Suomalaisuuden Liitto pyytää eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään Finavia Oyj:n ja Rajavartiolaitoksen opaste-ja liputuskäytännön lainmukaisuutta lentoasemilla

Finavia Oyj (Finavia) on Suomen valtion 100 % omistama yhtiö, joka hallinnoi pääosin Suomen kaupallisen lentoliikenteen käytössä olevaa lentoasemaverkostoa. Finavia Oyj muodostettiin yhtiöittämällä Ilmailulaitos 1.1.2010 alkaen. Finavian omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslia (VNK). Finavia on siis valtiollinen toimija, joka rinnastuu viranomaiseen. Kielilain (423/2003) § 24 ja § 33 tulevat tuolloin sovellettaviksi.

Finavian käytti vuoteen 2018 asti terminaalissa kilpiä ja opasteita, joissa terminaalin sisätiloissa yhteneväisellä kirjasinkoolla oli merkitty opastettava asia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi (esim. Portti – Utgång – Gate), siten, että suomenkielinen sana oli ylimpänä. Opasteiden yhteyteen saatettiin lisätä merkintöjä esimerkiksi kiinaksi, japaniksi tai venäjäksi, mikä on täysin hyväksyttävää vaihtomatkustajien opastamiseksi.

Vuonna 2018 Finavia muutti käytäntöään niin, että englanninkielinen sana oli selvästi isommalla ja suomen- ja ruotsinkielinen sana alempana, huomattavasti pienemmällä kirjasinkoolla. Finavia tiedotti muutoksestaan näyttävästi, mutta tiedotetta ja perusteluja muutokselle ei verkosta ole enää saatavilla tuntemattomaksi jääneestä syystä. Lisäksi Helsinki-Vantaalle on ilmestynyt kilpiä, joissa ei ole tekstiä kuin englanniksi, venäjäksi ja kiinaksi. Itsessään lentoaseman asematasoalueelle näkyvä valokilpi terminaalin katolla on varustettu tekstillä ”Helsinki Airport”, vaikka lentoaseman virallinen nimi on ”Helsinki-Vantaan lentoasema” ja paikkaa nimeltä ”Helsinki Airport” ei ole edes olemassa virallisesti.

Rajavartiolaitos käyttää Helsinki-Vantaan lentoasemalla kilpiä, joissa on esimerkiksi teksti ”All passports”, mutta ei tekstejä suomeksi tai ruotsiksi. Useat muutkin rajavartiolaitoksen opastekilvet ovat vain englanniksi ja lentoasemalla on havaittu rajavartiomiehiä, joiden selässä näkyvässä tekstissä on lukenut ”Border Guard” ilman suomenkielistä merkintää.

Lisäksi Suomalaisuuden Liitto kiinnittää huomiota Finavian liputuskäytäntöön. Finavia liputtaa ympärivuorokautisesti terminaalin edustalla, vaikka Suomen lippu tulisi laskea viimeistään auringon laskiessa. Lisäksi ympärivuorokautinen ja ympärivuotinen liputus näkyy lippujen likaisuutena ja antaa hoitamattoman yleiskuvan eikä kunnioita Suomen lippua.

Tilanteen yleinen arvio

Vaikka lienee selvää, että moni lentomatkustaja voi tai saattaa päätellä englanninkielisistä kilvistä kilven viestin, on kyse silti periaatteellisesta kysymyksestä. Kielelliset oikeudet ovat olennainen osa kansalaisen oikeuksia ja kuten oikeusasiamies on ratkaisussaan 4032/4/08 linjannut, ei täysin englanninkielinen nimi ollut hyväksyttävä TAYS:in yksikölle. Kielilain § 23 nimenomaisesti säätää, että ” Viranomaisen tulee sekä palvelussaan että muussa toiminnassaan osoittaa yleisölle käyttävänsä molempia kieliä”.

