Valheella on pitkät jäljet – Olemmeko matkalla kohti sukupuuttoa vai anarkiaa?

Iltalehden Kolumnisti Sanna Ukkola kysyy kolumnissaan täysin aiheellisesti: ”Maria Ohisalo, miksi et tuomitse Elokapinan laittomuuksia?” Liikkeen jäsenet vaativat oman uskomuksensa pohjalta hallitukselta vielä tiukempia ilmastotoimia lämpötilan nousun estämiseksi maapallolla, koska ovat sitä mieltä että muuten kuolemme sukupuuttoon. – Ei sitä voi eikä tarvitse estää. Maapallon ilmaston syklinen pitkän aikavälin lämpeneminen siinä missä viileneminenkin ovat täysin luonnollisia ilmiöitä. Ilmansaasteet ovatkin sitten jo ihan toinen juttu.

Jo nykyiset hosumalla tehdyt nk. ilmasto-toimet tulevat itseasiassa todennäköisesti vaarantamaan maamme huoltovarmuuden, kun ei ole olemassa vielä mitään valmiita varajärjestelmiä. Näillä toimilla voi siksi olla hyvin dramaattiset seuraukset koko väestölle. Ja lisää pitäisi vielä saada näitä kiristyksiä.

Ilmansaasteet ovat se todellinen terveysriski, ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksiin voidaan taasen varautua hyvällä suunnittelulla ja ennakoinnilla. Niiden vaikutus kohdistuu etenkin viljelyolojen muuttumiseen.

Sanna Ukkola kertoi Iltalehden kolumnissaan miten Elokapina-liike kouluttaa jäseniään systemaattisesti hakemaan ideologialleen näkyvyyttä provosoimalla poliisia, jotta medianäkyvyys säälipisteiden avulla olisi massiivinen. Tästä saimme näytteen viime viikonloppuna Helsingissä. Siinä he myös onnistuivatkin yli odotusten, mutta ilo taisi jäädä lyhyeksi kun totuus heidän metodeistaan ja tavoitteistaan paljastui yleisölle siinä samalla. Ote Ukkolan kirjoituksesta:

”“On meidän etu, jos reaktiot meidän aktiota kohtaan on kohtuuttomia, koska silloin me saadaan suuren yleisön sympatia. Tämä tarkoittaa nimenomaan poliisin reaktiota.”

– Näin opettaa Elokapinan opetusvideolla Elina, joka jakaa neuvoja kansalaistottelemattomuudesta.

– Lauantaisen mielenosoituksen jälkeen Elinan toive kävi toteen: moni piti poliisin reaktiota kohtuuttomana, media tarjosi avokätisesti myönteistä julkisuutta Elokapinalle ja vihreät poliitikot kehua retostivat kilpaa mielenosoitusta.

– Iltalehden haastattelussa Elinan viesti oli päinvastainen kuin videolla:

“Me olemme aika järkyttyneitä, poliisihan käytti aivan liiallista voimaa”, hän sanoi.”

Ukkola nosti esiin myös kolumnissaan miten Krista Mikkonen on täysin linjassa näiden laittomuuksia suosivien mielenosoittajien kanssa lupaamalla Twitterissä heti lisää veronkorotuksia kompaten samalla Elokapina-liikettä. Koko artikkelin voit tästä: Iltalehti

Huoltovarmuuskeskuksen verkkomedia Varmuuden Vuoksi uutisoi jokin aika sitten, että korvaavat varmuusjärjestelmät energioiden osalta ovat vasta hakusessa.

”- Suomi muuttuu hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi vuoteen 2035 mennessä ja fossiilisista polttoaineista luovutaan asteittain. Samalla niitä korvaavat uudet tavat tuottaa energiaa – ja niiden varajärjestelyt – ovat vielä vain pitkän tähtäyksen suunnitelmissa.”

Tämän hiilineutraliuden saavuttaminen hallituksen asettamassa äärimmäisen tiukassa aikataulussa on yhteiskunnalle vaatimus, joka voi vielä osoittautua liian kunnianhimoiseksi. Kaikki toki yrittävät parhaansa, mutta mikään ei synny sormia näpäyttämällä.

”- Vastatakseen tähän haasteeseen HVK on käynnistänyt erityisen Energia 2030 -ohjelman rakentamaan poistuvan tilalle uutta energiahuoltovarmuutta.”

Huoltovarmuuskeskuksen energiahuolto-osaston johtaja Minna Haapala kertoo, että edessä on vielä monta ratkaistavaa asiaa maamme huoltovarmuuden turvaamiseksi energian saatuuvden osalta ja, että mitään valmista korvaavaa järjestelmää ei vielä ole olemassakaan muuta kuin ehkä paperilla:

”- ”Energia 2030 -ohjelmaa tarvitaan nimenomaan muutosmatkan epävarmuuden vuoksi. On olemassa skenaarioita siitä, millaisia energiaratkaisuja on käytössä kaukana tulevaisuudessa, mutta on jo paljon epäselvempää, mitä reittejä ja missä aikataulussa sinne päästään. Ja tässä asiassa meillä on iso riski sahata omaa jalkaamme, jos liian aikaisin luovumme toimitusvarmoista ratkaisuista.””

