KHO on antanut lausunnon hallituksen sote-uudistuksen lakipaketin ongelmakohdista

Kuntalehti kertoi, että korkein hallinto-oikeus on käynyt läpi hallituksessa työn alla olevan soteuudistuksen lakipaketin ja löytänyt siitä erinäisiä ongelmallisia asioita. Vielä siis löytyy viilattavaa ennen kuin tämä saadaan kunnialla maaliin.

”KHO tarttui odotetusti lausunnossaan ns. voimaanpanolain sisältämiin sote-sopimusten siirtoon ja mitätöintiin. Voimaanpanolakiehdotuksen 28 §:ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankkimisesta tehtyjen sopimusten mitättömyydestä. Jos kunnalta tai kuntayhtymältä maakunnan vastuulle siirtyvää sopimusta ei voida muuttaa lainmukaiseksi, sopimus olisi sote-uudistuksen myötä kokonaan mitätön.”

”Korkein hallinto-oikeus antoikin ministeriölle kotiläksyjä ennen lain viemistä eduskuntaan, jotta Suomeen saadaan toimiva sote-laki. Näin erityisesti hankintalain ja sopimusten mitättömyyden osalta.”

”-Korkein hallinto-oikeus katsoo, että ehdotukseen sisältyy merkittävää oikeudellista epävarmuutta ja epäselvyyttä, jonka jääminen ratkaistavaksi vasta tuomioistuinprosesseissa olisi epätyydyttävää. Jatkovalmistelussa olisi huolellisesti arvioitava sääntelyn eri vaiheisiin sisältyviä oikeussuojateitä, jotta vältetään oikeudellista epävarmuutta ja mahdollistetaan asioiden nopea ratkaiseminen toimivaltaisissa tuomioistuimissa.”

Kuntalehti

Kisa ensi kevään kuntavaalimenestyksestä on alkanut – Onko äänestäjien syytä olla huolissaan

Se mitä harva äänestäjä tulee ajatelleeksi on, että tulevat kunnanvaltuutetut ovat kunnissa ne henkilöt, jotka istuvat kunkin kunnan rahakirstun päällä. He siis päättävät mihin kuntien varat viimekädessä käytetään. Heidän tulee kyetä arvioimaan ja priorisoimaan erittäin haastavassa talouden tilanteessa mitä pakollisia hankkeita käynnistetään, riittääkö saadut verotulot vai joudutaanko ottamaan lainaa. Tätä heidän oikeutta päättä kutsutaan myös kuntapolitiikaksi.

Kunnissa liikkuu iso raha, koska kunnat työllistävät valtavan määrän ihmisiä. Kaikki toimeliaisuus on kunnissa, siellä missä me ihmisetkin olemme. Meidän yhteisistä asioista kunnissa päättävät viimekädessä budjettivaltaa käyttävät valtuutetut. Viime aikojen julkista keskustelua seuranneena monista ihmisistä alkaa tuntumaan aika huolestuttavalta, kun pitäisi sitten tulevissa kuntavaaleissa osata valita aidosti pätevä ja mieluisa ehdokas. Sote-uudistuskin on taas myös tapetilla monen muun haasteen lisäksi.

Alkaa monia äänestäjiä jo hieman myös mietityttää tulevat kuntavaalit, että mitä kaikkea oikein onkaan tulossa ja millä hintalapulla? Siksi Aitosuomalaiset päätti kysyä Suomen Kuntaliitolta vähän tarkemmin näistä asioista, kun monet asiat näyttävät ruohonjuuritasolta tarkasteltuina jo hieman huolta herättäviltä. Rahoitusalan eritysasiantuntija Jari Vaine Suomen Kuntaliitosta vastasi Aitosuomalaisten esittämiin kysymyksiin, jotka aiheen tiimoilta mietityttää.

Miten asia oikein on kun tuntuu, että ehdokkaita on niin monen tasoissa ja tehdyt päätökset tuntuvat välillä varsin lyhytnäköisiltä. – Onko meillä kunnissa kansalaisten joukossa riittävästi kiinnostusta asettua ehdolle ja sitä aitoa osaamista kuntapolitiikkaan? Vai riittääkö pelkkä into lähteä mukaan? Voiko homman oppia matkan varrella? Eihän monenlaisia suuria päätöksiä varmaankaan ihan ”pystymetsästä” tuleva halukas idealisti välttämättä olleenkaan osaa hahmottaa, että mistä oikein ollaankaan tekemässä niitä päätöksiä?

