Taikasana ”asylum”

Aitosuomalaiset päätti selvittää vuonna 2015 alkaneen turvapaikkasirkuksen taustoja viranomaisprosessien näkökulmasta. Asiaa lähestyttiin mm. Dublin-sopimuksen toteutumisen osalta. Tarkastelussa oli myös laittomasti maahan pyrkivät henkilöt.

Ensimmäiseksi kysyimme onko Migrillä tietoa siitä kuinka paljon EU-alueen ulkopuolelta tulee turvapaikanhakijoita Ruotsin vastaiselta rajalta Suomeen?

Viestintäasiantuntija Hanna Paasikoski kertoi, että:

”Migri ei tilastoi rajaliikennettä. Sitä valvoo Suomessa Rajavartiolaitos.”

Rajavartiolaitokselta kysyttiin, että onko heillä tiedossa kuinka paljon Suomeen edelleen mahdollisesti tulee Ruotsin puolelta rajaa näitä turvapaikanhakijoita, jotka alunperin ovat tulleet laittomasti Schengen-alueelle jossain muualla Euroopassa, eivätkä ole rekisteröityneet siinä yhteydessä tulomaahan turvapaikanhakijaksi?

Hehän tulevat silloin kuitenkin turvallisesta maasta, kun tulevat Ruotsista Suomen puolelle.

Viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen Rajavartiolaituksen esikunnasta vastasi esitettyihin kysymyksiin selventävästi:

”Schengen-alueelta Suomeen kohdistuvaa laitonta maahantuloa ei sisärajavalvonnan puuttuessa voida aukottomasti seurata. Kuitenkin arviomme mukaan Tornion kautta tulleiden määrät ovat hyvin alhaisia, muutaman henkilön luokkaa per kuukausi. Pohjoisen reitin/Tornion kautta tulleiden turvapaikanhakijoiden suhteellinen osuus verrattuna Schengen-sisärajalentojen kautta tulleisiin on pieni. Yleisesti ottaen laiton maahantulo Schengen-alueen kautta Suomeen on määrällisesti maltillista.”

Mikä on käytäntö tältä osin? Käännytetäänkö heidät vai saavatko syytteen laittomasta maahantulon yrityksestä?

Julkisuudessa on ollut esillä tapauksia missä Venäjän puolelta laittomasti maahan pyrkineitä ETA-alueen ulkopuolelta pyrkiviä henkilöitä on asetettu syytteeseen.

”Riippumatta mistä maasta tulevat, turvapaikanhakijoiden turvapaikkahakemus otetaan vastaan ja heidät ohjataan Maahanmuuttoviraston turvapaikkakäsittelyyn. Turvapaikanhakijoista ei tuomita valtionrajarikoksesta. Jos henkilö ei hae turvapaikkaa, voidaan henkilö tuomita valtionrajarikoksesta – jolloin syytekin luonnollisesti nostetaan.”

Lisäksi kysyisimme pitääkö paikkansa, että Suomessa ei saa poistua sen enempää Venäjälle, kuin esim. Ruotsin puolellakaan ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja. Tämä siis, jos on kyse Schengenalueen ja ETA-alueen ulkopuolelta olevista henkilöistä, jotka ovat laittomasti maassa?

”Suomalaisen velvollisuudesta esittää maasta lähtiessä ja maahan saapuessa passi säädetään passilain 2§:ssä. Ulkomaalaisen maastalähtöä ei ole samalla tavalla rajoitettu kuin maahantuloa. Viime kädessä matkustusasiakirjan puuttuminen ei ole este ulkomaalaisen maasta poistumiselle. Matkustusasiakirjan puuttuessa maasta poistumista voivat hidastaa henkilöllisyyden selvittäminen ja mahdollisten muiden asioiden selvittäminen (mm onko henkilö rikosoikeudellisten toimien kohteena, onko matkustusoikeutta rajoitettu jne.). Vaikka matkustusasiakirjaa ei vaadita maasta poistumiseen, tulisi sellainen kuitenkin lähtökohtaisesti olla kohdevaltioon saapuakseen. Yleensä maahan tulon ja maassa oleskelun edellytyksenä on matkustusasiakirja tai matkustusasiakirjaksi rinnastettava asiakirja.”

Poliisilta kysyttiin myös, että missä vaiheessa selviää onko turvapaikanhakija kävellyt Ruotsin puolelta rajaa Suomeen useamman turvallisen maan läpi ennen kuin jättää turvapaikkahakemuksen Suomeen poliisille?

Poliisin toimintaa koskeviin kysymyksiin vastasi poliisitarkastaja Ari Jokinen Poliisihallituksesta:

”Poliisin tehtävänä on vastaanottaa turvapaikkahakemus ja rekisteröidä turvapaikanhakija. Turvapaikkatutkinta kuuluu Maahanmuuttovirastolle, jonka tehtävä on selvittää turvapaikkaa hakeneen henkilöllisyys, matkareitti ja maahantulo.”

