Koulussa rikoksen tekevä voi jäädä ilman rikosoikeudellisia seuraamuksia

Poliisiblogissa Timo Kilpeläinen: Kouluissa tapahtuneet pahoinpitelyt ovat puhuttaneet viime päivinä. Eivätkä ensimmäistä kertaa. Pääviesti on ollut selkeä. Kiusaaminen voi olla rikos ja täysin tuomittavaa. Tasavallan presidenttikin edellytti vastuun kantamista niin nuorilta itseltään kuin kodeiltakin.

”Maailma on vuosituhannen alusta muuttunut selvästi ja muutos heijastuu myös koulumaailmaan. Vielä vuonna 2003 ei ollut sosiaalista mediaa, jossa olisi voinut katsoa tai levittää väkivaltavideoita ”koulukiusaamisesta”. Ei ollut vielä kouluampumisia Suomessa, eikä yhteiskunnan yhä voimistuvaa polarisaatiota sivuvaikutuksineen. Perusopetuslakia oli tuolloin päivitetty ja on päivitetty useamman kerran sen jälkeenkin. Ei kuitenkaan kaikilta osin, vaikka mielestäni tarvetta olisi ollut. Tähän on nyt opetusalan ammattilaisten osalta julkisuudessakin esitetty vaatimuksia. Mielestäni ihan aiheellisesti. Jos lakia aletaan avaamaan, niin haluan tehdä yhden noston, joka on ainakin poliisin mielestä osoittautunut haasteelliseksi ja jota tulisi tarkastella.

Perusopetuslain (628/1998) 7 luvussa säädetään kurinpitoasioista ja 36 c pykälässä kurinpitomenettelyn suhteesta syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun seuraavaa:

– Sinä aikana, jolloin oppilasta vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.

– Jos tuomioistuin on vapauttanut oppilaan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen menettelyn perusteella, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta josta voidaan rangaista kurinpidollisesti.

– Jos tuomioistuin on tuominnut oppilaan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Oppilas saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi, jos se oppilaan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on perusteltua.

Säännöksen mukaan koululla on täten pääsääntöisesti kaksoisrangaistavuuden kielto. Onko tässä riski myös toiseen suuntaan eli tuomioistuimet eivät voi tuomita oppilasta vakavasta rikoksesta, jos koulu on jo antanut tälle kurinpitorangaistuksen. Poliisin tiedossa on tapauksia, joissa lievemmissä rikoksissa on tehty syyttämättäjättämispäätöksiä, koska samassa asiassa on jo annettu koulun kurinpitorangaistus. Kaksoisrangaistavuuden kiellolle on vahvat perusteet, mutta käytännön elämässä voidaan olla erikoisten tilanteiden edessä. Kaksoisrangaistavuus koskee myös kirjallista varoitusta. On myös epäselvää, tuleeko koulun perua oppilaan määräaikainen erottaminen, jos asia etenee esitutkinnasta syyteharkintaan, mutta tuomioistuin ei ole vielä antanut ratkaisuaan. Näissä tilanteissa tämä tarkoittaa, että vakavankin teon jälkeen oppilas pitää ottaa takaisin kouluun.

Käytännön esimerkkejä asiasta: oppilaan epäillään syyllistyneen koulu-uhkaukseen, koska on levittänyt tähän liittyvää materiaalia netissä ja poliisi tavoittaa oppilaan aseen kanssa koulusta onnistuen estämään kouluiskun. Oppilas on yli 15-vuotias ja siten rikosoikeudellisessa vastuussa, jolloin asia etenee esitutkintaan ja todennäköisesti syyteharkintaan. Oppilaalle järjestetään myös tarvittavia tukitoimia. Käytännössä oppilas saattaa kaksoisrangaistavuuden kiellon vaikutusten estämiseksi rikosprosessissa päästä palaamaan kouluun välittömästi kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jos opiskelija erotetaan, niin estääkö kaksoisrangaistavuuden kielto toiseen suuntaan käräjäoikeuden antaman rangaistuksen?

Muutamia vuosia sitten eräässä kunnassa opiskelija uhkaili muita kirveellä. Oppilaitos ei tehnyt erottamispäätöstä, koska tiedettiin, että juttu menee varmuudella oikeuteen aikanaan. Oppilas palasi kolmen päivän opetuksen epäämisen jälkeen oppilaitokseen mittavien turvaamistoimien saattelemana. Miltä tämä on tuntunut muista opiskelijoista ja opettajista?

