Taikasana ”asylum”

Aitosuomalaiset päätti selvittää vuonna 2015 alkaneen turvapaikkasirkuksen taustoja viranomaisprosessien näkökulmasta. Asiaa lähestyttiin mm. Dublin-sopimuksen toteutumisen osalta. Tarkastelussa oli myös laittomasti maahan pyrkivät henkilöt.

Ensimmäiseksi kysyimme onko Migrillä tietoa siitä kuinka paljon EU-alueen ulkopuolelta tulee turvapaikanhakijoita Ruotsin vastaiselta rajalta Suomeen?

Viestintäasiantuntija Hanna Paasikoski kertoi, että:

”Migri ei tilastoi rajaliikennettä. Sitä valvoo Suomessa Rajavartiolaitos.”

Rajavartiolaitokselta kysyttiin, että onko heillä tiedossa kuinka paljon Suomeen edelleen mahdollisesti tulee Ruotsin puolelta rajaa näitä turvapaikanhakijoita, jotka alunperin ovat tulleet laittomasti Schengen-alueelle jossain muualla Euroopassa, eivätkä ole rekisteröityneet siinä yhteydessä tulomaahan turvapaikanhakijaksi?

Hehän tulevat silloin kuitenkin turvallisesta maasta, kun tulevat Ruotsista Suomen puolelle.

Viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen Rajavartiolaituksen esikunnasta vastasi esitettyihin kysymyksiin selventävästi:

”Schengen-alueelta Suomeen kohdistuvaa laitonta maahantuloa ei sisärajavalvonnan puuttuessa voida aukottomasti seurata. Kuitenkin arviomme mukaan Tornion kautta tulleiden määrät ovat hyvin alhaisia, muutaman henkilön luokkaa per kuukausi. Pohjoisen reitin/Tornion kautta tulleiden turvapaikanhakijoiden suhteellinen osuus verrattuna Schengen-sisärajalentojen kautta tulleisiin on pieni. Yleisesti ottaen laiton maahantulo Schengen-alueen kautta Suomeen on määrällisesti maltillista.”

Mikä on käytäntö tältä osin? Käännytetäänkö heidät vai saavatko syytteen laittomasta maahantulon yrityksestä?

Julkisuudessa on ollut esillä tapauksia missä Venäjän puolelta laittomasti maahan pyrkineitä ETA-alueen ulkopuolelta pyrkiviä henkilöitä on asetettu syytteeseen.

”Riippumatta mistä maasta tulevat, turvapaikanhakijoiden turvapaikkahakemus otetaan vastaan ja heidät ohjataan Maahanmuuttoviraston turvapaikkakäsittelyyn. Turvapaikanhakijoista ei tuomita valtionrajarikoksesta. Jos henkilö ei hae turvapaikkaa, voidaan henkilö tuomita valtionrajarikoksesta – jolloin syytekin luonnollisesti nostetaan.”

Lisäksi kysyisimme pitääkö paikkansa, että Suomessa ei saa poistua sen enempää Venäjälle, kuin esim. Ruotsin puolellakaan ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja. Tämä siis, jos on kyse Schengenalueen ja ETA-alueen ulkopuolelta olevista henkilöistä, jotka ovat laittomasti maassa?

”Suomalaisen velvollisuudesta esittää maasta lähtiessä ja maahan saapuessa passi säädetään passilain 2§:ssä. Ulkomaalaisen maastalähtöä ei ole samalla tavalla rajoitettu kuin maahantuloa. Viime kädessä matkustusasiakirjan puuttuminen ei ole este ulkomaalaisen maasta poistumiselle. Matkustusasiakirjan puuttuessa maasta poistumista voivat hidastaa henkilöllisyyden selvittäminen ja mahdollisten muiden asioiden selvittäminen (mm onko henkilö rikosoikeudellisten toimien kohteena, onko matkustusoikeutta rajoitettu jne.). Vaikka matkustusasiakirjaa ei vaadita maasta poistumiseen, tulisi sellainen kuitenkin lähtökohtaisesti olla kohdevaltioon saapuakseen. Yleensä maahan tulon ja maassa oleskelun edellytyksenä on matkustusasiakirja tai matkustusasiakirjaksi rinnastettava asiakirja.”

Poliisilta kysyttiin myös, että missä vaiheessa selviää onko turvapaikanhakija kävellyt Ruotsin puolelta rajaa Suomeen useamman turvallisen maan läpi ennen kuin jättää turvapaikkahakemuksen Suomeen poliisille?

Poliisin toimintaa koskeviin kysymyksiin vastasi poliisitarkastaja Ari Jokinen Poliisihallituksesta:

”Poliisin tehtävänä on vastaanottaa turvapaikkahakemus ja rekisteröidä turvapaikanhakija. Turvapaikkatutkinta kuuluu Maahanmuuttovirastolle, jonka tehtävä on selvittää turvapaikkaa hakeneen henkilöllisyys, matkareitti ja maahantulo.”

Kuinka paljon näitä turvapaikanhakijoita edelleen tulee Ruotsin puolelta Suomeen vastoin Dublin-sopimusta?