Koko artikkelin voit lukea tästä: Varmuuden Vuoksi

Valtioneuvoston jäsenistöltä on myös jo jokin aika sitten penätty asian perään, että millä tavalla Suomen huoltovarmuus aiotaan varmistaa näiden tulevien muutosten vaikutukset siihen huomioiden. Seuraamme mielenkiinnolla mitä mahtavat saada aikaiseksi asian kuntoon saattamiseksi.

Ilmastonmuuttos vaihtelevien sääolojen kera asettaa jo itsessään paljon uusia haasteita huoltovarmuuteen mm. ruokahuollon osalta viljelyolojen kasvavan vaihtelevuuden takia. Lisäksi meneillään oleva digitalisaatio on vielä täynnä monenlaisia pieniä valuvirheitä ja on myös kasvavan kyberuhan kohteena. Kaiken sähköistämisellä voi myös olla huomattavat riskinsä näillä leveysasteilla etenkin talvisaikaan.

Ilmastonmuutokseen liittyvät systeemiset muutokset pitää suunnitella ja toteuttaa kaikessa huoltovarmuus edellä. Sitä vartenhan siellä valtioneuvostossa ne ministerit niitä päätöksiä ovat tekemässä koko kansan hyvinvointia edistääkseen. Tai näin ainakin pitäisi olla.

Ilmastonmuutos on luonnollinen ilmiö

Joukko suomalaisia luontoon ja ilmastoon liittyviä eri alan tutkijoita kokoontui hiljattain yhteen ja kertoi kukin tieteenalansa näkökulmasta sen saman minkä valtaväestö on oppinut jo kansakoulusta alkaen ja seuraamalla luontoa; ilmastonmuutos kuuluu osaksi luonnon normaalia kiertokulkua.

Luennolla kerrottiin myös medioiden taipumuksesta lietsoa hysteriaa ja tehdä liian hätäisiä johtopäätöksiä. Näin kävi aikanaan myös niille pelotekampanjoille, jossa väitettiin ilmansaasteiden hävittävän kaikki Suomen ja Euroopan metsät. Saasteet tappoivat kyllä metsää, mutta hyvin paikallisesti aina sen jonkun tehtaan läheisyydessä. Kaikki muut metsäkuolemat olivat luonnonolojen aiheuttamia.

Samoin on lähes uskonnolliset mittasuhteet saavuttaneella nykyisellä ilmastohysterialla, jota mediat ovat rummuttaneet ahkerasti jo pidemmän aikaa. Yhtä nolo loppu tulee tulemaan tällekin pelotekampanjalle, mutta hintalappu yhteiskunnalle on vaan tällä kertaa huomattavan paljon suurempi kuin silloin edellisellä kerralla. Siis silloin, kun metsien piti kuolla pois.

Ympäristön saastuminen ja ihmisten terveys ovat asioita joihin ilmansaasteet vaikuttavat keskeisesti, ja näihin tulee puuttua. Samoin kuin luonnonvarojen riistokäyttöön. Mikään tieteellinen tutkimus ei kuitenkaan vielä tänä päivänäkään ole pystynyt poissulkemaan luonnollisia ilmastosyklejä nykyisen ilmaston lämpenemisen syyksi.

Ihmisiä koitetaan pelotella ja syyllistää, että ovat aiheuttamassa hallitsematonta ilmaston lämpenemistä. Miksi näin ei kuitenkaan ole löytyy paljon tutkittua tietoa.

Näistä asioista kertoo tarkemmin joukko suomalaisia tutkijoita, ja heidän pitämäänsä yhteiseen luentoon aiheesta voi tutustua lähemmin tästä:

Finlandiatv

Ilmastosi

Systeemisen muutoksen ytimessä

Ruohonjuuritasolla ihmetys senkuin kasvaa, kun seuraa julkista keskustelua hallituksen agendalla olevasta ilmastonmuutoksesta, hiilineutraaliudesta ja kestävästä kehityksestä. Vastapainoksi tälle kuule etupäässä raivoa polttoaineiden hintojen korotuksesta. Sana kiertotalous saattaa myös välillä vilahtaa jossain sivulauseessa, MAL-hankkeiden kaupunkisuunnittelun ja monenlaisen digitalisaation tarpeen lisäksi.

Ympäristöministeriö on hiljattain julkaissut budjettiehdotuksensa ensi vuodelle. Siinä on tarkoitus panostaa luonnonsuojeluun ja siirtymistä Suomessa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Ote Ympäristöministeriön tiedotteesta:

”Ympäristöministeriön ehdotus vuoden 2021 talousarvioesitykseen omalle hallinnonalalle on yhteensä 340,2 miljoonaa euroa, mikä on 54,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuodelle 2020. Lisäys aiheutuu hallitusohjelman mukaisista panostuksista luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseen.

