Kittilässä on kadonnut arvokas miehittämätön ilma-alus

Lappi: Kittilän poliisilla on tutkittavana törkeä varkaus, missä kiinteäsiipinen UAV-lennokki eli miehittämätön ilma-alus katosi 12.3.2020 Sinermäjärven alueella Kittilässä. Ilma-alusta lennätettiin noin 40 metrin korkeudessa.

Tapahtumasta tietäviä pyydetään ilmoittamaan havaintonsa poliisille puh. 0295466990 tai sähköpostilla rta.lappi@poliisi.fi

Poliisi

Vappupäivä sujunut historiallisen rauhallisesti koko maassa

Poliisihallitus: Poliisilaitoksilta saatujen tietojen mukaan vappupäivä on sujunut historiallisen rauhallisissa merkeissä koko Suomessa.

Julkisilla paikoilla on ollut poikkeuksellisen vähän ihmisiä liikkeellä ja pääsääntöisesti pienissä ryhmissä. Minkään poliisilaitoksen alueella ei ole tähän mennessä havaittu poikkeusoloissa kiellettyjä yleisötilaisuuksia tai yleisiä kokouksia. Myös ravintolat ovat noudattaneet rajoituksia.

Poliisi on yksittäisissä tapauksissa puuttunut oleskeluun yleisillä paikoilla neuvoin ja kehotuksin. Vain muutamaan kokoontumiseen on puututtu järjestyslakiperusteisesti.

”Hälytystehtävien määrä on ollut saamiemme tietojen perusteella todella alhainen verrattuna viime vuoteen. Vapuksi hälytystehtävien määrä on matala. Hälytykset ovat painottuneet poikkeuksellisesti koteihin ja olleet pääosin meteli- ja häiriötehtäviä”, sanoo poliisitarkastaja Ari Järvenpää Poliisihallituksesta.

Viranomaisten kehotusta viettää vappua kotioloissa sekä poikkeustilaan liittyviä rajoituksia on noudatettu esimerkillisesti sekä vappuaattona että vappupäivänä.

”Tämä vappu pääsi jopa yllättämään rauhallisuudellaan. On hienoa huomata, että ihmiset ovat sisäistäneet suositukset ja noudattavat niitä. Iso kiitos vastuullisesta toiminnasta kaikille suomalaisille”, Järvenpää sanoo.

Tämä tiedote perustuu poliisilaitosten havaintoihin perjantailta 1.5. kello 8-16. Tutustu myös vappuaaton sekä vappuaamun valtakunnallisiin tiedotteisiin.

Poliisi

Europol: Lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä verkossa – 90 epäiltyä on tunnistettu suuressa opertaatiossa

Poliiseja ympäri maailman on osallistunut suureen yhteisoperaatioon, jossa on päästy maailmanlaajuisesti operoineen lasten hyväksikäyttöringin jäljille. Europol on tukenut Belgiasta käsin johdettua operaatiota, josta on ollut linkkejä yli 40:een maahan. Neljä epäiltyä on hiljattain tuomittu Belgialaisessa tuomioistuimessa.

Belgian Itä-Flanderin liittovaltion oikeuslaitos (Federale Gerechtelijke Politie Oost-Vlaanderen) käynnisti tutkimuksen löydettyään yli 9 miljoonaa kuvaa ja videota tuhansien lasten hyväksikäytöstä. Lapsia oli näissä kuvissa eri puolilta maailmaa. Materiaali löydettiin erään kotietsinnän yhteydessä.

Suurin osa materiaalista oli sellaista johon lainvalvojat eivät olleet aiemmin törmänneet. Asiasta heräsi epäily, että hyväksikäyttömatetiaali oli epäiltyjen itsensä tuottamaa ja belgialaiset tutkijat käynnistivät operaation nimeltä GARGAMEL yhdessä Europolin kanssa Euroopassa, sekä myös Euroopan ulkopuolella. Valokuva- ja videomateriaalia, joka saatiin kotietsinnässä materiaalin haltuunoton yhteydessä on käytetty uhrien tunnistamiseen.

