Vastuu yhteiskunnasta kuuluu valtiolle

Pääministeri Sanna Marin peräänkuulutti taas sitä yhteiskuntavastuuta yrityksiltä. Tällä kertaa itkuvirttä ja moraaliposeerausta väännettiin Twitterissä:
”Miksi kysyn yritysten yhteiskuntavastuun perään? Koska tilanne on vakava, emmekä selviä kriisistä vain valtion voimin. Tarvitsemme kaikilta vastuullisuutta. Inhimillisyyttä ja yhteishenkeä ihan jokaiselta.”

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi nostaa kissan pöydälle kysymällä valtion oman roolin perään vastuun kantajana.

Yrittämisen edellytysten parantaminen olisi sitä todellista yhteiskuntavastuuta ja se rooli on annettu valtiolle. Perustuslaissa on kirjattuna, että julkinen valta on velvollinen turvaamaan koko kansan perusoikeudet. Tämä sisältää myös elinkeinon harjoittamisen vapauden ja omaisuuden suojan. Väittämä, että yhteiskuntavastuun rooli yhtäkkiä olisi yksitysen sektorin pyhä velvollisuus on vain heikosti naamioitu yritys pääministeriltä päästä yhä vaan syvemmälle yrittäjien taskuille. Pääministeri itse myöntää twiitissään, että tiukilla ollaan mutta siitä huolimatta pidetään edelleen tiukasti kiinni hallitusohjelmasta ja monista siihen kirjatuista hintavista rahareijistä vaan koska ideologia niin sanelee.

Sen lisäksi se valtiollinen yritysten ”tukeminen” kotonakriisin alla on myös aika paksu väite, kun suurin osa tukitoimista on yrityksille myönnettyä tukea takaisin maksettavan lainan muodossa apuna akuutteihin maksuvaikeuksiin.

Jos kerran tilanne on niin paha kuin mitä pääministeri Sanna Marin itse twiitistä väittää, niin silloin pitää ensintilassa lopettaa se rahan lappaaminen Brysseliin ja samalla pistää hallitusohjelma uusiksi ja priorisoida menot olemassaolevien tulojen mukaan perusoikeudet ja kansakunnan huoltovarmuus edellä. Tämä siksi, että valtion ainut todellinen olemassa olon syy on Suomen kansan perusoikeuksien ja huoltovarmuuden turvaaminen Suomen maaperällä. – Perustuslaillinen mandaattimme ja velvoite ulottuu tältä osin vain Suomen ulkorajoille asti.

Valtio on olemassa omaa kansaa varten, eikä päinvastoin. Valtiota ei ole perustettu koneistoksi imeä verotuksen turvin kansalaiset viimeistä palkansaajaa ja yritystä myöten kuiviin, vaan jotta vallassa olevat hallitsijat (valtioneuvosto) voisivat törsätä rahoja surutta ja sumeilematta ympäri maailman itselleen mainetta ja statusta kasvattaakseen suuren maailman estradeilla.

Yhteen hiileen voidaan ruveta puhaltamaan heti kun tämä seikka valkenee Valtioneuvoston ministereille.

Riita Covid19-taudin hoidon ympärillä Yhdysvalloissa jatkuu – Joukko lääkäreitä on julkisesti puoltanut Hydroksiklorokiinin käyttöä toimivana lääkkeenä

Joukko lääkäreitä, jotka kuuluvat America’s Frontline Doctors – järjestöön ovat astuneet julkisuuteen videotiedotteella kertoakseen havainnoistaan miten Covid19-tautia heidän mielestään voidaan hoitaa, etenkin taudin aikaisessa vaiheessa hyvin tuloksin.

He korostavat videolla tautiin liittyvien rajoitusten ja pelon ilmapiirin olevan jopa enemmän haitaksi, kun itse virus. He ovat myös kohdanneet vastusta ja vaikeutta saada omaa ääntään kuuluville omassa työssään Covid19-tautia vastaan saaduista hyvistä kokemuksista, jolla voidaan pelastaa enemmän ihmishenkiä.

Lastenlääkäri Robert Hamilton Kaliforniasta on erittäin huolissaan rajoitusten negatiivisista vaikutksista lapsiin ja nuoriin. Hän korostaa myös, että lapset heidän tietojen perusteella sairastavat taudin lievemmin ja, että lapset eivät ole se ryhmä, joka niin herkästi levittää virusta eteenpäin. Hän toteaa lisäksi, että vain harva lapsi on menehtynyt tähän tautiin. Rajoitusten ja pelon aiheuttamat taloudelliset ja sosiaaliset haitat voivat olla paljon luultua pahemmat kuin itse tauti.

Tohtori Stella Immanuel, lääkäri perusterveydenhuollon puolelta Teksasista kertoo hoitaneensa praktiikallaan viimeisten kuukausien aikan yli 350 Covid19-tautiin sairastunutta potilasta menettämättä yhtäkään. Joukossa on ollut monenlaisia riskiryhmäläisiä iäkkäistä astmapotilaisiin ja kaikki ovat selvinneet taudista hengissä. Hän kertoo myös, että hän on asettanut koko praktiikan henkilökunnan ennaltaestävälle miedolle Hydroksiklorokiinilääkitykselle lääkkeessä olevan estävän mekanismin takia. Hän kertoo henkilökunnan käyttävän ainoastaan kasvomaskeja hoitaessaan Covid19-potilaita ja, että kukaan henkilökunnasta ei ole sairastunut. Hänellä on ennestään paljon kokemusta Hydroksiklorokiinin käytöstä, koska hän on saanut lääkärin koulutuksen Länsi-Afrikassa, Nigeriassa missä hän on aiemmin hoitanut paljon malariapotilaita samaisella lääkkeellä.