Tilanne tuntuu sikäli erittäin oudolta, koska vuoden 2015 turvapaikka-ryntäyksen jälkeen totesi silloinen pääministeri Juha Sipilä julkisuudessa, että yhtään turvapaikanhakijaa ei olisi silloin ylipäätään tarvinnut ottaa vastaan Ruotsin puolelta. Pakolaiskiintiö täytettiin kuitenkin myös täysimääräisesti samanaikaisesti ainakin Suomessa. Eli tässä kohtaa valtion johto ainakin piti tiukasti kiinni sovituista asioista.

”Poliisilla ei ole antaa kysyttyä lukumäärää.”

Miten on? Karkoitetaanko sitten nämä kaikki Ruotsin puolelta yhä edelleen Suomen puolelle tulevat turvapaikanhakijat, koska tulevat turvallisesta maasta vai passitetaanko heidät takaisin Ruotsin puolelle rekisteröitymään?

”Turvapaikkahakemus on otettava vastaan kun sellainen poliisille jätetään. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee turvapaikka-asian. Mikäli henkilö on hakenut aiemmin turvapaikkaa jostain muusta Euroopan maasta on hänet mahdollista palauttaa ns. Dublin-sopimuksen perusteella siihen maahan, joka on vastuussa turvapaikka-asian käsittelystä.”

Kuinka suuri osuus näistä turvapaikanhakijoista on niitä nk. turvapaikkashoppailijoita, jotka ovat jo saaneet kielteisen päätöksen muualla Euroopassa? Kuinka hyvin tai huonosti poliisilla on ylipäätään mahdollista selvittää näitä asioita?

”Poliisin tehtävänä on ottaa vastaan turvapaikkahakemus ja rekisteröidä turvapaikanhakija. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee turvapaikka-asian.”

Onko mitään tilastoa tai tietoa siitä kuinka paljon järjestäytyneen rikollisuuden henkilöt pyrkivät ujuttautumaan maahan turvapaikanhakijoina?

”Poliisilla ei ole tilastoa asiasta.”

Viranomaiset koittavat siis suoriutua kukin tehtävistään annetuissa oloissa.

Kuitenkin on selvästi havaittavissa, että koko Scengen- ja Dublin-viritelmä on kokonaisuutena ollut susi syntyessään, kun ulkorajat Etelä-Euroopan maissa vuotavat edelleen ja laiton ihmissalakuljetus porskuttaa hienosti.
Tämän lisäksi on lainsäädäntö Suomessa myös mitä sattuu. Yhtenä esimerkkinä tästä on se loputon valitusrumba-oikeus näillä kielteisen päätöksen saaneilla turvapaikanhakijoilla.

Suomessa on ollut monelta muultakin osin selvästi havaittavissa trendinä lainsäätäjien jonkinlainen hahmottamisen puute lakipykäliä rustatessa. Taitaa kohta olla niin, että kaikki digitalisaation nimiin tehdyt viimeaikaiset lakimuutokset esimerkiksi ovat menneet enemmän tai vähemmän reisille. Sen lisäksi niitä eniten tarvittavia uusia lakimuutoksia ei sitten millään ilveellä tahdota saada aikaiseksi.

Herää kysymys, että mistä heille oikein maksetaan palkkaa? Medioiden edessä patsastelusta? Tyhjien lupausten antamisesta vaalien alla? Keskinäisestä nahistelusta? Alkaa näyttämään niin monella eri yhteiskunnan osa-alueella siltä, että kansalaisyhteiskunnan yhteiset asiat jäävät täysin syrjään kaiken muun tohinan keskellä.

Maamme eri viranomaiset tarvitsevat toimivia työkaluja lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi.

Kun lainsäädäntö näistä prosesseista on mitä on, niin viranomaisista varsinkin Rajavartiolaitos ja Poliisi ovat ollut monenlaisen kansalaisyhteiskunnan kiukun, ihmettelyn ja epäilyn kohteena tämän takia. Lukuisat ihmiset ovat ihmetelleet tästä turvapaikka-sirkusesta, että missä oikein on vika? Samaan aikaan ovat lainsäätäjämme Eduskunnassa lähinnä vaan istuneet siellä silmiään pyöritellen. Välillä varmuuden vuoksi vissiin pitänyt vähän käydä julkisuudessa paheksumassa jotakin.

Ainoastaan rasistikortin saivat silloin jokunen vuosi sitten lanseerattua ”pöytään” huomattavan liukkaasti. Siinäkin kohtaa vaan taisi päästä unohtumaan, että mitä se loukkaamaton ihmisarvo todellisuudessa mahtaakaan tarkoittaa.

Poliisi ei aloita esitutkintaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hallituksen puheenjohtajasta tehdyn tutkintapyynnön vuoksi

Eksoten tarkastuslautakunta on tehnyt poliisille tutkintapyynnön, jossa pyydetään selvittämään, onko Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen syyllistynyt toiminnassaan rikoksiin.

Tutkintapyynnössä on 14-kohtainen selvitys erilaisista tilanteista, joissa tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan on voinut tapahtua rikos.

Eksoten hallituksen puheenjohtaja on asemaltaan kunnallisissa vaaleissa valittu luottamushenkilö. Rikoslain 40 luvun virkarikossääntely koskee kuitenkin myös häntä.