Europol on tukenut tässä yhtä tunnistustiimiä. Tähän mennessä on materiaalin pohjalta tunnistettu 70 hyväksikäytetty lasta ja 30 epäiltyä. Lisäksi Belgian liittovaltion oikeuslaitos on onnistunut tunnistamaan 60 epäiltyä, joista 24 ovat olleet Belgiasta. He ovat myös onnistuneet tunnistamaan 40 uhria. Tähän mennessä on siis tunnistettu yhteensä 90 epäiltyä ja 110 uhria.

Osa epäillyistä on joutunut jo oikeuden eteen eri puolilla maailmaa. Australiassa on yksi epäilty jo tuomittu 15 vuodeksi vankilaan.

Lisää pidätyksiä sekä lasten pelastamistoimia on odotettavissa ympäri maailman. Tutkimuksia on työn alla yli neljässäkymmenessä maassa poliisien tutkiessa Europolin tapauksia Europolin ja Belgian liittovaltion oikeuslaitoksen tuottaman tiedustelumateriaalien pohjalta juttuvyyhtiä edelleen.

Europol

Helsingin poliisilaitos valmistautuu valvomaan yhdessä muiden poliisilaitosten kanssa liikkumisrajoituksen noudattamista Uudenmaan rajalla

Helsingin poliisilaitos valmistautuu valvomaan yhdessä Itä-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan, Lounais-Suomen, Hämeen ja Kaakkois-Suomen poliisilaitosten kanssa hallituksen asettaman liikkumisrajoituksen noudattamista Uudenmaan raja-alueen pääväylillä ja suuremmilla teillä. Liikkumisrajoituksen tarkoituksena on hillitä koronaviruksen leviämistä Uudeltamaalta muualle Suomeen.

Liikkumisrajoitukset koskevat lähtökohtaisesti kaikkia, joilla ei ole erikseen perusteltua syytä liikkua Uudeltamaalta muualle Suomeen tai muualta Suomesta Uudellemaalle.

– Poliisi toivoo, että jokainen kansalainen kantaisi vastuunsa tilanteesta, eikä kuormittaisi poliisin suorittamaa rajavalvontaa turhaan. Poliisi valvoo liikkumista teille asetettujen sulkujen sekä ympärivuorokautisten tarkastuspisteiden avulla, kertoo poliisipäällikkö Lasse Aapio Helsingin poliisilaitokselta.

– Pyrimme saamaan välttämättömän liikenteen kulkemaan liikkumisrajoituksen aikana mahdollisimman sujuvasti. Jokaisen Uudenmaan rajan ylittävän tulee siis valmistautua esittämään tarkastuspisteellä riittävä suullinen tai kirjallinen peruste tai syy liikkumiselleen. Poliisi tekee välttämättömyysarvion tapauskohtaisesti.

Toiminnan sujuvoittamiseksi tarkastuspisteellä poliisi suosittaa, että rajan ylittävällä henkilöllä olisi mukanaan henkilöllisyystodistus tai muu vastaava asiakirja henkilöllisyyden varmentamiseksi. Rajan ylittävän henkilön tulee myös esittää nimensä, kotipaikkakuntansa, matkansa määränpää sekä matkansa syy. Hän voi myös kirjoittaa tiedot ylös ja esittää ne kirjallisena viranomaiselle tarkastuspisteellä. Poliisi ei etukäteen myönnä liikkumisen mahdollistamiseksi kirjallista lupa-asiakirjaa.

Poliisi alkaa valvoa liikkumista Uudenmaan raja-alueen tarkastuspisteillä viipymättä, kun hallituksen päätös liikkumisrajoituksista astuu voimaan.

Aiempi tiedote:

Poliisihallituksen tiedote liikkumisrajoituksista 26.3.2020

Koronaan varautuminen poliisissa

Poliisi on avannut erillisen sivun, josta kansalaiset voivat seurata koronavirukseen liittyviä tiedotteita. Sivustolla on myös vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Ote Poliisin tiedotteesta: 

”Tällä sivulla kerromme kansalaisille ja medialle koronaviruksen vaikutuksesta poliisitoimintaan. Sivulla pyritään vastaamaan kansalaisten ja median kasvaneeseen tiedontarpeeseen. Sivua päivitetään.