Ympäristön- ja luonnonsuojeluun ehdotetaan 192,8 miljoonaa euroa. Alueidenkäyttöön, asumiseen ja rakentamiseen ehdotetaan 73,8 miljoonaa euroa. Hallinnonalan toimintamenoihin ehdotetaan 73,7 miljoonaa euroa.

Budjettiehdotus ei sisällä vielä hallituksen elvyttäviä tulevaisuusinvestointeja. Elvytysinvestoinneista keskustellaan lähiviikkoina ja ne sisällytetään osaksi lopullista budjettiesitystä.”

Kokonaisuus meneillään olevasta systeemisestä muutoksesta voi olla monelle vaikea hahmottaa, koska kiertotalous, hiilineutraalius ja siihen kytkeytyvä kestävä kehitys on työn alla muodossa tai toisessa varmaan kaikissa eri ministeriöissä ja asioita pyritään ohjaamaan haluttuun suuntaan mm. verotuksen, lainsäädännön, erilaisten avustusten ja rahoituksen turvin.

Tiedotteessa kerrotaan lisäksi, että:

”Ympäristöministeriön talousarvioehdotuksella rakennetaan hiilineutraalia yhteiskuntaa ja tehdään kiertotaloudesta Suomen talouden perustaa.

Konkreettisia ilmastoinvestointeja ovat esimerkiksi yli 40 miljoonan euron avustusmääräraha, jolla kuntia ja kotitalouksia kannustetaan luopumaan öljylämmityksestä sekä asuinrakennusten energia-avustukset, joita ehdotetaan jatkettavan myös ensi vuonna 40 miljoonalla eurolla. Kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen ehdotetaan viittä miljoonaa euroa. Ilmastopaneelin toimintaan varataan 750 000 euroa. Riippumattoman ja monitieteisen ilmastopaneelin työ kytkeytyy esimerkiksi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmisteluun, oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseen, kansallisen sopeutumissuunnitelman valmisteluun ja muiden keskeisten ja ajankohtaisten ilmastopoliittisten tietotarpeiden ratkaisuun.”

Asuntorakentamista halutaan myös vauhdittaa erityisesti kasvuseuduilla erilaisilla tuilla:
”Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun MAL-sopimuskunnille voidaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 38 miljoonaa euroa. Näillä MAL-sopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita myönnetään enintään 15 miljoonaa euroa. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon esitetään kohdennettavan kaksi miljardia euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 miljoonaa euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia 100 miljoonaa euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle.”

Vielä toistaiseksi näyttää siltä, että muutokset keskittyvät etupäässä kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin.

Tuntuu hieman huolestuttavalta näin mittavien muutosten kynnyksellä, että maaseutu ja haja-asutusalueet näyttävät jotenkin ikäänkuin päässeen unohtumaan. Kestävä kehitys on paljolti myös henkistä hyvinvointia, tasapuolisia mahdollisuuksia ja turvattua toimeentuloa. Kun tiedetään myös ne haasteet joita on maaseudun kunnilla ja asukkailla esimerkiksi muuttotappion takia, ja kun palelut tuntuvat koko aika heikkenevän monin paikoin Suomessa, kyllä sitä silloin sopii odottaa koko maan kehittämistä tasapuolisesti.

Aitosuomalaiset päätti kysyä Ympäristöministeriöstä onko koko Suomi mukana muutoksessa? Saimme selvennystä asiaan Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustajalta Timo Juurikkalata.

Onko Ympärisyöministeriössä työn alla tai suunnitteilla jotain hankkeita, joissa pyritään tukemaan myös esim. pienempiä paikkakunta tämän mullistavan muutoksen keskellä uudenlaiseen systeemiin siirtymisen tukemiseksi?

– Muutos koskee kaikkia alueita. Ilmastonmuutoksen torjunnassa kaupunkialueet ovat sikäli merkityksellisiä, että niissä asuu suuri osa väestöstä ja kaupungeissa syntyvät myös suurimmat päästöt. Kaupungeissa myös rakennetaan paljon uutta: asuntoja, toimitiloja, liikenneväyliä jne. On tärkeää, että tämä uudisrakentaminen tehdään kestävän kehityksen mukaisesti, koska rakennusten ja kaupunkirakenteen elinkaari on pitkä ja nyt tehtävät päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Mutta muutoksessa on kaikkien oltava mukana, ja esimerkkinä maaseutualueille pääosin kohdistuvasta toimesta voidaan nostaa vaikka tuki öljylämmityksestä luopumiseksi.

Kokonaisvaltaisesti tuntuu olevan kyse varsin mittavasta muutoksesta ja kokonaiskuva kaikesta asiaan liittyvästä voi monien kansalaisten mielestä tuntua varsin pirstaloituneelta ja vaikeasti hahmoteltavalta.