Perustuslaissa ja rikoslaissa säädetyn rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan teon rangaistavuuden edellytykset ilmaisevan aineellisen säännöksen tulee olla kirjoitettu rikossäännökseltä vaadittavalla tarkkuudella. Virkarikoksista tuomitseminen edellyttää, että virkatoiminnassa noudatettavan, säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuuden sisältö on selvästi määriteltävissä.

Poliisin saaman selvityksen mukaan tällaisia selvästi määriteltyjä virkavelvollisuuksia ei ole rikottu, jolloin rikoslain virkarikossäännösten edellytykset eivät täyty. Esimerkiksi tilanteet, joissa virkamies ei ole noudattanut ”hyvää hallintotapaa” tai ei ole ”hoitanut virkaa asianmukaisesti” eivät täytä yllä mainitun laillisuusperiaatteen mukaista täsmällisyysvaatimusta.

Virkarikosten tunnusmerkistö ei siis tässä tapauksessa poliisin näkemyksen mukaan täyty, eikä asiassa aloiteta esitutkintaa.

Helsingin poliisisoittokunnan lapsille ja nuorille tarkoitetut konsertit tavoittivat viime vuonna lähes 26 000 kuulijaa – vuosi 2020 alkaa aarrejahdissa Maltin ja Valtin kanssa

Helsingin poliisisoittokunnan valistuskonsertit tavoittivat viime vuonna lähes 26 000 lasta ja nuorta ympäri Suomen. Poliisisoittokunta ja sen pienyhtyeet Nallekopla ja Leijonapartio järjestivät viime vuonna eri puolilla Suomea yhteensä noin sata konserttia lapsille ja nuorille päiväkoti-ikäisistä yläkoululaisiin.

– Lapsille ja nuorille järjestettävissä konserteissa on tarjolla paitsi musiikkia myös tärkeää tietoa ajankohtaisista, lapsia ja nuoria koskettavista aiheista. Rikosten ennalta estäminen on yksi poliisin päätehtävistä, ja konsertit ovat hyvä tapa tavoittaa lapsia ja nuoria. Noin puolet kaikista Helsingin poliisisoittokunnan konserteissa viime vuonna käyneistä oli alaikäisiä, sanoo poliisikomentaja Lasse Aapio Helsingin poliisilaitokselta.

Poliisisoittokunta järjesti viime vuonna yläkouluikäisille Pidä huolta! -valistuskonsertteja, joiden teemoina ovat sosiaalinen media, väkivalta, seksuaalinen itsemääräämisoikeus ja päihteet. Konserteissa kävi Etelä-Suomen alueella eli Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Lahdessa yli 11 000 nuorta.

Pienyhtyeet Nallekopla ja Leijonapartio ovat viihdyttäneet lapsia pääasiassa päiväkodeissa ja alakouluissa. Koko soittokunnan voimin tehdään viihteellisiä ja valistuksellisia Kutsu poliisi 112 -konsertteja konserttisaleissa. Niiden teemoina ovat liikennekäyttäytyminen, kiusaaminen ja muut lapsia koskettavat aiheet.

Vuosi alkaa Maltilla ja Valtilla

Helsingin poliisisoittokunnan vuosi 2020 alkaa TV:stä tuttujen liikennepuistokonstaapelien Maltin ja Valtin kanssa. Poliisisoittokunta järjestää Maltin ja Valtin kanssa 16. tammikuuta–14. maaliskuuta yhteensä kuusi konserttia Hämeenlinnassa, Lohjalla, Järvenpäässä, Helsingissä, Lahdessa ja Klaukkalassa. Liput konsertteihin maksavat 13 euroa. Lisäksi Maltti ja Valtti juhlistavat poliisin päivää Kuopiossa elokuussa poliisisoittokunnan kanssa.

– Kiva päästä tekemään yhteistä musiikkinäytelmää Maltin ja Valtin kanssa. Yksi hauskimpia esityksiä, jossa olen ollut mukana, konsertin kapellimestari Heikki Elo toteaa.

Myös liikennepuistokonstaapelit ovat innoissaan tulevista konserteista.

– Jännittää, mutta hyvällä tavalla! Nyt me pääsemme pöljäilemään ihka oikeiden poliisisoittajien kanssa. Tosin emme tiedä, ovatko he niin pöljiä kuin me. Virallisesti tervetuloa koko perheelle! Tästä tulee hauskaa! Maltti ja Valtti intoilevat.

Konserttien paikat ja ajat:

16.1. Verkatehdas, Hämeenlinna
23.1. Laurentius-sali, Lohja
24.1. Järvenpäätalo, Järvenpää
03.3. Savoy-teatteri, Helsinki
04.3. Sibelius-talo, Lahti
14.3. Monikko-sali, Klaukkala

Maltti ja Valtti -konserttien lisäksi Pidä huolta! -valistuskonsertteja järjestetään tänä vuonna muun muassa Kokkolassa, Tampereella ja Espoossa.


