Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille

Mikä voikaan olla tärkeämpää pienelle kansalle maailmassa, kuin se ikioma turvallinen kansankoti.

Kansakuntamme tärkeimpää päivää juhlistetaan asiaan kuuluvalla ylpeydellä ympäri Suomen. Puolustusvoimat pitävät tänä vuonna näyttävän sotilasparaatin Tampereella, tasavallan presidentti pitää juhlavastaanottoa presidentin linnassa, perheet ja yhteisöt juhlivat kukin tavallansa ja mm. kansallismielisten yhteisö järjestävät perinteisen soihtukulkueen Hietaniemen hautausmaalle sodassa kaatuneiden sankarihaudoille heidän muistoaan kunnioittaen.

Itsenäisyytemme on verellä lunastettu. Nuoren kansakunnan alkutaipaleelle mahtuu myös verinen veljessota. Olemme kuitenkin kansakuntana yhdessä luoneet ne edellytykset nyky-yhteiskunnan hyvinvoinnille aina tähän päivään asti monien sukupolvien uurastuksella. Kaikista menneistä haasteista olemme aina lopulta selvinneet puhaltamalla yhteen hiileen.

Taival kohti itsenäistä Suomea on kuitenkin alkanut paljon ennen näitä verisiä taisteluja. Se taival on alkanut jo heti jääkauden jälkeen jäiden väistyessä aluksi Suomen rannikkoalueilta. Jo nämä ihmiset kylvivät siemenet kansamme syntyyn, ja kehitykseen kohti nykyhetkeä. Jokainen heidän kokemansa riemu, onnistuminen, vastoinkäyminen ja selviytyminen arjessa rakensi perustaa tulevalle Suomen kansalle. Olkaamme kiitollisia heille: meidän ikiaikaisille esi-isille ja -äideille.

Nykyisen tunnetun Suomen valtion maa-alueiden hiljalleen vapautuessaan jääkauden jäistä ja ikiroudasta levisi alueelle monenlaista asutusta ja erilaisia heimoja omine tapoineen ja perinteineen. Vasta Venäjän Tsaarin vallattua Suomen Suur-Ruotsilta heräsi kansamme keskuudessa eri heimoissa tarve lopettaa pikkuhiljaa keskinäiset heimonahistelut ja ruveta miettimään tulevaisuutta yhtenäisyyden kautta. Venäjän harjoittama maaorjuus koettiin suomalaisten talonpoikiin keskuudessa kerrassaan hirvittävänä. Suomessa oli talonpojilla kuitenkin aikaansa nähden karvan verran paremmat olot kuin keskimäärin muualla Euroopassa ja Venäjällä.

Kansallinen yhtenäinen identiteettimme lähti kasvuun, kun meidän silloiset heimot tunnistivat liian suuren ja pelottavan tuntuisen yhteisen vihollisen. Keskinäinen tora pistettiin syrjään ja syntyi ajatus ja haave Suomi-nimisestä itsenäisestä valtiosta.

Me suomalaiset olemme älykästä kansaa. Karut luonnonolot ovat tehneet meistä evoluution pitkällä aikajanalla juuri sellaisia kuin olemme. Olemme myös hieman arkoja, jäyhiä pitämään meteliä itsestämme. Aika kilttejäkin olemme. Auttavaisia, vaikkakin vähän tuppisuita. Emme kuitenkaan ole sen parempia tai huonompia kuin muutkaan kansat maailmassa. Olemme erilaisia muihin nähden, mutta tutun oloisia keskenämme; olemme suomalaisia.

Elämä on tässä ja nyt. Ei pidä murehtia liikoja, koska elämä on annettu elettäväksi.
Jokainen meistä kurkottaa kohtu tulevaisuutta. Välillä pelottaa ja polku tuntuu utuiselta. Yhdessä on kuitenkin ennenkin selvitty. Miksi ei selvittäisi nytkin?

Aitosuomalaiset toivottavat kaikille oikein hyvää itsenäisyyspäivää ja hyvää mieltä!

Rajat ylittävää yhteistyötä musiikin saralla

Joukko suomalaisia ja karjalaisia kanteleensoittajia kokoontui Karjalan tasavaltaan Petroskoihin viikonloppuna valmistelemaan uutta yhteistä konserttiohjelmaa. Valmis ohjelma esitettiin Petroskoin Raution musiikkiopistolla.

Kyseessä on venäläis-suomalaisen Kantele-GO!-hanke. Siitä on mukana mm. Suomen Runolaulu-Akatemia ja Karjalan Prääsän taidekoulu. Nyt esitetyssä konsertissa soitettiin perinteistä  karjalaista ja suomalaista musiikkia ja myös modernia kanteleille sävellettyä musiikkia.

Kanteletta soitetaan perinteisesti sekä Suomessa kuin Venäjällä.

Karjalan Sanomat