Onko olemassa keskitetysti informaatiota asiasta esim. jonkin tietyn ministeriön alaisuudessa tästä kaikesta? Että mitä kaikkea tähän liittyy? Kuinka suuresta muutoksesta koko yhteiskuntaan on kyse? Mihin kaikkeen tämä tuleekaan vaikuttamaan tulevaisuudessa? Minkälaisella aikataululla tavoitteisiin halutaan päästä?

– Ilmastomuutoksen vastaista työtä hallituksen piirissä johtaa Ilmasto- ja energiapoliittinen ministeriryhmä, jonka puheenjohtajana toimii ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Ilmastotoimia tehdään kaikkien ministeriöiden hallinnonaloilla. Hallituksen ohjelmassaan asettama hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 on erittäin kunnianhimoinen ja vaatii paljon työtä. Kaikkea ei kuitenkaan voida kerralla tehdä, ja siksi on valmisteltu muun muassa energiaverotuksen ja liikenteen maksu- ja veropolitiikan muutoksia ja valmisteltu eri teollisuudenalojen hiilineutraaliustiekarttoja. Niissä viitoitetaan polkua ja toimenpiteitä 15 vuoden päässä siintävää tavoitetta silmällä pitäen. Yhteiskunnassa tarvittava muutos on erittäin suuri: riippuvuudestamme fossiilisista energianlähteistä täytyy päästä irti. Sillä tulee olemaan vaikutuksia niin energiantuotantoon, liikenteeseen, asumiseen, rakentamiseen kuin ruuantuotantookin.

Ympäristöministeriö

Tekstiä muokattu; lisätty vastaukset esitettyihin kysymyksiin.

Ympäristöministeriö tukee julkisen sektorin puurakentamista edistäviä hankkeita – avustushaku käynnissä nyt

Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelma myöntää avustuksia puun käyttöä julkisessa rakentamisessa edistäville hankkeille kahdella hakukierroksella. Ensimmäisen kierroksen hakuaika on 31.7.2020–31.8.2020 ja toisen 1.10.2020–16.11.2020.

Puun käytön edistäminen julkisessa rakentamisessa on yksi Puurakentamisen ohjelman painopisteistä. Viime vuosina puun käyttö julkisessa rakentamisessa on lähtenyt vahvaan kasvuun erityisesti opetuksen ja varhaiskasvatuksen rakennuksissa. Kunnissa puurakentaminen on tunnistettu tärkeäksi keinoksi päästä asetettuihin hiilineutraaliustavoitteisiin.

Nyt haettavana olevilla avustuksilla tuetaan kuntien puurakentamisen kehitystä ja lisätään valmiuksia toteuttaa varsinaisia puurakennushankkeita. Hankkeet voivat tuottaa uutta tietoa, palveluja, ratkaisuja, toiminta- ja/tai yhteistyömalleja puurakentamisen kehittämiseksi. Hankkeen on tavoiteltava kuntien toiminnassa pysyviä muutoksia, jotka lisäävät puun käyttöä. Lisäksi hankkeella tulee olla potentiaalia laajempaan vaikuttavuuteen tai toimintakulttuurin muutokseen.

Ympäristöministeriön osuus hankkeen avustuskelpoisista kustannuksista voi olla korkeintaan 70 prosenttia. Avustuksia myönnetään vuoden 2020 hauissa yhteensä enintään 700 000 euroa.

Rahallisen avustuksen lisäksi Puurakentamisen ohjelma tarjoaa valittaville hankkeille keskinäisiä verkostoitumistilaisuuksia, toteutuksen ja vaikuttavuuden valmennusta sekä näkyvyyttä ohjelman viestintäkanavissa. Ohjelma panostaa myös tulosten ja hyvien toimintatapojen jakamiseen, jotta kaikki kunnat voisivat hyötyä niistä. Ympäristöministeriö voi perustaa hankkeille tuki- ja seurantaryhmän, jonka työskentelyssä hyödynnetään ympäristöministeriön kokoaman tiedeyhteisön asiantuntemusta.

Puurakentamisen ohjelmalle myönnettiin lisärahoitusta valtion vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa, mikä mahdollistaa ohjelman toimenpiteiden laajentamisen. Lisärahoitusta kohdistetaan erityisesti julkisen rakentamisen sekä osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen.

Valtioneuvosto

Hallituksen biokaasuohjelman etenemisen tämän hetkinen tilanne

Aitosuomalaiset kertoi hiljattain, että moni odottelee jo malttamattomana hallituksen biokaasuhankkeen valmistumista. Hankkeen etenemisellä on paljon vaikutusta valmistuessaan monella eri sektorilla etenkin maataloudessa. Se tukee esimerkiksi kiertotaloutta ja huoltovarmuutta uutena kotimaisena energialähteenä.

Biokaasuohjelmaa valmistellaan parhaillaan useammassa ministeriössä ja eri asiakokonaisuudet etenevät näköjään kukin omalla aikataululla. Elinkeinoministeri Mika Lintilän esikunnasta saatiin hieman selvennystä tämän hetkisen tilanteen osalta. Sieltä asiantuntija Taru Löyttymäki kertoi, että:

”Biokaasuohjelmassa on lukuisia toimenpiteitä, joiden toimeenpanovastuu jakautuu usealle ministeriölle.