Viihdekonsertteja Paula Koivuniemen ja Johanna Förstin kanssa

Helsingin poliisisoittokunta tarjoaa musiikkia kaikenikäiselle yleisölle. Viime vuonna poliisisoittokunta järjesti yhteensä 25 yleisölle suunnattua kaikille avointa konserttia, kuten ilmaisen ulkoilmakonsertin Porissa SuomiAreena-tapahtumassa, Helsingin hiippakunnan 60-vuotisjuhlamessun sekä joulukonsertit Lohjalla, Loviisassa ja Helsingissä.

– Helsingin poliisisoittokunnan ja sen pienyhtyeiden konsertit tavoittivat viime vuonna yhteensä 51 000 kuulijaa. Kuulijamäärä on jopa enemmän kuin useilla Suomen kaupunginorkestereilla. Yleisömäärä on huikea, kun ottaa huomioon, että muusikot tekevät soittamisen lisäksi liikenteenvalvontaan liittyviä poliisin töitä, hehkuttaa poliisisoittokunnan ylikapellimestari Sami Ruusuvuori.

Tulevana vuonna suunnitelmissa ovat muun muassa joululevy Helena Juntusen ja Mika Pohjosen kanssa, viihdekonsertit Johanna Förstin, Paula Koivuniemen ja Ruotsista solistiksi saapuvan LaGaylia Frazierin kanssa sekä yhteiskonsertteja Tallinnan poliisisoittokunnan kanssa niin Helsingissä kuin Tallinnassakin.

Poliisisoittokunta:
– Nettisivut: poliisisoittokunta.fi
– Facebook-sivu: www.facebook.com/poliisisoittokunta/
– IG: helsinginpoliisisoittokunta

Kaloille ei saa aiheuttaa aiheetonta kipua tai kärsimystä

Eläinsuojelulaki koskee kaikkia eläimiä. Lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lain mukaan eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa.

Itä-Suomen poliisi, Itä-Suomen aluehallintovirasto ja Itä-Suomen valvontaeläinlääkärit haluavat muistuttaa eläinsuojelulain noudattamisesta myös vapaa-ajan kalastuksen yhteydessä kesällä kuin myös näin talviaikaan. Tästä asiasta tiedotettiin jo aiemmin kesäkuussa 2019, mutta asiasta halutaan muistuttaa myös talvikalastuksen osalta.

Kala on tainnutettava

Tieteellisissä tutkimuksissa on viime aikoina saatu selvää näyttöä sille, että kalat kykenevät aistimaan kipua ja kokevat kivun kärsimyksenä.

Vapaa-ajan kalastuksen yhteydessä kaloille aiheutettua kipua ja kärsimystä ei voida pitää eläinsuojelulain näkökulmasta samalla tavoin tarpeellisena kuin esimerkiksi ammattikalastuksen yhteydessä. Näin ollen vapaa-ajan kalastuksessa eläin on asianmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti tainnutettava esimerkiksi lujalla lyönnillä päähän, minkä jälkeen siitä lasketaan veri, tai vaihtoehtoisesti kala lopetetaan siihen muutoin soveltuvalla menetelmällä.

Soveltuvaksi lopetusmenetelmäksi esimerkiksi hyvin pienikokoisella kalalla voi riittää myös luja isku päähän.

Eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Eläinsuojeluasetuksen mukaan lopetettavaa eläintä on pidettävä kiinni tai sen liikkumista on rajoitettava muulla sopivalla tavalla siten, että eläin säästyy lopettamisessa kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta, kärsimykseltä, vahingoittumiselta ja ruhjoutumiselta.

Viranomaiset valvovat

Eläinsuojelulain noudattamista valvovat muiden muassa valvontaeläinlääkärit, poliisi ja aluehallintovirastot. Jos on aihetta epäillä, että eläintä kohdellaan eläinsuojelulain vastaisesti, valvontaviranomaisella on oikeus suorittaa tarkastus. Tarkastuksen suorittajalla on oikeus päästä tiloihin, joissa eläintä pidetään, ja ottaa korvauksetta tarkastusta varten tarvittavia näytteitä. Tarkastuksessa voidaan muun muassa tarkastaa eläin sekä eläintä varten tarkoitetut varusteet ja välineet.

Jos on syytä epäillä, että eläinsuojelulakia on rikottu, valvontaviranomaisen on viipymättä tehtävä asiasta ilmoitus poliisille. Valvontaviranomainen voi myös kieltää eläinsuojelulain rikkojaa jatkamasta tai toistamasta lainvastaista menettelyään. Poliisin antaa tarvittaessa virka-apua valvontaviranomaisille, jos heitä estetään suorittamasta valvontatehtäväänsä.

Saaliskalat lopetettava välittömästi

Suomen vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestön (SVK) voimassa olevien SM-pilkin kilpailusääntöjen 12 §:n mukaan saaliiksi saatu kala suositellaan lopetettavaksi. Paikallisjärjestöjen eri kalastuskilpailumuotojen säännöissä saattaa lukea samankaltainen suositus, tai niissä ei välttämättä mainita asiasta mitään. Nämä jättävät tulkinnanvaraiseksi sen, onko saaliskalojen lopettaminen välttämätöntä vai ei. Eläinsuojelulain kanta asiaan on kuitenkin yksiselitteinen: saaliskalat pitää lopettaa välittömästi. Eläinsuojeluviranomainen ei voi tästä tulkinnasta poiketa, sillä perustuslain mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava lakia.