K: Mitä ohjeita poliisilla on tilanteeseen?

V: Seuraa viranomaisten ajantasaista tiedotusta.

Noudata annettuja ohjeita. Käytä ensisijaisesti poliisin sähköisiä ja puhelinpalveluja. Vältä käyntejä poliisiasemalla toistaiseksi, ellei se ole välttämätöntä.”

Loput kysymykset ja vastaukset löytyvät poliisin sivuston linkin takaa.

Taikasana ”asylum”

Aitosuomalaiset päätti selvittää vuonna 2015 alkaneen turvapaikkasirkuksen taustoja viranomaisprosessien näkökulmasta. Asiaa lähestyttiin mm. Dublin-sopimuksen toteutumisen osalta. Tarkastelussa oli myös laittomasti maahan pyrkivät henkilöt.

Ensimmäiseksi kysyimme onko Migrillä tietoa siitä kuinka paljon EU-alueen ulkopuolelta tulee turvapaikanhakijoita Ruotsin vastaiselta rajalta Suomeen?

Viestintäasiantuntija Hanna Paasikoski kertoi, että:

”Migri ei tilastoi rajaliikennettä. Sitä valvoo Suomessa Rajavartiolaitos.”

Rajavartiolaitokselta kysyttiin, että onko heillä tiedossa kuinka paljon Suomeen edelleen mahdollisesti tulee Ruotsin puolelta rajaa näitä turvapaikanhakijoita, jotka alunperin ovat tulleet laittomasti Schengen-alueelle jossain muualla Euroopassa, eivätkä ole rekisteröityneet siinä yhteydessä tulomaahan turvapaikanhakijaksi?

Hehän tulevat silloin kuitenkin turvallisesta maasta, kun tulevat Ruotsista Suomen puolelle.

Viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen Rajavartiolaituksen esikunnasta vastasi esitettyihin kysymyksiin selventävästi:

”Schengen-alueelta Suomeen kohdistuvaa laitonta maahantuloa ei sisärajavalvonnan puuttuessa voida aukottomasti seurata. Kuitenkin arviomme mukaan Tornion kautta tulleiden määrät ovat hyvin alhaisia, muutaman henkilön luokkaa per kuukausi. Pohjoisen reitin/Tornion kautta tulleiden turvapaikanhakijoiden suhteellinen osuus verrattuna Schengen-sisärajalentojen kautta tulleisiin on pieni. Yleisesti ottaen laiton maahantulo Schengen-alueen kautta Suomeen on määrällisesti maltillista.”

Mikä on käytäntö tältä osin? Käännytetäänkö heidät vai saavatko syytteen laittomasta maahantulon yrityksestä?

Julkisuudessa on ollut esillä tapauksia missä Venäjän puolelta laittomasti maahan pyrkineitä ETA-alueen ulkopuolelta pyrkiviä henkilöitä on asetettu syytteeseen.

”Riippumatta mistä maasta tulevat, turvapaikanhakijoiden turvapaikkahakemus otetaan vastaan ja heidät ohjataan Maahanmuuttoviraston turvapaikkakäsittelyyn. Turvapaikanhakijoista ei tuomita valtionrajarikoksesta. Jos henkilö ei hae turvapaikkaa, voidaan henkilö tuomita valtionrajarikoksesta – jolloin syytekin luonnollisesti nostetaan.”

Lisäksi kysyisimme pitääkö paikkansa, että Suomessa ei saa poistua sen enempää Venäjälle, kuin esim. Ruotsin puolellakaan ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja. Tämä siis, jos on kyse Schengenalueen ja ETA-alueen ulkopuolelta olevista henkilöistä, jotka ovat laittomasti maassa?

