valinta valtiojärjestykseen, koska luku- ja kirjoitustaito oli monella vielä suhteellisen alkeellisella tasolla. Itsenäistynyt valtio tarvitsi kuitenkin perustettaessa sen oman valtiojärjestyksen määrittämään ne ehdot, velvoitteet, oikeudet ja keinot, joilla yhteisiä asioita oli tarkoitus edistää maassamme. Sinne tuli myös kirjaukset siitä millä vapauksin kansaa edustavat henkilöt saavat toteuttaa niitä omia poliittisia haaveita eduskunnassa.

Joulun alla käytiin kiivasta julkista debattia Al Holin orpolasten tulevaisuudesta.

Jotkut olivat sitä mieltä, että lapset voisi jättää vankileireille ja jotkut olivat sitä mieltä, että kaikki leirin mahdolliset suomalaislapset äiteineen tulisi lennättää konsulikyydillä Suomeen. Julkisesta keskustelusta pyrittiin kuitenkin kokonaan häivyttämään Syyrian ja Irakin alueella tapahtunut kansanmurha ja muut hirvittävät sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan, joihin nämä äidit ovat mahdollisesti osallisia matkustettuaan vapaaehtoisesti alueelle terroristien riveihin.

Alueelle perustettu Kalifaatti väkivaltaisen ideologian siivittämänä toteutettiin valtaamalla suuret maa-alueet Syyrialta ja Irakilta sotilaallisin keinoin. Kyse ei siis ole mistään sattumanvaraisesti kohdennetusta terrori-iskusta vaan sotarikoksista. Vähimmillään nämä naiset ovat voineet olla osallisina alueella tapahtuneisiin hirmutekoihin levittämällä väkivalta-kultin propagandaa esim. somessa.
Tätä samaa esiintyy myös Suomessa. Tähän ei vaan ole isommin puututtu millään lailla. Ei ainakaan ole noussut julkisuuteen ensimmäistäkään tuomiota kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, jossa epäiltyinä olisi ääri-islamilaista väkivaltaa ihannoivan propagandan levittäjän asettamisesta vastuuseen.

Ei ole myöskään kuulunut mitään kannanottoja valtionjohdon suunnalta, että tällaiset mahdolliset Suomessa olemassa olevat propagandajärjestöt tulisi lakkauttaa, niinkuin toimittiin esim. PVL:n kohdalla. PVL:n kansallissosislistista propagandaa pidetään väkivaltaa ja vihaa lietsovana.

Onko kukaan kuullut, että Kansallissosialismin nimissä olisi 2000-luvulla syyllistytty kansanmurhaan, sotarikoksiin tai terrori-iskuihin laajemmin, tai ylipäätään? Europolin tekemistä raporteista käy ilmi, että äärioikeiston kontolla on parin vuoden takaa 1 kuolemaan johtanut terrori-isku Italiassa. Eniten on Europolin mukaan haaviin jäänyt äärioikeistolaisia lähinnä propagandan jakamisesta. Jihadistit sitävastoin näkyvät niissä rikostilastoissa olevan kärjessä kuolemaan johtaneissa terrori-iskuissa. (Vasemmisto on myös hyvin edustettuna näissä samaisissa rikostilastoissa.)

Moni voi pohtia, että miten tämä liittyy näihin Al Holin vankileirin lapsiin?

Nämä kaksi Suomeen pelastettua orpolasta ovat oppivelvollisia siinä missä muutkin suomalaislapset ja heitä koskee myös samat perustuslailliset perusoikeudet kuin kaikkia muitakin suomalaisia. He ovat todennäköisesti nähneet ja kokeneet elämänsä alkutaipaleella paljon raakuuksia ja julmuuksia. Lisäksi heille on voitu tuputtaa väkivalta-kultin propagandaa kasvatuksellisessa mielessä.
Vaikka kyse on hyvin pienistä lapsista, jättää tämä ikuiset jäljet sieluun. Se miten yhteiskunta kykenee kuntouttamaan ja auttamaan näitä lapsia osaksi yhteiskuntaa on oma lukunsa kokonaan.

Julkisessa keskustelussa on ollut esillä myös paljon asiantuntijalausuntoja, joissa on todettu vankileireillä olevien pienten lastenkin olevan kaikesta huolimatta tulevaisuudessa mahdollinen kansallinen turvallisuusuhka.