Biokaasulaitosinvestointeihin on haettavissa koko ajan energiatukia, samoin maatilat voivat hakea tukea biokaasun tuotannon investoinneille maatalouden investointitukijärjestelmistä.

Lisätalousarviossa biokaasun jakeluinfran rakentamisen tukeen lisättiin määrärahoja.

Maa- ja metsätalousministeriö puolestaan valmistelee uusia tukia nimenomaan biokaasun tuotantoon kytkeytyvän ravinteiden kierrätyksen tueksi.

Vuoden loppuun mennessä on valmiina investointituki yrityksille, jotka valmistavat lannasta tai kaasutusrejektistä kierrätyslannoitteita.

Ravinnekiertokorvaus tulee käyttöön vuonna 2021.

Työ-ja elinkeinoministeriössä valmistellaan myös mm. biokaasun sisällyttämistä uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen piiriin vaalikauden kuluessa.”

Hallituksen biokaasuohjelmasta enemmän; ”Biokaasuohjelmaa valmistelevan työryhmän loppuraportti” ohessa: Valtioneuvoston julkaisut.

Biokaasusektori peräänkuuluttaa vauhtia biokaasuohjelman toimeenpanoon

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, SBB tiedotti 1.6.2020: Biokaasulaitosinvestoinnit ovat odottaneet selkeitä signaaleja toimintaympäristön näkymien vakiintumisesta jo usean vuoden, erityisen hartaasti syksystä 2019 eli hallitusohjelman julkaisusta asti. Investointeja ei ole syytä viivästyttää enää. On myös huomattava, että uutta laitosta ei rakenneta hetkessä, ei usein edes muutamassa vuodessa, sillä se edellyttää useita erilaisia lupa- ja muita menettelyitä.

”Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan Suomelle on laadittu kansallinen biokaasuohjelma, jolla otetaan käyttöön biokaasun tuotantopotentiaali sekä kehitetään Suomen elinvoimaisuutta ja edistetään ilmastotavoitteisiin pääsyä. Biokaasuohjelma valmistui 28.1.2020. Biokaasuohjelma antaa 24 toimenpide-esitystä biokaasun potentiaalin valjastamiseksi. Biokaasuohjelman valmistelussa oli mukana laaja asiantuntijajoukko, mutta ohjelmatyö nojaa vahvasti hallitusohjelmassa annettuihin raameihin.”

”Useat biokaasulaitosinvestoinnit odottavat näiden toimenpiteiden selkeytymistä ja käyttöönottoa. Näillä päätöksillä myötävaikutettaisi myös useaan koronakriisin yhteydessä tärkeäksi havaitun asian edistymistä, kuten omavaraista ruoka- ja energiatuotantoa ja huoltovarmuutta, positiivisia työllisyys ja aluetaloudellisia vaikutuksia unohtamatta ilmasto- ja ympäristöhyötyjä.”

Aitosuomalaiset tiedusteli hankkeen valmistumisen aikataulua Työ- ja elinkeinoministeriöstä ja kertoo tästä tarkemmin, heti kun sieltä kiireiltään ennättävät vastaamaan.

Toivottavasti asia etenee joutuisasti hallituksessa, onhan energia yksi erittäin keskeinen tekijä ruokatuotannossa, ruoan jakelussa läpi koko logistiikkaketjun maatiloilta kaupan hyllyille. Energiaomavaraisuutemme ei ole kovinkaan korkea mikäli jotain odottamatonta tapahtuisi vaikkapa geopiliittisella kentällä. Suomi tuo esim huomattavan määrän energiatuotteita Venäjältä.

Globalisaation muokkaamat markkinat ovat kasvattaneet eri maiden välistä keskinäisriippuvuutta varsin paljon. Ehkä jopa hieman liikaa joiltain osin, kuten nyt koronan myötä on jo havaittu miten herkästi tuonti tärkeiden tuotteiden osalta on takkuanut mm. terveydenhoidon suojavarusteissa, mutta myös monenlaisisten varaosien ja laitteiden saatavuudessa on ollut viiveitä. Nämä aiheuttavat aina jotain; esimerkiksi jonkun työn viivästymistä tai hetkellistä pysähtymistä kokonaan.

Uuden ilmasto- ja energiastrategian valmistelu käynnistyy

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla käynnistetään Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian valmistelu. Strategia valmistellaan koordinoidusti keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kanssa, jota ympäristöministeriö koordinoi ja joka valmistelee taakanjakosektorin toimet. Strategian sisältö valmistuu kesällä 2021 ja annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.

Työ pohjaa hallitusohjelmaan, jonka mukaan strategiaa ja ilmastosuunnitelmaa päivitetään siten, että hiilineutraaliuden edellyttämä päästövähennystaso vuodelle 2030 saavutetaan. Ratkaisuja arvioidaan niiden vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta sekä alueelliset erot ja työllisyysvaikutukset huomioon ottaen.