Kuinka paljon näitä turvapaikanhakijoita edelleen tulee Ruotsin puolelta Suomeen vastoin Dublin-sopimusta?

Tilanne tuntuu sikäli erittäin oudolta, koska vuoden 2015 turvapaikka-ryntäyksen jälkeen totesi silloinen pääministeri Juha Sipilä julkisuudessa, että yhtään turvapaikanhakijaa ei olisi silloin ylipäätään tarvinnut ottaa vastaan Ruotsin puolelta. Pakolaiskiintiö täytettiin kuitenkin myös täysimääräisesti samanaikaisesti ainakin Suomessa. Eli tässä kohtaa valtion johto ainakin piti tiukasti kiinni sovituista asioista.

”Poliisilla ei ole antaa kysyttyä lukumäärää.”

Miten on? Karkoitetaanko sitten nämä kaikki Ruotsin puolelta yhä edelleen Suomen puolelle tulevat turvapaikanhakijat, koska tulevat turvallisesta maasta vai passitetaanko heidät takaisin Ruotsin puolelle rekisteröitymään?

”Turvapaikkahakemus on otettava vastaan kun sellainen poliisille jätetään. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee turvapaikka-asian. Mikäli henkilö on hakenut aiemmin turvapaikkaa jostain muusta Euroopan maasta on hänet mahdollista palauttaa ns. Dublin-sopimuksen perusteella siihen maahan, joka on vastuussa turvapaikka-asian käsittelystä.”

Kuinka suuri osuus näistä turvapaikanhakijoista on niitä nk. turvapaikkashoppailijoita, jotka ovat jo saaneet kielteisen päätöksen muualla Euroopassa? Kuinka hyvin tai huonosti poliisilla on ylipäätään mahdollista selvittää näitä asioita?

”Poliisin tehtävänä on ottaa vastaan turvapaikkahakemus ja rekisteröidä turvapaikanhakija. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee turvapaikka-asian.”

Onko mitään tilastoa tai tietoa siitä kuinka paljon järjestäytyneen rikollisuuden henkilöt pyrkivät ujuttautumaan maahan turvapaikanhakijoina?

”Poliisilla ei ole tilastoa asiasta.”

Viranomaiset koittavat siis suoriutua kukin tehtävistään annetuissa oloissa.

Kuitenkin on selvästi havaittavissa, että koko Scengen- ja Dublin-viritelmä on kokonaisuutena ollut susi syntyessään, kun ulkorajat Etelä-Euroopan maissa vuotavat edelleen ja laiton ihmissalakuljetus porskuttaa hienosti.
Tämän lisäksi on lainsäädäntö Suomessa myös mitä sattuu. Yhtenä esimerkkinä tästä on se loputon valitusrumba-oikeus näillä kielteisen päätöksen saaneilla turvapaikanhakijoilla.

Suomessa on ollut monelta muultakin osin selvästi havaittavissa trendinä lainsäätäjien jonkinlainen hahmottamisen puute lakipykäliä rustatessa. Taitaa kohta olla niin, että kaikki digitalisaation nimiin tehdyt viimeaikaiset lakimuutokset esimerkiksi ovat menneet enemmän tai vähemmän reisille. Sen lisäksi niitä eniten tarvittavia uusia lakimuutoksia ei sitten millään ilveellä tahdota saada aikaiseksi.

Herää kysymys, että mistä heille oikein maksetaan palkkaa? Medioiden edessä patsastelusta? Tyhjien lupausten antamisesta vaalien alla? Keskinäisestä nahistelusta? Alkaa näyttämään niin monella eri yhteiskunnan osa-alueella siltä, että kansalaisyhteiskunnan yhteiset asiat jäävät täysin syrjään kaiken muun tohinan keskellä.

Maamme eri viranomaiset tarvitsevat toimivia työkaluja lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi.

Kun lainsäädäntö näistä prosesseista on mitä on, niin viranomaisista varsinkin Rajavartiolaitos ja Poliisi ovat ollut monenlaisen kansalaisyhteiskunnan kiukun, ihmettelyn ja epäilyn kohteena tämän takia. Lukuisat ihmiset ovat ihmetelleet tästä turvapaikka-sirkusesta, että missä oikein on vika? Samaan aikaan ovat lainsäätäjämme Eduskunnassa lähinnä vaan istuneet siellä silmiään pyöritellen. Välillä varmuuden vuoksi vissiin pitänyt vähän käydä julkisuudessa paheksumassa jotakin.