Tohtori Immanuel on lisäksi erittäin vihainen siitä, että akateemisissa tutkimuspiireissä on takerruttu lääkkeen haittavaikutksiin sydänsairaiden kohdalla, joille lääke voi olla riski. Hän haastaa kovin sanoin koko tämän tiedekunnan sanomalla: ”Oletteko itse koskaan hoitaneet yhtäkään Covid19-potilasta? Oletteko nähneet heidän pelkonsa vastaanotolla, kun silmistä näkyy se kuolemanpelko? Oletteko kuulleet heidän epätoivoisesti valittavan, kun eivät pysty hengittämään?” Hän sanoo, että tämän hulluuden on loputtava ja, että hän ei halua ihmisten kuolevan, koska on olemassa toimivia lääkkeitä, joilla hoitaa ihmisiä. Hän on hyvin tuohtunut tutkijapiirien ymmärtämättömyydestä miltä lääkäreistä tuntuu kun ihmisiä kuolee niin paljon, kun eivät ohjeistuksien vuoksi saa käyttää olemassa olevia lääkkeitä, kun heidän tutkimukset ja vertaisarvioinnit etenevät niissä piireissä niin pohjattoman hitaasti. Etulinjassa olevien lääkärien osaamista ja tietoa ei tahdota oikein ottaa vastaan. Hän pitää tätä tutkijoiden toimintaa epäeettisenä, koska ihmisiä kuolee joka päivä tähän tautiin samalla kun tiedepiireissä vaan tutkitaan ja pohditaan asioita kuukaudesta toiseen.

Paikalla on useita lääkäreitä kertomassa Hydroksiklorokiinin käytöstä, tehdystä tutkimuksista ja siitä suureksi paisuneesta julkisesta keskustelusta kyseisen lääkkeen ympärillä Yhdysvalloissa, jonka sävy on täynnä vastakkainasettelua, pois vedettyjä tutkimuksia, poliittista peliä ja mielivaltaisiksi koettuja rajoitteita apteekeille olla myymättä tätä lääkettä ihmisille lääkärien määräyksestä huolimatta. He kertovat, että kyseessä on kuitenkin turvalliseksi todettu yli 60-vuotta käytössä ollut lääke. Lisäksi he kertovat havainneensa, että tutkimukset joissa Hydroksiklorokiini todettiin vaaralliseksi oli pitoisuudet milligrammoissa tehdyissä kliinisissä kokeissa todella korkeita suhteessa käytössä oleviin suosituksiin. He toteavat myös, että tutkimustietoa on saatavilla todella paljon jo vanhastaan, jos vaan haluaa perehtyä aiheeseen tarkemmin.

Missä viipyy kansanäänestys nyt työn alla olevasta tulonsiirtounionista?

Koroniaelvytyksen nimiin puuhattu nk. elpymisväline, jonka pääministeri Sanna Marin kävi Brysselissä hiljattain hyväksymässä Suomen puolesta vastoin perustuslakivaliokunnan evästystä on sen mittaluokan asia, että se vaatii kansanäänestyksen.

Euroopan Unionin koko idea tulee muuttumaan niin suuresti siitä mihin ollaan alunperin lähdetty mukaan, että nyt on tullut se hetki jolloin koko jäsenyyttä tulee punnita kokonaan uudestaan. Pysyvä tulonsiirtounioni ei palvele Suomen etua millään lailla. Sitäpaitsi vientimarkkinoita löytyy myös muualta, etenkin kasvavilta markkinoilta. Eurooppa on talousalueena taantuva markkina-alue.

Myös keskustalainen politiikan konkari Paavo Väyrynen korostaa Verkkouutisissa, että kansanäänestys tulee järjestää.

”- Elvytysrahasto tulee käsitellä eduskunnassa perustuslain säätämisen järjestyksessä. Se ei voi mitenkään riittää, että elvytysväline hyväksyttäisiin vain 2/3 enemmistöllä. Lisäksi tarvittaisiin ehdottomasti neuvoa-antava kansanäänestys.”

Perustuslakivaliokunta totesi lisäksi mietinnössään, että valtion kyky turvata kansan perusoikeudet tulee punnita. Tällöin tulee huomioida kaikki menot ja aiemmat velat ja sitoumukset tulevan elpymisvälineen lisäksi.

Jotta saisi hieman käsitystä siitä minkä mittaluokan summista oikeasti on kyse, niin nyt ei ole kyse pelkästään niistä 6 miljardista, joista saamme takkiimme sen 3 miljardia. Valtion kokonaisvelka vuoden 2019 loppuun mennessä oli 106,368 miljardia. Ja tähän päälle kaikki ne 40 miljardia mitä on tälle vuodelle laskettu. Vielä lisäksi tuo tuleva tulonsiirtopotti miljardeineen, korotettu EU-jäsenmaksu reilut 5 miljardia sekä ne juoksevat korkokulut koko Suomen velkapotista. Korot ovat nyt ovat matalat, mutta ne voivat liukkaasti nousta 15-18 prosenttiin ihan koska vaan, vaikka nyt niin puhutaan kuinka hyvä on kun korot ovat niin alhaiset. Tuosta potista matalatkin korot lohkaisevat kyllä myös jo aika siivun. Ja ne pitää maksaa, vaikka velkaa ei lyhennettäisikään hetkeen.

Mutta, eipä tässä kuitenkaan vielä läheskään kaikki velka ollut..

Kaiken tämän päälle tulee ne kuntien velat. Niitä voikin sitten jokainen kuntalainen paikkakuntakohtaisesti selvittää ja ynnätä siihen omaan osuuteen nykyisestä valtion velasta, joka on reilut 19.000 / kansalainen. Näin Velkakello on sen meille laskenut:
”Jokainen suomalainen saa syntyessään 170 euron arvoisen äitiyspakkauksen ja reilut 19 000 euroa valtion velkaa – sekä kotikunnan velat siihen päälle.”