Opettajiin kohdistuvia fyysisen väkivallantekoja on paljon ja jokainen niistä on liikaa. Opettaja ja rehtori ovat virkatointa tehdessään virkamiehiä eli rikosnimikkeenä tulisi olla virkamiehen väkivaltainen vastustaminen. Kaikki nämä tilanteet myös aiheuttavat tuon edellä kuvatun probleeman.

Tämä asia koskee perusopetusta, ammatillista opetusta, lukio-opetusta, ammattikorkeakoulujen opetusta ja yliopistojen opetusta vastaavien säädösten kautta. Jos säädöksessä ei ole korjattavaa, niin ainakin asiasta tulisi saada selkeä toimintamalli ja tulkintaohje niin kouluille, syyttäjille ja tuomioistuimille.

Ai niin. Tämä koskee siis muitakin rikoslakirikoksia kuin väkivaltajuttua aiheuttaen saman pohdinnan. Tällaisia ovat myös kouluissa – ei nykyisin enää niin harvinaiset – huumejutut, varkausrikokset, vaarallisten esineiden hallussapidot jne.”

Poliisiblogi

Tulli ja KRP saivat valmiiksi laajan dopingaineisiin liittyvän esitutkinnan

Tulli ja Keskusrikospoliisi ovat tutkineet syksystä 2019 alkaen laajaa rikoskokonaisuutta, jossa epäillään vuosien 2017–2020 välillä hankitun, tuodun maahan, myydyn ja levitetyn suuren määrän kiellettyjä doping- ja lääkeaineita. Myynti on tapahtunut pääosin Tor-verkon kauppapaikoilla ja toimitukset myyjältä ostajalle ovat tapahtuneet yleensä postipakettien välityksellä.

Esitutkinnassa on selvitetty useita kymmeniä posti- ja kuriiriliikenteessä maahantuotuja pakettilähetyksiä, jotka ovat sisältäneet kiellettyjä dopingaineita. Maahan saapumisen jälkeen aineet on myyty sekä Tor-verkon kauppapaikoilla, että myös katukauppana ympäri Suomea.

– Tulli ja poliisi takavarikoivat huomattavia määriä doping- ja lääkeaineita sekä postiliikenteestä että kotietsinnöillä. Lisäksi saimme Tor-verkossa toimineen Silkkitie-kauppapaikan takavarikoitujen palvelintietojen perusteella selvitettyä asiakkaille päätyneitä myyntejä vuosilta 2017–2019, kertoo tutkinnanjohtaja Pekka Jauhola Tullista.

Kiellettyjen dopingaineiden määrää kuvaavien väärinkäyttöjaksojen perusteella esitutkinnassa on takavarikoitu ja selvitetty yli 3 500 väärinkäyttöjakson verran erilaisia dopingaineita. Esimerkiksi tablettimuotoisia dopingaineita on tuotu maahan ja välitetty lähes 100 000 kappaletta ja ampulleihin pakattuja nestemäisiä dopingaineita noin 20 litraa. Lisäksi reseptilääkkeiksi luokiteltuja lääkevalmisteita epäillään myydyn yli 27 000 tablettia.

Esitutkinnassa on lisäksi selvitetty, että rikoksesta epäillyt henkilöt olivat hankkineet dopingtablettien tekoon soveltuvan koneen. Koneella ehdittiin tehdä kokeiluja, mutta vikaantumisen ja tuotanto-ongelmien vuoksi dopingtablettien tekoa ei ehditty aloittaa ennen kuin esitutkintaviranomaiset ehtivät estää toiminnan.

Törkeitä dopingrikoksia ja lukuisia muita rikosepäilyjä

Pelkästään Tor-verkossa tapahtuneiden myyntien arvo on esitutkinnan perusteella ollut noin 350 000 euroa. Pääsiassa rahaliikenne on tapahtunut Bitcoineilla, mutta kauppoja on maksettu myös käteisellä. Esitutkinnassa on saatu takavarikoitua sekä käteistä että Bitcoineja.

Dopingaineita on hankittu etupäässä Baltiasta, Romaniasta ja Bulgariasta. Yksi huomattavan suuri pakettilähetys takavarikoitiin syksyllä 2019 Saksan tullin toimesta.

