Henkilökuvassa Miki Sileoni

Nykyinen rikoslainsäädäntö laahaa jäljessä etenkin lasten ja nuorten oikeusturvan osalta. Rangaistukset ovat huomattavan lieviä suhteessa tehtyihin rikoksiin ja grooming puuttuu rikoslaista kokonaan. Ilmiönä grooming ei ole mikään uusi rikostyyppi Suomessa. Sen kaltaista hyväksikäyttöä on esiintynyt jo ennen esim. otsikoihin noussutta Oulun järkyttävää rikosvyyhtiä.

Kansalaisaktivisti Miki Sileoni päätti tehdä asialle jotain ja ryhtyi lasten oikeusturvaa parantavan kansalaisaloitteen puuhamieheksi ja päättimme kysyä hieman tarkemmin mikä sai hänet ryhtymään tuumasta toimeen.

Miten näet yhteyskunnan muuttuneen turvallisuustilanteen lasten turvallisuuden näkökulmasta?

“Kun lähestyy viittäkymmentä ikävuotta on aika pitkältä ajalta perspektiiviä ja voi vertailla nykytilannetta omaan lapsuuteen ja nuoruuteen joka ajoittui 70- ja 80-luvulle. Ei silloinkaan missään pumpulissa eletty ja tietenkin tuona aikana olivat ne samat elementit olemassa kuin nykyäänkin. Ryösteleviä nuorisojengejä, väkivaltaa ja lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa.

Osin nykyään on menty jopa parempaan suuntaan. Pusikoissa tai uimaloiden aitojen toisella puolella itseään lapsille paljastelijat käytännössä ennen vain vietiin päiväksi putkaan ja seuraavana päivänä nämä olivat vapaalla jalalla ilman seuraamuksia. Nykyään näille jopa pyritään saamaan jonkin asteisia rangaistuksia. Toki sana “rangaistus” on tässä kohdin jopa sarkastinen sillä lapsiin kohdistuvat pienet tuomiot ovat rankasti ihmisten oikeustajun vastasia.

Myös lasten kurittaminen on nähdäkseni vähentynyt. Siinä suhteessa olemme myös menneet eteenpäin sillä lasten oikeus fyysiseen koskemattomuuteen ei saa olla vähempiarvoinen kuin aikuisen. Mitä tulee negatiiviseen kehitykseen niin yksi käännekohta oli 90-luku, jolloin Afrikan sarven alueelta suuntautui maahanmuuttoa Suomeen. Katuväkivalta raa’istui ja ennen raukkamaisina ja häpeällisinä pidetyistä teoista tuli ns. uusi normaali, tänne tulevien noudattaessaan omalle kulttuurilleen ominaista väkivaltaisempaa toiminta tapaa.

Seksuaalirikokset, joita tietenkin on aiemminkin meillä ollut ovat tekomuodoissaan raa’istuneet ja ennen täällä lähes tuntemattomat seksuaalirikosten muodot, kuten lasten joukkoraiskaamiset ja niin sanotut puskaraiskaukset ovat tulleet mukaan rikos-skaalaan. Yksi teon muoto on kuitenkin laajuudessaan ehkä jopa ylitse muiden nuorten ja lasten kohdalla ja se on sosiaalisen median kautta tapahtuva hyväksikäyttö ja houkuttelu. Tällaista ei tietenkään ollut vielä parikymmentä vuotta sitten. Jos katsoo viime aikojen järkyttäviä hyväksikäyttötapauksia jotka ovat kohdistyneet lapsiin niin lähes joka tapauksessa ensimmäinen kontakti lapsen ja häntä hyväksikäyttäneen aikuisen välillä on tapahtunut sosiaalisen median välityksellä.”

Onko sinulla lapsia?

“Kyllä, kaksi. Tyttö ja poika.”

Miksi päädyit tekemään sen kansalaisaloitteen?

“En osaa tarkalleen sanoa mistä sain alkuperäisen idean. Asia on mielessäni hautunut jossain määrin jo usean vuoden ajan. Itse heräsin asiaan suuremmassa määrin noin kolme vuotta sitten kuin todistin tilannetta jossa keski-ikäiset ulkomaalaistaustaiset miehet hyvin selkeästi pyrkivät n. 12-14 vuotiaiden tyttöjen kanssa keskusteluyhteyteen tilanteessa jossa miesten motiivit olivat selkeästi seksuaaliset.

Tähän aikaan myös Britanniasta kantautui grooming- jengien teoista järkyttäviä uutisia. Käytännössä odotin että joku politiikko, puolue tai edes media ottaisi asian esille. Lopulta huomasin että asia ei vaan etene missään muodossa eikä millään tasolla, joten en nähnyt muuta ratkaisua kuin itse lähteä tätä viemään eteenpäin. Tietysti myös viimeaikaiset julkisuudessa esiintyneet tapaukset ovat vaikuttaneet siihen, että katsoin asioiden menneen siihen pisteeseen että jotain on tehtävä.”

Minkälaiset terveiset haluaisit lähettää lainsäätäjille, siis kansanedustajille?