Ja nyt sitten pitäisi vielä ruveta maksamaan Italialle esim. solidaarisuusrahaa tämän koronaelpymisvälineen nimissä, että saavat laskea verojansa siellä samalla kun Suomessa on ihan itse elvytetty velkarahalla jo monen miljardin edestä tämän kevään aikana. Lisäksi Suomessa on jo myös kiireellä ruvettu korottamaan veroja uusilla polttoaineveroilla. Näin valtioneuvosto on osoittanut suomalaisille missä heidän prioriteettinsa todellisuudessa ovat.

Onneksi maanpetos on rikos, joka ei koskaan vanhene.

Olemme menossa kohti globaalia systeemistä finanssikriisiä

Julkisuudenkipeät typerykset, eli nk. asiantuntijat ovat antaumuksella ruotineet julkisuudessa viime aikoina tasavallan presidentin Sauli Niinistön julkituloja monenlaisin version presidentin mukamas valtaoikeuksien ylittämisestä. Kuitenkin unohtaen, että henkilö joka itse tuntee keskuspankkimaailman on mitä parahin asiantuntija lausumaan julki huolen rahasta, jota luodaan tyhjästä yhä kiihtyvään tahtiin.

Koska, kun rahamaailman korttitalo romahtaa, ja se tulee romahtamaan, niin silloin sen seuraukset ovat mitä suurimmassa määrin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiössä. – Nyt jo ”nyyhkytetään” Yhdysvaltojen ja Kiinan kiristyneistä väleistä.

Syömäpuikoistako kuvitellaan kärhämän johtuvan…?

Kauppasota, tullimuurit, sotilaallinen uhittelu puolin ja toisin. – Ja tämäkö ei kuulu muka presidentin tontille?! Tuskin pikkuasioista moisiin ryhdytään. Kuitenkin tiedetään myös miten velkaantuneita molemmat valtiot todellisuudessa ovat.

Talouskasvu ei millään muotoa kuvaa valtion talouden velan osuutta siinä mittarissa missä puhutaan bkt:stä. Päinvastoin, pitkään jatkuneet julkiset vinkumiset sijoittajien kiinnostuksen puutteesta sinne, tänne ja tonne, kertoo lähinnä siitä, että jopa korppikotkatahastojen hoitajatkin tietävät pysyä kaukana. Koska tarpeeksi pitkään , kun velkarahalla ”luodaan” talouskasvua käy niinkuin aikanaan Kreikalle ja nyt Italialle EU:ssa; loppuu rahat – ja silloin uhkaa euro kaatua. Ja tämän takia keksitään taas joku emävaleselitys, että miksi pitäis ”elvyttää” tai jotain muuta diibadaabaa.

Covid19 pysäytti keväällä hetkeksi taloudet globaalisti, koska sairaanhoitoa ei ollut mitoitettu aiemmista varoituksista huolimatta mahdollisen pandemian varalle, joka tulisi vaatimaan sairaanhoitoa ja tehohoitoa.

Pitkään jatkunut ”toimintojen tehostaminen” = leikkauspolitiikka valtion taholta oli syy siihen, että liikkumavaraa ja kapasiteettia ei löytynyt reagoida nopeaan muuttuvaan tilanteeseen terveydenhoidon saralla. Tästä jopa WHO varoitteli länsimaita lopputalvesta, kun vasta Italiassa tilanne alkoi näyttää pahalta. Viesti sieltä oli silloin, että hoitopaikat on jo normiolohin nähden maksimoitu käyttöön. – Olisihan se tottakai näyttänytkin äärimmäisen härskiltä poliittisesti todeta, että mennään ilman rajoituksia, koska globaalit kauppaketjut ja matkustaminen menee taloudessa kaiken muun edelle. – Mutta, sorry nyt vaan, kun sairaalat ovat kaikki täynnä hengityskoneita myöten.

Covid19-tauti sinällään tuskin desimoisi maapallon väkilukua yhtään enemmpää kuin mitä suhteessa muut pahat kulkutaudit ihmiskunnan menneisyydessä ovat tehneet.

Se, minkä Covid19-tauti kuitenkin teki oli, että se nosti ihan eri tavalla kaikkien maailman ihmisten nähtäväksi sen hirvittävän moraalikadon, joka ohjaa valtiojohtajia yleisesti ympäri maailman aatteesta riippumatta. – Koska kaikki ovat velkaa jollekin ja jonnekin.

Ja nyt tätä moraalikatoa yhä halutaan edistää kaikenmaailman koronatukiaisten myötä.

Jonain päivänä se kamelin selkä katkeaa, ja huolimatta siitä kuinka vimmatusti sitä tyhjästä rahaa luovaa enter-nappulaa keskuspankit ympäri maailman yrittävät painaa, tulee tämä talouden korttitalo romahtamaan. Siitähän meidän presidenttimme yrittää meitä kovasti varoittaa. – On selvästi huolissaan kansakuntamme tulevaisuudesta.

Korona ainoastaan paljasti koko nykyisen globaalin finanssijärjestelmän ylikuumenemisen jo pidemmältä ajalta olematta mitenkään syy EU:n heikentyneeseen asemaan taloudellisesti.

Siitä heikentyneestä talouden asemasta ovat pitäneet jo pidemmän aikaa huolen EU:n komissio ja EKP nollakorkopolitiikallaan. – Kannattaisi pysähtyä miettimään ja kysyä, että kuka rikastuu määrättömästi päivänä jona EKP korottaa ne nyt niin houkuttelevan alhaiset korkonsa pilviin, ja kuinka käy velallisten valtioiden siinä vaiheessa?

Sitäpaitsi..