Aiotaanko nämä lapset nyt sitten kenties eristää muusta yhteiskunnasta kansalliseen turvallisuuteen liittyvien seikkojen takia? Onko tämä lapsen terveen kehityksen kannalta se oikea vaihtoehto? Vai tarjoutuiko näille kahdelle Suomeen tuodulle orvolle nyt mahdollisesti yhteiskunnan ylläpitämä ja valvottu loppuelämä jossain laitoksessa?

Jos nämä orpolapset laitetaan tavalliseen kouluun tulee asioita punnita heidän oman taustansa kautta.

Nämä lapset ovat todennäköiset kaksikielisiä. Mahdollista on myös, että osaavat pelkästään jotain arabiankieltä. Suomessa on lukuisissa kouluissa maahanmuuttajalapsia, joista monet ovat jo myös vaarassa radikalisoitua. Lisäksi Suomessa on olemassa erilaisia radikaaliryhmiä, jotka aktiivisesti rekrytoivat riveihinsä lisää jäseniä. Nuoret ovat helppo kohderyhmä.

Nämä orvot ovat kasvaneet hyvin radikaalissa ympäristössä. He ovat tottuneet siihen ja heille siinä voi olla myös sitä tuttuuden tunnetta kaikesta huolimatta. Jos ja kun nämä orvot laitetaan suomalaislasten joukkoon kouluihin normaalin kasvuympäristön saamiseksi, niin mihin he silloin siellä samaistuvat?

Näille lapsille soisi hyvän ja turvallisen kasvuympäristön ja tulevaisuuden. Turvallisuus kuuluu kuitenkin kaikille Suomessa. Tämä olisi kuulunut myös kaikille niille Kalifaatin terroristien murhaamille syyrialais- ja irakilaislapsille.

Näistäkin kahdesta orvosta voi kasvaa tulevia terroristeja, jos heitä ei kyetä asianmukaisesti auttamaan. Tällekin kehityskululle on paljon edellytyksiä olemassa yhteiskunnassa tällä hetkellä, kun propagandaa on niin helposti saatavilla. Mikään ei myöskään estä uutta sodan ja väkivallan aaltoa. Onhan joidenkin Al Holin leirin äitien julkisissa ulostuloissa kerrottu heidän haavelevan uudesta Kalifaatista.

Tämä väkivallan kierre ei lopu ennenkuin islamilaiselle väkivalta-kultille sanotaan tiukka “ei”. Tähän olisi suotavaa saada myös valtion johdolta se poliittinen linjaus.

Ei voida sivuuttaa koko kansakunnan perusoikeuksia turvallisuuteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen poliittisten irtopisteiden toivossa hyve-ihmisinä poseeraamalla ja hyväksymällä siinä samalla väkivaltainen islam-kultti liian lepsulla ja sinisilmäisenä suhtautumisella asiaan.
Lisäksi tulee muistaa, että koko tämä soppa sai alkunsa vuonna 2015 syksyllä, kun maahan marssi tulemaan yli 30.000 muukalaista. Silloinkin vedottiin valtion johdon suunnalta niihin kansainvälisiin sopimuksiin: “Eihän me voida, koska EU”, jne. Saatiin siinä samalla aimo annos väkivaltaista islam-kulttia ihannoivaa populaa väestön sekaan rekrytoimaan helppoja uhreja riveihinsä.

Jos Suomessa ei olisi väkivaltaista islam-kulttia rehottamassa valtoimenaan ympäriinsä siellä täällä, niin Al Holin orvot saattaisivat saada hieman paremman mahdollisuuden normaaliin elämään, ja ylipäätään tulevaisuuteen. Nyt nämä lapset edustavat lähinnä kansallista turvallisuusriskiä, koska valtion johto ei ole kyennyt tekemään mitään konkreettista tämän islamilaisen radikalismin kitkemiseksi maastamme.

Ei varmaan enää jatkossa kannata yrittää laittaa kaikkea ikävää äärioikeiston piikkiin? Tuskin enää uppoaa selityksenä muualle kuin hyvinä ihmisinä itseään pitävien kuplan sisälle?

Vuoden 2019 yksi merkkipaalu: Kansainvälinen ihmisoikeuksien päivä

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen ihmisoikeusjulistus hyväksyttiin kansojen turvaksi hirmuvaltaa vastaan monissa valtioissa toisen maailmansodan järkyttävien tekojen jälkimainingeissa liittoutuneiden aloitteesta.