Ainoastaan rasistikortin saivat silloin jokunen vuosi sitten lanseerattua ”pöytään” huomattavan liukkaasti. Siinäkin kohtaa vaan taisi päästä unohtumaan, että mitä se loukkaamaton ihmisarvo todellisuudessa mahtaakaan tarkoittaa.

Suomenmaa: Kansanedustaja Mikko Kärnä tukemassa Skotlannin mahdollisia itsenäisyyspyrkimyksiä

Mikko Kärnä toimii Pohjoismaiden neuvos­ton jä­se­ne­nä ja on ehdottanut, että Skotlanti voitaisiin hyväksyä jäseneksi mukaan vaikka ei olekaan vielä itsenäinen valtio, mikäli Skotlanti vaan hakisi sitä. Kärnä on suunnittellut ottavansa asian esiin ensi tilassa.

”Ai­on ol­la tu­le­val­la vii­kol­la yh­tey­des­sä Skot­lan­nin pää­mi­nis­te­rin ka­bi­net­tiin sekä hal­lin­toon ja pyy­tää, et­tä he ha­ki­si­vat vä­lit­tö­mäs­ti Poh­jois­mai­den neu­vos­ton jä­se­nyyt­tä.”

Mitään estettä tälle Skotlannin mahdolliselle tulevalle jäsenyydellä Pohjoismaiden neuvostoon ei Kärnän mielestä ole, koska jäseninä on entuudestaan jo muitakin erilaisia alueita kuten Grönlanti.

”Eu­roo­pan uni­o­nin ja Poh­jois­mai­den Neu­vos­ton tu­lee mo­lem­pien ol­la it­se­näis­ten kan­so­jen ja kan­sa­kun­tien rau­han, va­kau­den ja ta­lou­den liit­to­ja.”

Pitäähän sitä nyt yrittää tarjota tukea, jos joku kansakunta kaipaa itsenäisyyttä ja lähtee demokratian keinoin sitä tavoittelemaan. Onhan se myös YK:n pe­rus­so­pi­mus­ten mu­kaan oi­keus jokaisen kansakunnan itse päättää omista asioista.

Suomenmaa

 

Jyväskylä suunnittelee vesihuollon yksityistämistä – Kansalaiset eri mieltä hankkeesta

Asia nousi yleisesti julkisuuteen alkuviikosta ja se herätti heti paljon huolta ja keskustelua. Samalla selvisi, että Jyväskylän lisäksi myös Lahdessa, Ähtärissä ja Etelä-Pohjanmaalla vesien yksityistäminen ajatuksena on tuntunut miellyttävän kunnan päättäjiä. Asia ei välttämättä enää ole kuitenkaan ihan läpihuutojuttu. Vesien yksityistämistä vastaan on loppuviikosta tehty myös jo kansalaisaloite, joka vain muutamassa päivässä on kerännyt jo ennätykselliset 71 390 nimeä tähän mennessä.

Kyse on siis luonnollisen monopolin poismyymisetä vailla järjen hiventäkään. Sitä ei voi perustella edes yritysten välisellä kilpailulla, jota yritetään nykyisin tuputtaa joka paikkaan perusteluksi kansallisomaisuuden myynnin yhteydessä.

Todelliset syyt myyntitarpeille lienevät kuntien yleisesti ottaen raskaasti huonontunut talouden tilanne, sekä yleinen ymmärryksen puute yksityistämisen todellisista vaikutuksista ja mahdollisista seurauksista kansalaisyhteiskuntaan laajemmin.

Oma lukunsa ihmettelyn aiheena myös ihan ylipäätän kansalaisyhteiskunnassa on ollut se, että miten ihmeessä kuntien talous on päässytkin niin monella paikkakunnalla ajautumaan niin huonoon tilaan? Laskutaidon puute? Osaamattomuus? Mikä? Veroäyri on kuitenkin ihan riittävän korkealla tasolla ja veronmaksajiakin luulisi olevan myös ihan tarpeeksi.

Vertailuna näihin päiviin niin 1980-luvulla Suomen väkiluku oli satojatuhansia veronmaksajia vähempi kuin nykyisi. Silti taloudellisesti kaikki oli huomattavasti paremmalla tolalla. Sitten Suomi päätettiin liittää 1990-luvulla EU:n jäseneksi silloisen valtionjohdon toimesta ajatuksena, että se olisi ratkaisu Suomen viennin parantamiseksi Venäjälle suunnatun ulkomaankaupan sakatessa Neuvostoliiton romahdettua. Talouden alamäki on kuitenkin tasaisesti jatkunut EU-jäsenyydestä ja monista selittelyistä huolimatta koko jäsenyyden ajan.

Noinkohan tällä Suomen EU-jäsenyydellä on mahtanut olla myös jotain vaikutusta tähän yleiseen kuntien talouden ahdinkoon….?