”Valtuutetut joutuvat ottamaan kantaa monenlaisiin asioihin, eivätkä kaikki voi hallita kaikkea. On myös muistettava, että ympäröivä maailmakin muuttuu koko ajan, joka entisestään lisää vaatimuksia. Joissakin paikoissa on ollut hankalaa ylipäänsä saada ehdokkaita valtuutetuiksi. Mutta matkan varrella voi varmasti oppia ja oppia voi kertyä siitäkin, että monet valtuutetut ovat myös kansanedustajia. Toisaalta julkisuudessa on keskusteltu siitä, onko tällainen asetelma päätöksenteon kannalta hyvä. Mutta jos maakunnat toteutuvat, myös niiden maakuntavaltuustoihin tarvitaan edustajat. Osaamistarpeet siis kasvavat edelleen – onko mahdollista saada eri henkilöitä eri paikkoihin?”

Mihin kaikkeen valtuutetut oikein osallistuvat päätöksenteossa siellä kunnissa?

”Kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden (siis myös valtuutetut) tehtävistä säädetään kuntalaissa. Valtuuston tehtäviin kuuluu päättäminen esimerkiksi kuntastrategiasta, talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta, liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista, palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista, takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta ja tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta.”

Minkälaisia asioita voi seuraavalla valtuustokaudella tulla uusille valtuutetuille sitten päätettäväksi, jotka koskettavat meitä kaikkia kuntalaista jollain tavalla?

”Jos tarkoitetaan kaikille kunnille – eli siis myös kaikille kuntalaisille – yhteisiä asioita, niitä ei yleensäkään ole kovin monia. Tämä johtuu jo kuntien erilaisuudesta, joka on monissa ratkaistavissa asioissa taustalla.”

”Tällä valtuustokaudella ainakin soteuudistus toteutuessaan vaikuttaa tavalla tai toisella kaikkiin kuntiin. Lisäksi kuntatalouden jo ilmenneet (esim. väestökehitys, ikääntyminen, palveluverkon tarpeet jne) ja näköpiirissä olevat (ainakin koronan vaikutukset, ilmastotyön ja kestävän kehityksen edistäminen ym.) haasteet ovat koko kuntakentälle yhteisiä, vaikkakin konkretiassa ja euromäärissä kunnat siis ovat erilaisia. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että jokaisessa kunnassa joudutaan entistä tarkemmin ottamaan kantaa millä tarvittavia toimenpiteitä rahoitetaan ja mihin rahat riittävät. Vastaus kumpaankin kysymykseen on kuntakohtainen.”

Perussuomalaiset uhoavat kaatavansa sote-uudistuksen tulevalla vaalivoitolla kunnissa

Puoluekenttä on julkisuudessa jo ruvennut haastamaan kilpakumppaneitaan monenlaisin sanankääntein, ja uhoa tulevasta voitosta on jo ilmassa. Myös ruohonjuuritason sitoutumattomat uudet tulokkaat haaveilevat pääsystä mukaan kisaan. Äänestäjän näkökulmasta tilanne onkin varsin haastava: Ruohinjuuritason ehdokkaista tuskin isommin kukaan edes kuulee, koska isommat saavat jo nyt kaiken näkyvyyden julkisuudessa. Monet äänestäjät toivovat kuitenkin todellista muutosta iänikuisen suhmuroinnin tilalle.

Sote-uudistusta siis leivotaan kiireellä maaliin myös nykyisen hallituksen toimesta ja vissiin yhtä ristiriitaisella vastaanotolla kuntatasolla kuin edellisen hallituskauden vastaavalla yrityksellä saada aikaiseksi se paljon puhuttu sote- ja maakuntauudistus maahan. Lisäksi tiedetään yleisesti kuntien huonosta talouden tilanteesta ja monista rahaa nielevästä tulevista uusista kunnille maksettaviksi lankeavista hankkeista ja uudistuksista. Kyse on usein suurista, hintavista ja monimutkaisista kokonaisuuksista, joita sitten tulee tulevien kunnanvaltuutettujen päätettäviksi.

Mutta taustalla lymyää myös se iänikuinen valtataistelu vanhojen suurten puolueiden välillä. Ja tätä Perussuomalaiset näkyvät nyt lähtevän haastamaan varsin rohkealla ulostulolla.

Suomen Uutiset kertoi, että:
”Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroosin mielestä Marinin sote-uudistus näyttäisi olevan ainoa keskustan esillä pitämä asia, jonka se voisi puolueena saada läpi.

– Se ei edistä puolueen äänestäjien etua, mutta keskusta haaveilee uudistuksen tuovan sille valtapoliittista painoarvoa ja taloudellista hyötyä. Tähän kulmaan sisältyy myös avain siihen, miten tämä turha uudistus saadaan torpattua.

Grönroosin mielestä perussuomalaisten kuntavaalivoitto on keino saada esitys pysähtymään.