”Suomalaisen velvollisuudesta esittää maasta lähtiessä ja maahan saapuessa passi säädetään passilain 2§:ssä. Ulkomaalaisen maastalähtöä ei ole samalla tavalla rajoitettu kuin maahantuloa. Viime kädessä matkustusasiakirjan puuttuminen ei ole este ulkomaalaisen maasta poistumiselle. Matkustusasiakirjan puuttuessa maasta poistumista voivat hidastaa henkilöllisyyden selvittäminen ja mahdollisten muiden asioiden selvittäminen (mm onko henkilö rikosoikeudellisten toimien kohteena, onko matkustusoikeutta rajoitettu jne.). Vaikka matkustusasiakirjaa ei vaadita maasta poistumiseen, tulisi sellainen kuitenkin lähtökohtaisesti olla kohdevaltioon saapuakseen. Yleensä maahan tulon ja maassa oleskelun edellytyksenä on matkustusasiakirja tai matkustusasiakirjaksi rinnastettava asiakirja.”

Poliisilta kysyttiin myös, että missä vaiheessa selviää onko turvapaikanhakija kävellyt Ruotsin puolelta rajaa Suomeen useamman turvallisen maan läpi ennen kuin jättää turvapaikkahakemuksen Suomeen poliisille?

Poliisin toimintaa koskeviin kysymyksiin vastasi poliisitarkastaja Ari Jokinen Poliisihallituksesta:

”Poliisin tehtävänä on vastaanottaa turvapaikkahakemus ja rekisteröidä turvapaikanhakija. Turvapaikkatutkinta kuuluu Maahanmuuttovirastolle, jonka tehtävä on selvittää turvapaikkaa hakeneen henkilöllisyys, matkareitti ja maahantulo.”

Kuinka paljon näitä turvapaikanhakijoita edelleen tulee Ruotsin puolelta Suomeen vastoin Dublin-sopimusta?

Tilanne tuntuu sikäli erittäin oudolta, koska vuoden 2015 turvapaikka-ryntäyksen jälkeen totesi silloinen pääministeri Juha Sipilä julkisuudessa, että yhtään turvapaikanhakijaa ei olisi silloin ylipäätään tarvinnut ottaa vastaan Ruotsin puolelta. Pakolaiskiintiö täytettiin kuitenkin myös täysimääräisesti samanaikaisesti ainakin Suomessa. Eli tässä kohtaa valtion johto ainakin piti tiukasti kiinni sovituista asioista.

”Poliisilla ei ole antaa kysyttyä lukumäärää.”

Miten on? Karkoitetaanko sitten nämä kaikki Ruotsin puolelta yhä edelleen Suomen puolelle tulevat turvapaikanhakijat, koska tulevat turvallisesta maasta vai passitetaanko heidät takaisin Ruotsin puolelle rekisteröitymään?

”Turvapaikkahakemus on otettava vastaan kun sellainen poliisille jätetään. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee turvapaikka-asian. Mikäli henkilö on hakenut aiemmin turvapaikkaa jostain muusta Euroopan maasta on hänet mahdollista palauttaa ns. Dublin-sopimuksen perusteella siihen maahan, joka on vastuussa turvapaikka-asian käsittelystä.”

Kuinka suuri osuus näistä turvapaikanhakijoista on niitä nk. turvapaikkashoppailijoita, jotka ovat jo saaneet kielteisen päätöksen muualla Euroopassa? Kuinka hyvin tai huonosti poliisilla on ylipäätään mahdollista selvittää näitä asioita?

”Poliisin tehtävänä on ottaa vastaan turvapaikkahakemus ja rekisteröidä turvapaikanhakija. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee turvapaikka-asian.”

Onko mitään tilastoa tai tietoa siitä kuinka paljon järjestäytyneen rikollisuuden henkilöt pyrkivät ujuttautumaan maahan turvapaikanhakijoina?

”Poliisilla ei ole tilastoa asiasta.”

Viranomaiset koittavat siis suoriutua kukin tehtävistään annetuissa oloissa.