HS

Kansalaisaloite

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön 22,5 miljoonan euron lisärahoitus osana hallitusohjelman toimeenpanoa

Ulkoministeriö on kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin päätöksellä myöntänyt vuosille 2020–2021 yhteensä 22,5 miljoonaa euroa suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöohjelmille Afrikassa.

”Hallituksen sitoumus nostaa kansalaisjärjestöjen toteuttaman kehitysyhteistyön rahoitusta on tärkeä”, sanoo ministeri Skinnari. ”Nyt myönnetty rahoitus on suunnattu Afrikkaan. Se huomioi ilmastonmuutoksen, vähemmistöjen oikeudet, sukupuolten välisen tasa-arvon ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen. Nämä ovat hyvin ajankohtaisia teemoja, joiden edistämiseen nimenomaan kansalaisjärjestöt pystyvät vaikuttamaan.”

Tällä hakukierroksella lisärahoitusta saa 17 suomalaista kansalaisjärjestöä: Crisis Management Initiative (CMI), Fida International, Fingo, Kirkon Ulkomaanapu (KUA), Pelastakaa Lapset, Plan International Suomi, Reilu kauppa, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (SASK), Suomen Lähetysseura, Suomen Punainen Risti, Suomen World Vision, Taksvärkki, Vammaiskumppanuus, WWF Suomi, Abilis, Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS ja Siemenpuu. Kaikki järjestöt ovat ulkoministeriön ohjelmatukea saavia kumppaneita. Myönnetyllä lisärahoituksella vahvistetaan niiden nykyisiä kehitysyhteistyöohjelmia Afrikassa.

Järjestöt hakivat lisärahoitusta erityisesti työhön vähiten kehittyneissä maissa. Järjestöjen työssä painottuvat Itä-Afrikan maat, etenkin Etiopia, Uganda, Kenia ja Somalia. Ihmisoikeusperustaisuus on vahvasti työssä läsnä. Ohjelmissa nousevat esiin seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet ja -palvelut, vammaisten henkilöiden oikeudet ja haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät. Järjestöt kehittävät myös säällistä työtä, toimeentulomahdollisuuksia, ammattikoulutusta, opetusta ja peruspalveluita. Ulkoministeriön tukemat järjestöjen ohjelmat toteutetaan yhteistyössä paikallisten kansalaisjärjestöjen ja muiden paikallisten kumppaneiden kanssa.

”Kansalaisjärjestöjen työhön tulee panostaa. Järjestöt ovat eturintamassa puolustamassa kansalaisyhteiskunnan tilaa ja edistämässä toimivia yhteiskuntia sekä ihmisoikeuksia. Ulkoministeriölle järjestöt ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita”, painottaa ministeri Skinnari.

Ohjelmatuki on ulkoministeriön pääasiallinen valtionavustusmuoto suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle. Ulkoministeriöllä on myös muita valtionavustuksia kansalaisjärjestöille.

Valtioneuvosto

Kansallismielisyys taas vastatuulessa? – Vasemmistomiljardööri George Soros jälleen vauhdissa

Maailmankuulu vasemmistomiljardööri George Soros on käynnistänyt uuden kampanjan kansallismielisyyttä vastaan. Davosin talouskokouksessa puhunut Soros kertoi sijoittavansa miljardi dollaria rahoittaakseen maailmanlaajuisen yliopistoista koostuvan verkoston perustamisen kansallismielisyyden leviämisen estämiseksi. Hän aikoo lanseerata kyseisen uuden projektin perustamansa järjestön, Open Societyn alaisuuteen nimellä Open Society University Network (OSUN) alaisuuteen.

Kyseinen miljardööri on luonut mittavan omaisuutensa usein hyvinkin kyseenalaisin keinoin. Hänet tunnetaan monissa piireissä paremmin piinkovana finanssialan keinottelijana, ja jolla hän on luonut mittavan omaisuutensa. Hänen suurimpiin ”urotöihin” luettaneen mm. Englannin Pankin kaatamisyritys shorttaamalla valuuttaa massiivisesti. Hän on myös mies Suomessa tapahtuneen pankkikriisin takan 1990-luvulla tekemällään keinottelulla, jälleen kerran vieraan valtion valuutalla.

Mies, joka omasta mielestään esiintyy maailmalla suurena hyvä tekijänä on häikäilemättömästi luonut omaisuutensa mm. yrittämällä kaataa pankkeja. Häntä ei yhtään tunnu kiinnostavan niiden valtioiden kansalaisten olot, joita tällainen ”mehevä” isku ison tilin tekemiseksi itselleen on aiheuttanut. Suomessa ainakin yhä vielä on kansalaisia, jotka silloin joutuivat hirvittävään velkakierteeseen edelleenkin kärsien tästä.

