Madagaskar satsaa luonnonmukaiseen yrttiuutteeseen taistelussa Covid19 tautia vastaan.

Madagaskarin presidentti Andry Rajoelina yrittää saada Covid-Organics nimistä luonnonlääkkettä viralliseen testaukseen, jotta yrittiuute hyväksyttäisiin laajempaan käyttöön. Myös WHO edellyttää tätä ja on esittänyt huolensa testaamattoman yrtin mahdollisesti aiheuttamista haittavaikutuksista. WHO tekee aktiivista yhteistyötä lukuisien rokotevalmistajien kanssa saadakseen mahdollisimman nopeasti markkinoille rokotteen suojaamaan tautia vastaan.

Madagaskar on saanut apua yrttiuutteen tulevassa testaamisessa Etelä-Afrikan hallitukselta. Kyse on vanhastaan tunnetusta lääkekasvin uutteesta, jota saadaan Artemisia annuasta, eli Kesämarunasta. Sitä on käytetty jo pidempään esim. malarian hoidossa.

Kiinalaiset tutkivat kasvin käyttömahdollisuuksia jo 1960-luvulla. Kesämarunan käyttöä malarian hoidossa alettiin tutkia lähemmin vasta myöhemmin, koska tarvittiin korvaava lääke tehonsa menettävien synteettisten malarialääkkeiden tilalle. Malariassa alkoi ilmetä resistenssiä synteettisiä lääkkeitä kohtaan. Kesämarunan lääkinnällisiä ominaisuuksia tutkittiin myös SARS-epidemian aikana mahdollisena hoitona tautia vastaan.

Kiinalainen tutkija Tu Youyou sai lääketieteen Nobelin palkinnon 2015, kun oli onnistunut eristämään aktiivisen yhdisteen artemisiinin kesämarunasta. Artemisiina hyödynnetään nykyisin malarian hoidossa. Tu Youyou oli yksi kolmesta hankkeessa mukana olleesta tutkijasta.

Amazing Polly

rfi

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa kokouksessaan 20. toukokuuta.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta totesi, että hallitusohjelman mukainen poikkeusolojen määritelmä täyttyy ja taloudessa vallitsee poikkeuksellinen suhdannetaantuma. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa valtioneuvostolle poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa hallitusohjelman mukaisesti.

Pääministeri Marinin hallitusohjelma sisältää mekanismin poikkeuksellista suhdannetilannetta varten. Mekanismin tarkoituksena on osaltaan turvata talouspolitiikan kykyä reagoida taloustilanteen edellyttämällä tavalla. Mekanismi mahdollistaa enintään miljardin euron lisäyksen kertaluonteisiin menoihin.

Hallitus päätti 8. huhtikuuta aloittaa poikkeusolojen mekanismin käyttöönoton valmistelun. Osana valmistelua valtiovarainministeriö pyysi Suomen Pankilta ja kolmelta tutkimuslaitokselta kokonaisarviot suhdannetilanteesta ja poikkeuksellisten olojen määritelmän täyttymisestä. Tutkimuslaitokset ovat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos ja Pellervon taloustutkimus.

Suomen Pankin ja taloudellisten tutkimuslaitosten kesken vallitsee yksimielisyys siitä, että kyseessä on poikkeuksellinen suhdannetaantuma Suomessa, euroalueella sekä maailman taloudessa. Laitosten arviot perustuvat viime aikoina julkaistuihin ennusteisiin sekä laskelmiin covid-19-epidemian taloudellisista vaikutuksista.

Näiden arvioiden ja oman tilanneanalyysinsä perusteella valtiovarainministeriö toteaa, että Suomessa vallitsee hallitusohjelman määritelmän mukainen poikkeuksellinen suhdannetaantuma, mikä puoltaa poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa hallitusohjelman mukaisesti.

