Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän suunnittelema yksityisen ja julkisen yhteisyritys on perustuslain vastainen

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on huolestunut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän suunnitelmista järjestää sosiaali- ja terveyspalvelunsa yhdessä yksityisen terveysalan yrityksen kanssa.

Perustuslakivaliokunta linjasi selvästi viime vuonna, että sote-palveluiden on oltava riittäviä. Linjaus on voimassa, vaikka soteuudistus kaatuikin viime hallituskaudella. Perustuslain 19 ja 22 pykälien mukaan julkisen sektorin on turvattava kansalaisten peruspalvelut riittävästi, yhdenvertaisesti ja kaikille.

– Miten peruspalvelut ja perustuslain toteutuminen turvataan, jos yksityinen omistaa enemmistön uudesta yhtiöstä? Yhtiön toimintalogiikkana on tehdä voittoa eivätkä lainsäädännön velvoitteet koske yhtiötä, pohtii JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

– Päijät-Hämeen suunnitelmissa yksityisen määräävä asema tekee julkisen palvelun kilpailuttamisen mahdottomaksi, koska järjestäjänä olisi vain yksi taho.

Päijät-Häme suunnittelee myös sosiaalihuollon osittaista ulkoistamista. Se on kuitenkin perustuslain vastaista, koska sosiaalihuollon hallinnolliset päätökset on tehtävä viranomaispäätöksinä. Julkista hallintotehtävää ei voi siirtää yksityiselle.

– Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän päättäjillä ja omistajakunnilla ei ole mitään tehtävissä sen jälkeen kun yksityinen ottaa osakeyhtiössä enemmistöosakkuuden haltuunsa. Päijät-Hämeen päättäjien on syytä keskeyttää osakeyhtiön valmistelu ja kehittää kuntayhtymän toimintaa omana toimintana. Omissa käsissä talous ja palvelut ovat omissa käsissä.

– Meri-Lapissa Mehiläinen on jo lähtenyt uudelleen organisoimaan toimintoja vaikka päättäjille luvattiin ulkoistamisen yhteydessä, että palvelut alueella säilyvät.

 

Suomenkieli kuuluu myös maailman kielivähemmistöihin

Kuluneen vuoden teemoja on ollut kansainvälinen kantakansojen kielten vuosi. Suomenkielen asemaa on pyritty vahvistamaan itänaapurissa, Karjalan tasavallassa erilaisin kulttuurillisin keinoin. Saamenkieltä on edistetty Suomessa saamelaisten parissa mm. eri saamenkieliksi dubbatulla Disneyn animaatioelokuvalla. Suomessa sitävastoin sekä suomen- että ruotsinkielisten määrä on tasaisessa laskussa.

Kotimaisten kielten keskus kertoo sivuillansa, että:
“Kielten määrä vähenee jatkuvasti ja melko nopeastikin. Eräiden arvioiden mukaan maailmasta katoaa yksi kieli joka toinen viikko.”

Maailman alkuperäiskansojen kantakielien säilymisen edistämiseksi on onneksi viimein ryhdytty toimiin ainakin jossain määrin.

Maailman eniten puhuttuja kieliä eri kansojen keskuudessa ovat mandariinikiina, espanja, englanti, arabia ja hindi.

Maapallon yhteenlaskettu väkiluku on n. 7,7 miljardia, joista suomalaisten osuus on 0,06 prosenttia. On huolestuttavaa, että suomenkielisten osuus omassa kotimaassa on ollut tasaisessa laskussa vuodesta toiseen etenkin 2000-luvulta alkaen. Myös ruotsinkielisten osuus on laskussa. Saamenkielisten osuus on sitävastoin onneksi hienoisessa nousussa.