Hän on kunnostautunut myös siirtolaisuuden ja avoimien rajojen edistämisessä. Julkisuudessa on myös ollut paljon viitteitä siitä, että hänen rahoitusta löytyisi myös Eurooppaa kohdanneen siirtolaistulvan edistämisen tukemisessa taloudellisesti.

Siirtolaisuus ylipäätään luo juurettomuutta ja sen edistäminen tuntuu julmalta ja sydämmetyömältä.

Ihminen on pääsääntöisesti onnellisimmillaan omalla kotiseudullaan, eikä vieras kulttuuri tuntemattomien keskellä välttämättä tuo sitä arjen turvaa. Tutun yhteisön turvaverkko, omat tavat ja perinteet, kulttuuri ja kaikki ovat tärkeitä ihmisen henkisen hyvinvoinnin kannalta.

Asiasta tuppaa unohtumaan myös se jatkuvuuden katkeaminen, kun edesmenneet omaiset ja esi-isät ovat kaukana kotimaassa. Yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja kulttuuriin kuuluu myös kunnioitus ja rituaalit suvun kuolleita kohtaan.

Juurettomat siirtolaiset ja pakolaisiksi ajetut ihmiset ovat helppo uhri monenlaiselle hyväksikäytölle ja riistolle. He ovatkin se paras ja luontaisin vastus suurina massoina kansallismielisyydelle ja sen vahvistamiselle itsenäisissä kansallisvaltioissa ympäri maailman.

Kun kansa puhaltaa yhteen hiileen, on ulkopuolisten toimijoiden hyvin vaikea päästä riistämään maata ja siellä asuvia ihmisiä.  

Kansallismielisyys yhteisen hyvän edistäjänä luo myös vaurautta kansan keskuuteen, kun on yhteinen tavoite ja yhtenäisyys. Tämä ei itsessään ole koskaan sulkenut ulos luontaista siirtolaisuutta maailmassa, jota on aina esiintynyt. Aina on ollut niitä ihmisiä, jotka ovat halunneet seikkailla tai lähteneet työn perään vieraisiin maihin.

Niin lukuisat ihmiset näistä maailmanmatkaajista ovat myös löytäneet itselleen sen oman uuden kansankodin vieraassa valtiosta. Myös heistä on monista tullut yhtä kansallismielisiä kuin kantaväestöstä. Jotkut ovat kuitenkin palaneet juurilleen takaisin kotimaahan, koska kotiseutuikävä ja se tuttuuden tunne on merkinnyt heille eniten henkisen hyvinvoinnin saavuttamisen osalta.

Kansallismielisyys on muutakin kuin syntyperään perustuvaa kansallista identiteettiä, eikä se välttämättä sulje ulos samanhenkisiä muualta tulleita ihmisiä.

Kansallismielisyys on myös ymmärrystä yhteishengestä jo ihan ihmisen perustarpeiden tyydyttämisen näkökulmasta. Se taloudellinen turva on tässä keskiössä. Siksi se edustaa ymmärrystä myös siitä, että yhteistyön yhteisen hyvinvoinnin eteen halutaan luoda se paras saavutettavissa oleva turva, niin perheille kuin yksilöille monenlaista riistoa ja hyväksikäyttöä vastaan.

Kansallismielisyyden vastakohtaa edustaa tietyssä mielessä juurettomuus, irrallisuus, muukalaisuus. Liberalismi – Ajatus vapaudesta ja maailmankansalaisuudesta onkin ehkä vain illuusio jostain.

Se on aika yksinäistä ja turvatonta olemista, kun ei ole sitä tuttua turvaverkkoa lähellä; perhettä, ystäviä. Ihmiset ympärillä ovat kaikki vieraita. Kielikin voi tuntua oudolta ja vaikeasti opittavalta. Yhteiskunnan rakenteet oikeusjärjestelmästä alkaen on outo ja ehkä myös pelottavan tuntuinen. Siksi voi tulla tunne, että ehkä on vaan parasta yrittää olla mahdollisimman pieni ja näkymätön, että ei joudu ongelmiin. Kun ei välttämättä ole ketään kehen turvautua muukalaisena vieraassa maassa.

Jokainen pidemmän reissun tehnyt omatoimimatkailua harrastanut tunnistaa tästä elementtejä ja siksi kotiin on ollut myös niin hieno tunne palata reissulta. Tuttuja kasvoja on ollut vastassa, sitä suomalaista ruisleipää on saanut maistaa taas pitkästä aikaa ja muutenkin kaiken tuttuus on tuntunut hyvältä ja antanut sen tunteet turvasta ja kodista, kiintopisteestä ja jatkuvuudesta.

Ketä sitten hyötyy siitä, että kansallismielisyyttä yritetään tukahduttaa, ja millä tavalla?