Finavia asettaa käytännössään suomen- ja ruotsin kielen alisteiseen asemaan englannille ja samalla vähättelee kansalliskielten merkitystä. On notorinen seikka, että englannin kieli on ilmailun kansainvälinen kieli ja lähes yleispätevästi voidaan sanoa, että lentoliikenteessä opastetaan englanniksi, tosin kuitenkin niin, että maan oma kieli tai kielet tulevat ensimmäisenä. Esimerkki Pariisin Charles de Gaullen lentoasemalla ranskankielinen teksti on ensin ja englanninkielinen teksti sen jälkeen.

Finavian käytäntö, jossa suomen- ja ruotsinkielinen teksti ovat a) alempana ja b) pienemmällä kirjasinkoolla kuin englanninkielinen teksti, on kansalliskieliä halveksiva sekä mahdollisesti kielilain määräysten ja joka tapauksessa hengen vastainen. On tosiasia, että kielilaki ei selkeästi säädä kielten järjestystä lentoaseman kilvissä ja tällöin herää kysymys, olisiko oikeusasiamiehen annettava asiassa linjaus ja esitettävä mahdollisia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä selkiyttämään asiaa. On kielellisten oikeuksien kannalta kestämätöntä, jos englannin kielelle annetaan tällainen asema viranomaisen aktiivisin toimin halveksimalla kansalliskieliä.

Rajavartiolaitoksen osalta (useat täysin englanninkieliset kilvet passintarkastusauloissa ja univormujen pelkät englanninkieliset merkinnät) merkinnät lienevät laittomia.

Suomalaisuuden liitto

Miesten kokema väkivalta Suomessa – Miksi miesten kokemasta parisuhdeväkivallasta ei käydä julkista keskustelua?

Miesten kokemaa väkivaltaa Suomessa on tutkittu hyvin vähän. Markku Heiskanen ja Elina Ruuskanen perehtyivät aiheeseen kymmenisen vuotta sitten. Hanketta oli mukana tukemassa mm. YK:n yhteydessä toimiva Euroopan Kriminaalipoliittinen instituutti. Tutkimuksessa kävi ilmi, että ongelma on vakava ja, että monet miehiin kohdistuvat väkivallanteot jäävät julkisuudelta ja myös poliisilta piiloon.

Tutkimusraportti julkaistiin nimellä ”Tuhansien iskujen maa”. Siinä tarkasteltiin miesten kokemaa eri väkivallan ilmenemismuotoja Suomessa. Tutkimuksessa oli myös mukana vertailuissa naisten kokema vastaava väkivalta, jota Suomessa on tutkittu paljon enemmän.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että miehet ja naiset ovat kokeneet yhtä usein väkivaltaa tai uhkailua väkivallalla parisuhteessa. Laadullisesti toki on eroja minkä tyyppisestä väkivallasta on ollut kyse. Myös henkinen väkivalta ja esimerkiksi tarve toisen kontrolloimiseen ym on koettu yhtä paljon sekä miesten, että naisten osalta. Naisiin kohdistui tutkimuksen mukaan huomattavasti enemmän seksuaalista häirintää ja ahdistelua (64,3%), mutta myös miehistä 26,3% olivat tutkimuksen mukaan kokeneet vastaavaa. Jakolinjoja on myös naisiin kohdistuvassa seksuaalisessa väkivallassa ja miehiin kohdistuvassa muussa väkivallassa. Naisia raiskataan useammin ja miehiä piestään katukuvassa useammin. Luvut ovat kuitenkin varsin hälyyttäviä eroista ja yhtäläisyyksistä huolimatta.

Tutkimuksessa käy ilmi myös, että on paljon miehiin kohdistuvaa väkivaltaa minkä miehet voivat kokea liian tuskalliseksi edes ilmoittaa viranomaisille tai hakea apua siitä seuranneeseen henkiseen pahoinvointiin. Poliisille ei liioin kovin herkästi haluta ilmoittaa näitä koettuja väkivallantekoja ja viranomaisilta jää piiloon paljon miehiin kohdistuneita naisten tekemiä väkivallantekoja parisuhteessa erilaisista syistä. Asiaa on myös saatettu pitää vähäisenä, tai sitten miehet eivät jostain syystä tunnista itseään uhriksi tapahtuneissa olosuhteissa.