Suomen poliittista kenttää ja mediaa on hallinnut jo pidempään keskustelu ihmisoikeuksista. Sitä on yleisesti tulkittu vähemmistöjen oikeuksia edistävänä.
Pahus vaan, kun se YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeusjulistus koskee myös enemmistöjä. Se todellakin koskee kaikkia maailman ihmisiä tasapuolisesti.

Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi Valtioneuvoston julkaisussa joulukuussa näistä meitä kaikkia koskevista ihmisoikeuksista mm., että:

“Ihmisoikeudet eivät ole ongelma vaan ratkaisu”

“Vaikka julistus ei velvoita valtioita oikeudellisesti, se velvoittaa meitä poliittisesti ja moraalisesti. Se on yhä tänä päivänä yksi tärkeimmistä, ellei tärkein ihmisoikeusasiakirja.”

“Puolustamme vahvasti meille tärkeitä arvoja, periaatteita ja demokraattisia toimintatapoja mutta teemme sen asiallisen keskustelun kautta. Myös monenkeskinen yhteistyö ihmisoikeuksissa on arvokasta. Tästä syystä Suomi on asettunut ehdolle YK:n ihmisoikeusneuvostoon kaudelle 2022-24. On etumme mukaista, että maailma olisi rauhallisempi, demokraattisempi ja tasa-arvoisempi.”

Niin siis, kenen edun mukaista? Ja minkä valtion kansan etuja tässä ollaan puolustamassa?

YK tarjoaa loistavan mahdollisuuden urapolitiikolle saada lisää meriittiä, vaikutusvaltaa ja liksaa mm. uuden pestin muodossa, mutta palkan tästäkin lystistä maksaa kansa. Myös ne köyhimmät, joilla ei ole enää edes asuntoa. Samoin ne omissa ulosteissaan makaavat vanhukset jossain unohdettuna. Loisto-pestin maksajina on myös ne köyhät suomalaiset lapsiperheet, joiden lasten pääasiallinen ravinto koostu kouluruokailun antimista, kun kotona ei välttämättä ole joka päivä varaa ostaa ruokaa. Edes lapsille. Määrällisesti puhutaan jo yli sadantuhannen oman maan kansalaisesta.

Tästä huolimatta hallituksella ja näköjään etenkin ulkoministerillä tuntuu olevan loputtomat ambitioit mättää sitä rahaa ulkomaille muiden maiden kansojen hyvinvoinnin turvaamiseksi, mutta ei oman kansan.

Se rahan määrä mitä mätetään ulkomaille yksin jo kehitysapuna ja YK:n jäsenmaksuina on miljardeja.

Kansalta kyllä leikataan hyvinvointivaltion palveluista vuodesta toiseen ja veroja korotetaan, samoin kun verotettavia asioita lisätään sitä mukaa kun keksivät eduskunnassa niitä lisätä. Mistään tällaisista mittavan järkyttäviä rahoituseriä vaativista kansainvälisistä sopimuksista ei ole ikinä järjestetty ensimmäistäkään kansanäänestystä maassamme. Kabineteissa on nämäkin vaan suhmuroitu läpi. Muka yhteistä hyvää edistämään. Kenen yhteistä hyvää, jos saa kysyä? Kansan vai poliittisen eliitin?

Suomen valtiota ei verellä lunastettu ja perustettu ahneuden ja vallanhaluisten puoluepamppujen lompakoiden lihoittamiseksi. Suomen valtio perustettiin silloisten Suomen alueella asuvien samanhenkisten eri heimojen yhteiseksi kansankodiksi.

Silloin reilut sata vuotta sitten ei ollut Finlexiä netissä ja kansan kirjoitus- ja lukutaitoinen oli lähinnä etuoikeutettujen varassa. Edustuksellinen demokraatia olikin varsin tarpeen valtiojärjestystä kirjoitettaessa Suomen kansan yhteisten pelisääntöjen kirjaamiseksi laeiksi ja hallitusmuodoksi. Tulihan siitä samalla jo heti alkumetreillä kieltämättä eräänlainen holhousyhteiskunta; koska edustusto.

Matkan varrella on Suomen perustuslakia rukattu tilanteen mukaan ja tarpeen vaatiessa, mutta yhä edelleen siellä lukee, että Suomi on täysivaltainen tasavalta ja, että valta kuulu kansalle.