Vaikka EKP talouden romahduksen alkaessa koittaisi tehdä minkälaisia voltteja ja vääntöjä tahansa EU:n yhteisen talousalueen pelastamiseksi, niin seinä tulee tulemaan siitä huolimatta vastaan nopeammin kuin kukaan ehtii sanoa kissa. – Velkoja ei tulla saamaan anteeksi koskaan, koska finanssialalla on vallinnut jo pitkään hyvin laaja ristiinomistus monenlaisista sijoituksista/velkakrijoista. -Ja joku haluaa aina tienata. Markkinoiden laki.

Toki velat voi jättää maksamatta, mutta siinä kohtaa loppuu myös lainansaanti markkinoilta ja kauppaa tullaankin siinä tapauksessa käymään puhtaasti tavaranvaihdon merkeissä. Tarkoittaen, että vienti vetää tasan niihin paikkoihin mistä Suomelle on tuliaisina käyttökelpoista hyödykettä paluukuormassa tuotavissa.

Suomi saa vielä toistaiseksi lainaa hyvän maineensa ansiosta vapailta markkinoilta. Mutta kuinka kauan, jos suunta on se, että lähdetään rahoittamaan Etelä-Euroopan pohjatonta kitaa lainamarkkinoilla?

Ministeriöt perustivat yhteistyöryhmän koordinoimaan koronaepidemian torjuntaa rajaylityspaikoilla

Hallitus linjasi 13. heinäkuuta kirjallisessa menettelyssä ministeriöiden yhteisestä työryhmästä, joka huolehtii terveysturvallisuudesta rajanylityspaikoilla.

Hallitus varautuu matkustajamäärien kasvuun rajanylityspaikoilla, ja päätöksen tavoitteena on tartuntatautitilanteen mahdollisimman tehokas torjunta liikenteen vilkastuessa.

Tartuntatautilain 7 pykälän mukaisesti tartuntatautien torjunnan yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta sekä valtakunnallinen terveydenhuollon häiriötilanteisiin varautuminen ja näiden tilanteiden johtaminen kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle.

Tämän mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriö asettaa välittömästi viranomaistyöryhmän, jonka tavoitteena on varmistaa viranomaisten ja eri toimijoiden saumaton yhteistyö koronaepidemian torjumisessa rajanylityspaikoilla.

Työryhmän jäseninä ovat sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi ainakin sisäministeriö, ulkoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, aluehallintovirasto, liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä Finavia. Yhteistyöryhmän työhön osallistuvat myös asianomaisen rajanylityspaikan kunnan ja aluehallintoviranomaisen tartuntatautien torjunnasta vastaavat edustajat sekä Lappeenrannan lentoasema soveltuvin osin.

Sosiaali- ja terveysministeriö laatii suunnitelman maahantulopisteiden terveysturvallisuuden varmistamiseksi ja johtaa työtä suunnitelman toteuttamiseksi. Kukin ministeriö viranomainen ja muu toimija vastaavat suunnitelman toimeenpanosta oman toimialansa ja toimivaltansa perusteella. Perhe- ja peruspalveluministeri johtaa ministereiden välistä yhteistyötä.

Koronapandemian yhteydessä rajoilla on tarvittu monia toimia. Toiminnassa on ollut mukana lukuisia eri toimijoita, jotka toimivat aina oman lainsäädäntönsä mukaan. Yhteistyöstä on sovittu tilanteen mukaan erilaisissa verkostoissa ja tarvittaessa on käytetty virka-apua. Nyt asetettu työryhmä jatkaa rajoilla tapahtuvan viranomaisyhteistyön koordinaatiota koronaepidemian torjunnassa.

Yhteistyöryhmän tehtävä ja toimikausi määritetään tarkemmin asettamispäätöksessä. Toimeenpano säilyy toimivaltaisilla viranomaisilla, mutta yhteistyöryhmä varmistaa, ettei mikään tilanne epidemian torjumiseksi rajanylityspaikoilla jää huomiotta.

Valtioneuvosto

VV uutisoi: Tiedonkeruun jättiurakka jatkuu vielä

Huoltovarmuusyhteistyöhön osallistuvat eri toimialojen yritykset päivittivät kiihkeinä pandemiaviikkoina huoltovarmuuden tilannekuvaa jopa päivittäin. Vaikka tautitilanne on rauhoittunut, valmiutta tehokkaaseen tiedonkeruuseen pidetään yllä.

Huoltovarmuusorganisaation toimialakohtaiset poolit ja niiden toimintaan osallistuvat yritykset ovat olleet koronakevään aikana ratkaisevassa asemassa tuottamassa päättäjien tarpeisiin yleiskuvaa maan elinkeinoelämän ja huoltovarmuuden nopeasti muuttuvasta tilanteesta.

Huoltovarmuuskeskuksen suunnittelu- ja analyysiosaston johtaja Christian Fjäder kertoo, että tilannekuvaa on tuottanut toistakymmentä poolia.

”Kun tilanne eskaloitui maaliskuulla, poolit alkoivat vain päivien varoitusajalla kerätä tietoa pandemian vaikutuksista toimialoihinsa. Poolit laativat kyselyillä, haastatteluilla ja skype-kokouksissa kootusta informaatiosta raporttinsa, jotka vedettiin sen jälkeen Huoltovarmuuskeskuksessa sektoreittain yhteen ja lopulta koottiin ja tiivistettiin huoltovarmuuden yleiseksi tilannekuvaksi”, Fjäder kertoo.

”Parin sivun mittaisesta ja aluksi päivittäin julkaistusta tilannekuvaraportista viranomaiset ovat esimerkiksi nähneet, millaisia vaikutuksia pandemialla saattaa olla toimialojen yli. Raporttia on jaettu omalle henkilöstölle, poolien yrityksille itselleen, Huoltovarmuusneuvostolle, ministeriöille ja muille viranomaisille sekä ylimmälle valtionjohdolle.”