– Jos perussuomalaiset ottavat vallan kunnissa, niin hallituksella ei ole enää kiinnostusta luoda uutta hallintohimmeliä poliittiseksi hillotolpaksi, jos sen edustajat eivät pääse siitä itse nauttimaan.”

Kylläpä Keskusta nyt sai kyytiä Perussuomalaisilta. Ja onhan se tapa tämäkin kaataa sote- ja maakuntauudistus. – Nimeämmekin tämän ”Ruhonjuuritason jytkyksi” mikäli äänestäjät intoutuvat ottamaan haasteen vastaan tämän hyvinkin omaperäiseen ja kansanomaisen viritelmään muodossa.

Mielenkiintoisinta tässä on se, että peli on auki ja kaikki todellakin on mahdollista.

Voiko kunnat mennä konkurssiin?

Kesän kestoaiheita julkisuudessa ovat olleet valtion velkaantuminen, koronan nimissä tehtyä talouden elvytystä, sekä tulevat yhteisvastuut Euroopan vakausmekanismin osalta. Keskusteluissa on vilissyt miljardeja sinne ja tänne tuon tuostakin. Hallitus kuittasi Suomelle jo kymmeniä miljoonia lisää velkaa keväällä suomalaisyritysten pelastamiseksi ja tämän päälle on ehditty kaavailemaan paljon velkamiljardeja lisää. Tästä keskustelusta puuttuu kuitenkin kokonaan kuntien oma velkapotti. Sekin voi olla miljardeja. Onhan monet kunnat rutisseet, että tiukkaa alkaa olemaan jo nyt.

Valtionosuuksia on leikattu, koronakevään poikkeusjärjestelyt tekivät varmaan oman lovensa budjettiin, opettajiakin joudutaan säästösyistä lomauttamaan ja seuraavat kuntavaalit lähestyvät hiljalleen. Kyllä pistää äänestäjää miettimään jo nyt, että minkälaisilla laskutaidoilla varustettua ehdolle asettuvalle henkilölle uskaltaa antaa äänensä.

Minkähän suuruisesta velkapotista mahtaakaan olla kyse? Onhan kunnilla kuitenkin paljon velvoitteita huolehti kuntalaistensa hyvinvoinnista. Perusoikeudet on kuitenkin turvattava kaikille. Aitosuomalaiset päätti kääntyä Suomen Kuntaliiton puoleen kysymysnivaskan kera, että saisi hieman selvyyttä asiaan. Sieltä rahoitusalan eritysasiantuntija Jari Vaine valotti Aitosuomalaisille kuntien taloudellista tilannetta varsin kattavasti.

Miten kuntien taloutta rahoitetaan ja paljonko siihen suurinpiirtein menee vuodessa?

– verotulot (kunnallisvero, kiinteistövero, osuus yhteisöverosta – näiden jakauma vaihtelee kunnittain), valtionosuudet (jotka siis myös ovat kerättyjä veroja (valtio) kansalaisilta!), maksutulot, myyntitulot ja näiden lisäksi sitten velanotto.

Näistä ensimmäisessä kuvassa on menojen ja tulojen jakauma, verotulojen ja valtionosuuksien rooli näkyy parhaiten alla olevassa nuolikuvassa.

Kuinka paljon kunnilla on velkaa tällä hetkellä ja miksi? Tuliko koronakevään poikkeusjärjestelyistä kuinka iso lisälasku kunnille?

– Kuntien velka voidaan jakaa organisaation mukaan: peruskunta, kunnan yhtiöt sekä kuntayhtymät (=kuntien yhteistoimintaorganisaatiot, mm. sairaanhoitopiirit ja ammatillinen koulutus). Vuoden 2019 lopussa peruskuntien velka oli 18,4 miljardia euroa, yhtiöiden 17,2 miljardia euroa ja kuntayhtymien 3,5 miljardia euroa, siis yhteensä 39,1 miljardia euroa. Käytännössä kaikki velka menee investointeihin. Viimeisten 20 vuoden aikana lainakannan vuotuisesta kasvusta noin 5 % eli koko ajalta noin 750 miljoonaa euroa on otettu päivittäisten menojen hoitamiseen eli ns. syömävelkaa. Kuntatodistuksia (jotka sisältyvät em. kokonaismäärään) käytetään maksuvalmiuden hoitamiseen ja niiden kuukausittainen kanta liikkuu 2-2,5 miljardin euron tasolla.

Miten velkaa hoidetaan? Voiko meneillään oleva talouden taantuma heikentää kuntien takaisinmaksukykyä? Miten silloin selvitään, jos on velkaa pankeille? Voiko silloin yksittäisellä kunnalla olla huonolla tuurilla edessä konkurssi?