Missään kohtaa Suomen perustuslakia ei lue, että EU, YK tai mikään muukaan kansainvälinen instanssi olisi ylitse Suomen perustuslain. Jos olisi, sen tulisi olla siellä kirjattuna vaikka “Suomi-provinssi se ja se…”. Samoin ne kansanäänestykset olisi pitänyt pitää näinkin mullistavista valtiojärjestyksen muutoksista.

Ihmisoikeudet ovat jakamattomat ja onneksi ne on kirjattu maamme perustuslakiiin. Mikään kansainvälinen sopimus ei kuitenkaan ylitä maamme perustuslakia. Sen tulisi silloin siellä näkyä kirjattuna, että joku muu kuin Suomen eduskunta viimekädessä päättää suomalaisten asioista suomalaisten puolesta.

Ihmisoikeudet ovat ne kaikkein tärkeimmät maailmassa mitä yksilölle voidaan suoda ja taata. Ne eivät kuitenkaan tupsahda tyhjästä. Ne on taattuja ainostaan jos jokainen yhteisön jäsen ymmärtää velvollisuuksien ja vastuiden olevan se ainut todellinen tae ja turva näille oikeuksille. Sekä sen, että kaikki ihmisoikeudet ovat yhteiset. Jos valtion johto ollessaan vallan kahvassa kiinni ne suostuu jokaselle suomaan? Jos hyväksytään monet eri näkemykset yhteisistä asioista? Jos hyväksytään myös mielipiteet, joita inhotaan?

Vuoden 2015 siirtolaiskriisistä alkanut vastakkainasettelu Suomessa, jossa turvapaikanhakijoiden tarpeetonta (Dublin-sopimus, jota ei haluttu noudattaa) maahan päästämistä vastustaneet kansalaiset systemaattisest leimattiin rasisteiksi, koska olivat eri mieltä silloisista asioista, ei täytä YK:n yleismaailmallista ihmisoikeusjulistuta.

Eikä nyt ole kyse pelkästään loukatuista eriävästä mielipiteestä.

Ajan henki tuntuu olevan pullollaan “asiantuntijoiden” tulkintoja ja mielipiteitä asioista, ja ne harvat jotka ovat vaivutuneet avaamaan Finlexin netistä, ovat lähinnä etsineet niitä irrallisia fraaseja sieltä “tukemaan” omia tulkintojaan.

Suomen perustuslaki on kirjoitettu Suomen kansan hyvinvoinnin turvaamiseksi ja tämä velvoite on myös valtion johdon ainut todellinen velvollisuus. Politiikka on aina itsensä ja omien mielipiteiden edistämistä ja  puolueiden oman edun tavoittelua vallan kahvassa pysymiseksi.

Uusi asetus ja harjoitusohje selkeyttävät ulkoisten pelastussuunnitelmien valmistelua ja harjoittelua

Sisäministeriön uusi asetus ulkoisista pelastussuunnitelmista säätää pelastuslaitoksen velvollisuudesta laatia ulkoinen pelastussuunnitelma yhdessä toiminnanharjoittajien kanssa erityistä vaaraa aiheuttavista kohteista, jotka on määritelty pelastuslaissa.

Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi suuret kemikaalituotantolaitokset, ydinvoimalaitokset ja kaivannaisjätealueet. Suomessa on noin 200 kohdetta, joissa on velvoite laatia ulkoinen pelastussuunnitelma ja harjoitella säännöllisesti.

Pelastussuunnitelman tarkoituksena on ohjata toimintaa mahdollisessa suuronnettomuustilanteessa. Asetuksen taustalla ovat vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyä sekä kaivannaisjätteitä koskevat direktiivit. Direktiivien mukaan pelastussuunnitelma pitää päivittää ja harjoitella kolmen vuoden välein.

Lisäksi direktiivit ohjeistavat, että pelastussuunnitelmien valmistelussa on kuultava mahdollisen suuronnettomuuden vaikutusalueella asuvia ja oleskelevia ihmisiä. Käytännössä pelastuslaitos tekee yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa pelastussuunnitelmasta yleisötiedotteen pelastuslaitoksen verkkosivuille. Yleisötiedote jaetaan suuronnettomuuden vaikutusalueelle vähintään viiden vuoden välein.

Uusi asetus ei vaikuta voimassaolevien pelastussuunnitelmien sisältöihin tai niiden päivittämisen määräväleihin.

Asetus tulee voimaan 1.1.2020 ja korvaa aiemman asetuksen erityistä vaaraa aiheuttavista kohteista. Uudistuksen tarkoituksena on ollut selkeyttää asetusta sekä pelastuslaitosten, valvontaviranomaisten ja toiminnanharjoittajien vastuita.