Eläinsuojelulakia noudatettava

Eläinsuojeluviranomaiset muistuttavat, että myös vapaa-ajan kalastuksessa pitää noudattaa eläinsuojelulakia.

Poliisille pilvipalvelu – videoiden ja valokuvien vastaanotto helpottuu

Poliisihallitus: Poliisi ottaa käyttöön Pouta-palvelun, joka mahdollistaa aiempaa tehokkaamman tavan vastaanottaa digitaalista aineistoa. Palvelu on kehitetty Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden rahaston tuella. Palvelu on ollut koekäytössä Helsingin, Vantaan ja Joensuun poliisiyksiköissä, ja saatu palaute on ollut hyvää.

Pouta-palvelusta on pyritty tekemään käyttäjälleen mahdollisimman yksinkertainen.

– Kun poliisi tarvitsee tutkittavana olevan jutun vuoksi kansalaisilta tai yrityksiltä valokuvia, videoita tai muuta aineistoa, poliisi avaa kyseistä asiaa varten tilapäisen verkkosivun Poutaan. Pyydetyt tiedot, esimerkiksi onnettomuuspaikkakuvat tai valvontakameran videot, voidaan lähettää ja vastaanottaa palvelun kautta helposti. Sivulla on näkymä, josta tiedostot voidaan valita ja lähettää edelleen, poliisitarkastaja Kimmo Ulkuniemi Poliisihallituksesta kertoo.

Palvelun käyttäjät pääsevät sivulle linkin kautta. Pouta.poliisi.fi-alkuinen linkki voidaan jakaa henkilökohtaisesti sähköpostitse tai tekstiviestillä. Mikäli tapahtumapaikalla on ollut suuri joukko ihmisiä, linkki voidaan julkaista poliisin verkkosivujen, somekanavien ja mahdollisesti myös median välityksellä.

Nykytilanteessa poliisi ei ole voinut ottaa vastaan esimerkiksi sähköpostitse isokokoisia tiedostoja. Pouta-palvelu tarjoaa helppokäyttöisen, tietoturvallisen ja suojatun menetelmän aineiston vastaanottoon.

– On kutenkin huomattava, että Pouta ei ole yleinen vihjekanava. Poutaan pyydetään aina yksittäiseen tapahtumaan liittyvää aineistoa, Ulkuniemi muistuttaa.

Tapahtumapaikalta saatu materiaali on poliisille tärkeää. Se toimii todistusaineistona ja auttaa rikos- ja onnettomuustutkinnassa.

– Hätätilanteessa on kuitenkin ensisijaisesti siirryttävä turvalliseen paikkaan, soitettava hätänumeroon 112, autettava mahdollisia uhreja sekä odotettava poliisin tuloa, Ulkuniemi sanoo.

Palvelun suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu tietosuojaan liittyvät velvoitteet.

Juhli joulua joutumatta julkisuuteen ja vietä vuodenvaihde viranomaisia välttäen

Joulu on rauhoittumisen aikaa. Pidämmehän toki huolta läheisistämme, itsestämme sekä naapureistamme, ja etenkin yksinäisistä henkilöistä myös jouluna. Toivomme kuitenkin, ettei meidän tarvitsisi olla osa kotien joulunviettoa.

Joulun ja vuoden vaihteen pyhinä normaalit palveluaikamme eivät välttämättä pidä paikkansa. Teemme kuitenkin myös pyhinä tiivistä yhteistyötä.

LänsiUudenmaan poliisilaitos palvelee normaalisti poliisia vaativissa tehtävissä.
Hätänumero on 112.

Asiakas- ja lupapalveluiden osalta aukioloaikamme löytyvät verkkosivuiltamme.

Vietämmehän joulua hyvällä mielellä, hyviä käytöstapoja ja toisia kunnioittaen.

Muistetaan joulurauha myös liikenteessä. Varataan tarpeeksi aikaa paikasta toiseen siirtymiseen, huomioidaan kelin mukaiset varusteet, tilannenopeudet ja ajokunto sekä muistetaan joulurauha myös liikenteessä.

Ei jätetä toista pulaan ja autetaan kaveria hädässä.

Annetaan toisillemme aikaa, kysytään mitä kuuluu ja jutellaan mieltä painavista asioista.

LänsiUudenmaan pelastuslaitos on joulunpyhinäkin jatkuvassa hälytysvalmiudessa. Hätänumero kiireellisissä henkeä tai omaisuutta uhkaavissa tilanteissa on 112.

Päivystävä palotarkastajamme palvelee 23.12 ja 27.12 klo 9.00-11.30,
p. (09) 8162 6815. Hän vastaa mm. palotarkastuksiin, lupa-asioihin, nuohoukseen, pelastussuunnitelmiin ja muuhun onnettomuuksien ehkäisyyn liittyviin kysymyksiin.

Muissa kiireettömissä kysymyksissä voit olla yhteydessä pelastuslaitoksen asiakaspalveluun 09 8162 8699.