Kuitenkin on selvästi havaittavissa, että koko Scengen- ja Dublin-viritelmä on kokonaisuutena ollut susi syntyessään, kun ulkorajat Etelä-Euroopan maissa vuotavat edelleen ja laiton ihmissalakuljetus porskuttaa hienosti.
Tämän lisäksi on lainsäädäntö Suomessa myös mitä sattuu. Yhtenä esimerkkinä tästä on se loputon valitusrumba-oikeus näillä kielteisen päätöksen saaneilla turvapaikanhakijoilla.

Suomessa on ollut monelta muultakin osin selvästi havaittavissa trendinä lainsäätäjien jonkinlainen hahmottamisen puute lakipykäliä rustatessa. Taitaa kohta olla niin, että kaikki digitalisaation nimiin tehdyt viimeaikaiset lakimuutokset esimerkiksi ovat menneet enemmän tai vähemmän reisille. Sen lisäksi niitä eniten tarvittavia uusia lakimuutoksia ei sitten millään ilveellä tahdota saada aikaiseksi.

Herää kysymys, että mistä heille oikein maksetaan palkkaa? Medioiden edessä patsastelusta? Tyhjien lupausten antamisesta vaalien alla? Keskinäisestä nahistelusta? Alkaa näyttämään niin monella eri yhteiskunnan osa-alueella siltä, että kansalaisyhteiskunnan yhteiset asiat jäävät täysin syrjään kaiken muun tohinan keskellä.

Maamme eri viranomaiset tarvitsevat toimivia työkaluja lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi.

Kun lainsäädäntö näistä prosesseista on mitä on, niin viranomaisista varsinkin Rajavartiolaitos ja Poliisi ovat ollut monenlaisen kansalaisyhteiskunnan kiukun, ihmettelyn ja epäilyn kohteena tämän takia. Lukuisat ihmiset ovat ihmetelleet tästä turvapaikka-sirkusesta, että missä oikein on vika? Samaan aikaan ovat lainsäätäjämme Eduskunnassa lähinnä vaan istuneet siellä silmiään pyöritellen. Välillä varmuuden vuoksi vissiin pitänyt vähän käydä julkisuudessa paheksumassa jotakin.

Ainoastaan rasistikortin saivat silloin jokunen vuosi sitten lanseerattua ”pöytään” huomattavan liukkaasti. Siinäkin kohtaa vaan taisi päästä unohtumaan, että mitä se loukkaamaton ihmisarvo todellisuudessa mahtaakaan tarkoittaa.

Poliisi ei aloita esitutkintaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hallituksen puheenjohtajasta tehdyn tutkintapyynnön vuoksi

Eksoten tarkastuslautakunta on tehnyt poliisille tutkintapyynnön, jossa pyydetään selvittämään, onko Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen syyllistynyt toiminnassaan rikoksiin.

Tutkintapyynnössä on 14-kohtainen selvitys erilaisista tilanteista, joissa tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan on voinut tapahtua rikos.

Eksoten hallituksen puheenjohtaja on asemaltaan kunnallisissa vaaleissa valittu luottamushenkilö. Rikoslain 40 luvun virkarikossääntely koskee kuitenkin myös häntä.

Perustuslaissa ja rikoslaissa säädetyn rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan teon rangaistavuuden edellytykset ilmaisevan aineellisen säännöksen tulee olla kirjoitettu rikossäännökseltä vaadittavalla tarkkuudella. Virkarikoksista tuomitseminen edellyttää, että virkatoiminnassa noudatettavan, säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuuden sisältö on selvästi määriteltävissä.

Poliisin saaman selvityksen mukaan tällaisia selvästi määriteltyjä virkavelvollisuuksia ei ole rikottu, jolloin rikoslain virkarikossäännösten edellytykset eivät täyty. Esimerkiksi tilanteet, joissa virkamies ei ole noudattanut ”hyvää hallintotapaa” tai ei ole ”hoitanut virkaa asianmukaisesti” eivät täytä yllä mainitun laillisuusperiaatteen mukaista täsmällisyysvaatimusta.

Virkarikosten tunnusmerkistö ei siis tässä tapauksessa poliisin näkemyksen mukaan täyty, eikä asiassa aloiteta esitutkintaa.