Kansallismielisyys ei todellakaan ole rinnastettavissa johonkin huonoon asiaan, ja jota vastaan pitää nyt perustaa jo jopa yliopistoja äänenkannattajaksi sen lakkauttamiseksi.  On myös älyllistä epärehellisyyttä yleistää kansallismielisyyttä esim. toisen maailmansodan aikaisiin tapahtumiin Saksassa.  Siellä kyseisen valtion johtoa edusti silloinen kansallissosialistien puolue.

Tästä syystä kyseistä poliittisena aatesuuntauksena kansallismielisyyttä edustavana aatteena pidetään joidenkin ihmisten mielestä lähinnä kansanmurhien edistäjänä maailmalla. (Tähänkin versioon kansallismielisyyden määrittelystä todellakin törmää aika ajoin.)

Putkinäkö on kova juttu..

Jännä kuitenkin, että niin lukuisat hirvittävät kansanmurhiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan syyllistyneet valtiot saavat yhä edelleen jatkaa ikäänkuin mitään pahaa ei olisi koskaan tullut tehtyä.

Kansallismielisyys itsessään on pikemminkin tunnetta, välittämistä ja arvostusta kuin mitään muuta. Se ei myöskään tästä syystä ole puoluesidonnaista. Onhan kaikissa suomalaisissa puolueissa ainakin ollut kansallismielisyyttä osana agendaa. Kuinka ihmeessä muuten oltaisiin itsenäistyttyä tai voitettu Neuvostoliitto sotien aikana?

Ajattelu pahuudesta kansallismielisyyden yhteydessä osoittaa lähinnä syvää tyhmyyttä. Koko Euroopan ja Pohjolan hyvinvointi rakennettiin kansallismielisyydellä 1800-luvun vallankumousten jälkimainingeissa, kun kansat saivat tarpeekseen silloisista feodaaliyhteiskunnista, joita pyörittivät aikansa etuoikeutetut kuninkaalliset.

Suomi ja Intia allekirjoittivat maiden välisen sopimuksen puolustusalalla

Vuonna 2016 Intia järjesti konferenssin, josta on muodostunut vuotuinen geopoliittinen tapahtuma Raisina Dialogue maailman silmäätekeville johtajille ja yritysmaailman edustajille. Tapahtuman tarkoituksena on edistää Intian ja muun maailman välisiä kauppasuhteita monipuolisen yhteistyön muodossa.

Suomen osalta Juha Sipilä kävi vuonna 2016 pääministerin ominaisuudessa Intiassa keskustelemassa alustavasti asiasta Intian pääministerin Narendra Modi’n kanssa.

Sopimus laaja-alaisesta yhteistyöstä suomalaisten yritysten ja Intian puolustusalalla julkisen sektorin yritysten välillä allekirjoitettiin nyt tammikuussa. Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat Suomen puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti ja Intian puolustusministeri Ajay Kumar.

Laaja-alaisen yhteistyösopimuksen puitteissa on tarkoitus selvittää mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille mm. puolustustarvikkeiden tuotannolle, hankinnoille, tutkimukselle ja kehittämiselle, sekä teolliselle yhteistyölle Intiassa.

Asianlite

Kaakkois-Suomen ELY-keskus vaatii tarkennuksia Nuijamaan tien varteen suunnitellun purkujätteen käsittelyn ympäristölupahakemukseen

Kaakkois-Suomen ELY-keskus esittää lausunnossaan aluehallintovirastolle, että Nuijamaan tien varteen suunnitellulle jätteiden lajittelu- ja siirtokuormausasemalle ei tulisi myöntää hakemuksen mukaista ympäristölupaa.

15 metrin täyttöpaksuudelle ei perustetta

MARA-materiaalilla tarkoitetaan jätteitä, joita voidaan hyödyntää maanrakentamisessa (näiden läjittämiseen tarvitaan asetuksen mukainen lupa ja maarakenteena voi käyttää vain ’puhtaita’ rakennusjätteitä, katso lisää ympäristö.fi). Nyt toimitetussa ympäristölupahakemuksessa täyttöpaksuudeksi on esitetty paikoin jopa 15 m. Aikaisemmin ELY-keskukselta saatu lupa koski noin 1,5 metrin paksuutta. ELY-keskuksen kanta on, ettei kentän rakentamiseksi tarvita esitettyä kerrospaksuutta. Raja jätteiden hyödyntämisen ja loppusijoittamisen välille tulee häilyväksi, etenkin kun kentän rakentamisen on ilmoitettu kestävän kauan (6 vuotta), eikä purkukohteita ole ennalta tiedossa.