Tilannekuva myös kartalle

Nyt tilanteen helpotuttua tilannekuvaraportin julkaisusykliä on hidastettu asteittain kertaan viikossa

”Nyt olemme alkaneet koota yhteisiä havaintoja toimialakohtaisiin tilannekuvakarttoihin, joissa on katsottu, millaisia teemoja sieltä nousee. Kartoilla pyritään lisäämään tilannetietoisuutta: tällaisia ilmiöitä muut näkevät. Näkyykö näitä teillä myös?”, Fjäder selittää.

”Hallinto käyttää tilannekuvaa päätösprosesseissaan. Yrityksille on puolestaan hyödyllistä nähdä mitä pandemiavaikutuksia muut samalla toimialalla tai relevanteilla toimialoilla ovat havainneet, jolloin ne voivat varmistaa, että ne on huomioitu myös itsellä”

Yritykset asialla

Fjäder muistuttaa, että nimenomaan poolit ja niiden yritysverkoston tahto ja kyky toimia yhdessä ovat mahdollistaneet historiallisesti ainutlaatuisen tiedonkeruun.

”Vaikka tilannekuva-ajatus ei sinänsä ei ole uusi, tässä on ollut erityistä raportoinnin nopea käynnistäminen, tiedonkeruun päivittäisyys ja myös sen kattavuus. Onnistumisen taustalla on ollut pooliorganisaation tekemä arkinen työ, jonka kautta on totuttu toimimaan yhdessä.”

Huoltovarmuuskeskuksen tehtäväksi jäi tuottaa sille tuotetusta toimialakohtaisesta tiedosta yleisen tason tilannekuvaa.

”Nyt pyrimme muun muassa tekemään keskinäisriippuvaisuuksista ja yhteisistä haavoittuvuuksista havaintoja, jotka voidaan syöttää takaisin varautumissuunnitteluun.”

Tilannekuvasta tilannetietoisuuteen

Erityisasiantuntija Katri Liekkilä muistuttaa, että sama tiedonkeruumekanismi on ollut käytössä myös normaaliaikoina, mutta huomattavasti rauhallisemmalla sykkeellä.

”Nopeasti päivittyvän ja todenmukaisen tilannekuvan aikaansaamisessa tarvittiin pooleissa toimivien yritysten merkittävää vaivannäköä. Tilannekuvan tehtävä on kertoa se mitä on tapahtunut, niin kuin se tapahtunut. Tapahtumien analysointi on siitä erillinen johdannaistuote”, Liekkilä sanoo.

”Olemme tuottaneet yleistä tilannekuvaa ainoastaan pandemian takia, ja nyt kesän aikana raportoimme vain, jos sektoreilta tulee raportoitavaa tietoa. Olemme kuitenkin suunnitelleet lomat niin, että pystymme nopeasti palaamaan takaisin päivittäiseen tilannekuvan päivitysrytmiin, mikäli tautitilanne alkaisi jälleen heiketä.”

HVK:n suunnittelu- ja analyysiosastolla on tuotettu myös viikottaista kansainvälistä korona-tilannekuvaa.

”Olemme keränneet EU:sta, Naton siviilivalmiusasiantuntijoilta, OECD:stä ja ulkoasiainhallinnon lähteistä tietoa siitä, millä lailla korona vaikuttaa eri puolilla ja millaisia päätöksiä sen perusteella maailmalla tehdään. Olemme poimineet raporttiin nimenomaan huoltovarmuusnäkökulmasta kiinnostavia tapahtumia. Ja kuten muussakin raportoinnissa, normaaliaikoina sama mekanismi toimii merkittävästi hitaammalla sykkeellä.”

Iso kuva esiin tapahtumavirrasta

Liekkilä on koonnut kevään raporttien pohjalta karttoja kaikille toimialoille yhteisistä ilmiöistä ja myös toimialakohtaisista ilmiöistä. Niillä hän on pyrkinyt hahmottamaan kevään tapahtumien isoa kuvaa ottamalla etäisyyttä päivittäiseen vauhtisokeutta aiheuttaneeseen informaatiovyöryyn.

Kartat auttavat näkemään, mihin asioihin varautumisessa todella kannattaa kiinnittää huomiota.

”Pyrimme siirtymään tilannekuvasta tilannetietoisuuteen, ja hahmottamaan, mitkä ovat tapahtumien virrassa isoja vaikuttajia ja yläotsikoita. Niitä ovat esimerkiksi suojainten riittävyys, joka haastaa lähes kaikki elinkeinoelämän toimialat, sekä teollisuudelle tärkeä viennin ja tuonnin kanavien toimivuus, saatavuus ja käyttökelpoisuus.”

Pandemia-ajan tapahtumia analysoidaan nyt tarkalla silmällä, jotta nähtäisiin, mitkä olivat sen toimialakohtaisia ja useampia toimialoja koskettavia kipupisteitä.

”Olemme tehneet laajan kyselyn toimialojen vuorovaikutussuhteista, eli siitä keiden kanssa yritykset ja organisaatiot tekevät yhteistyötä. Olemme kysyneet vuorovaikutuksista normaalitilanteessa ja siitä, onko näissä verkoistoissa odotettavissa häiriöitä nyt tai seuraavien kolmen kuukauden aikana.”

Kysely tehtiin keväällä. Elokuussa samoilta yrityksiltä kysytään, onko näissä vuorovaikutussuhteissa edelleen häiriöitä.

”Korona on näkynyt todella paljon logistiikassa, elintarvikehuollossa ja terveydenhuollossa. Totta kai se näkyy myös vuorovaikutuskyselyissä, mutta siellä näkyy myös, että vaikka ICT-palvelujen ja voimahuollon kohdalla vuorovaikutusta on paljon, ei korona-aikana ole ilmennyt vakavia häiriöitä.”