Toivomme valppautta jouluvalmisteluissa ja etenkin ruoanvalmistuksessa sekä kynttilöiden ja ulkotulien kanssa. Pelastuslaitos toivottaa kaikille turvallista ja rauhallista joulunaikaa. Pidetään huolta toisistamme.

Päivystysapu 116 117 palvelee ympäri vuorokauden Soita maksuttomaan numeroon 116 117 ennen kuin hakeudut päivystyspoliklinikalle. Päivystysavusta voit myös kysyä neuvoja äkillisiin terveysongelmiin, kun oma terveysasemasi on suljettu.

LänsiUudenmaan sosiaalija kriisipäivystys palvelee ympäri vuorokauden, p. 09 816 42439. Sosiaali- ja kriisipäivystys auttaa, kun olet huolissasi lapsen, vanhuksen tai perheen tilanteesta. Saat myös kriisiapua äkillissä järkyttävissä tilanteissa, esimerkiksi läheisen kuoleman, väkivaltatilanteen tai onnettomuuden jälkeen.

Turvakoti Pellas Espoossa on avoinna ympäri vuorokauden, p. 040 457 3840

Annathan läheisillesi turvallisen, sopuisan, kiireettömän ja raittiin joulun!

Länsi-Uudenmaan poliisilaitos
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
Espoon kaupunki

Yhteistiedote joulun ja vuodenvaihteen aikaan

Poliisin rooli ja varautuminen Al-Holin leiriltä mahdollisesti palaaviin suomalaisiin liittyen

Poliisihallitus: Julkisuudessa on käyty viime aikoina runsaasti keskustelua Al-Holin leirillä Syyriassa olevien henkilöiden mahdollisesta palauttamisesta ja palaamisesta Suomeen sekä asian vaikutuksista sisäiseen turvallisuuteen. Poliisi kertoo tällä tiedotteella roolistaan ja varautumisestaan asiaan.

Poliisi ei ole palauttamisasiassa päätöksentekoviranomainen. Suomalaisten avustamiseen ulkomailla ja mahdolliseen Suomeen kotiuttamiseen liittyvissä asioissa toimivaltainen viranomainen on ulkoministeriö, joka vastaa myös näihin asioihin liittyvästä tiedottamisesta. Poliisin päävastuu asiassa on huolehtia yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta Suomessa sekä tehdä esitutkintalain mukainen esiselvitys palaajien osalta.

Sisäisen turvallisuuden osalta viranomaiset ovat varautuneet tilanteeseen ja asiassa tehdään tiivistä moniammatillista viranomaisyhteistyötä, mutta suunnitelmia ei voi avata tarkemmin turvallisuussyistä.

‒Poliisi on yksi monista toimijoista palaajia koskevassa kokonaisuudessa. Palaavien tarpeet ovat pitkälti muiden viranomaisten ja toimijoiden tukeen liittyviä. Viranomaiset arvioivat jokaisen palaajan kohdalla henkilön tukitarpeet yksilökohtaisesti. Samalla tavoin jokaisen henkilön kohdalla turvallisuuteen liittyvät näkökohdat arvioidaan erikseen. Poliisi toimii resurssiensa puitteissa ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa, kertoo poliisitarkastaja Sami Ryhänen Poliisihallituksesta.

Pitkäjänteistä ja suunnitelmallista moniviranomaisyhteistyötä

Poliisin ennalta estävään toimintaan ja käytännön työhön kuuluu kiinteästi moniviranomaisyhteistyö, mm. ankkuritoiminta, joka on poliisille arkipäivää. Ankkuritoiminta kohdistuu varhaisessa vaiheessa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten ennalta ehkäisemiseen. Poliisin yhteistyökumppaneita sekä valtakunnallisesti että paikallisesti ovat mm. sosiaali- ja terveysviranomaiset, koulu- ja nuorisotoimi, varhaiskasvatus sekä uskonnolliset yhteisöt. Yhtälailla poliisi tekee yhteistyötä erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen sekä alueiden asukkaiden kanssa.

‒Mikäli henkilöitä palaa Suomeen, asia tulee vaatimaan vuosien pitkäjänteistä ja suunnitelmallista moniviranomaisyhteistyötä riittävillä viranomaisten resursseilla, Ryhänen painottaa.

Poliisi ei voi kommentoida medialle yksittäisten perheiden asioita tai sitä, mihin mahdolliset palaajat sijoittuisivat palatessaan Suomessa asumaan. Viranomaisten yhteisenä tavoitteena on tässä tilanteessa turvata lasten etu ja yksityisyys, jotta he voivat sopeutua elämään Suomessa.

‒Onnistunut sopeutuminen yhteiskuntaan on koko yhteiskunnan etujen mukaista, poliisitarkastaja Ryhänen toteaa.

Poliisi seuraa jatkuvasti turvallisuuden tilannekuvaa

Poliisi seuraa jatkuvasti turvallisuuden tilannekuvaa. Poliisilla ei ole tiedossa mahdollisiin palaajiin liittyvää akuuttia turvallisuusuhkaa. Terrorismiin liittyvästä uhka-arviosta vastaa Suojelupoliisi.