Valtioneuvosto

Hölmölän valmistautuminen uhkiin – Kaikki hoidettu ainakin paperilla hyvin

Sipilän hallitus tilasi vuonna 2017 ulkoisen arvioinnin maamme terveydenhoidon tilasta ja valmiudesta. Oli tarkoitus löytää kipupisteet ja kehitettävät kohdat. Arvio tilattiin WHO:lta ja siinä oli mukana nippu keskeisiä ministeriöitä viranhaltijoineen yhteistyössä lukuisien ulkomaalaisten asiantuntijoiden kanssa. Myös THL oli projektissa vahvasti mukana omalla asiantuntemuksellaan. Porukkaa oli vetämässä Ruotsin puolelta Anders Tegnell.

Arviointiryhmän suosituksiin nousi Suomelle kehittää toimintoja etenkin kansainvälisten terveysmääräysten osalta. Tärkeänä pidettiin myös, että ”One Health” -ajatukseen satsattaisiin enemmän kansallisen lainsäädännön tasolla, lisäresursseilla ja kehittämällä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. One Health korostaa etenkin ravinnon turvallisuutta, sekä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien riskejä kansanterveydelle. Hanketta oli koordinoimassa Turvallisuuskomitea.

Turvallisuuskomitealle on sittemmin myös ollut tarkoitus raportoida säännöllisesti kuinka uudistukset ja varautuminen ovat edistyneet eri ministeriöissä. Turvallisuuskomitea on kokoontunut säännöllisesti ja mukana on mm. ollut jokaisesta ministeriöstä valmiuspäällikkö vuoden 2017 päivitetyn turvallisuusstrategian mukaisesti. Yhteistyö ulottuu läpi koko yhteiskunnan kaikkiin viranomaisiin, kuntiin, aluehallintovirastoihin ja kansalaisjärjestöihin. Varautumista olisi siis tarkoitus yhdessä tehdä ja harjoitella myös tulevaa varten.

Turvallisuusstrategian johtoajatus on, että varautumisessa pyritään reagoinnin sijaan ennakointiin, joka edellyttää hiljaisten signaalien havaitsemista. Olisikohan WHO:n pitänyt silloin tammikuussa kuiskailemalla huhuilla, että vaaraa pukkaa / kannattaa varautua – pöpöjä mahdollisesti tulossa? Vähän alkaa tuntumaan siltä.

Turvallisuusstrategiasta selviää, että  valmiuslaissa on kirjattuna varautumisvelvollisuus jokaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Turvallisuustrategiassa mainitaan myös, että kunkin ministeriön ”kansliapäällikön vastuulla on huolehtia ministeriön ja sen hallinnonalan yleisestä turvallisuudesta sekä varautumisesta. Viimekätinen vastuu varautumisesta ja sen johtamisesta on viranomaisilla”.

Näitä asioita siis kuuluisi valmistella, ennakoida ja treenata, että poikkeusoloissa homma toimisi kuin rasvattu.

Turvallisuuskomitea on selvästi koko maan hallinnon jonkinlainen yhteistyöelin, jolla pitäisi olla sekä tilannekuva, että homma hanskassa. Toimii lisäksi Valtioneuvoston alaisuudessa.

Kuinka ihmeessä tällaista olemassa olevaa organisaatiota ei otettu käyttöön heti alluvuodesta, kun niitä ensimmäisiä hiljaisia signaaleja rupesi kuulumaan Wuhanista, että jotain on tekeillä? Mitä virkaa tällaisella organisaatiolla on, jos sitä ei tiukan paikan tullen haluta käyttää? Kokouksia olisi varmasti voitu muuttaa järjestettäväksi vaikka joka päivälle.

Covid19 taittumassa – Jo kahdeksantoista taudin selättänyttä maata maailmassa

Uusia tulokkaita 0-tartuntalistalle on neljässä päivässä tullut Kambodža, Eritrea, Timor-Leste, Montserrat ja Karibian Hollanti. Listalta kerran jo pudonnut Saint Lucia on taas myös saanut taudin pois ja on jälleen mukana listalla.

Suomen osalta tilanne näyttää myös erinomaiselta. Keikumme jo toista päivää peräkkäin alle tuhannen aktiivisen tartutatapauksen haamurajan alapuolella. Sekin on saavutus, koska esimerkiksi Euroopan maista ei kovin moni ole vielä päässyt näin alhaisiin lukemiin. Onneksi Viro, Liettua ja Latvia ovat myös alittaneet jo tämän tuhannen aktiivisen tartuntatapauksen haamurajan. Suomessa on muutenkin jatkunut jo jonkin aikaa tasaisen hidas lasku tartunnoissa ja etenkin aktiivisissa tartuntatapauksissa, ja tämä on erittäin hieno asia. Hallituksen tiukat rajoitustoimet yhdessä kansalaisten vastuullisuuden kanssa on tuottanut toivottua tulosta.