Syitä siihen miksi miehiin kohdustavasta moninaisesta väkivallasta tai sen uhkasta puhutaan niin vähän tai ei ollenkaan voi vaan ihmetellä. Tasa-arvoa korostavassa Suomessa tämä tuntuu erityisen oudolta. Syrjitäänkö miehiä Suomessa? Entä kuinka paljon Suomessa esiintyy miesvihaa? – Kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia, koska naisten kokemasta epätasa-arvosta ja koetusta naisvihasta miesten taholta käydään parhaillaan vahvaa yhteiskunnallista julkista keskustelua.

Heuni

Vihermassa lisääntyy maapallolla kiitos lämmön ja hiilidioksidin

Australian oma kansallinen tiedekunta on jo pidempään tutkinut ilmastonmuutokseen liittyviä ilmiöitä. Vuonna 2013 julkaistiin asiasta mullistava havainto. Tehdyissä tutkimuksissa käytettiin satelliittikuvia ja dataa pitkältä aikaväliltä kohonneen hiilidioksidin vaikutusten selvittämiseksi kasvien hyödyn näkökulmasta. Niistä kävi ilmi 11 prosentin lehvistön kasvu tutkituilla alueilla kyseiseltä mittausajanjaksolta.

Tutkimuksissa pystyttiin silloin osoittamaan kasvien hyötyvän kohonneesta hiilidioksidin määrästä fotosynteesin aikana tukien niiden kasvua, sekä parantamalla kasvien omaa vesitaloutta kestämään paremmin kuivuutta.

Ilmasto on ollut lukuisia kertoja nykyistä lämpimämpää tai viileämpää maapallon tunnetun historian aikajanalla.

Esimerkiksi keskiajan selvästi lämpimämpi ilmaston ajanjakso loi hyvät elämän edellytykset Viikinkiajalla pohjoiselle pallonpuoliskolle. Grönlanti mm. asutettiin sen vihreiden laitumien ja hyvien viljelyolosuhteiden vuoksi. Tämän ajanjakson jälkeen ilmasto lähti muuttumaan viileämpään suuntaan esiteollisuuden aikaa kohti mentäessä. Tämän viilenemisen seurauksena monet silloiset ihmisasutukset menettivät elinkelpoisuutensa. Syntyi nälänhätää ja ihmiset hakeutuivat muualle parempien viljelyolosuhteiden perään. Muuttuneet ilmasto-olosuhteet ovat olleet yksi keskeinen syy kansainvaelluksille. Toinen on ollut väestön lisääntyminen suotuisna aikoina. Myös suuret luonnonkatastrofit ovat pistäneet ihmisiä liikkeelle.

Australian kansallinen tieteellinen tutkimusvirasto Commonwealth Scientific and Industrial Research Organisation (CSIRO) julkaisi vuonna 2013 tutkimuksen, jossa kävi ilmi aavikoiden selvä viheriöityminen lisääntyneen hiilidioksidipitoisuuden ansiosta ilmassa tehtyjen havaintojen perusteella vuosien 1982-2010 aikana. Tutkimuksen kohteina oli hedelmättömiä alueita Australiassa, Pohjois-Amerikassa, Lähi-Idässä ja Afrikassa. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Australian kansallisen yliopiston Australian National Universityn (ANU:n) kanssa.

Vihermassan lisääntyminen ja sen kyky sitoa kasvanutta hiilidioksiidin määrää on itsessään hieno havainto. Australialaisten näkökulmasta tarkasteltuna tuo tämä tullessaan myös haasteita. Näistä keskeisimpiä ovat lisääntyneen kasvillisuuden tuomat ongelmat vuotuisten metsäpalojen hillitsemisessä, sekä esim. vesitalouden seuraaminen saatavuuden osalta.

Vuotuiset maastopalot kuuluvat Australian arkeen.