Suomen väkiluku oli vuonna 1980 Tilastokeskuksen mukaan 4,787.778 miljoonaa henkilöä, joista suomenkielisten osuus oli 93,5%, ruotsinkielisten 6,3% ja saamelaisten osuus oli 1.343 henkilöä. Vieraskielisten osuus väestöstä oli tuolloin 0,2%. Vuonna 2018 oli Suomen väkiluku noussut 5,517.919 miljoonaan. Suomenkielisten osuus oli laskenut lähes 6% ollen tehdyssä laskennassa enää 87,6%. Ruotsinkielisten osuus oli laskenut 5,2 prosenttiin. Saamenkielisten osuus oli noussut 1.995 henkilöön. Vieraskielisten osuus oli kasvanut jo huomattavasti ollen nyt 7,1 prosenttia koko maan väestöstä.

Karjalan tasavallassa on satsattu sekä paikalliseen, että rajat ylittävään yhteistyöhön mm. suomenkielen edistämiseksi omien kielivähemmistöjen tukemiseksi kertoo Karjalan Sanomat.

Karjalan tasavallassa enin osa väestöstä puhuu venäjää. Karjalaisten osuus väestöstä on 7,1 prosenttia, suomalaisten 1,3 prosenttia ja vepsäläisten osuus on 0,5 prosenttia koko väestöstä. Maailman mittakaavassa nämäkin kielet kuuluvat alkuperäiskansojen kielivähemmistöjen ryhmään.
Suomen puolelta on lähdetty mukaan tukemaan hanketta mm. koulujen välisellä yhteistyöllä.

Saamenkieliset ovat saaneet viimeinkin Suomen valtion kanssa dialogin auki oman kielensä ja kulttuurinsa säilyttämisen puolesta. Lisäksi koko saamenkielisten yhteisö Pohjoismaissa on saanut asialleen viimeinkin huomiota ja tukea.

Kansainvälinen kantakielien vuosi on onneksi viimein herättänyt monia tahoja ympäri maailman ymmärtämään, että osa ihmiskunnan kielellistä kulttuuria on vaarassa tuhoutua monissa eri maissa.

Vaikka suomenkieli on Suomessa vielä toistaiseksi enemmistön kieli ja vaikka sitä puhutaan pienissä määrin myös muualla, on se kuitenkin todellinen vähemmistökieli maailmassa. Suomenkielisten osuus koko maapallon väkiluvusta on kuin pisara meressä ja on ollut erittäin huolestuttavaa seurata jo pidempään jatkunutta trendiä valtiovallan kasvussa olevaa kansainvälistymisintoilua kohtaan. Englanninkieltä halutaan valtavirtaistaa käyttökieleksi ja tulkkauspalveluihin on mätetty hurjat määrät verovaroja vieraskielisten tukemiseksi maassamme sen sijaan, että vaadittaisiin riittävää kielitaitoa maassa asuvilta vieraskielisiltä. Nämä kaikki toimet on nähtävissä Tilastokeskuksen tuottamista tilastoista. Suomenkielisten ja ruotsinkielisten suomalaisten osuus väestöstä omassa kansankodissa on ollut jo pidempään tasaisesti vähenemään päin.

Onko tällaisessa touhussa mitään järkeä?

Rajat ylittävää yhteistyötä musiikin saralla

Joukko suomalaisia ja karjalaisia kanteleensoittajia kokoontui Karjalan tasavaltaan Petroskoihin viikonloppuna valmistelemaan uutta yhteistä konserttiohjelmaa. Valmis ohjelma esitettiin Petroskoin Raution musiikkiopistolla.

Kyseessä on venäläis-suomalaisen Kantele-GO!-hanke. Siitä on mukana mm. Suomen Runolaulu-Akatemia ja Karjalan Prääsän taidekoulu. Nyt esitetyssä konsertissa soitettiin perinteistä  karjalaista ja suomalaista musiikkia ja myös modernia kanteleille sävellettyä musiikkia.

Kanteletta soitetaan perinteisesti sekä Suomessa kuin Venäjällä.

Karjalan Sanomat