Kaavassa alue varattu seudulliseen matkailuun ja rajaliikenteen kauppaan

Alue on osoitettu kaavassa merkinnällä KM-9 joka tarkoittaa kaupallisten palvelujen aluetta, jolle saa sijoittaa seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön. Jätteensijoitusta ei voida katsoa kaavassa esitetyksi toiminnaksi, joten ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta on oikeusvaikutteisen yleiskaavan vastaista.

Ainutlaatuinen taimen kärsii kiintoaineesta

Soskuanjoessa ja Mustajoessa elävä taimenkanta on erittäin arvokas. Se on ainut alkuperäinen meritaimenkanta, joka lisääntyy Suomen puolella. Taimenen lisääntymisen kannalta ongelma on juuri kiintoaine, jos sitä pääsee Soskuanjokeen suuria määriä. Taimenkannalle vaikutukset voivat olla siis kohtalokkaat. Lisääntyvä kiintoaines vaikuttanee myös Venäjän puoleisella jokiosalla, sillä joessa ei ole yhtään järveä tai muutakaan jokilaajentumaa ennen merta.

Paljonko hulevesiä syntyy?

Hulevedet eivät saa heikentää vastaanottavan vesistön veden laatua tai lisätä virtaamaa alueelta. Rakentamisvaiheessa alueelta voi tulla huomattavaakin kiintoainekuormitusta, joka huuhtoutuu hulevesien mukana lähivesistöihin.

Alueen rakentaminen ja varastokenttien päällystäminen noin 5 ha:n alueella lisää valumia yrityksen toimipaikalta alapuoliselle päätien rummulle ja edelleen Soskuanjokeen. Ovatko alueen ojarummut mitoitukseltaan riittäviä, tuleeko alueelle viivytysallas ja miten se on mitoitettu, paljonko syntyy hulevesiä?

Tiedossa melua ja lisääntyvää liikennettä

Alueella on jo nykyisin meluntorjuntatarvetta, johtuen Nuijamaan tien liikenteestä. Suunniteltu toiminta synnyttää myös impulsiivista melua, kuten murskausääniä, jonka aiheuttamat haitat tulisi huomioida lupaa myönnettäessä.

Toiminnot eivät lain mukaan saa aiheuttaa yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa yleisen viihtyisyyden vähentymistä. Melu on yksi viihtyisyyttä vähentävistä tekijöistä. Itään päin on suunniteltu meluntorjuntaa. Melusuojausta ei ole hakemuksessa esitetty länsipuolelle ja toiminta voi vaikeuttaa naapurikiinteistöjen kaavan mukaista toimintaa sekä aiheuttaa niille meluntorjun-tatarvetta.

Kyseinen alue on kaavoitettu kaupan alueeksi. Hakija on arvioinut työpäivinä kuljetettavien jätekuormien määrän olevan 10-15 kuormaa. Nuijamaan rajanylityspaikan mahdolliset ruuhkat Suomen tai Venäjän puolella näkyvät ajoittain valtatiellä 13 asti. Näissä ruuhkatilanteissa Rapattilan nykyisen tasoliittymän kautta voi olla vaikeuksia päästä takaisin valtatielle. Valtatien 13 Lappeenranta – Nuijamaa varteen sijoittuvan alueen rakentaminen edellyttää asemakaavaa tai vähintään suunnittelutarveratkaisua, jotta maankäyttö ja liikennejärjestelyt saadaan tarkoituksenmukaisesti yhteen sovitettua.

Alueelle on kaavaan merkitty suunnittelumääräys, jossa on nostettu esille alueen luonto- ja maisema-arvot sekä kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilyttäminen. Mikäli täyttö toteutuu, muuttuu maisema oleellisesti, sillä kenttä nousee muusta ympäristöstä selkeästi korkeammalle. Täyttöpenkan pohjoispää tulisi olemaan n. 15 m korkea ja melko jyrkkä. Suunnitelmissa esitetyt meluseinämät nousisivat vielä tätä korkeammalle.

ELY-keskus 

Opiskeluterveydenhuollon järjestämisessä on edelleen parannettavaa

Aluehallintovirastot ja Valvira selvittivät opiskeluterveydenhuollon toteutusta osana vuoden 2019 suunnitelmallista sote-valvontaansa. Opiskeluterveydenhuollon toteutus ei kaikilta osin täytä lainsäädännön vaatimuksia. Puutteita on esimerkiksi mielenterveyspalveluiden järjestämisessä ja tilastoinnissa.

Aluehallintovirastojen ja Valviran selvityksen mukaan joka kymmenes kunta ohjaa edelleen lain vastaisesti opiskelijat hakemaan joiltain osin opiskeluterveydenhuollon palvelut kotikunnastaan. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden, ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen [1] opiskelijoille heidän kotipaikkakunnastaan riippumatta. Lähes puolessa kunnista opiskeluterveydenhuollon palvelut tuotetaan osana muita perusterveydenhuollon palveluita, jolloin niiden käyttöä ei voida erotella muiden käyttäjäryhmien palveluista eikä opiskelijoiden hoitoon pääsyä voi seurata erikseen. Kun palvelut tuotetaan osana perusterveydenhuollon palveluita, kunnat laskuttavat niistä opiskelijan kotikuntaa terveydenhuoltolain vastaisesti.