‒Poliisihallinnossa on vakiintuneet toimintamallit terrorismintorjunnassa ja huolta aiheuttavien henkilöiden suhteen. Suojelupoliisi, Keskusrikospoliisi ja paikallispoliisi tekevät jatkuvaa ja kiinteää yhteistyötä. Emme ole siinä mielessä uuden äärellä. Suojelupoliisi, Keskusrikospoliisi ja paikallispoliisi tekevät terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden seurannassa tiivistä yhteistyötä ja tekevät kaikkensa erilaisten uhkien torjumiseksi. Avoimissa yhteiskunnissa ja resurssien puitteissa viranomaisten keinot ihmisten valvontaan ovat kuitenkin luonnollisesti rajalliset, sanoo poliisitarkastaja Ryhänen.

Poliisin tekniset ja taktiset menetelmät ovat salassa pidettäviä, eikä niitä ole mahdollista avata julkisuudessa vaarantamatta viranomaisten toiminnan edellytyksiä.

Jokaisesta palaajasta tehdään esiselvitys

Keskusrikospoliisi tekee jokaisesta Al-Holin leiriltä palaavasta suomalaisesta esitutkintalain mukaisen esiselvityksen. Tapauskohtaisessa selvityksessä kartoitetaan palaajan roolia mahdollisessa esitutkinnassa, eli olisiko henkilön asema rikosprosessissa todistaja, asianomistaja, eli rikoksen uhri vai rikoksesta epäilty.

Esiselvityksen jälkeen mahdollisesta esitutkinnan aloittamisesta neuvotellaan valtakunnansyyttäjän toimiston kanssa. Tämä on vakiintunut käytäntö niissä tilanteissa, joissa epäilty rikos olisi tapahtunut ulkomailla.

‒Sellaisten epäiltyjen rikosten tutkinta, jotka ovat tapahtuneet ulkomailla, on usein haastavaa. Näyttökynnys on sama kuin Suomessa tapahtuneissa rikoksissa, toteaa rikosylikomisario Mika Ihaksinen Keskusrikospoliisista.

Perusteet henkilöiden kiinniottamiselle on määritelty tarkoin laissa. Poliisilla on oikeus ottaa henkilö kiinni rikoksesta epäiltynä esitutkintalain ja pakkokeinolain asettamien edellytysten täyttyessä.

Poliisin selvitys: Maalittaminen vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen, mutta ei päätöksentekoon

Poliisihallitus toteutti lokakuussa 2019 poliisin henkilöstölle maalittamisilmiöön liittyvän kyselyn, jonka tarkoituksena oli kartoittaa poliisin henkilöstöön kohdistuvan maalittamisen yleisyyttä, ilmenemistapoja, seurauksia sekä yleisesti henkilöstön suhtautumista ilmiöön. Kyselyyn vastasi 834 henkilöä, 8,2 prosenttia koko henkilöstöstä. Vastanneista 61 prosenttia työskenteli pääasiallisesti rikostorjunnan tai hälytys- ja valvontatoiminnan tehtävissä.

Kyselyn perusteella lähes 89 prosenttia vastaajista pitää poliisiin kohdistuvaa maalittamista ongelmana. 258 vastaajaa (n. 31%) oli viimeisen kolmen vuoden aikana henkilökohtaisesti kohdannut maalittamista ja noin puolet vastaajista (n. 48%) oli havainnut oman yksikön henkilöstöön kohdistuvaa maalittamista.

‒Selvitys on vahvistanut sitä käsitystä, että poliisiin kohdistuva maalittaminen on vakava ongelma, johon tulee puuttua kaikin käytössä olevin keinoin. Henkilöstö on meidän tärkein voimavaramme, jonka jaksamisesta täytyy pystyä huolehtimaan asianmukaisesti, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.

Oikeus kritisoida viranomaista kuuluu demokratiaan

Selvityksessä maalittaminen kuvattiin tarkoituksena pyrkiä luomaan epäedullista kuvaa poliisista hallinnossa työskentelevien työ- tai yksityiselämään liittyviä tietoja kaivamalla ja niitä eri yhteyksiin asettamalla, vääristelemällä tai valheellista tietoa levittämällä.

Maalittaminen voi tapahtua myös suorana tai epäsuorana uhkailuna taikka sinänsä laillisten oikeussuojakeinojen käyttönä haittaamis- ja häirintätarkoituksessa selvästi yli sen, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Toiminnan tavoitteena voi olla painostaminen luopumaan virkatoimesta tai ryhtymään painostettuun virkatoimeen. Sen sijaan maalittamista eivät ole viranomaisen arvostelu, yksittäinen virkatoimen arvostelu tai kansalaisten tavanomainen oikeussuojakeinojen käyttäminen.

‒Demokratiaan kuuluu oikeus kritisoida viranomaisen toimintaa, ja siitä maalittamisessa ei ole kysymys. Maalittamisella pyritään vaikuttamaan epäasiallisin keinoin viranomaisen toimintaan, nakertamaan luottamusta viranomaisiin ja sitä kautta vaikuttamaan koko yhteiskuntaan ja oikeusjärjestelmään. Tällöin maalittaminen koskee jokaista, Kolehmainen toteaa.

Kolehmaisen mukaan maalittamisen eri ilmenemismuodot otetaan poliisissa vakavasti ja niihin puututaan lainsäädännön mahdollistamin keinoin.