Varmuuden Vuoksi

Pääministeri Sanna Marin viittasi näköjään kintaalla perustuslakivaliokunnan evästyksille tulevasta elpymisrahastosta

Perustuslakiblogi uutisoi Päivi Leino-Sandbergin kannanoton koskien EU:ssa työn alla olevan elpymisrahaston monista juridisista kiemuroista ja haasteista. Hän lienee yksi maamme parhaimmistoon kuuluvista tämän alan asiantuntijoista, mutta kovin vähälle hänen esiin nostamat argumentit julkisuudessa ovat toistaiseksi jääneet.

Päivi LeinoSandberg kertoo aluksi omasta taustastaan artikkelissa:

”Olen tutkinut oikeuspalvelujen toimintaa ja vaikutusta EU:n päätöksentekoon Suomen Akatemian rahoittamana viimeiset viisi vuotta. Tutkimuksen tulokset ja kymmenen vuoden kokemukseni virkamiehenä ovat tuottaneet kirjan, The Politcs of Legal Expertise in EU Policymaking (Cambridge University Press, 2021), johon kirjoitus perustuu.”

Pääministerin ”luovasta” ratkaisusta oikeudellisten kysymysten osalta neuvottelujen jatkamisen mahdollistamiseksi hän toteaa:

”Pääministeri ohitti oikeudelliset kysymykset ulkoistamalla arvioinnin neuvoston oikeuspalvelulle. Hallitus on sittemmin ilmoittanut yhtyvänsä ”oikeuspalvelun näkemykseen siitä, että komission ehdotukset ovat EU:n perussopimusten mukaisia ja niiden oikeusperustat ovat asianmukaisesti valittuja”. Strategia on sinänsä nerokas, jos ehdotusta oli päätetty kannattaa oikeudellisista haasteista huolimatta. Kukaan ei varmasti odottanut oikeuspalvelun toteavan ehdotusta perussopimusten vastaiseksi – auki oli lähinnä se, millä oikeudellisella argumentoinnilla se peruuttaisi omista aikaisemmista tulkinnoistaan. Neuvoston oikeuspalvelu ei kuitenkaan arvioi ehdotuksia Suomen perustuslain kannalta.”

Maamme on taloudellisesti ehkä historiamme suurimpien kynnyskysymysten äärellä, joiden vaikutukset tulevat kaikumaan kauas tulevaisuuteen. Huoli oikeusvaltion ydinkysymysten toteutumisen osalta ovat myös kaiken keskiössä, koska koronakriisi näkyy tekevän niin monet vauhtisokeiksi rahankäytön osalta. Lisäksi EU:n todellinen epädemokraattisuus alkaa näkymään varsin vahvasti tavallisille pienille kansalaisille kaikissa unionin jäsenvaltioissa. Se tunne, että on vain liuta ammattipoliitikkoja ajamassa lähinnä omia etujaan kasvaa päivä päivältä.

Päivi Leino-Sandberg nostaa esiin myös muita erittäin tärkeitä seikkoja kirjoituksessaan, joita ei ole liiemmin julkisuudessa vielä puitu:

”Elpymisrahasto ei ole kertaluonteinen eikä väliaikainen. Se luo 40 vuotta voimassa olevan rakenteen, jota on helppo soveltaa uudelleen, kun toiminnan rahoittamisesta velaksi on jo aikaisemmin sovittu. Muutoksena se ansaitsisi demokraattisessa yhteiskunnassa perusteellisen käsittelyn, jossa uuden rahoitusmallin valtiosääntöisiä ja muita vaikutuksia arvioitaisiin huolella ja avoimesti.”

”Perussopimusten loputtomalla venyttämisellä on hintansa, sillä se nakertaa niiden uskottavuutta. Toimivallan rajoista muistuttamisessa ei ole kyse vain kiusanteosta tai kapuloiden heittämisestä rattaisiin. Sillä suojellaan unionin toiminnan hyväksyttävyyttä. Viime vuosina useat jäsenvaltioiden perustuslakituomioistuimet ja korkeimmat oikeudet ovat antaneet ratkaisuja, joissa unionin katsotaan ylittäneen toimivaltansa rajat. EU-kuplassa näihin haasteisiin suhtaudutaan kärsimättömästi. Niiden taustalla on kuitenkin perustavaa laatua oleva kysymys, johon elpymisrahastossakin palataan: voiko EU päättää oman toimivaltansa rajat?”

”Suomen valtiosääntöjärjestelmässä perustuslakivaliokunta määrittelee, miten perustuslakia tulkitaan ja mitkä asiat määritellään valtiosääntökysymyksiksi. EU-asioissa valtiosääntöarvio on mahdoton tehdä huomioimatta myös niitä EU-oikeuden määräyksiä, joita arviointi koskee. Jos perustuslakivaliokunnan tulkinta on ristiriidassa valtioneuvoston EU-poliittisten linjausten kanssa, se on toki houkuttelevaa pyrkiä sivuttamaan. Samalla kuitenkin kyseenalaistetaan se tapa, jolla Suomessa perustuslain mukaisuutta valvotaan. Tämä on elpymisrahastoakin suurempi periaatteellinen kysymys, johon nykyinen hallitus ja suuri valiokunta näyttävät suhtautuvan silmiinpistävän kevyesti.”

Koko Päivi Leino-Sanbergin kirjoituksen voi lukea tästä:
Perustuslakiblogi

Komission kaavailemat tulevat yhteisvastuut ajavat Euroopan kansoja vastakkain – Yhtenäisyyttä ei rakenneta pakottamalla

Päivi Leino-Sandberg ja Vesa Vihriälä pureutuivat 23.5.2020 yhteisessä blogikirjoituksessaan Saksan ja Ranskan ehdottaman elpymisrahaston mahdollisiin taloudellisiin seurauksiin ja haasteisiin, joita EU:n jäsenvaltioille tulee nyt puntaroivaksi. He nostivat kirjoituksessa esiin myös ne lukuisat oikeudelliset ongelmat, jotka myös tulevat vaatimaan ratkaisua.