– Tutkittava rikoskokonaisuus on varsin laaja: esitutkinnassa on kuultu ja on ollut kiinniotettuna lähes 20 henkilöä, ja edelleen kaksi on vangittuna. Olemme tehneet tutkinnassa myös paljon kansainvälistä viranomaisyhteistyötä, kertoo rikosylikomisario Teemu Mäntyniemi Keskusrikospoliisista.

Tutkittavina rikosnimikkeinä on ollut muun muassa useita törkeitä dopingrikoksia, salakuljetus ja lääkerikos. Lisäksi kokonaisuuden yhteydessä on tutkittu esimerkiksi ampuma-aserikos, rahanpesua, huumausainerikos ja törkeä velallisen epärehellisyys.

Asia siirtyy syyteharkintaan Pohjois-Suomen syyttäjäalueelle lähiaikoina.

Tulli

Kittilässä on kadonnut arvokas miehittämätön ilma-alus

Lappi: Kittilän poliisilla on tutkittavana törkeä varkaus, missä kiinteäsiipinen UAV-lennokki eli miehittämätön ilma-alus katosi 12.3.2020 Sinermäjärven alueella Kittilässä. Ilma-alusta lennätettiin noin 40 metrin korkeudessa.

Tapahtumasta tietäviä pyydetään ilmoittamaan havaintonsa poliisille puh. 0295466990 tai sähköpostilla rta.lappi@poliisi.fi

Poliisi

Vappupäivä sujunut historiallisen rauhallisesti koko maassa

Poliisihallitus: Poliisilaitoksilta saatujen tietojen mukaan vappupäivä on sujunut historiallisen rauhallisissa merkeissä koko Suomessa.

Julkisilla paikoilla on ollut poikkeuksellisen vähän ihmisiä liikkeellä ja pääsääntöisesti pienissä ryhmissä. Minkään poliisilaitoksen alueella ei ole tähän mennessä havaittu poikkeusoloissa kiellettyjä yleisötilaisuuksia tai yleisiä kokouksia. Myös ravintolat ovat noudattaneet rajoituksia.

Poliisi on yksittäisissä tapauksissa puuttunut oleskeluun yleisillä paikoilla neuvoin ja kehotuksin. Vain muutamaan kokoontumiseen on puututtu järjestyslakiperusteisesti.

”Hälytystehtävien määrä on ollut saamiemme tietojen perusteella todella alhainen verrattuna viime vuoteen. Vapuksi hälytystehtävien määrä on matala. Hälytykset ovat painottuneet poikkeuksellisesti koteihin ja olleet pääosin meteli- ja häiriötehtäviä”, sanoo poliisitarkastaja Ari Järvenpää Poliisihallituksesta.

Viranomaisten kehotusta viettää vappua kotioloissa sekä poikkeustilaan liittyviä rajoituksia on noudatettu esimerkillisesti sekä vappuaattona että vappupäivänä.

”Tämä vappu pääsi jopa yllättämään rauhallisuudellaan. On hienoa huomata, että ihmiset ovat sisäistäneet suositukset ja noudattavat niitä. Iso kiitos vastuullisesta toiminnasta kaikille suomalaisille”, Järvenpää sanoo.

Tämä tiedote perustuu poliisilaitosten havaintoihin perjantailta 1.5. kello 8-16. Tutustu myös vappuaaton sekä vappuaamun valtakunnallisiin tiedotteisiin.

Poliisi

Europol: Lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä verkossa – 90 epäiltyä on tunnistettu suuressa opertaatiossa

Poliiseja ympäri maailman on osallistunut suureen yhteisoperaatioon, jossa on päästy maailmanlaajuisesti operoineen lasten hyväksikäyttöringin jäljille. Europol on tukenut Belgiasta käsin johdettua operaatiota, josta on ollut linkkejä yli 40:een maahan. Neljä epäiltyä on hiljattain tuomittu Belgialaisessa tuomioistuimessa.

Belgian Itä-Flanderin liittovaltion oikeuslaitos (Federale Gerechtelijke Politie Oost-Vlaanderen) käynnisti tutkimuksen löydettyään yli 9 miljoonaa kuvaa ja videota tuhansien lasten hyväksikäytöstä. Lapsia oli näissä kuvissa eri puolilta maailmaa. Materiaali löydettiin erään kotietsinnän yhteydessä.