Helsingin poliisisoittokunnan lapsille ja nuorille tarkoitetut konsertit tavoittivat viime vuonna lähes 26 000 kuulijaa – vuosi 2020 alkaa aarrejahdissa Maltin ja Valtin kanssa

Helsingin poliisisoittokunnan valistuskonsertit tavoittivat viime vuonna lähes 26 000 lasta ja nuorta ympäri Suomen. Poliisisoittokunta ja sen pienyhtyeet Nallekopla ja Leijonapartio järjestivät viime vuonna eri puolilla Suomea yhteensä noin sata konserttia lapsille ja nuorille päiväkoti-ikäisistä yläkoululaisiin.

– Lapsille ja nuorille järjestettävissä konserteissa on tarjolla paitsi musiikkia myös tärkeää tietoa ajankohtaisista, lapsia ja nuoria koskettavista aiheista. Rikosten ennalta estäminen on yksi poliisin päätehtävistä, ja konsertit ovat hyvä tapa tavoittaa lapsia ja nuoria. Noin puolet kaikista Helsingin poliisisoittokunnan konserteissa viime vuonna käyneistä oli alaikäisiä, sanoo poliisikomentaja Lasse Aapio Helsingin poliisilaitokselta.

Poliisisoittokunta järjesti viime vuonna yläkouluikäisille Pidä huolta! -valistuskonsertteja, joiden teemoina ovat sosiaalinen media, väkivalta, seksuaalinen itsemääräämisoikeus ja päihteet. Konserteissa kävi Etelä-Suomen alueella eli Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Lahdessa yli 11 000 nuorta.

Pienyhtyeet Nallekopla ja Leijonapartio ovat viihdyttäneet lapsia pääasiassa päiväkodeissa ja alakouluissa. Koko soittokunnan voimin tehdään viihteellisiä ja valistuksellisia Kutsu poliisi 112 -konsertteja konserttisaleissa. Niiden teemoina ovat liikennekäyttäytyminen, kiusaaminen ja muut lapsia koskettavat aiheet.

Vuosi alkaa Maltilla ja Valtilla

Helsingin poliisisoittokunnan vuosi 2020 alkaa TV:stä tuttujen liikennepuistokonstaapelien Maltin ja Valtin kanssa. Poliisisoittokunta järjestää Maltin ja Valtin kanssa 16. tammikuuta–14. maaliskuuta yhteensä kuusi konserttia Hämeenlinnassa, Lohjalla, Järvenpäässä, Helsingissä, Lahdessa ja Klaukkalassa. Liput konsertteihin maksavat 13 euroa. Lisäksi Maltti ja Valtti juhlistavat poliisin päivää Kuopiossa elokuussa poliisisoittokunnan kanssa.

– Kiva päästä tekemään yhteistä musiikkinäytelmää Maltin ja Valtin kanssa. Yksi hauskimpia esityksiä, jossa olen ollut mukana, konsertin kapellimestari Heikki Elo toteaa.

Myös liikennepuistokonstaapelit ovat innoissaan tulevista konserteista.

– Jännittää, mutta hyvällä tavalla! Nyt me pääsemme pöljäilemään ihka oikeiden poliisisoittajien kanssa. Tosin emme tiedä, ovatko he niin pöljiä kuin me. Virallisesti tervetuloa koko perheelle! Tästä tulee hauskaa! Maltti ja Valtti intoilevat.

Konserttien paikat ja ajat:

16.1. Verkatehdas, Hämeenlinna
23.1. Laurentius-sali, Lohja
24.1. Järvenpäätalo, Järvenpää
03.3. Savoy-teatteri, Helsinki
04.3. Sibelius-talo, Lahti
14.3. Monikko-sali, Klaukkala

Maltti ja Valtti -konserttien lisäksi Pidä huolta! -valistuskonsertteja järjestetään tänä vuonna muun muassa Kokkolassa, Tampereella ja Espoossa.