Ehdotettua elpymisrahastoa pidetään sinällään hyvänä ja tarpeellisena, jotta koronakriisin runtelemia talouksia pystytään tukemaan. Ongelmien taustalla on eri jäsenvaltioiden huomattavan erilainen taloudellinen oma tämän hetkinen kantokyky. Jotkut jäsenvaltioista ovat jo pidempään hoitaneet huonosti omaa valtiontalouttaan ja ovat tästä syystä enemmän lirissä kuin ne jäsenvaltiot, jotka ovat pyrkineet toimimaan taloudellisesti vastuullisemmin.

Mikä koettaisiin eri jäsenvaltioiden kesken aitona solidaarisuutena ja mikä epäoikeudenmukaisena tulonsiirtona vastuullisilta jäsenvaltioilta tuhlaileville jäsenvaltioille lienee se ydinkysymys. – Tuleeko nyt viimein ryhtiliikettä unionin talouspolitiikkaan, vai syveneekö edelleen jo alkanut moraalikato?

Blogikirjoituksen muutamia huomioita asiasta:

”Ehdotuksen tarkoitus on hyvä, mutta se on samalla kertaa sekä riittämätön että oikeudellisesti ongelmallinen ja liian pitkä askel fiskaaliunionin suuntaan saadakseen laajaa kannatusta EU-maiden joukossa. Parempi kokonaisuus syntyisi muokkaamalla muita toimia ja tekemällä rahastosta halukkaiden koalitio.”

”Ratkaisuissa on kyse monilla tavoin jäsenvaltioiden demokraattisen päätöksenteon ytimeen kuuluvista kysymyksistä. Niiden tekeminen euroryhmässä tai Eurooppa-neuvostossa yön pikkutunneilla, poliittisen paineen alla, on monestakin syystä riskialtista. Seurauksena on helposti poliittinen vastareaktio, joka hajottaa unionia pahoin. Koronakriisi ei myöskään ole EU:n ainoa kriisi tällä hetkellä. Se painii myös oikeusvaltiokriisin kourissa. Oikeuden uskottavuutta ei edistä se, jos unionin oikeuden keskeiset säännöt on aina tilanteen tullen mahdollista tulkita uudelleen.”

Päivi LeinoSandbergin ja Vesa Vihriälän yhteisen blogikirjoituksen voi lukea kokonaisuudessaan tästä:
Vesa Vihriälä

Käytetäänkö koronapandemiaa härskisti hyväkseen verukkeena viedä EU:a kohti liittovaltiota?

Saksa aikoo näköjään pontevasti lähteä edistämään heinäkuun ensimmäinen alkavalla puheenjohtajakaudellaan monenlaisiin selityksiin vedoten koronapandemiaan näennäisesti kytketyn elvytysrahaston läpi viemistä EU:ssa. Samalla monelta suunnalta kuuluu, että pandemian aikaisten rajoitusten vaikutukset ovatkin olleet pelättyä lievempiä ja, että pörssikurssitkin ovat taas olleet nousussa.

Ne Euroopan maat, jotka ovat noudatttaneet leväperäistä talouskuria jo pitkään ovat toki taloudellisesti ahtaalla ja koronapandemia ainoastaan nosti tämän paremmin julkisuuteen. Monilla Euroopan valtioilla on jo pidemmältä aikaväliltä päässyt kertymään todella paljon velkaa ja tähän kytkeytyy vahvasti EKP:n pitkään jatkunut hyvin matala korkopolitiikka, sekä markkinoille tasaisesti syydetty raha elvytyksen nimissä sitä enter-painiketta painamalla. Näppärää. – Varmaan jokainen meistä haluaisi vastaavanlaisen enter-painikeen? Ei tarvitsisi elää niukkuudessa tai tehdä töitä, kun voisi elää ikuisesti velaksi.

Tähän keskuspankkien tekemään ”enter-painike” – elvytykseen on päädytty vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, jotta lukuisat silloin huonosti talouttansa hoitaneet pankit ja yritykset eivät olisi menneet konkurssiin. Valitettavasti tuo rahaa tyhjästä luovaa enter-painike on keskuspankkien alaista yksinoikeutta ja sekä otetut velat, että korot tulee maksaa niille joskus takaisin.

Valtion kyky suoriutua maksuista vaati verotuloja. Eli mitä enempi joku painaa tätä taikapainiketta sitä enempi jossain päin maailmaa jonain päivänä revitään valtion toimesta kansalaisten selkänahasta niitä veroja. Tässä on myös yksi syy yritysten häipymiselle Suomesta halvempien tuotantokustannusten maihin.

Nyt tapetilla oleva Euroopan vakausmekanismi, jota lobbataan hyvin vahvasti näköjään nyt Saksan toimesta koronan aiheuttamaan tilapäiseen talousahdinkoon tuskin tilapäisenä tukimuotona vaatisi EU:lle verotusoikeutta sen rahoittamiseksi.

Valtiolle on annettu verotusoikeus, jotta kansan perusoikeudet saadaan turvattua. Sitä varten koko ajatus valtiosta on ylipäätään katsottu tarpeelliseksi. Miksi tulli- ja kauppaunionille yhtäkkiä halutaan antaa verotusoikeutta, ellei kyse olisi liittovaltion perustamisesta? Olisihan yhteiset vastuut veloista loistava ratkaisu niin monen velkaantuneen valtion mielestä. Voisi vaan jatkaa sitä velaksi elämistä vailla huolta huomisesta, kun muut hoitaisivat laskun.