Suurin osa materiaalista oli sellaista johon lainvalvojat eivät olleet aiemmin törmänneet. Asiasta heräsi epäily, että hyväksikäyttömatetiaali oli epäiltyjen itsensä tuottamaa ja belgialaiset tutkijat käynnistivät operaation nimeltä GARGAMEL yhdessä Europolin kanssa Euroopassa, sekä myös Euroopan ulkopuolella. Valokuva- ja videomateriaalia, joka saatiin kotietsinnässä materiaalin haltuunoton yhteydessä on käytetty uhrien tunnistamiseen.

Europol on tukenut tässä yhtä tunnistustiimiä. Tähän mennessä on materiaalin pohjalta tunnistettu 70 hyväksikäytetty lasta ja 30 epäiltyä. Lisäksi Belgian liittovaltion oikeuslaitos on onnistunut tunnistamaan 60 epäiltyä, joista 24 ovat olleet Belgiasta. He ovat myös onnistuneet tunnistamaan 40 uhria. Tähän mennessä on siis tunnistettu yhteensä 90 epäiltyä ja 110 uhria.

Osa epäillyistä on joutunut jo oikeuden eteen eri puolilla maailmaa. Australiassa on yksi epäilty jo tuomittu 15 vuodeksi vankilaan.

Lisää pidätyksiä sekä lasten pelastamistoimia on odotettavissa ympäri maailman. Tutkimuksia on työn alla yli neljässäkymmenessä maassa poliisien tutkiessa Europolin tapauksia Europolin ja Belgian liittovaltion oikeuslaitoksen tuottaman tiedustelumateriaalien pohjalta juttuvyyhtiä edelleen.

Europol

Helsingin poliisilaitos valmistautuu valvomaan yhdessä muiden poliisilaitosten kanssa liikkumisrajoituksen noudattamista Uudenmaan rajalla

Helsingin poliisilaitos valmistautuu valvomaan yhdessä Itä-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan, Lounais-Suomen, Hämeen ja Kaakkois-Suomen poliisilaitosten kanssa hallituksen asettaman liikkumisrajoituksen noudattamista Uudenmaan raja-alueen pääväylillä ja suuremmilla teillä. Liikkumisrajoituksen tarkoituksena on hillitä koronaviruksen leviämistä Uudeltamaalta muualle Suomeen.

Liikkumisrajoitukset koskevat lähtökohtaisesti kaikkia, joilla ei ole erikseen perusteltua syytä liikkua Uudeltamaalta muualle Suomeen tai muualta Suomesta Uudellemaalle.

– Poliisi toivoo, että jokainen kansalainen kantaisi vastuunsa tilanteesta, eikä kuormittaisi poliisin suorittamaa rajavalvontaa turhaan. Poliisi valvoo liikkumista teille asetettujen sulkujen sekä ympärivuorokautisten tarkastuspisteiden avulla, kertoo poliisipäällikkö Lasse Aapio Helsingin poliisilaitokselta.

– Pyrimme saamaan välttämättömän liikenteen kulkemaan liikkumisrajoituksen aikana mahdollisimman sujuvasti. Jokaisen Uudenmaan rajan ylittävän tulee siis valmistautua esittämään tarkastuspisteellä riittävä suullinen tai kirjallinen peruste tai syy liikkumiselleen. Poliisi tekee välttämättömyysarvion tapauskohtaisesti.

Toiminnan sujuvoittamiseksi tarkastuspisteellä poliisi suosittaa, että rajan ylittävällä henkilöllä olisi mukanaan henkilöllisyystodistus tai muu vastaava asiakirja henkilöllisyyden varmentamiseksi. Rajan ylittävän henkilön tulee myös esittää nimensä, kotipaikkakuntansa, matkansa määränpää sekä matkansa syy. Hän voi myös kirjoittaa tiedot ylös ja esittää ne kirjallisena viranomaiselle tarkastuspisteellä. Poliisi ei etukäteen myönnä liikkumisen mahdollistamiseksi kirjallista lupa-asiakirjaa.

Poliisi alkaa valvoa liikkumista Uudenmaan raja-alueen tarkastuspisteillä viipymättä, kun hallituksen päätös liikkumisrajoituksista astuu voimaan.

Aiempi tiedote:

Poliisihallituksen tiedote liikkumisrajoituksista 26.3.2020

Koronaan varautuminen poliisissa

Poliisi on avannut erillisen sivun, josta kansalaiset voivat seurata koronavirukseen liittyviä tiedotteita. Sivustolla on myös vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Ote Poliisin tiedotteesta: 

”Tällä sivulla kerromme kansalaisille ja medialle koronaviruksen vaikutuksesta poliisitoimintaan. Sivulla pyritään vastaamaan kansalaisten ja median kasvaneeseen tiedontarpeeseen. Sivua päivitetään.