Nyt nähdyt keskeistä mittavammat metsäpalotuhot, jossa on ihmisiäkin kuollut ja hirvittävä määrä koteja tuhoutunut, ovat paljolti seurausta turvasiltojen puuttumisesta maastossa. Luontoa on myös tuhoutunut hyvin laajoilla alueilla ja eläimiä on kuollut vaikka kuinka paljon. Jopa lajikuolemia saattaa olla käsillä. Näiden poikkeuksellisen mittavien tulipalojen takaa alkaa paljastumaan pala kerralla niitä todellisia syitä pikkuhiljaa. Alueella on ollut paljon pyromaaneja vauhdissa, jotka ovat aiheuttaneet oman osansa vahingoista. Sitäkin tyrmistyttävämpää on ollut sikäläisten lainsäätäjien keksintö kieltää ikiaikainen alueellinen perinne aluskasvillisuuden kulottamisesta talviaikaa metsäpalojen hillitsemiseksi kuuman kauden aikana. Ajatus tämän lakimuutokseen takana on ilmeisesti se Hiilineutraali Australia, jota YK ja IPCC markkinoi päättäjille joka puolella maapallon pelastajaksi.

IPCC:n suositukset globaalin eriarvoistumisen ja köyhyyden vähentämiseksi, sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat sinällään ihan hyviä ja tarpeellista ajatuksen asteella. Ihmiskunnan on ruvettava ottamaan vastuuta ympäristöstä ja toisistaan ihan eri tavalla kuin tähän asti, jos mielitään selviytyä ilmastonmuutoksen tuomista haasteista.

On kuitenkin virheellistä kuvitella, että nyt käynnissä olevaa ilmaston muuttumista voisi hillitä. On se ihminen vaan sen verran pieni universumin mitta-asteikolla. Sen kanssa pitää lähinnä oppia elämään ennakoivasti. Se tulee vaatimaan monenlaisia uudistuksia omien arvojen tarkastelusta alkaen. Tarvitaan monenlaista toimia, innovaatioita ja etenkin huoltovarmuuteen fokusoivaa ennakointia. Näitä kaikkia tarvittavia asioita ei voi toteuttaa minkään yhden sabluunan mukaan, niinkuin nyt kuvitellaan. Nyt hallituksella suunnitteilla olevilla massivisilla veronkorotuksilla tulee olemaan ainoastaan köyhyyttä ja eriarvoisuutta lisäävä vaikutus Suomessa. Lisäksi kaikki todelliset muutosten tarpeet maassamme jäävät silloin edelleen toteutumatta. Ja matka kohti elinkelvotonta planeettaa jatkaa kurssi muuttumattomana. Kyse on asioista, joita pitää toteuttaa räätälöidysti kunkin maan omien tarpeiden mukaan, koska ilmaston muuttuminen vaikuttaa paikallisesti mm. leveysasteysasteiden ja alueen erityisolosuhteiden mukaan myös.

Nämä tarpeelliset toimet on siis tehtävä kansallisella tasolla, jos mielii tulevaisuudessa kyetä pitämään Suomi elinkelpoisena ihan ylipäätään ja kirjaimellisesti. Tästä syystä ihan jokainen maailman valtio joutuu itse hoitamaan oman tonttinsa kuntoon. Taustalla on nykyisellään kuitenkin vielä paljon haasteita ratkottavaksi ennenkuin tämä realisoituu käytäntöön asti. Historian aikakirjoissa näkyy hyvin selvästi miten lämpiminä ja viljavina ajanjaksoina kansalaisyhteiskunnat ovat kehittyneet, kasvaneet ja voineet hyvin. Silloin suurmiehet ovat hallinneet loistokkaasti, rikastuneet ja niittäneet mainetta. Kun ilmasto-olot ovat kääntyneet aina välillä kylmempään ja huonompaan suuntaan ovat kansat usein nousseet barrikaadeille, jonka seurauksena lukuisat suurmiehet ovat usein silloin huonolla tuurilla saattaneet menettää henkiriepunsa. Ranskan vallankumous on yksi esimerkki tästä. Lisäksi sodat ja massasiirtolaisuus ovat silloin yleensä myös ravistelleet ihmiskuntaa monenlaisten kurjuuksien keskellä, lisääntyneet kulkutaudit mukaan lukien.