Viihdekonsertteja Paula Koivuniemen ja Johanna Förstin kanssa

Helsingin poliisisoittokunta tarjoaa musiikkia kaikenikäiselle yleisölle. Viime vuonna poliisisoittokunta järjesti yhteensä 25 yleisölle suunnattua kaikille avointa konserttia, kuten ilmaisen ulkoilmakonsertin Porissa SuomiAreena-tapahtumassa, Helsingin hiippakunnan 60-vuotisjuhlamessun sekä joulukonsertit Lohjalla, Loviisassa ja Helsingissä.

– Helsingin poliisisoittokunnan ja sen pienyhtyeiden konsertit tavoittivat viime vuonna yhteensä 51 000 kuulijaa. Kuulijamäärä on jopa enemmän kuin useilla Suomen kaupunginorkestereilla. Yleisömäärä on huikea, kun ottaa huomioon, että muusikot tekevät soittamisen lisäksi liikenteenvalvontaan liittyviä poliisin töitä, hehkuttaa poliisisoittokunnan ylikapellimestari Sami Ruusuvuori.

Tulevana vuonna suunnitelmissa ovat muun muassa joululevy Helena Juntusen ja Mika Pohjosen kanssa, viihdekonsertit Johanna Förstin, Paula Koivuniemen ja Ruotsista solistiksi saapuvan LaGaylia Frazierin kanssa sekä yhteiskonsertteja Tallinnan poliisisoittokunnan kanssa niin Helsingissä kuin Tallinnassakin.

Poliisisoittokunta:
– Nettisivut: poliisisoittokunta.fi
– Facebook-sivu: www.facebook.com/poliisisoittokunta/
– IG: helsinginpoliisisoittokunta

Kaloille ei saa aiheuttaa aiheetonta kipua tai kärsimystä

Eläinsuojelulaki koskee kaikkia eläimiä. Lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lain mukaan eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa.

Itä-Suomen poliisi, Itä-Suomen aluehallintovirasto ja Itä-Suomen valvontaeläinlääkärit haluavat muistuttaa eläinsuojelulain noudattamisesta myös vapaa-ajan kalastuksen yhteydessä kesällä kuin myös näin talviaikaan. Tästä asiasta tiedotettiin jo aiemmin kesäkuussa 2019, mutta asiasta halutaan muistuttaa myös talvikalastuksen osalta.

Kala on tainnutettava

Tieteellisissä tutkimuksissa on viime aikoina saatu selvää näyttöä sille, että kalat kykenevät aistimaan kipua ja kokevat kivun kärsimyksenä.

Vapaa-ajan kalastuksen yhteydessä kaloille aiheutettua kipua ja kärsimystä ei voida pitää eläinsuojelulain näkökulmasta samalla tavoin tarpeellisena kuin esimerkiksi ammattikalastuksen yhteydessä. Näin ollen vapaa-ajan kalastuksessa eläin on asianmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti tainnutettava esimerkiksi lujalla lyönnillä päähän, minkä jälkeen siitä lasketaan veri, tai vaihtoehtoisesti kala lopetetaan siihen muutoin soveltuvalla menetelmällä.

Soveltuvaksi lopetusmenetelmäksi esimerkiksi hyvin pienikokoisella kalalla voi riittää myös luja isku päähän.

Eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Eläinsuojeluasetuksen mukaan lopetettavaa eläintä on pidettävä kiinni tai sen liikkumista on rajoitettava muulla sopivalla tavalla siten, että eläin säästyy lopettamisessa kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta, kärsimykseltä, vahingoittumiselta ja ruhjoutumiselta.

Viranomaiset valvovat

Eläinsuojelulain noudattamista valvovat muiden muassa valvontaeläinlääkärit, poliisi ja aluehallintovirastot. Jos on aihetta epäillä, että eläintä kohdellaan eläinsuojelulain vastaisesti, valvontaviranomaisella on oikeus suorittaa tarkastus. Tarkastuksen suorittajalla on oikeus päästä tiloihin, joissa eläintä pidetään, ja ottaa korvauksetta tarkastusta varten tarvittavia näytteitä. Tarkastuksessa voidaan muun muassa tarkastaa eläin sekä eläintä varten tarkoitetut varusteet ja välineet.