K: Mitä ohjeita poliisilla on tilanteeseen?

V: Seuraa viranomaisten ajantasaista tiedotusta.

Noudata annettuja ohjeita. Käytä ensisijaisesti poliisin sähköisiä ja puhelinpalveluja. Vältä käyntejä poliisiasemalla toistaiseksi, ellei se ole välttämätöntä.”

Loput kysymykset ja vastaukset löytyvät poliisin sivuston linkin takaa.

Taikasana ”asylum”

Aitosuomalaiset päätti selvittää vuonna 2015 alkaneen turvapaikkasirkuksen taustoja viranomaisprosessien näkökulmasta. Asiaa lähestyttiin mm. Dublin-sopimuksen toteutumisen osalta. Tarkastelussa oli myös laittomasti maahan pyrkivät henkilöt.

Ensimmäiseksi kysyimme onko Migrillä tietoa siitä kuinka paljon EU-alueen ulkopuolelta tulee turvapaikanhakijoita Ruotsin vastaiselta rajalta Suomeen?

Viestintäasiantuntija Hanna Paasikoski kertoi, että:

”Migri ei tilastoi rajaliikennettä. Sitä valvoo Suomessa Rajavartiolaitos.”

Rajavartiolaitokselta kysyttiin, että onko heillä tiedossa kuinka paljon Suomeen edelleen mahdollisesti tulee Ruotsin puolelta rajaa näitä turvapaikanhakijoita, jotka alunperin ovat tulleet laittomasti Schengen-alueelle jossain muualla Euroopassa, eivätkä ole rekisteröityneet siinä yhteydessä tulomaahan turvapaikanhakijaksi?

Hehän tulevat silloin kuitenkin turvallisesta maasta, kun tulevat Ruotsista Suomen puolelle.

Viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen Rajavartiolaituksen esikunnasta vastasi esitettyihin kysymyksiin selventävästi:

”Schengen-alueelta Suomeen kohdistuvaa laitonta maahantuloa ei sisärajavalvonnan puuttuessa voida aukottomasti seurata. Kuitenkin arviomme mukaan Tornion kautta tulleiden määrät ovat hyvin alhaisia, muutaman henkilön luokkaa per kuukausi. Pohjoisen reitin/Tornion kautta tulleiden turvapaikanhakijoiden suhteellinen osuus verrattuna Schengen-sisärajalentojen kautta tulleisiin on pieni. Yleisesti ottaen laiton maahantulo Schengen-alueen kautta Suomeen on määrällisesti maltillista.”

Mikä on käytäntö tältä osin? Käännytetäänkö heidät vai saavatko syytteen laittomasta maahantulon yrityksestä?

Julkisuudessa on ollut esillä tapauksia missä Venäjän puolelta laittomasti maahan pyrkineitä ETA-alueen ulkopuolelta pyrkiviä henkilöitä on asetettu syytteeseen.

”Riippumatta mistä maasta tulevat, turvapaikanhakijoiden turvapaikkahakemus otetaan vastaan ja heidät ohjataan Maahanmuuttoviraston turvapaikkakäsittelyyn. Turvapaikanhakijoista ei tuomita valtionrajarikoksesta. Jos henkilö ei hae turvapaikkaa, voidaan henkilö tuomita valtionrajarikoksesta – jolloin syytekin luonnollisesti nostetaan.”

Lisäksi kysyisimme pitääkö paikkansa, että Suomessa ei saa poistua sen enempää Venäjälle, kuin esim. Ruotsin puolellakaan ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja. Tämä siis, jos on kyse Schengenalueen ja ETA-alueen ulkopuolelta olevista henkilöistä, jotka ovat laittomasti maassa?

”Suomalaisen velvollisuudesta esittää maasta lähtiessä ja maahan saapuessa passi säädetään passilain 2§:ssä. Ulkomaalaisen maastalähtöä ei ole samalla tavalla rajoitettu kuin maahantuloa. Viime kädessä matkustusasiakirjan puuttuminen ei ole este ulkomaalaisen maasta poistumiselle. Matkustusasiakirjan puuttuessa maasta poistumista voivat hidastaa henkilöllisyyden selvittäminen ja mahdollisten muiden asioiden selvittäminen (mm onko henkilö rikosoikeudellisten toimien kohteena, onko matkustusoikeutta rajoitettu jne.). Vaikka matkustusasiakirjaa ei vaadita maasta poistumiseen, tulisi sellainen kuitenkin lähtökohtaisesti olla kohdevaltioon saapuakseen. Yleensä maahan tulon ja maassa oleskelun edellytyksenä on matkustusasiakirja tai matkustusasiakirjaksi rinnastettava asiakirja.”