Suomen tilanteesta on voinut saada välillä aika hurjan kuvan. Onneksi suomalaiset ovat varsin topakan moniäänistä porukkaa ja ollaan hienosti onnistuttu ”huutoäänestyksillä” tukemaan hallitusta valitun tiukan linjan osalta. Onnistuttiin myös hienosto samalla moniäänisyydellä häätämään Ruotsin valitsema koronastrategia takaisin Ruotsin puolelle rajaa hämmentämästä keskustelua Suomen puolella. Hetki siinä meni ja muutama asiantuntija siellä täällä saattaa olla jonkun aikaa hiukka näreissään ja mököttää.

Onneksi näin poikkeusoloissa tämä uudenlainen demokrattinen vaikuttaminen tuntuu saaneen toimivaa jalansijaa yhteisen kriisin keskellä. Siitä saatamme saada lähiaikoina taas lisää näytteitä mikäli osa kouluista ja opettajista päättää kapinoida koulujen avaamista vastaan henkiriepunsa säilyttämiseksi.

Nyt odottelemme seuraavaksi jännittyneinä minkälaisen koronaexitstrategian hallitus meille laatii, että saadaan samalla sekä yhteiskuntaa pala kerralla pikkasen auki ja tauti tukahdutettua. Tässä onkin taas seuraava hyvä moniäänisyyden paikka olla auttamassa hallitusta löytämään sopivaa strategiaa. Kaikki edellytykset kun on myös olemassa sille, että tauti saataisiin kokonaan tukahdutettua Suomesta Juhannukseen mennessä, jos oikein tsempattaisiin ja tehtäisiin hyviä valintoja. Päästäisiin koko kansa viimein hieman haparoivaan ja varovaiseen vapauteen niitä hoitokodeissa olevia vanhuksia myöten.

Koronaviruksen etenemisen estäminen on ensiarvoisen tärkeää

Sosiaali- ja terveysministeriön tavoite on estää koronavirusepidemian etenemistä Suomessa. Tätä on syytä täsmentää mm. Helsingin Sanomissa 8. toukokuuta esitettyjen virheellisten väittämien takia.

Hallituksen tavoitteena on estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Tautitilanteesta johtuvat poikkeusolot ovat edelleen voimassa. Valmiuslain nojalla annettavia asetuksia tarvitaan, jotta tilanne pysyy hallinnassa ja terveydenhuollon toimintakyky voidaan turvata.

Riski taudin etenemiselle on edelleen suuri. Siksi rajoitteita puretaan asteittain ja tilanteen kehitystä seurataan tarkasti. Rajoitteiden ottaminen uudelleen käyttöön on mahdollista, mikäli tautitilanne niin edellyttää.

Olemme siirtymässä entistä vahvemmin testaa, jäljitä, eristä ja hoida -toimintamalliin. Näin hidastamme viruksen leviämistä. Samalla varmistamme sen, että tehohoidon kapasiteetti pystytään kaikissa oloissa turvaamaan.

Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja hallituksella on koronavirustilanteessa yhtenäinen linja.

Valtioneuvosto

Koronakriisi uhkaa Nepalille elintärkeitä rahalähetyksiä – haastattelussa suurlähettiläs Pertti Anttinen

Koronakriisi vähentää siirtolaisten rahalähetyksiä kotimaihinsa. Nepalissa yli puolet kotitalouksista on riippuvaisia ulkomailta tehdyistä rahalähetyksistä ja rahalähetykset vastaavat yli neljäsosaa maan bruttokansantuotteesta. Haastattelimme Suomen Nepalin suurlähettilästä Pertti Anttista koronakriisin vaikutuksista rahalähetyksiin Nepalissa.

Kuinka paljon rahalähetysten arvioidaan vähentyneen Nepalissa koronakriisin vuoksi?