Kansallismielisyys taas vastatuulessa? – Vasemmistomiljardööri George Soros jälleen vauhdissa

Maailmankuulu vasemmistomiljardööri George Soros on käynnistänyt uuden kampanjan kansallismielisyyttä vastaan. Davosin talouskokouksessa puhunut Soros kertoi sijoittavansa miljardi dollaria rahoittaakseen maailmanlaajuisen yliopistoista koostuvan verkoston perustamisen kansallismielisyyden leviämisen estämiseksi. Hän aikoo lanseerata kyseisen uuden projektin perustamansa järjestön, Open Societyn alaisuuteen nimellä Open Society University Network (OSUN) alaisuuteen.

Kyseinen miljardööri on luonut mittavan omaisuutensa usein hyvinkin kyseenalaisin keinoin. Hänet tunnetaan monissa piireissä paremmin piinkovana finanssialan keinottelijana, ja jolla hän on luonut mittavan omaisuutensa. Hänen suurimpiin ”urotöihin” luettaneen mm. Englannin Pankin kaatamisyritys shorttaamalla valuuttaa massiivisesti. Hän on myös mies Suomessa tapahtuneen pankkikriisin takan 1990-luvulla tekemällään keinottelulla, jälleen kerran vieraan valtion valuutalla.

Mies, joka omasta mielestään esiintyy maailmalla suurena hyvä tekijänä on häikäilemättömästi luonut omaisuutensa mm. yrittämällä kaataa pankkeja. Häntä ei yhtään tunnu kiinnostavan niiden valtioiden kansalaisten olot, joita tällainen ”mehevä” isku ison tilin tekemiseksi itselleen on aiheuttanut. Suomessa ainakin yhä vielä on kansalaisia, jotka silloin joutuivat hirvittävään velkakierteeseen edelleenkin kärsien tästä.

Hän on kunnostautunut myös siirtolaisuuden ja avoimien rajojen edistämisessä. Julkisuudessa on myös ollut paljon viitteitä siitä, että hänen rahoitusta löytyisi myös Eurooppaa kohdanneen siirtolaistulvan edistämisen tukemisessa taloudellisesti.

Siirtolaisuus ylipäätään luo juurettomuutta ja sen edistäminen tuntuu julmalta ja sydämmetyömältä.

Ihminen on pääsääntöisesti onnellisimmillaan omalla kotiseudullaan, eikä vieras kulttuuri tuntemattomien keskellä välttämättä tuo sitä arjen turvaa. Tutun yhteisön turvaverkko, omat tavat ja perinteet, kulttuuri ja kaikki ovat tärkeitä ihmisen henkisen hyvinvoinnin kannalta.

Asiasta tuppaa unohtumaan myös se jatkuvuuden katkeaminen, kun edesmenneet omaiset ja esi-isät ovat kaukana kotimaassa. Yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja kulttuuriin kuuluu myös kunnioitus ja rituaalit suvun kuolleita kohtaan.

Juurettomat siirtolaiset ja pakolaisiksi ajetut ihmiset ovat helppo uhri monenlaiselle hyväksikäytölle ja riistolle. He ovatkin se paras ja luontaisin vastus suurina massoina kansallismielisyydelle ja sen vahvistamiselle itsenäisissä kansallisvaltioissa ympäri maailman.

Kun kansa puhaltaa yhteen hiileen, on ulkopuolisten toimijoiden hyvin vaikea päästä riistämään maata ja siellä asuvia ihmisiä.  

Kansallismielisyys yhteisen hyvän edistäjänä luo myös vaurautta kansan keskuuteen, kun on yhteinen tavoite ja yhtenäisyys. Tämä ei itsessään ole koskaan sulkenut ulos luontaista siirtolaisuutta maailmassa, jota on aina esiintynyt. Aina on ollut niitä ihmisiä, jotka ovat halunneet seikkailla tai lähteneet työn perään vieraisiin maihin.