Asetuksen tueksi tehty harjoitusohje on ensimmäinen laatuaan

Sisäministeriö on julkaissut asetuksen tueksi harjoitusohjeen. Ohjeessa määritellään muun muassa suuronnettomuusharjoituksen vähimmäisvaatimukset, ehdotetaan erilaisia harjoitusmuotoja ja ohjeistetaan harjoituksen jälkeisen palautetilaisuuden järjestämisestä.
Harjoitusohjeella pyritään yhdenmukaistamaan pelastuslaitosten harjoitustoimintaa sekä Aluehallintovirastojen harjoituksia koskevia valvontakriteerejä.

UM: Neuvottelut Euroopan unionin liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen alkavat – Suomi tasoitti tien neuvotteluille

Neuvottelut Euroopan unionin liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen alkavat maaliskuussa 2020 Strasbourgissa. Asia eteni Suomen EU-puheenjohtajakaudella tänä syksynä, kun EU:n neuvosto antoi lokakuussa täydentävät neuvotteluohjeet EU:n neuvottelijana toimivalle komissiolle ja vahvisti EU:n valmiuden palata takaisin neuvottelupöytään Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuolten kanssa.

EU:sta tulisi 48. Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittynyt osapuoli. Liittymisellä olisi merkittäviä vaikutuksia kaikille eurooppalaisille, sillä se toisi yksilöille ja yrityksille mahdollisuuden valittaa EU:n toimielinten toimista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Liittyminen korostaisi myös EU:n sitoutumista Euroopan neuvoston keskeisiin arvoihin eli demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien edistämiseen.

Liittyminen vahvistaa EU:n perusarvoja
Vuonna 2009 voimaan astunut Lissabonin sopimus velvoittaa Euroopan unionia liittymään ihmisoikeussopimukseen. Liittymällä sopimukseen EU liittyisi 47 Euroopan valtion yhteisöön, jotka ovat jo sopimuksen osapuolina ja ovat suostuneet siihen, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin valvoo niiden noudattavan sopimusta. Myös kaikki EU:n jäsenmaat ovat ratifioineet ihmisoikeussopimuksen.

”EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen olisi tärkeää sekä symbolisesti että yksilön oikeuksien täysimääräisen toteutumisen kannalta. Liittymisen jälkeen jokainen yksityinen tai oikeushenkilö voisi osoittaa sopimuksessa turvattujen oikeuksien loukkaamista koskevan valituksensa EU:ta vastaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle niissä kysymyksissä, joissa yksittäistapaukseen on sovellettu unionin oikeutta”, sanoo lainsäädäntöneuvos Maria Guseff ulkoministeriön oikeudelliselta osastolta.

”EU:n liittyminen ihmisoikeussopimukseen täydentäisi EU:n kansalaisten perusoikeuksien suojelua ja vahvistaisi sen perusarvoja. Se parantaisi myös EU-lainsäädännön toimivuutta ja lisäisi perusoikeuksien suojelun yhdenmukaisuutta Euroopassa.”

Neuvotteluita Euroopan unionin liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen, Euroopan keskeiseen ihmisoikeuksien toteutumista turvaavaan sopimukseen, on käyty jo 1970-luvun lopulta lähtien. Vuonna 2013 EU ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuolivaltiot pääsivät väliaikaisesti yksimielisyyteen liittymissopimuksen luonnostekstistä. Euroopan unionin tuomioistuin katsoi kuitenkin 18. joulukuuta 2014 antamassaan lausunnossa 2/13, ettei liittymissopimuksen luonnos tietyiltä osin ollut unionin oikeuden mukainen.

Neuvosto on toistuvasti ilmaissut sitoutuneensa edistämään EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Samalla se on ilmaissut tarpeen löytää kestävät ratkaisut kaikkiin oikeudellisiin kysymyksiin, jotka unionin tuomioistuin toi esiin lausunnossaan joulukuussa 2014.

Seuraavaksi EU:n neuvottelijana toimiva komissio neuvottelee tarvittavista muutoksista ihmisoikeussopimuksen osapuolten kanssa.

Euroopan ihmisoikeussopimus allekirjoitettiin vuonna 1950, ja Euroopan neuvoston 47 jäsenmaata ovat ratifioineet sen. Euroopan neuvosto on eurooppalaisten valtioiden yhteistyöelin, se ei ole osa EU:ta.

Valtioneuvosto