Nepalin talous on yksi eniten rahalähetyksistä riippuvaisista talouksista maailmassa. Rahalähetykset muodostivat noin 26 prosenttia maan bruttokansantuotteesta vuonna 2019 – eli noin 8,64 miljardia Yhdysvaltojen dollaria. Maailmanpankki arvioi, että rahalähetykset voivat pudota tänä vuonna 14 prosenttia, eli määrällisesti noin 1,2 miljardia dollaria.

Tarkkoja arvioita ulkomailla työskentelevien nepalilaisten määrästä ei ole. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan ulkomailla työskenteleviä nepalilaisia arvellaan olevan jo pelkästään Malesiassa, Qatarissa, Saudi-Arabiassa, Arabiemiirikunnissa ja Kuwaitissa yhteensä noin 1,5 miljoonaa. Suurin osa nepalilaisista siirtotyöläisistä, mahdollisesti noin 3–4 miljoonaa, työskentelee kuitenkin Intiassa. Koska maiden raja on avoin, tarkkoja lukumääriä ei voida esittää. Nyt uusien työntekijöiden värvääminen ulkomaille on pysähdyksissä ja monen ulkomailla työskentelevän nepalilaisen työsopimus on vaarassa.

Miten rahalähetysten väheneminen näkyy tavallisen nepalilaisen arjessa?

Useimmat nepalilaiset siirtotyöläiset ovat kotoisin alueilta, joissa työtilaisuuksia on vähän. YK arvioi, että jopa 56 prosenttia nepalilaisista kotitalouksista on ainakin osittain riippuvainen rahalähetyksistä ja niillä on merkittävä vaikutus kotitalouksien taloudellisen kestävyyden ylläpitämisessä. Rahalähetykset tukevat perheiden perustoimeentuloa, niillä rahoitetaan koululaisten koulussa käyntiä ja osa investoidaan esimerkiksi lisämaahan tai pienyritystoimintaan.

Voiko koronakriisi tehdä pitkäaikaisen tai jopa pysyvän loven siirtolaisten rahalähetyksiin?

Tämä riski on olemassa. Paljon riippuu siitä, miten suuri ja pitkäkestoinen vaikutus koronaepidemialla on maailman talouteen ja erityisesti niihin maihin, joissa nepalilaisia siirtotyöläisiä on eniten. Jos maailmantalous kuitenkin elpyy nopeasti, niin myös rahalähetysten tason notkahtaminen voi jäädä lyhytaikaiseksi.

Onko maan hallitus tai kansainvälinen yhteisö reagoinut rahalähetysten vähenemiseen ja vaikeutumiseen? Miten ongelmaan voisi ylipäänsä vaikuttaa?

Kansainvälinen yhteisö on reagoinut monin tavoin koronakriisiin. Esimerkiksi Maailmanpankki on neuvotellut 29 miljoonan dollarin apupaketin Nepalille. Euroopan unionin kokonaispaketti on noin 75 miljoonaa euroa, joka sisältää sekä meneillään olevien ohjelmien varojen uudelleen suuntaamista että uutta rahaa. Myös monet muut avunantajat, Suomi mukaan luettuna, ovat uudelleen suunnanneet olemassa olevaa rahoitusta meneillään olevien hankkeiden sisällä.

Monien nepalilaisten odotetaan palaavan takaisin Nepaliin esimerkiksi Persianlahden alueelta työtilaisuuksien vähentyessä. Tänä vuonna helmikuun puolenvälin ja maaliskuun lopun välillä, ennen kuin kansainväliset lennot keskeytettiin, arviolta 67 000 nepalilaista siirtotyöläistä ehti palaamaan takaisin kotimaahansa. Jatkossa olisikin erittäin tärkeää, että palaajille löytyisi työtä Nepalissa ja tähän sekä Nepalin hallituksen että avunantajien tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Valtioneuvosto

Kirsi Varhila: Pitkäaikaissairauksien seurantaa ja hoitoa ei pidä lykätä koronavirustilanteessa

Suomen sosiaali- ja terveysjärjestelmä on toistaiseksi kestänyt hyvin koronavirustilanteen tuoman lisäpaineen, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila. Varhila oli 28. huhtikuuta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana ajankohtaisesta koronavirustilanteesta.