Niin lukuisat ihmiset näistä maailmanmatkaajista ovat myös löytäneet itselleen sen oman uuden kansankodin vieraassa valtiosta. Myös heistä on monista tullut yhtä kansallismielisiä kuin kantaväestöstä. Jotkut ovat kuitenkin palaneet juurilleen takaisin kotimaahan, koska kotiseutuikävä ja se tuttuuden tunne on merkinnyt heille eniten henkisen hyvinvoinnin saavuttamisen osalta.

Kansallismielisyys on muutakin kuin syntyperään perustuvaa kansallista identiteettiä, eikä se välttämättä sulje ulos samanhenkisiä muualta tulleita ihmisiä.

Kansallismielisyys on myös ymmärrystä yhteishengestä jo ihan ihmisen perustarpeiden tyydyttämisen näkökulmasta. Se taloudellinen turva on tässä keskiössä. Siksi se edustaa ymmärrystä myös siitä, että yhteistyön yhteisen hyvinvoinnin eteen halutaan luoda se paras saavutettavissa oleva turva, niin perheille kuin yksilöille monenlaista riistoa ja hyväksikäyttöä vastaan.

Kansallismielisyyden vastakohtaa edustaa tietyssä mielessä juurettomuus, irrallisuus, muukalaisuus. Liberalismi – Ajatus vapaudesta ja maailmankansalaisuudesta onkin ehkä vain illuusio jostain.

Se on aika yksinäistä ja turvatonta olemista, kun ei ole sitä tuttua turvaverkkoa lähellä; perhettä, ystäviä. Ihmiset ympärillä ovat kaikki vieraita. Kielikin voi tuntua oudolta ja vaikeasti opittavalta. Yhteiskunnan rakenteet oikeusjärjestelmästä alkaen on outo ja ehkä myös pelottavan tuntuinen. Siksi voi tulla tunne, että ehkä on vaan parasta yrittää olla mahdollisimman pieni ja näkymätön, että ei joudu ongelmiin. Kun ei välttämättä ole ketään kehen turvautua muukalaisena vieraassa maassa.

Jokainen pidemmän reissun tehnyt omatoimimatkailua harrastanut tunnistaa tästä elementtejä ja siksi kotiin on ollut myös niin hieno tunne palata reissulta. Tuttuja kasvoja on ollut vastassa, sitä suomalaista ruisleipää on saanut maistaa taas pitkästä aikaa ja muutenkin kaiken tuttuus on tuntunut hyvältä ja antanut sen tunteet turvasta ja kodista, kiintopisteestä ja jatkuvuudesta.

Ketä sitten hyötyy siitä, että kansallismielisyyttä yritetään tukahduttaa, ja millä tavalla?

Kansallismielisyys ei todellakaan ole rinnastettavissa johonkin huonoon asiaan, ja jota vastaan pitää nyt perustaa jo jopa yliopistoja äänenkannattajaksi sen lakkauttamiseksi.  On myös älyllistä epärehellisyyttä yleistää kansallismielisyyttä esim. toisen maailmansodan aikaisiin tapahtumiin Saksassa.  Siellä kyseisen valtion johtoa edusti silloinen kansallissosialistien puolue.

Tästä syystä kyseistä poliittisena aatesuuntauksena kansallismielisyyttä edustavana aatteena pidetään joidenkin ihmisten mielestä lähinnä kansanmurhien edistäjänä maailmalla. (Tähänkin versioon kansallismielisyyden määrittelystä todellakin törmää aika ajoin.)

Putkinäkö on kova juttu..

Jännä kuitenkin, että niin lukuisat hirvittävät kansanmurhiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan syyllistyneet valtiot saavat yhä edelleen jatkaa ikäänkuin mitään pahaa ei olisi koskaan tullut tehtyä.

Kansallismielisyys itsessään on pikemminkin tunnetta, välittämistä ja arvostusta kuin mitään muuta. Se ei myöskään tästä syystä ole puoluesidonnaista. Onhan kaikissa suomalaisissa puolueissa ainakin ollut kansallismielisyyttä osana agendaa. Kuinka ihmeessä muuten oltaisiin itsenäistyttyä tai voitettu Neuvostoliitto sotien aikana?