“Vähemmän puoluepolitikointia ja enemmän yhteisten asioiden ajamista.
Lasten- ja nuorten hyvinvointi on yksi tärkeimmistä mitä päättäjien on säilytettävä ja suojeltava. Uskon että tämä aloite on sellainen, jota jokainen puolueesta riippumatta voi kannattaa. Sen tarkoitus on parantaa lasten oikeusturvaa ja lisätä viranomaisten mahdollisuutta puuttua tilanteeseen jo ennen kuin pahin on tapahtunut.

Tällä hetkellä poliisi, ja ennen kaikkea lasten vanhemmat ovat tilanteessa jossa eivät voi tehdä asioiden kululle mitään ennen kuin tilanne on jo eskaloitunut hyväksikäyttöön tai raiskaukseen. Tähän on tultava muutos ja olemmekin saaneet jo viranomaisilta sekä lastensuojeluun liittyviltä tahoilta positiivista palautetta aloitteelle. Asia on nyt teidän käsissänne.”

Aitosuomalaiset kiittää Miki Sileonia haastattelusta.

Kansalaisaloite lasten rikosturvan parantamiseksi.

Lapsilla on oikeus turvalliseen lapsuuteen ilman aikuisten ongelmia

Yhteiskunnallista keskustelua seuratessa nousee väistämättä tuon tuostakin mieleen, että yritetäänkö lapset ottaa mukaan välineeksi käynnissä olevaan poliittiseen valtataisteluun? Retoriikka käy koko aika lasten oikeuksien puolesta, mutta onko se tärkein niistä unohtunut? Se turvallinen lapsuus ilman aikuisten huolia.

Ympäristöministeriö julkaisi 11.11.2019 kansalaisille suunnatun kyselyn koskien ilmastolain uudistusta.

Kysely ilmastolain uudistuksesta löytyy täältä.

Testin lopussa kysytään vastaajilta muutamia henkilökohtaisia kysymyksiä, joihin voi halutessaan vastata. Yksi näistä on ikä, joka on “haarukoitu” 0-6 vuotta, 7-17 vuotta alkaen ja ylöspäin.

Lasten oikeuksista todetaan yleisesti, että lapsella on oikeus olla lapsi ja, että lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia.

Suomessa lapsien ja nuorten oikeuksista poliittisella kentällä huolehtii lapsiasiavaltuutettu. Hän toimii yhteiskuntapoliittisena vaikuttajana vieden lapsia koskevia asioita eteenpäin päättäjille tehtävänään edistää yhdessä muiden samankaltaisten toimijoiden kanssa lapsen edun ja oikeuksien toteutumista yhteiskunnassa.

Lapsilla itselläänkin on luonnollisesti oikeus osallistua ja kertoa mielipiteitään kaikenlaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun liittyvissä asioissa oma ikään liittyvä kehityksen taso huomioiden. Lukutaidoton pikku taapero (0-6 vuotias) tuskin on oikea kohderyhmä lakimuutosta koskevassa kyselyssä.

Vuonna 2018 teetettiin kysely ilmastonmuutoksesta 15-29 vuotiaille nuorille nimeltä Nuorisobarometri. Kyselyllä haluttiin kartoittaa kuinka huolissaan nuoret ovat omasta tulevaisuudestaan.

Lapsilla ja nuorilla on myös oikeus puhtaaseen ja elinkelpoiseen ympäristöön. Kyselyssä kävi ilmi, että huoli elinkelpoisesta maapallosta nuorten joukossa on selvässä kasvussa. Vastuun ottaminen ja toimiin ryhtyminen on kuulunut perinteisesti aikuisille ja päättäjille. Mikä yhteiskunnassa on pielessä, kun alaikäiset nuoret kuten esim. Greta Thunberg joutuvat osoittamaan päättäjille mieltään elinkelpoisen ympäristön puolesta taistellessaan näin oikeudestaan hyvään ja turvattuun tulevaisuuteen? Samaahan on tehty jo sukupolvien ajan mm. lukuisien huolestuneiden luonnonsuojelijoiden toimesta.

 

 

Nuorten Ystävät järjestää seminaarin Oulussa 6.11.2019

Melkein puolet Oulun peruskoulun yläluokkalaisista nuorista on sitä mieltä, että huumeiden hankkiminen on Oulussa helppoa (Kouluterveyskysely 2019). Kaikkea kamaa saa myös lastensuojelulaitokseen. Sen hinta vain on kovempi, koska toimitus on hieman haastavampaa. Miten auttaa päihdekoukkuun kiinni jääneitä lapsia ja nuoria? Auttaako pakko ja rajat vai ovatko ne aina rangaistus, joka tekee avun hakemisen vaikeaksi?

Viime keväänä järjestetyissä Pulinaa päihteistä -minifoorumeissa puhuttiin sijais- ja jälkihuollossa olevien nuorten kanssa kamasta, viinasta, pilvestä ja katupaskasta, rajoista, pakoista, avusta ja tuesta. Pulinaa päihteistä -seminaarissa sukelletaan päihdemaailmaan nuorten kokemusten, luentojen ja työpajojen kautta.

Seminaari on tarkoitettu kaikille lasten ja nuorten kanssa lastensuojelussa työskenteleville, päättäjille, nuorille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Paikka: Wegelius-Sali ODL, Albertinkatu 16 Oulu
Aika: 6.11.2019 klo 9-15

Nuorten Ystävät