Saksa näkyy nyt myös selvästi olevan taloudellisesti ahtaalla ja moni saksalaispankki on myös monen raskaasti velkaantuneen Euroopan maan velkojen takaajana. Lisäksi on olemassa hyvin konkreettinen uhka siitä, että koko euroalue on tullut tiensä päähän Saksan perustuslakituomioistuimen päätöksen takia.

Saksan perustuslakituomioistuin antoi toukokuun alussa päätöksen koskien Saksan keskuspankin Bundesbankin tekemiä arvopaperiostoja, jotka liittyvät Euroopan keskuspankin (EKP) osto-ohjelmaan. Päätöksessä todettiin osan arvopaperiostoista olleen lainvastaisia ja antoi EKP:lle kolme kuukautta aikaa korjata puutteet osto-ohjelmassa. Asia ei liity maaliskuussa käynnistyneeseen pandemiaan liittyvään osto-ohjelmaan vaan kyse on vuonna 2012 julkistetusta OMT-ohjelmasta. Sen tarkoituksena on ollut tarkoitus tukea Euroopan kriisimaita antamalla keskuspankeille mahdollisuus ostaa pulaan joutuneiden velkakirjoja.

Saksan perustuslakituomioistuin on siitä asti epäillyt tämän toiminnan lainmukaisuutta ja rupesi selvittämään asiaa. EU:n tuomioistuin on ollut sitä mieltä, että tämä EKP:n valtionlainojen osto-ohjelma on kuitennin periaatteessa ollut lain mukainen. Saksan perustuslakituomioistuimen nyt tekemä päätös voi kuitenkin vastaisuudessa pakottaa Bundesbankin vetäytymään näistä velkakirjojen ostoista.

Lieneekö tämä päätös syynä siihen, että Saksassa on nyt kova hoppu saada talouden elvytyspaketti jo heinäkuussa maaliin?

Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti muutama päivä sitten Saksan tavoitteiksi 1.7.2020 alkavalla puheenjohtakaudella Saksan vievänsä Euroopan ulos talouskriisistä satsaamalla viherpolitiikkaan ja digitalisaation edistämiseen ja, että työn alla oleva elvytyspaketti on osa tätä kokonaisuutta. Liittokansleri Merkelin Saksan liittopäivillä pitämässään puheessa oli esillä myös tarve saada muut jäsenmaat ymmärtämään kiireen ja kompromissien tarpeen. – Kenen näkökulmasta nämä ovat tarpeen onkin jo sitten ihan toinen juttu.

Suomessa Perustuslakivaliokunta on kertonut hallitukselle, että nyt työn alla oleva vakausmekanismi on riidassa Suomen perustuslain ja EU:n perussopimuksen kanssa. Lisäksi heidän kannanotoissaan on todettu tämän vaativan laajaa kansalaisten yhteistä näkemystä asiasta. – Eli kansanäänestystä. Suuri valiokunta, Vihreiden Satu Hassin johtamana, ehti hiljattain jo ikäänkuin kävellä näiden tehtyjen huomioiden yli, samoin kuin edellinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni. Se kenen ehdotuksesta valtioneuvosto päätyi jokin aika sitten vaatimaan tämän vakausmekanismin tiimoilta erään käydyn keskustelun salaamista on myös oma lukunsa.

Yle, IS

Senaatintorin mielenosoituksen jälkipyykkiä

Senaatintorilla järjestettiin 3.6.2020 mielenosoitus johon osallistui ihmisiä sankoin joukoin. Asia on herättänyt suurta ihmetystä, ja on epäselvää millä kriteereillä määritellään ohjeen mukainen tarkkarajainen tapahtuma tai kokoontuminen. Tämä ratkaisee sen onko noudatettava 50:n henkilön kokoontumisrajoitusta, vai voiko osallistujia olla jopa 500.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tiedotteessaan 31.5.2020 päivitetty muutokset koskien kokoontumisrajoituksia 1.6.2020 alkaen, joita on asetettu koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Niitä ovat mm.:
”Enintään 50 hengen yleisötilaisuudet sallitaan kesäkuun 1. päivästä alkaen. Rajoitukset koskevat sisä- ja ulkotiloissa järjestettyjä julkisia tilaisuuksia eli yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia.”

”Yli 50 ja enintään 500 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa on mahdollista järjestää erityisjärjestelyin.”

Tiedotteessa kerrottiin lisäksi poliisin valvovan tapahtumia rajoitusten noudattamisen osalta:

”Poliisi valvoo aluehallintovirastojen määräämiä kokoontumisrajoituksia toimivaltuuksiensa mukaisesti. Poliisin tehtävänä on huolehtia siitä, että yleiset kokoukset ja yleisötilaisuudet järjestetään noudattaen osallistujien enimmäismääriä ja kokoontumislakia.”

”Poliisi ei valvo hygieniaohjeiden noudattamista, vaan tapahtumajärjestäjien on itse huolehdittava koronaviruksen leviämisen estämisestä.”

Tilaisuuden järjestäjän vastuulla on siis varmistaa, että tauti ei pääse leviämään ja, että tilaisuudessa noudatetaan annettuja etäisyys- ja hygieniaohjeita.

Aitosuomalaiset tiedusteli Poliisihallitukselta minkälaiset ovat viimeisimmät kokoontumisrajoituksia koskevat ohjeet heille hallitukselta ja THL:ltä, joiden perusteella lienee ohjeistettu Poliisilaitoksia valtakunnallisesti. Kunhan ehtivät Poliisihallituksesta vastaamaan päivityy uutinen myöhemmin siltä osin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa kerrottiin myös, että:

”Yli 500 hengen yleisötilaisuudet ovat kiellettyjä 31.7. asti.”

Julkisuudessa on esitetty, että tilaisuuteen olisi osallistunut jopa yli 3000 henkilöä.
Senaatintorin mielenosoitukseen liittyvistä järjestelyistä ja toteutuksesta on tehty jo useampi kantelu ja rikosilmoitus.