Poliisilta kysyttiin myös, että missä vaiheessa selviää onko turvapaikanhakija kävellyt Ruotsin puolelta rajaa Suomeen useamman turvallisen maan läpi ennen kuin jättää turvapaikkahakemuksen Suomeen poliisille?

Poliisin toimintaa koskeviin kysymyksiin vastasi poliisitarkastaja Ari Jokinen Poliisihallituksesta:

”Poliisin tehtävänä on vastaanottaa turvapaikkahakemus ja rekisteröidä turvapaikanhakija. Turvapaikkatutkinta kuuluu Maahanmuuttovirastolle, jonka tehtävä on selvittää turvapaikkaa hakeneen henkilöllisyys, matkareitti ja maahantulo.”

Kuinka paljon näitä turvapaikanhakijoita edelleen tulee Ruotsin puolelta Suomeen vastoin Dublin-sopimusta?

Tilanne tuntuu sikäli erittäin oudolta, koska vuoden 2015 turvapaikka-ryntäyksen jälkeen totesi silloinen pääministeri Juha Sipilä julkisuudessa, että yhtään turvapaikanhakijaa ei olisi silloin ylipäätään tarvinnut ottaa vastaan Ruotsin puolelta. Pakolaiskiintiö täytettiin kuitenkin myös täysimääräisesti samanaikaisesti ainakin Suomessa. Eli tässä kohtaa valtion johto ainakin piti tiukasti kiinni sovituista asioista.

”Poliisilla ei ole antaa kysyttyä lukumäärää.”

Miten on? Karkoitetaanko sitten nämä kaikki Ruotsin puolelta yhä edelleen Suomen puolelle tulevat turvapaikanhakijat, koska tulevat turvallisesta maasta vai passitetaanko heidät takaisin Ruotsin puolelle rekisteröitymään?

”Turvapaikkahakemus on otettava vastaan kun sellainen poliisille jätetään. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee turvapaikka-asian. Mikäli henkilö on hakenut aiemmin turvapaikkaa jostain muusta Euroopan maasta on hänet mahdollista palauttaa ns. Dublin-sopimuksen perusteella siihen maahan, joka on vastuussa turvapaikka-asian käsittelystä.”

Kuinka suuri osuus näistä turvapaikanhakijoista on niitä nk. turvapaikkashoppailijoita, jotka ovat jo saaneet kielteisen päätöksen muualla Euroopassa? Kuinka hyvin tai huonosti poliisilla on ylipäätään mahdollista selvittää näitä asioita?

”Poliisin tehtävänä on ottaa vastaan turvapaikkahakemus ja rekisteröidä turvapaikanhakija. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee turvapaikka-asian.”

Onko mitään tilastoa tai tietoa siitä kuinka paljon järjestäytyneen rikollisuuden henkilöt pyrkivät ujuttautumaan maahan turvapaikanhakijoina?

”Poliisilla ei ole tilastoa asiasta.”

Viranomaiset koittavat siis suoriutua kukin tehtävistään annetuissa oloissa.

Kuitenkin on selvästi havaittavissa, että koko Scengen- ja Dublin-viritelmä on kokonaisuutena ollut susi syntyessään, kun ulkorajat Etelä-Euroopan maissa vuotavat edelleen ja laiton ihmissalakuljetus porskuttaa hienosti.
Tämän lisäksi on lainsäädäntö Suomessa myös mitä sattuu. Yhtenä esimerkkinä tästä on se loputon valitusrumba-oikeus näillä kielteisen päätöksen saaneilla turvapaikanhakijoilla.

Suomessa on ollut monelta muultakin osin selvästi havaittavissa trendinä lainsäätäjien jonkinlainen hahmottamisen puute lakipykäliä rustatessa. Taitaa kohta olla niin, että kaikki digitalisaation nimiin tehdyt viimeaikaiset lakimuutokset esimerkiksi ovat menneet enemmän tai vähemmän reisille. Sen lisäksi niitä eniten tarvittavia uusia lakimuutoksia ei sitten millään ilveellä tahdota saada aikaiseksi.