Kyselyn perusteella moni poliisissa työskentelevä katsoo, että työnantajan tulisi pystyä nykyistä useammin viemään asiaa eteenpäin yksittäisen virkamiehen sijasta, mutta lainsäädäntö ei sitä tällä hetkellä mahdollista. Poliisihallitus on kesällä 2019 yhdessä Valtakunnansyyttäjänviraston ja käräjäoikeuksien laamannien kanssa esittänyt oikeusministeriölle lainsäädännön muutostarpeita maalittamiseen puuttumiseksi ja sen torjumiseksi.

‒Poliisin ammattia osittain leimaa edelleen se ajatus, että tietyt asiat vain kuuluvat siihen ja ne on hyväksyttävä. Näin ei voi olla. Virkamiehen kunniaa ja oikeutta elää rauhassa on suojattava riittävästi. Oikeusturva ei rikosnimikkeiden tai rikostutkinnan kannalta arvioituna voi olla myöskään huonompi kuin muilla kansalaisilla. Itse asiassa sen pitäisi olla päinvastoin parempi, koska poliisilla on toimintapakko. Poliisin tulee siis toimia, liittyy virkatehtävään malittamisuhkaa tai ei, Kolehmainen sanoo.

Halventamista, mustamaalaamista ja uhkailua poliisitoiminnan kohteilta

Kyselyssä yleisimpiä poliisin henkilöstön maalittamisen tekotapoja olivat halventaminen ja mustamaalaaminen sekä suora tai epäsuora uhkailu.

Muita maalittamisen keinoja olivat mm. internetin hyödyntäminen sekä sinänsä laillisten oikeussuojakeinojen käyttö, mikä selvästi ylitti hyväksyttävyyden rajat. Kyselyssä tuotiin esiin myös virkamiesten läheisiin kohdistunutta maalittamista. Useimmiten maalittamisen taustalla oli ollut poliisitoiminnan kohde.

Seurauksina julkisten työtehtävien ja keskustelunaiheiden välttämistä

Poliisihallituksen kyselyn mukaan maalittamisen merkittävin vaikutus kohteelle oli vaikutus omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Maalittaminen oli myös johtanut käyttäytymisen muuttamiseen sosiaalisessa mediassa, sekä turvallisuustoimien lisäämiseen tai ainakin niiden harkintaan. Kolmanneksi merkittävin haittavaikutus kohdistui läheisten hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Noin joka kymmenes ilmoitti välttävänsä työtehtäviä, joissa on riski joutua maalittamisen kohteeksi, esimerkiksi julkisia työtehtäviä tai keskustelua herättäviä aiheita.

‒ Hyvänä uutisena on pidettävä sitä, että maalittamisella on kuitenkin päästy vain äärimmäisen harvoin siihen tavoitteeseen, mihin sillä usein pyritään eli vaikuttamaan viranomaisen päätöksentekoon ja toimiin.

Seurauksina oli kuitenkin myös vakavia piirteitä, sillä kaikista kyselyyn vastanneista 13 prosenttia oli harkinnut ammatinvaihtoa maalittamisen takia. Maalittamista itse kohdanneista ammatinvaihtoa oli harkinnut vieläkin suurempi joukko, jopa lähes joka viides (18%). Noin kymmenen vastaajaa ilmoitti vaihtaneensa työtehtäviä maalittamisen takia.

Vain pieni osa vastaajista kertoi, että maalittamista oli käsitelty esitutkinnassa. Kolmasosa vastaajista ei halunnut viedä asiaa rikosprosessiiin lisääntyvän maalittamisen uhkan takia. Rikosprosessin keinoja pidettiin riittämättöminä ja kolmanneksen mielestä organisaation olisi pitänyt viedä asiaa eteenpäin yksittäisen virkamiehen sijasta.

Vajaa kolmannes vastaajista ei pitänytkään työnantajan toimia maalittamistapauksissa riittävinä. Kehittämistarpeina tuotiin esiin mm. työntekijän tukeminen, poliisin identiteetin suojaaminen, lainsäädännön muutostarpeet ja ohjeistuksen lisääminen.

Poliisihallitus on jo ennen kyselyä ryhtynyt laatimaan poliisiyksiköille yhtenäistä ohjeistusta maalittamiseen liittyviin toimiin ja ennalta estämiseen. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan ohjeistuksessa tullaan huomioimaan kyselyssä esiin tulleita tarpeita ja ehdotuksia

‒ Suomalainen poliisi toimii epämiellyttävissäkin tilanteissa luottamuksensa arvoisesti. Yhteiskunnan ei kuitenkaan tule lähteä siitä, että poliisin tulee jo kaikilta muiltakin osin vaativan ammattinsa lisäksi sietää mitä tahansa, Seppo Kolehmainen toteaa.

Kysely toteutettiin lokakuussa 2019 kahden viikon ajanjaksolla poliisin koko henkilöstölle. Kyselyssä kysyttiin kokemuksia viimeisen kolmen vuoden ajalta. Kyselyyn vastattiin anonyymisti. Vastaajia oli kaikista poliisin yksiköistä.