Strategia sisältää mm. kaikki kasvihuonekaasupäästöt (päästökauppasektori ja taakanjakosektori) ja nielujen aikaansaamat poistumat (maankäyttösektori). Siinä ovat mukana myös EU:n energiaunionin viiden pilarin mukaiset tarkastelut (vähähiilisyys ml. uusiutuva energia, energiatehokkuus, energiamarkkinat, energiaturvallisuus sekä TKI-toimet), ilmastonmuutokseen sopeutuminen, energia- ja kasvihuonekaasutaseet sekä kattavat vaikutusarviot valitusta politiikkatoimen kokonaisuudesta (Sova, tasa-arvo, kansantalous, valtiontalous sekä sosiaaliset ja alueelliset vaikutukset).

Strategian skenaariot lasketaan EU:n hallintomallin raportointitavan mukaisesti vuoteen 2040 saakka. Päähuomio kiinnitetään EU:n vuodelle 2030 asettamien ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiseen ja hallitusohjelman hiilineutraalius 2035 -tavoitteeseen. Strategian valmistelussa otetaan huomioon vielä komissiolta kesällä 2021 tulevat säädösehdotukset vuoden 2030 tavoitteiden tiukentamisesta.

Strategiatyössä otetaan huomioon myös eri ministeriöissä tehtävä sektorikohtainen selvitystyö. Näitä ovat esimerkiksi toimialojen vähähiilisyystiekartat (TEM), Turvetyöryhmä (TEM), Rakentamisen hiilijalanjälkityö (YM), fossiilittoman liikenteen tiekartta (LVM) ja verotyöryhmät (VM).

Strategian valmisteluun asetetaan epävirallinen taustaryhmä, jossa on keskeisten ilmastoasioita käsittelevien ministeriöiden edustus. Työstä järjestetään sidosryhmien kick off -tilaisuus kesän jälkeen.

HIISI-selvitys tuottaa tutkittua tietoa strategian valmistelun tueksi

Strategiatyön tueksi käynnistetään VN TEAS -taustaselvitys. Sen koordinaattorina toimii Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy partnereinaan Suomen ympäristökeskus (Syke), Luonnonvarakeskus (Luke), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Pellervon taloustutkimus (PTT). Selvityksen ohjausryhmä piti tutkijoiden kanssa ensimmäisen kokouksen 29.4.2020.

Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) -hanke palvelee tutkimus- ja selvitystarpeita sekä ilmasto- ja energiastrategian että keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelussa. Hanke tuottaa myös tarvittavia tieteellisiä tietoja ja analyyseja, joita hyödynnetään EU:n hallintomalliasetuksen mukaisessa raportoinnissa (ns. edistymisraportit) ja EU:lle toimitettavan kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman päivityksessä.

Hanke tuottaa sekä laskennallisia että laadullisia analyysejä uusien ilmasto- ja energiapoliittisten toimien vaikutuksista eri päästösektoreille, toimialoille, ihmisille, ympäristölle ja luonnolle. Uusien politiikka- ja muiden ohjauskeinojen tavoitteena on varmistaa oikeudenmukainen ja kestävä siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2035 mennessä.

Hanke pyrkii osallistamaan mahdollisimman laajasti eri sidosryhmiä ja kansalaisia sekä viestimään monipuolisesti hankkeen tuloksista ja analyyseistä ja siten lisätä ymmärrystä ja hyväksyttävyyttä eri toimijoiden ja kansalaisten keskuudessa uusille ilmasto- ja energiapoliittisille toimille.

Valtioneuvosto

Metsähallitukselle uudet omistajapoliittiset linjaukset

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi tänään Metsähallitukselle uudet omistajapoliittiset linjaukset vuosille 2020–2024. Uudet linjaukset perustuvat toimintaympäristön muutoksiin sekä hallitusohjelman tavoitteisiin, joista keskeisiä ovat hiilineutraaliustavoite 2035 ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen sekä kestävän metsätalouden harjoittaminen.

Uusissa linjauksissa sovitetaan yhä vahvemmin yhteen maankäytön eri muodot sekä kestävän metsätalouden, puun saatavuuden, luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön ja ilmastopolitiikan tavoitteet.

Metsähallitukselle asetetaan lisäksi nyt ensimmäistä kertaa hiilinielujen ja -varastojen kasvutavoite, joka koskee sekä liiketoiminnan että luontopalveluiden hallinnassa olevia alueita. Liiketoiminnan piiriin kuuluvissa monikäyttömetsissä tavoitteena on kasvattaa suunnitelmakaudella tehtävillä toimenpiteillä hiilinielua vähintään kymmenellä prosentilla ennen vuotta 2035. Toimet myös vahvistavat nielua jo kauden aikana.