Herää kysymys, että mistä heille oikein maksetaan palkkaa? Medioiden edessä patsastelusta? Tyhjien lupausten antamisesta vaalien alla? Keskinäisestä nahistelusta? Alkaa näyttämään niin monella eri yhteiskunnan osa-alueella siltä, että kansalaisyhteiskunnan yhteiset asiat jäävät täysin syrjään kaiken muun tohinan keskellä.

Maamme eri viranomaiset tarvitsevat toimivia työkaluja lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi.

Kun lainsäädäntö näistä prosesseista on mitä on, niin viranomaisista varsinkin Rajavartiolaitos ja Poliisi ovat ollut monenlaisen kansalaisyhteiskunnan kiukun, ihmettelyn ja epäilyn kohteena tämän takia. Lukuisat ihmiset ovat ihmetelleet tästä turvapaikka-sirkusesta, että missä oikein on vika? Samaan aikaan ovat lainsäätäjämme Eduskunnassa lähinnä vaan istuneet siellä silmiään pyöritellen. Välillä varmuuden vuoksi vissiin pitänyt vähän käydä julkisuudessa paheksumassa jotakin.

Ainoastaan rasistikortin saivat silloin jokunen vuosi sitten lanseerattua ”pöytään” huomattavan liukkaasti. Siinäkin kohtaa vaan taisi päästä unohtumaan, että mitä se loukkaamaton ihmisarvo todellisuudessa mahtaakaan tarkoittaa.

Poliisi ei aloita esitutkintaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hallituksen puheenjohtajasta tehdyn tutkintapyynnön vuoksi

Eksoten tarkastuslautakunta on tehnyt poliisille tutkintapyynnön, jossa pyydetään selvittämään, onko Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen syyllistynyt toiminnassaan rikoksiin.

Tutkintapyynnössä on 14-kohtainen selvitys erilaisista tilanteista, joissa tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan on voinut tapahtua rikos.

Eksoten hallituksen puheenjohtaja on asemaltaan kunnallisissa vaaleissa valittu luottamushenkilö. Rikoslain 40 luvun virkarikossääntely koskee kuitenkin myös häntä.

Perustuslaissa ja rikoslaissa säädetyn rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan teon rangaistavuuden edellytykset ilmaisevan aineellisen säännöksen tulee olla kirjoitettu rikossäännökseltä vaadittavalla tarkkuudella. Virkarikoksista tuomitseminen edellyttää, että virkatoiminnassa noudatettavan, säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuuden sisältö on selvästi määriteltävissä.

Poliisin saaman selvityksen mukaan tällaisia selvästi määriteltyjä virkavelvollisuuksia ei ole rikottu, jolloin rikoslain virkarikossäännösten edellytykset eivät täyty. Esimerkiksi tilanteet, joissa virkamies ei ole noudattanut ”hyvää hallintotapaa” tai ei ole ”hoitanut virkaa asianmukaisesti” eivät täytä yllä mainitun laillisuusperiaatteen mukaista täsmällisyysvaatimusta.

Virkarikosten tunnusmerkistö ei siis tässä tapauksessa poliisin näkemyksen mukaan täyty, eikä asiassa aloiteta esitutkintaa.

Helsingin poliisisoittokunnan lapsille ja nuorille tarkoitetut konsertit tavoittivat viime vuonna lähes 26 000 kuulijaa – vuosi 2020 alkaa aarrejahdissa Maltin ja Valtin kanssa

Helsingin poliisisoittokunnan valistuskonsertit tavoittivat viime vuonna lähes 26 000 lasta ja nuorta ympäri Suomen. Poliisisoittokunta ja sen pienyhtyeet Nallekopla ja Leijonapartio järjestivät viime vuonna eri puolilla Suomea yhteensä noin sata konserttia lapsille ja nuorille päiväkoti-ikäisistä yläkoululaisiin.

– Lapsille ja nuorille järjestettävissä konserteissa on tarjolla paitsi musiikkia myös tärkeää tietoa ajankohtaisista, lapsia ja nuoria koskettavista aiheista. Rikosten ennalta estäminen on yksi poliisin päätehtävistä, ja konsertit ovat hyvä tapa tavoittaa lapsia ja nuoria. Noin puolet kaikista Helsingin poliisisoittokunnan konserteissa viime vuonna käyneistä oli alaikäisiä, sanoo poliisikomentaja Lasse Aapio Helsingin poliisilaitokselta.