Puutteellinen tilastointi hankaloittaa palveluiden saatavuuden ja kustannusten seurantaa

Myös palveluiden tilastoinnissa on suuria puutteita. Opiskeluterveydenhuollon palveluita koskevat kirjaukset on tehtävä niin, että terveydenhuoltolain mukainen opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus on tehtyjen merkintöjen perusteella arvioitavissa. Opiskeluterveydenhuollon kokonaisuuteen kuuluvat mielenterveys- ja päihdepalvelut, seksuaaliterveyden edistäminen, suun terveydenhuolto sekä muut terveyden- ja sairaanhoidon palvelut.

”Erityisen huolissamme olemme opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden pirstaleisuudesta”, kertoo ylitarkastaja Irja Hemmilä Valvirasta.

”Mielenterveyspalveluiden hajanaisuus vaikeuttaa hoitoon hakeutumista ja siihen sitoutumista. Lisäksi se hankaloittaa palveluiden saatavuuden seurantaa ja potilasturvallisuuden arviointia.”

Kun tilastointi on puutteellista, kunta ei voi arvioida opiskeluterveydenhuollon palveluja ja hoitoon pääsyä, eikä seurata palvelujen kustannuksia. Opiskelijoiden terveydenhuoltoa koskevat samat hoitoon pääsyn määräajat kuin muutakin perusterveydenhuoltoa.

Aluehallintovirastot ja Valvira valvovat opiskeluterveydenhuollon hoitoon pääsyä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämän tiedon pohjalta. Opiskeluterveydenhuollon hoitoon pääsy oli yksi Valviran ja aluehallintovirastojen vuoden 2019 suunnitelmallisen sote-valvonnan kohteista.

AVI

Uuden koronaviruksen aiheuttamia tautitapauksia vahvistettu reilut 200 – THL seuraa tilannetta

Kiinan Wuhanissa on tähän mennessä todettu yli 200 henkilöllä hengitystieinfektio, jonka aiheuttajaksi Kiinan viranomaiset ovat tunnistaneet uuden koronaviruksen (nCoV).

Tämän lisäksi Pekingissä ja Guangdongissa sekä Thaimaassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa on vahvistettu yksittäisiä tartuntoja henkilöillä, jotka ovat ennen sairastumista oleskelleet Wuhanissa.

– Sairastuneiden oireita ovat olleet lähinnä kuume ja hengenahdistus. Pääosin oireet ovat olleet lieviä, monella vakavampia oireita saaneella on lisäksi ollut jokin perussairaus. Suurin osa sairastuneista on toipunut hyvin.

– Tämänhetkisen tiedon mukaan useita tapauksia yhdistää oleskelu Wuhanissa torilla, missä myydään mereneläviä ja eläviä eläimiä. Tartuntojen lähdettä ei kuitenkaan vielä tiedetä.

– Viruksen tarttumista ihmisestä toiseen ei ole vahvistettu, mutta se on mahdollista. Tartuntoja voidaan ehkäistä hyvällä käsihygienialla.

– Suomesta ei ole suoria lentoja Wuhaniin. Maailman terveysjärjestö WHO ei suosittele erityisiä toimia matkailijoille eikä rajoituksia matkustamiseen tai kansainväliseen kauppaan.

– Tapausten todennäköisyys Suomessa on hyvin pieni. Suomen sairaaloissa on hyvä valmius hoitaa koronavirusinfektioita eristysolosuhteissa.

Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion. Vakavia tautitapauksia ovat aiemmin aiheuttaneet SARS ja MERS -koronavirukset. Uusi koronavirus on geneettisesti SARS-koronaviruksen kaltainen.

THL koordinoi ja seuraa tilannetta Euroopan tautivirasto ECDC:n ja WHO:n kanssa. THL tiedottaa lisää tilanteen muuttuessa ja päivittää tietoja sivulle:

Wuhanin koronavirus

(THL)

Martti Hetemäki jatkaa valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä 9.4. asti

Aalto yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa on sovittu, että valtiotieteiden tohtori Martti Hetemäen aloitus työelämäprofessorina Helsinki Graduate School of Economicsissa (Helsinki GSE) siirtyy maaliskuun alusta huhtikuun puoliväliin.

Hetemäki jatkaa valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä hallituksen julkisen talouden riiheen asti aiemmin ilmoitetun helmikuun lopun sijasta.