Jos on syytä epäillä, että eläinsuojelulakia on rikottu, valvontaviranomaisen on viipymättä tehtävä asiasta ilmoitus poliisille. Valvontaviranomainen voi myös kieltää eläinsuojelulain rikkojaa jatkamasta tai toistamasta lainvastaista menettelyään. Poliisin antaa tarvittaessa virka-apua valvontaviranomaisille, jos heitä estetään suorittamasta valvontatehtäväänsä.

Saaliskalat lopetettava välittömästi

Suomen vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestön (SVK) voimassa olevien SM-pilkin kilpailusääntöjen 12 §:n mukaan saaliiksi saatu kala suositellaan lopetettavaksi. Paikallisjärjestöjen eri kalastuskilpailumuotojen säännöissä saattaa lukea samankaltainen suositus, tai niissä ei välttämättä mainita asiasta mitään. Nämä jättävät tulkinnanvaraiseksi sen, onko saaliskalojen lopettaminen välttämätöntä vai ei. Eläinsuojelulain kanta asiaan on kuitenkin yksiselitteinen: saaliskalat pitää lopettaa välittömästi. Eläinsuojeluviranomainen ei voi tästä tulkinnasta poiketa, sillä perustuslain mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava lakia.

Eläinsuojelulakia noudatettava

Eläinsuojeluviranomaiset muistuttavat, että myös vapaa-ajan kalastuksessa pitää noudattaa eläinsuojelulakia.

Poliisille pilvipalvelu – videoiden ja valokuvien vastaanotto helpottuu

Poliisihallitus: Poliisi ottaa käyttöön Pouta-palvelun, joka mahdollistaa aiempaa tehokkaamman tavan vastaanottaa digitaalista aineistoa. Palvelu on kehitetty Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden rahaston tuella. Palvelu on ollut koekäytössä Helsingin, Vantaan ja Joensuun poliisiyksiköissä, ja saatu palaute on ollut hyvää.

Pouta-palvelusta on pyritty tekemään käyttäjälleen mahdollisimman yksinkertainen.

– Kun poliisi tarvitsee tutkittavana olevan jutun vuoksi kansalaisilta tai yrityksiltä valokuvia, videoita tai muuta aineistoa, poliisi avaa kyseistä asiaa varten tilapäisen verkkosivun Poutaan. Pyydetyt tiedot, esimerkiksi onnettomuuspaikkakuvat tai valvontakameran videot, voidaan lähettää ja vastaanottaa palvelun kautta helposti. Sivulla on näkymä, josta tiedostot voidaan valita ja lähettää edelleen, poliisitarkastaja Kimmo Ulkuniemi Poliisihallituksesta kertoo.

Palvelun käyttäjät pääsevät sivulle linkin kautta. Pouta.poliisi.fi-alkuinen linkki voidaan jakaa henkilökohtaisesti sähköpostitse tai tekstiviestillä. Mikäli tapahtumapaikalla on ollut suuri joukko ihmisiä, linkki voidaan julkaista poliisin verkkosivujen, somekanavien ja mahdollisesti myös median välityksellä.

Nykytilanteessa poliisi ei ole voinut ottaa vastaan esimerkiksi sähköpostitse isokokoisia tiedostoja. Pouta-palvelu tarjoaa helppokäyttöisen, tietoturvallisen ja suojatun menetelmän aineiston vastaanottoon.

– On kutenkin huomattava, että Pouta ei ole yleinen vihjekanava. Poutaan pyydetään aina yksittäiseen tapahtumaan liittyvää aineistoa, Ulkuniemi muistuttaa.

Tapahtumapaikalta saatu materiaali on poliisille tärkeää. Se toimii todistusaineistona ja auttaa rikos- ja onnettomuustutkinnassa.

– Hätätilanteessa on kuitenkin ensisijaisesti siirryttävä turvalliseen paikkaan, soitettava hätänumeroon 112, autettava mahdollisia uhreja sekä odotettava poliisin tuloa, Ulkuniemi sanoo.

Palvelun suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu tietosuojaan liittyvät velvoitteet.