Varhilan mukaan tehohoitokapasiteetin riittävyyden sijaan tällä hetkellä huolestuttavaa on pikemminkin se, miten sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme vastaa muuhun kuin koronaviruksesta johtuvaan palvelutarpeeseen.

”Maailmalla on käynnissä paljon tutkimuksia koronavirusrokotteen aikaan saamiseksi. Rokotteen saamiseen kuluu kuitenkin vielä kauan aikaa. Sitä ennen ihmisten muuhun palvelutarpeeseen pitää vastata. Erityisesti meidän pitää kiinnittää huomiota vaikeimmassa olevien ihmisten tilanteeseen”, Varhila painottaa.

Huolen taustalla on tieto siitä, että sekä perus- että erikoissairaanhoidossa vastaanottokäynnit ovat pandemian aikana selvästi vähentyneet. Tilanne vaihtelee eri puolilla Suomea.

”Noin puolet käyntien vähenemisestä johtuu siitä, että kiireettömiä aikoja on peruttu sekä perus- että erikoissairaanhoidossa. Toisen puolen selittää se, että potilaat ovat itse peruneet saamiaan aikoja. Myös kutsuja esimerkiksi syöpäseulontoihin on peruttu”, Varhila kuvaa.

”Kun vastaanottokäynnit vähenevät, monen pitkäaikaissairauden, kuten sydäntautien ja diabeteksen, seuranta ja hoito laiminlyödään. Siten hoidon aloittaminen voi viivästyä, sairaus voi pahentua ja hoidon ennuste huonontua. Aikojen peruminen lisää myös erikoissairaanhoidossa kiireettömien leikkausten hoitojonoja syksyllä”, Varhila huomauttaa.

”Vaikka elämme poikkeusoloissa ja koronavirustilanne pelottaa ihmisiä, on tärkeää pitää kiinni kaikkien muidenkin sairauksien ennaltaehkäisystä ja hyvästä hoidosta. Pitkäaikaissairauksista kärsivien on päästävä hoitoon. Kannustan kaikkia pitämään kiinni varatusta vastaanottoajasta”, Varhila kehottaa.

Varhila huomauttaa, että sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa osa vastaanotoista on korvattu etäasioinnilla. Lisääntynyt etäasiointi ei ole kokonaan korvannut vähentyneitä käyntimääriä.

Tällä hetkellä kiireettömiä toimintoja lisätään ja tilannetta seurataan tarkasti sosiaali- ja terveysministeriössä.

Valtioneuvosto

Covid19-tauti joutuu jo paikoin perääntymään – Tiukat rajoitukset toimii

Monin paikoin on havaittavissa koronavirustartuntojen asteittainen väheneminen ja myös taudin tukehtuminen kokonaan. Uusia tulokkaita 0-tartuntaa listalle on noin viikossa tullut 4 valtiota lisää; Färsaaret, Saint Pierre Miquelon, Läntinen Sahara ja Mauritius ovat uusimpia taudin kukistajia.

Yhteensä taudin selättäneitä valtioita/territorioita on tällä hetkellä maailmassa 12. Ensimmäisten maiden joukossa on ollut etupäässä pieniä maita, mutta tämä trendi on hiljalleen muuttumassa. Mauritiuksen väkiluku esimerkiksi on 1.364.283 ja väestötiheys huikeat 588 asukasta/neliökilometri. Tartuntoja siellä ehti tulla yhteensä 332.

Myös väkiluvultaan suurempia valtioita alkaa pääsemään lähelle taudin tukahtumista kokonaan.

Valtioita joissa on tällä hetkellä kokonaistartuntoja alle 100 on neljäkymmentäyksi. Näistä Jemen, Comorros ja Karibian Hollanti näyttäisivät olevan pulassa tällä hetkellä. Muissa alle 100:n tartunnan valtioista tilanne on joko taittumassa tai jo selvästi tukahtumassa.