Poliisisoittokunta järjesti viime vuonna yläkouluikäisille Pidä huolta! -valistuskonsertteja, joiden teemoina ovat sosiaalinen media, väkivalta, seksuaalinen itsemääräämisoikeus ja päihteet. Konserteissa kävi Etelä-Suomen alueella eli Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Lahdessa yli 11 000 nuorta.

Pienyhtyeet Nallekopla ja Leijonapartio ovat viihdyttäneet lapsia pääasiassa päiväkodeissa ja alakouluissa. Koko soittokunnan voimin tehdään viihteellisiä ja valistuksellisia Kutsu poliisi 112 -konsertteja konserttisaleissa. Niiden teemoina ovat liikennekäyttäytyminen, kiusaaminen ja muut lapsia koskettavat aiheet.

Vuosi alkaa Maltilla ja Valtilla

Helsingin poliisisoittokunnan vuosi 2020 alkaa TV:stä tuttujen liikennepuistokonstaapelien Maltin ja Valtin kanssa. Poliisisoittokunta järjestää Maltin ja Valtin kanssa 16. tammikuuta–14. maaliskuuta yhteensä kuusi konserttia Hämeenlinnassa, Lohjalla, Järvenpäässä, Helsingissä, Lahdessa ja Klaukkalassa. Liput konsertteihin maksavat 13 euroa. Lisäksi Maltti ja Valtti juhlistavat poliisin päivää Kuopiossa elokuussa poliisisoittokunnan kanssa.

– Kiva päästä tekemään yhteistä musiikkinäytelmää Maltin ja Valtin kanssa. Yksi hauskimpia esityksiä, jossa olen ollut mukana, konsertin kapellimestari Heikki Elo toteaa.

Myös liikennepuistokonstaapelit ovat innoissaan tulevista konserteista.

– Jännittää, mutta hyvällä tavalla! Nyt me pääsemme pöljäilemään ihka oikeiden poliisisoittajien kanssa. Tosin emme tiedä, ovatko he niin pöljiä kuin me. Virallisesti tervetuloa koko perheelle! Tästä tulee hauskaa! Maltti ja Valtti intoilevat.

Konserttien paikat ja ajat:

16.1. Verkatehdas, Hämeenlinna
23.1. Laurentius-sali, Lohja
24.1. Järvenpäätalo, Järvenpää
03.3. Savoy-teatteri, Helsinki
04.3. Sibelius-talo, Lahti
14.3. Monikko-sali, Klaukkala

Maltti ja Valtti -konserttien lisäksi Pidä huolta! -valistuskonsertteja järjestetään tänä vuonna muun muassa Kokkolassa, Tampereella ja Espoossa.


Viihdekonsertteja Paula Koivuniemen ja Johanna Förstin kanssa

Helsingin poliisisoittokunta tarjoaa musiikkia kaikenikäiselle yleisölle. Viime vuonna poliisisoittokunta järjesti yhteensä 25 yleisölle suunnattua kaikille avointa konserttia, kuten ilmaisen ulkoilmakonsertin Porissa SuomiAreena-tapahtumassa, Helsingin hiippakunnan 60-vuotisjuhlamessun sekä joulukonsertit Lohjalla, Loviisassa ja Helsingissä.

– Helsingin poliisisoittokunnan ja sen pienyhtyeiden konsertit tavoittivat viime vuonna yhteensä 51 000 kuulijaa. Kuulijamäärä on jopa enemmän kuin useilla Suomen kaupunginorkestereilla. Yleisömäärä on huikea, kun ottaa huomioon, että muusikot tekevät soittamisen lisäksi liikenteenvalvontaan liittyviä poliisin töitä, hehkuttaa poliisisoittokunnan ylikapellimestari Sami Ruusuvuori.

Tulevana vuonna suunnitelmissa ovat muun muassa joululevy Helena Juntusen ja Mika Pohjosen kanssa, viihdekonsertit Johanna Förstin, Paula Koivuniemen ja Ruotsista solistiksi saapuvan LaGaylia Frazierin kanssa sekä yhteiskonsertteja Tallinnan poliisisoittokunnan kanssa niin Helsingissä kuin Tallinnassakin.

Poliisisoittokunta:
– Nettisivut: poliisisoittokunta.fi
– Facebook-sivu: www.facebook.com/poliisisoittokunta/
– IG: helsinginpoliisisoittokunta