Ajattelu pahuudesta kansallismielisyyden yhteydessä osoittaa lähinnä syvää tyhmyyttä. Koko Euroopan ja Pohjolan hyvinvointi rakennettiin kansallismielisyydellä 1800-luvun vallankumousten jälkimainingeissa, kun kansat saivat tarpeekseen silloisista feodaaliyhteiskunnista, joita pyörittivät aikansa etuoikeutetut kuninkaalliset.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän suunnittelema yksityisen ja julkisen yhteisyritys on perustuslain vastainen

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on huolestunut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän suunnitelmista järjestää sosiaali- ja terveyspalvelunsa yhdessä yksityisen terveysalan yrityksen kanssa.

Perustuslakivaliokunta linjasi selvästi viime vuonna, että sote-palveluiden on oltava riittäviä. Linjaus on voimassa, vaikka soteuudistus kaatuikin viime hallituskaudella. Perustuslain 19 ja 22 pykälien mukaan julkisen sektorin on turvattava kansalaisten peruspalvelut riittävästi, yhdenvertaisesti ja kaikille.

– Miten peruspalvelut ja perustuslain toteutuminen turvataan, jos yksityinen omistaa enemmistön uudesta yhtiöstä? Yhtiön toimintalogiikkana on tehdä voittoa eivätkä lainsäädännön velvoitteet koske yhtiötä, pohtii JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

– Päijät-Hämeen suunnitelmissa yksityisen määräävä asema tekee julkisen palvelun kilpailuttamisen mahdottomaksi, koska järjestäjänä olisi vain yksi taho.

Päijät-Häme suunnittelee myös sosiaalihuollon osittaista ulkoistamista. Se on kuitenkin perustuslain vastaista, koska sosiaalihuollon hallinnolliset päätökset on tehtävä viranomaispäätöksinä. Julkista hallintotehtävää ei voi siirtää yksityiselle.

– Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän päättäjillä ja omistajakunnilla ei ole mitään tehtävissä sen jälkeen kun yksityinen ottaa osakeyhtiössä enemmistöosakkuuden haltuunsa. Päijät-Hämeen päättäjien on syytä keskeyttää osakeyhtiön valmistelu ja kehittää kuntayhtymän toimintaa omana toimintana. Omissa käsissä talous ja palvelut ovat omissa käsissä.

– Meri-Lapissa Mehiläinen on jo lähtenyt uudelleen organisoimaan toimintoja vaikka päättäjille luvattiin ulkoistamisen yhteydessä, että palvelut alueella säilyvät.

 

Suomenkieli kuuluu myös maailman kielivähemmistöihin

Kuluneen vuoden teemoja on ollut kansainvälinen kantakansojen kielten vuosi. Suomenkielen asemaa on pyritty vahvistamaan itänaapurissa, Karjalan tasavallassa erilaisin kulttuurillisin keinoin. Saamenkieltä on edistetty Suomessa saamelaisten parissa mm. eri saamenkieliksi dubbatulla Disneyn animaatioelokuvalla. Suomessa sitävastoin sekä suomen- että ruotsinkielisten määrä on tasaisessa laskussa.

Kotimaisten kielten keskus kertoo sivuillansa, että:
”Kielten määrä vähenee jatkuvasti ja melko nopeastikin. Eräiden arvioiden mukaan maailmasta katoaa yksi kieli joka toinen viikko.”

Maailman alkuperäiskansojen kantakielien säilymisen edistämiseksi on onneksi viimein ryhdytty toimiin ainakin jossain määrin.

Maailman eniten puhuttuja kieliä eri kansojen keskuudessa ovat mandariinikiina, espanja, englanti, arabia ja hindi.

Maapallon yhteenlaskettu väkiluku on n. 7,7 miljardia, joista suomalaisten osuus on 0,06 prosenttia. On huolestuttavaa, että suomenkielisten osuus omassa kotimaassa on ollut tasaisessa laskussa vuodesta toiseen etenkin 2000-luvulta alkaen. Myös ruotsinkielisten osuus on laskussa. Saamenkielisten osuus on sitävastoin onneksi hienoisessa nousussa.