Käytännössä muutokset merkitsevät sitä, että Metsähallituksen metsätaloudessa panostetaan vahvasti aktiiviseen luonnonhoitoon, ilmastokestävyyteen sekä virkistyskäytön huomiointiin. Näiden toimenpiteiden rinnalla metsäbiotalouden raaka-ainehuolto ja sen myönteiset aluetaloudelliset ja työllisyysvaikutukset on mahdollista toteuttaa alueellisten luonnonvarasuunnitelmien mukaisesti.

Tuloutusvaatimusta valtiolle kevennetään

Esimerkkejä sovituista uusista toimista ovat muutokset turvemaiden käsittelyssä, metsien kasvun lisäys lannoituksen ja jalostetun taimiaineksen avulla sekä uusi luonnonhoitotoimenpiteiden ohjelma. Ohjelma pitää sisällään muun muassa lehtojen ja paahdeympäristöjen luonnonhoitoa, soiden ennallistamista, tulen käytön lisäämistä sekä purojen kunnostusta ja kalojen vaellusesteiden poistamista.

Peitteellisen metsänkasvatuksen osuutta nostetaan 15 prosentista 25 prosenttiin uudistusluonteisista hakkuista. Lisäystä kohdennetaan erityisesti turvemaille ja virkistyskäytön kannalta tärkeille kohteille. Myös poronhoidon ja saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset huomioidaan linjauksissa.

Edellä mainitut toimenpiteet aiheuttavat lisäkustannuksia ja pienentävät jonkin verran hakkuumääriä. Tämä otetaan huomioon Metsähallituksen tulostavoitetta asetettaessa. Uusi sijoitetun pääoman tuottotavoite 4,4 prosenttia vastaa noin 114 miljoonan euron vuotuista tuloutusta valtiolle suunnittelukauden lopussa. Summa on noin 18 miljoonaa euroa pienempi kuin se olisi ollut tilanteessa, jossa toimintaa olisi jatkettu aiempien linjausten mukaisesti.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä uskoo linjauksen sovittavan hyvin yhteen valtion metsien hoitoon ja käyttöön liittyvät eri tavoitteet.

– Metsähallituksen toiminnassa korostuvat kestävyyden kaikki ulottuvuudet. Nyt hyväksytyssä linjauksessa lähtökohtana on, että voimme tehdä metsissämme useita asioita yhtä aikaa: harjoittaa metsätaloutta, vahvistaa luontoarvoja, metsästää, kalastaa ja liikkua luonnossa sekä sitoa hiiltä. Metsähallitus vastaa osaltaan teollisuuden puuntarpeesta ja edistää työllisyyttä ja aluetaloutta metsäalan arvoketjussa. Linjauksessa on huomioitu vahvasti myös eräharrastukset ja luontomatkailu valtion mailla.

Tulostavoitteeseen tehdyt muutokset tarkoittavat suunnittelukaudella noin 50 miljoonan euron lisäpanostusta aktiiviseen metsän- ja luonnonhoitoon ja eri tavoitteiden yhteensovittamiseen.

Luontoarvot turvataan – myös virkistyskäyttö ja erätalous hyötyvät uusista linjauksista

Luonnonsuojelualueiden osalta tehostetaan toimia lajien ja luontotyyppien uhanalaistumiskehityksen pysäyttämiseksi ja parannetaan elinympäristöjen tilaa luonnonsuojelualueilla muun muassa toteuttamalla Helmi-elinympäristöohjelman laajamittaisia ennallistamis- ja kunnostustöitä. Luonnonsuojelualueiden ja muiden virkistyskäyttöön varattujen alueiden luontoarvot turvataan. Samalla vähennetään suunnitelmallisesti reittien sekä opastuspalveluiden korjausvelkaa.

– Ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen hillitseminen ovat aikamme suurimpia haasteita. Olen tyytyväinen, että uusien linjausten mukaan Metsähallitus osaltaan tekee yhä vahvemmin töitä kestävyyskriisin ratkaisemiseksi. Metsähallitus tukee tavoitetta, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen sekä ylläpitää ja kehittää luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä. Valtion maita hoidetaan ja käytetään niin, että ne toimivat lisääntyviä hiilinieluina ja hiilivarastoina lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Metsähallituksen maita koskevassa kaavoituksessa ja kiinteistökehityksessä otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaishyöty, kuten uusiutuvan energian käytön edistäminen ja toimintaedellytysten luominen matkailu- ja muiden toimialojen yrityksille.

Valtion alueiden matkailu- ja virkistyskäytön kehittämisen tavoitteena on hyvinvointivaikutusten lisäämisen, paikallisen yrittäjyyden kannustamisen ja vapaa- ajankalastuksen ja metsästysharrastuksen edellytyksistä huolehtiminen. Tavoitteena on myös edistää riista- ja kalakantojen elinvoimaisuutta, tuottavuutta ja monimuotoisuutta sekä valtion vesialueilla tapahtuvaa kotimaista kalankasvatusta.