Korkean kokonaistartunramäärän valtioissa näyttäsi Kiina, Australia, Luxembourg, Taimaa, Islanti, Uusi-Seelanti ja Hongkong olevan jo lähellä tukahduttamista. Aktiivisia tapauksia on näillä enää joitakin kymmeniä tai satoja. Lisäksi tilanne näyttää lupaavalta ainakin tilastojen valossa Irakin, Azerbaitsanin, Uzbekistaniin, Kroatian, Malin, Maltan, Taiwanin ja Palestiinan osalta.

Testaaminen on olennainen osa taudin tukahduttamista, koska silloin löydetään missä koronavirus piileskelee.

Worldometers

Hallitus rajoittaa tilapäisesti velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin

Hallitus on antanut lakiesityksen, jolla rajoitetaan velkojan oikeutta hakea yritys konkurssiin. Koronavirusepidemia aiheuttaa monille yrityksille taloudellisen ahdingon, joka ei kuitenkaan useimpien osalta jää pysyväksi. Lakiesityksen tavoitteena on auttaa mahdollisimman monia yrityksiä selviämään koronavirustilanteen aiheuttamista talousvaikeuksista.

– Niin sanottuja turhia konkursseja tulee nyt välttää. Osa elinkelpoisista ja hyvin voivista yrityksistä on koronavirusepidemian takia joutunut tilapäisiin maksuvaikeuksiin, mikä tavallisesti voisi johtaa konkurssiin. Nyt tehtävillä muutoksilla annamme yrityksille aikaa selviytyä haastavien aikojen yli ilman, että yritystoimintaa täytyy lopettaa, sanoo oikeusministeri AnnaMaja Henriksson.

Konkurssin edellytyksenä on maksukyvyttömyys. Konkurssilaissa yritys oletetaan maksukyvyttömäksi, jos se ei ole maksanut velkaansa viikon päästä siitä, kun se on saanut maksukehotuksen. Lakimuutoksen myötä näin ei enää käy. Maksukyvyttömyyden pitää olla pidempikestoista, jotta velkoja voi jatkossa tehdä konkurssihakemuksen.

Muutoksen odotetaan vaikuttavan myös perintäyhtiöiden toimintaan ja rajoittavan konkurssiuhan käyttämistä perinnässä. Näin varmistetaan, että velkojat eivät käytä konkurssiuhkaista maksukehotusta, kun ne perivät saatavia yrityksiltä, jotka ovat joutuneet koronaepidemian vuoksi vaikeuksiin.

Laki tulee voimaan mahdollisimman pian ja on voimassa 31.10.2020 saakka.

Valtioneuvosto

Maailmassa jo 8 Covid19-vapaata valtiota – Lista pitenee tasaisen hitaasti

Tällä hetkellä Covid19-vapaita valtioita on kahdeksan: Belize, Uusi-Kaledonia, Falkland Saaret, Grönlanti, Surinam, Papua Uusi-Guinea, St. Barth ja Anguilla. Aiemmin listalla olleita pudokkaita on neljä valtiota: Mauritania, Jemen, Saint Lucia, ja Burundi. Näissä neljässä on ilmennyt muutamia uusia tartuntoja.

Hälyyttävin tilanne pudokkaisen kohdalla on Jemenissä vaikka siellä ei tällä hetkellä ole virallisten lukujen mukaan kuin 19 aktiivista tapausta. Jemenissä humanitäärinen tilanne on poikkeuksellisen huono ja pienikin tautirypäs voi helposti päästä riistäytymään käsistä sellaisissa oloissa. Mauritaniassa on tällä hetkellä aktiivisena 1 tartunta, Saint Luciassa 3 tartuntaa ja Burundissa 7 tartuntaa.

Kukin valtio maailmalla käy taistelua Covid19-tautia vastaan erilaisissa olosuhteissa. Enemmistöllä maailman valtioilla tuntuu olevan yhteinen selvä tavoite kukistaa tauti. Myös WHO ohjeistaa tähän. Tauti voi olla hyvin tuhoisa monessakin mielessä mikäli sitä ei saada tukahdutettua. Kuolleita voi tulla vielä todella paljon lisää. Myös monenlaisia selkkauksia voi syntyä. Poliittisesti voi tulla myös monenlaisia myllerryksiä. Taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan sitä tuhoisammat mitä pidempään taudin kukistaminen yhteiskunnasta kestää.