Suomen väkiluku oli vuonna 1980 Tilastokeskuksen mukaan 4,787.778 miljoonaa henkilöä, joista suomenkielisten osuus oli 93,5%, ruotsinkielisten 6,3% ja saamelaisten osuus oli 1.343 henkilöä. Vieraskielisten osuus väestöstä oli tuolloin 0,2%. Vuonna 2018 oli Suomen väkiluku noussut 5,517.919 miljoonaan. Suomenkielisten osuus oli laskenut lähes 6% ollen tehdyssä laskennassa enää 87,6%. Ruotsinkielisten osuus oli laskenut 5,2 prosenttiin. Saamenkielisten osuus oli noussut 1.995 henkilöön. Vieraskielisten osuus oli kasvanut jo huomattavasti ollen nyt 7,1 prosenttia koko maan väestöstä.

Karjalan tasavallassa on satsattu sekä paikalliseen, että rajat ylittävään yhteistyöhön mm. suomenkielen edistämiseksi omien kielivähemmistöjen tukemiseksi kertoo Karjalan Sanomat.

Karjalan tasavallassa enin osa väestöstä puhuu venäjää. Karjalaisten osuus väestöstä on 7,1 prosenttia, suomalaisten 1,3 prosenttia ja vepsäläisten osuus on 0,5 prosenttia koko väestöstä. Maailman mittakaavassa nämäkin kielet kuuluvat alkuperäiskansojen kielivähemmistöjen ryhmään.
Suomen puolelta on lähdetty mukaan tukemaan hanketta mm. koulujen välisellä yhteistyöllä.

Saamenkieliset ovat saaneet viimeinkin Suomen valtion kanssa dialogin auki oman kielensä ja kulttuurinsa säilyttämisen puolesta. Lisäksi koko saamenkielisten yhteisö Pohjoismaissa on saanut asialleen viimeinkin huomiota ja tukea.

Kansainvälinen kantakielien vuosi on onneksi viimein herättänyt monia tahoja ympäri maailman ymmärtämään, että osa ihmiskunnan kielellistä kulttuuria on vaarassa tuhoutua monissa eri maissa.

Vaikka suomenkieli on Suomessa vielä toistaiseksi enemmistön kieli ja vaikka sitä puhutaan pienissä määrin myös muualla, on se kuitenkin todellinen vähemmistökieli maailmassa. Suomenkielisten osuus koko maapallon väkiluvusta on kuin pisara meressä ja on ollut erittäin huolestuttavaa seurata jo pidempään jatkunutta trendiä valtiovallan kasvussa olevaa kansainvälistymisintoilua kohtaan. Englanninkieltä halutaan valtavirtaistaa käyttökieleksi ja tulkkauspalveluihin on mätetty hurjat määrät verovaroja vieraskielisten tukemiseksi maassamme sen sijaan, että vaadittaisiin riittävää kielitaitoa maassa asuvilta vieraskielisiltä. Nämä kaikki toimet on nähtävissä Tilastokeskuksen tuottamista tilastoista. Suomenkielisten ja ruotsinkielisten suomalaisten osuus väestöstä omassa kansankodissa on ollut jo pidempään tasaisesti vähenemään päin.

Onko tällaisessa touhussa mitään järkeä?

Rajat ylittävää yhteistyötä musiikin saralla

Joukko suomalaisia ja karjalaisia kanteleensoittajia kokoontui Karjalan tasavaltaan Petroskoihin viikonloppuna valmistelemaan uutta yhteistä konserttiohjelmaa. Valmis ohjelma esitettiin Petroskoin Raution musiikkiopistolla.

Kyseessä on venäläis-suomalaisen Kantele-GO!-hanke. Siitä on mukana mm. Suomen Runolaulu-Akatemia ja Karjalan Prääsän taidekoulu. Nyt esitetyssä konsertissa soitettiin perinteistä  karjalaista ja suomalaista musiikkia ja myös modernia kanteleille sävellettyä musiikkia.

Kanteletta soitetaan perinteisesti sekä Suomessa kuin Venäjällä.

Karjalan Sanomat