– Väestökehityksen, palvelutarpeiden, palveluverkon ja em. tulojen arviointi useita vuosia eteenpäin. Pitkälti velanhoito riippuu verotulojen kehityksestä sekä miten investointeja ja palveluja kyetään suunnittelemaan ja priorisoimaan. Velkaa voidaan uudistaa, mutta tilanteen mukaan on tarkkailtava voiko velan määrä kasvaa.

Kunta ei voi mennä konkurssiin (kunta on ”konkurssikelvoton”, konkurssilaki 3§ 2mom). Sen sijaan kunta voi tiettyjen kriteerien täyttyessä (näistä velka on vain yksi eikä yksin ratkaiseva) joutua ns. kriisikuntamenettelyyn, jossa Valtiovarainministeriön johdolla etsitään ratkaisu taloudellisista ongelmista selviämiseksi. Mikäli ratkaisua ei löydy, lopputulemana on liitos toiseen kuntaan.

Kunnat investoivat paljon alueidensa kehittämiseen. Samalla on monenlaista korjausvelkaa. Rahaa palaa tähänkin, mutta samalla se luo uusia työpaikkoja. Hallitus kertoi keväällä mm. niistä uusista MAL-hankkeista ja listalla oli paljon erilaisia investointeja vaativia asioita. Oli pyörätietä, tunnin junaa ja paljon muutakin suunnitteilla.

On investointeja jotka liittyvät palveluverkkoon ja joita ei voi lykätä ikuisesti, jotta kunta voi hoitaa palvelutehtäväänsä. Toisaalta on investointeja kansalliseen tai alueelliseen infraan joka vaikuttaa koko maan tai alueen elinvoimaan ja tulevaisuuden menestymiseen.

On todennäköistä, että tulevaisuudessa joudutaan pohtimaan, kuka tekee, mitä ja missä. Onko enemmän yhteistyötä kuntien kesken palvelujen järjestämisessä, onko kuntia, joilla on eri tehtäviä kuin toisilla, onko meillä mahdollisesti vähemmän, mutta suurempia kuntia. Jo ennestään heikkoon kuntatalouden tilanteeseen osunut koronaepidemia voi aikaistaa näiden asioiden pohtimista ja tärkeyttä.

Oheisista kuvista kuitenkin näkee, kuinka merkittäviä kuntien investoinnit ovat olleet koko maan ja yhteiskunnan kannalta – varsinkin finanssikriisin jälkeen kun talous muuten oli pysähdyksissä.

Miten tällaisissa tilanteissa hoituu tuo rahoitus? Valtio antaa hankkeisiin jotain ja EU:lta saattaa palautua Suomen omia verovaroja erilaisten tukien muodossa. Kyseessähän voi olla useamman kunnan alueella oleva investointikokonausuus. Lisäksi kun niin usein vielä hankkeet pitkittyvät ja kustannukset tuntuvat vaan moninkertaistuvan matkan varrella, kuten Länsimetron rakentamisessa on näkynyt käyvän.

– Tässäkin kokonaisuudessa keskeistä on hankkeiden perustelu sekä työnjako osapuolten kesken. Sinänsä on hyvä, jos rahoitusta saadaan muualtakin kuin kuntien toimesta. Esimerkiksi hankkeen kumppanit voivat hankkia oman osuutensa, saadaan EU-rahoitusta jne. Kuitenkin etenkin yksityisten kumppaneiden hankkimassa rahoituksessa on otettava huomioon myös sen hinta. Mikäli tällaisen rahoituksen kustannus kuitenkin ajautuu hankkeen hinnassa kunnan maksettavaksi, kunnalle on kannattavampaa rahoittaa ko. osuus itse. Silloin se tietenkin näkyy velkaantumisen kasvuna.

Voiko kunnilla tulevaisuudessa olla edessä ankara leikkaaminen kuntalaisille suunnattujen palvelujen osalta? Mitä kaikkea tämä silloin voisi koskea?

– Tällainen tulevaisuuden kuva on toki mahdollinen. Tilanteeseen vaikuttavat kuitenkin monet seikat, esim. ryhdytäänkö ja kyetäänkö säädäntöteitse rajoittamaan kuntien tehtäviä, pystytäänkö palveluja tuottamaan tehokkaammin, onko tehtävien menojen ja tulorahoituksen tasapainoa parannettavissa jne. Kunnat ovat kovin erilaisia, myös mitä tulee palvelujen rakenteisiin. Siksi on vaikea eritellä, miten mahdolliset sopeuttamistoimet kohdistuisivat. Kuitenkin, mikäli soteuudistus saadaan yleisesti hyväksyttävällä tavalla toteutettua, siihen liittyvien kustannusten hallinta voi olla monelle kunnalle merkittävä tekijä.

(Tekstiin oli livahtanut vahingossa yksi nolla liikaa. Korjattu oikeaksi 750 miljoonaa.)