Valtioneuvosto

Metsien tuhkalannoituksen tuki laajenee, valtioneuvosto hyväksyi asetusmuutoksen

Valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen, joka mahdollistaa sen, että metsien tuhkalannoitukseen voidaan 1.5.2020 alkaen myöntää tukea entistä useammille hankkeille. Tuhkalannoituksen kasvattaminen perustuu Vuosaaren ilmastokokouksessa tehtyyn hallituksen linjaukseen metsien hiilinielun vahvistamisesta.

Hallitus linjasi Vuosaaren ilmastokokouksessa helmikuussa, että maankäyttösektorin hiilinielua halutaan kasvattaa erityisesti metsien kasvua lisäämällä. Yhdeksi keinoksi tavoitteen saavuttamiseksi hallitus linjasi tuhkalannoituksen edistämisen.

– Hiilensidontaa voidaan lisätä tuntuvasti metsien kasvua vahvistamalla. Siksi laajennamme tuhkalannoituksen tukea määräajaksi. Metsänomistajien kannattaa tarttua mahdollisuuteen ripeästi, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Tavoitteena on kolminkertaistaa tuhkalannoituksen määrä 30 000 hehtaariin vuodessa. Asetus laajentaa tuhkalannoituksen tukea, koska tuen myöntämisen edellytyksistä poistuu vaatimus puuston ravinne-epätasapainon osoittamisesta.

Tarkoituksena on, että tukiperusteet säilyvät nyt hyväksytyssä muodossa Kemera-tukijärjestelmän loppuun asti. Kuluvan vuoden loppuun voimassa olevalle Kemera-järjestelmälle suunnitellaan parhaillaan vähintään vuoden mittaista jatkoaikaa Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) ja valtiontukiuudistusten viivästymisen vuoksi.

Tuhkalannoitus vähentää tarvetta kunnostusojituksille

Tuhkalannoitus sopii erityisesti turvemaille ja siitä on monia hyötyjä metsien hoidon, ympäristön ja ilmaston kannalta. Tuhkan käyttö vähentää tarvetta ojien kunnostukseen ja parantaa turvemaiden vesitasapainoa lisäämällä puuston kasvua ja haihdutuskykyä. Oikein kohdennetulla tuhkalannoituksella voidaan siten edistää myös metsätalouden vesiensuojelua.

Tuhkalannoituksen kasvua lisäävä vaikutus voi näkyä suometsissä useiden vuosikymmenten ajan. Hyvin kasvavat suopuustot sitovat hiiltä ja hillitsevät näin osaltaan ilmastonmuutosta. Tuhkan käyttö lannoitteena edistää myös kiertotaloudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kaatopaikoille vietävän tuhka-aineksen määrä vähenee, kun metsän lannoitukseen kelpaava tuhka saadaan hyötykäyttöön.

Tuhkalannoituksen edistäminen on osa laajaa maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltavaa maankäyttösektorin ilmastotoimien kokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maankäyttösektorin päästöjä sekä ylläpitämään ja vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja.

Valtioneuvosto

Suomeen avataan uusi hotelliketju – Hyönteishotellit2020-kampanja surahtaa käyntiin

1.4.2020 käynnistyvä Hyönteishotellit2020-kampanja kannustaa suomalaisia pystyttämään hyönteishotelleja omistamilleen pihoille, parvekkeille ja poluille. Kampanja on osa YK:n kansainvälistä kasvinterveysvuotta, ja sen taustalla on huoli maailmanlaajuisesta hyönteiskadosta: ilman sopivia majapaikkoja koloissa pesivät pölyttäjät eivät selviydy eivätkä lisäänny, jolloin ruokakasvit katoavat.

Uhkaavan hyönteiskadon takia hotelleille riittää kysyntää hyönteisten maailmassa enemmän kuin koskaan. Ilmastonmuutos ja kaupungistuminen ovat kaventaneet pölyttäjähyönteisten luontaista elintilaa, joten hyönteiset kaipaavat ihmisten apua majapaikan löytämiseksi. Jos sopivia pesäkoloja ei löydy, hyönteiskato voi johtaa ruokakriisiin.

”Ihmisten rakentamia keinopesiä eli hyönteishotelleja tarvitaan, koska pölyttäjähyönteisten luontaiset elinpaikat käyvät vuosi vuodelta harvinaisemmiksi. Jos nämä pörriäiset eivät löydä pesimiskoloja, pölyttäjäkanta vähenee uhkaavasti. Jos meillä ei ole pölyttäjiä, lautasiltamme katoavat pian tutut marjat ja muut ruokakasvit”, kertoo maa- ja metsätalousministerin kansliapäällikkö Jaana HusuKallio.

Osana YK:n kansainvälistä kasvinterveysvuotta maa- ja metsätalousministeriö kumppaneineen käynnistää Hyönteishotellit2020-kampanjan. Kampanjan tarkoituksena on kannustaa suomalaisia nikkaroimaan hyönteishotelleja omaan lähiympäristöönsä.

Valtioneuvosto