Ihmisten luottamus yhteiskuntaan, päättäjiin ja terveysviranomaisiin ei tule palaamaan ennenkuin viesti on täysin selvää, että tauti aiotaan tukahduttaa kokonaan pois.

Ensinnäkin tähän on jo päästy eri paikoin maailmassa, toisekseen taudista tiedetään edelleen liian vähän. Kaikki hallituksen tähän astiset päätökset ovat perustuneet tähän asteiseen saatuun ja vertaisarvio-tutkittuun tietoon Covid19-taudista, jota on vielä varsin vähän, sekä mallinuuksiin, arvioihin ja erilaisiin olettamuksiin muiden tautien käyttäytymisen osalta.

Kun yhteiskunnassa havaitaan tappavaksi tiedetty tai epäilty tartuntatauti on luonnollinen reaktio lähteä sitä pakoon.

Syntyy helposti joukkopaniikkia, jolloin tautia yleensä levitetään myös helposti ympäristöön. Näin on käynyt kautta historian jo monta kertaa ja on mahdollista, että Kiinan salailevan oloisen toiminnan takana liittyen taudeista tiedottamiseen ihan ylipäätään perustuu tähän. Salailulla saadaan kuitenkin ainoastaan kansan syvät rivit epäluuloisiksi ja luottamus päättäjiin, sekä terveysviranomaisiin murentamaan. Salaliittoteoriat saavat silloin myös otollisen kasvupohjan. Lisäksi Suomessa on virallisella taholla annettu monta kertaa epäsuorasti ymmärtää, että tautia ei saada kukistettua. Ja kun tästä, että tauti pystytään kukistamaan on jo julkisesti saatavilla näyttöä kahdeksan valtion edestä, niin näyttää todella arveluttavalta touhulta.

Ne nyt tautivapaalla listalla olevat valtiot tulevat varmaan myös pitämään rajansa visusti suljettuina maailmalta, kunnes muu maailma ymmärtää toimia vastuullisesti kaikkia maailman kansoja kohtaan.

Sudan ilmoitti 30.4.2020, että heidän terveydenhoito on vaarassa romahtaa kahden viikon sisällä. Se tarkoittaa silloin, että hoitoon ei pääse kukaan yhtään mistään syystä. Siinä rytäkässä voi jäädä katkenneet jäsenet kipsaamatta ja myös lapset synnyttämättä turvallisissa oloissa. Sudan on Afrikan kolmanneksi suurin maa, jossa elää 34.848.000 miljoonaa ihmistä. Väestötiheys on Suomen luokkaa; 17,7 / neliökilometri. Tuolloin 30.4.2020 heillä oli yhteensä 442 tiedossa olevaa tartuntaa, 32 kuollutta ja 39 taudista toipunutta.

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom on jokaisessa tiedotustilaisuudessa sanonut saman viestin lääkkeeksi taudin kukistamiseksi. Se tehdään kansallisella yhtenäisyydellä ja globaalilla solidaarisuudella, koska kukaan ei ole turvassa ennenkuin kaikki ovat turvassa.

Siksi Marinin hallituksen viestin omalle kansalle tulisi olla kristallinkirkas, että tauti tukahdutetaan. Kun Suomi hoitaa oman leiviskänsä esimerkillisesti ilman poliittisia viritelmiä, saadaan lisäksi myös maan talous nopeammin jaloilleen. Emme ole viettäneet huviksemme viikkoja karanteeneissa vain sen takia, että ulkomainen työvoima saisi taas vapaasti tulla Suomeen töihin. Tätä valittua poliittista linjausta tukee THL:n arvio, että syksyllä Suomessa on vasta edessä se todellinen tautihuippu, ja tämän takia saamme sitten taas viettää pitkiä aikoja karanteeneissa.

Mitenhän mahtaa siinä tapauksessa ravintoloilla ja muilla kotimaisilla yrittäjillä kestää rahkeet uuteen kierrokseen yritystoiminnan sulkemisia?

Worldometers
Foreignpolicy
AllAfrika