Kirsi Varhila: Pitkäaikaissairauksien seurantaa ja hoitoa ei pidä lykätä koronavirustilanteessa

Suomen sosiaali- ja terveysjärjestelmä on toistaiseksi kestänyt hyvin koronavirustilanteen tuoman lisäpaineen, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila. Varhila oli 28. huhtikuuta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana ajankohtaisesta koronavirustilanteesta.

Varhilan mukaan tehohoitokapasiteetin riittävyyden sijaan tällä hetkellä huolestuttavaa on pikemminkin se, miten sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme vastaa muuhun kuin koronaviruksesta johtuvaan palvelutarpeeseen.

”Maailmalla on käynnissä paljon tutkimuksia koronavirusrokotteen aikaan saamiseksi. Rokotteen saamiseen kuluu kuitenkin vielä kauan aikaa. Sitä ennen ihmisten muuhun palvelutarpeeseen pitää vastata. Erityisesti meidän pitää kiinnittää huomiota vaikeimmassa olevien ihmisten tilanteeseen”, Varhila painottaa.

Huolen taustalla on tieto siitä, että sekä perus- että erikoissairaanhoidossa vastaanottokäynnit ovat pandemian aikana selvästi vähentyneet. Tilanne vaihtelee eri puolilla Suomea.

”Noin puolet käyntien vähenemisestä johtuu siitä, että kiireettömiä aikoja on peruttu sekä perus- että erikoissairaanhoidossa. Toisen puolen selittää se, että potilaat ovat itse peruneet saamiaan aikoja. Myös kutsuja esimerkiksi syöpäseulontoihin on peruttu”, Varhila kuvaa.

”Kun vastaanottokäynnit vähenevät, monen pitkäaikaissairauden, kuten sydäntautien ja diabeteksen, seuranta ja hoito laiminlyödään. Siten hoidon aloittaminen voi viivästyä, sairaus voi pahentua ja hoidon ennuste huonontua. Aikojen peruminen lisää myös erikoissairaanhoidossa kiireettömien leikkausten hoitojonoja syksyllä”, Varhila huomauttaa.

”Vaikka elämme poikkeusoloissa ja koronavirustilanne pelottaa ihmisiä, on tärkeää pitää kiinni kaikkien muidenkin sairauksien ennaltaehkäisystä ja hyvästä hoidosta. Pitkäaikaissairauksista kärsivien on päästävä hoitoon. Kannustan kaikkia pitämään kiinni varatusta vastaanottoajasta”, Varhila kehottaa.

Varhila huomauttaa, että sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa osa vastaanotoista on korvattu etäasioinnilla. Lisääntynyt etäasiointi ei ole kokonaan korvannut vähentyneitä käyntimääriä.

Tällä hetkellä kiireettömiä toimintoja lisätään ja tilannetta seurataan tarkasti sosiaali- ja terveysministeriössä.

Valtioneuvosto

Hallitus rajoittaa tilapäisesti velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin

Hallitus on antanut lakiesityksen, jolla rajoitetaan velkojan oikeutta hakea yritys konkurssiin. Koronavirusepidemia aiheuttaa monille yrityksille taloudellisen ahdingon, joka ei kuitenkaan useimpien osalta jää pysyväksi. Lakiesityksen tavoitteena on auttaa mahdollisimman monia yrityksiä selviämään koronavirustilanteen aiheuttamista talousvaikeuksista.

– Niin sanottuja turhia konkursseja tulee nyt välttää. Osa elinkelpoisista ja hyvin voivista yrityksistä on koronavirusepidemian takia joutunut tilapäisiin maksuvaikeuksiin, mikä tavallisesti voisi johtaa konkurssiin. Nyt tehtävillä muutoksilla annamme yrityksille aikaa selviytyä haastavien aikojen yli ilman, että yritystoimintaa täytyy lopettaa, sanoo oikeusministeri AnnaMaja Henriksson.

Konkurssin edellytyksenä on maksukyvyttömyys. Konkurssilaissa yritys oletetaan maksukyvyttömäksi, jos se ei ole maksanut velkaansa viikon päästä siitä, kun se on saanut maksukehotuksen. Lakimuutoksen myötä näin ei enää käy. Maksukyvyttömyyden pitää olla pidempikestoista, jotta velkoja voi jatkossa tehdä konkurssihakemuksen.

Muutoksen odotetaan vaikuttavan myös perintäyhtiöiden toimintaan ja rajoittavan konkurssiuhan käyttämistä perinnässä. Näin varmistetaan, että velkojat eivät käytä konkurssiuhkaista maksukehotusta, kun ne perivät saatavia yrityksiltä, jotka ovat joutuneet koronaepidemian vuoksi vaikeuksiin.

Laki tulee voimaan mahdollisimman pian ja on voimassa 31.10.2020 saakka.

Valtioneuvosto

Puolustusvoimat saa lisärahaa sopimussotilaiden palkkaamiseksi

Hallitus on lisännyt Puolustusvoimille budjettikehykseen 2,2 miljoonaa euroa sopimussotilaiden palkkaamiseen vuonna 2021. Kehyslisäys mahdollistaa noin 85 henkilötyövuoden lisäyksen, mikä turvaa riittävän kouluttajamäärän varusmieskoulutusta antavissa joukko-osastoissa.

– ­Sopimussotilaiden avulla vahvistamme varusmiestemme koulutusta ja tuemme kantahenkilökuntamme jaksamista heidän vaativassa työssään, puolustusministeri Antti Kaikkonen korostaa.

Sopimussotilaiksi palkataan varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneita henkilöitä. Määräaikaisia sopimussotilaita palkkaamalla tuetaan nuorten työllistymistä erityisesti matalan työllisyyden alueilla. Sopimussotilasjärjestelmällä edistetään myös hakeutumista aliupseerin tehtäviin sekä jatko-opintoihin Puolustusvoimissa.

Valtioneuvosto

Suomalaisille muna- ja lihatuotteille vientilupa Singaporeen

Singapore on myöntänyt huhtikuun alussa vientiluvan suomalaisille munatuotteille sekä siipikarjan-, sian- ja naudanlihasäilykkeille. Vientilupaa siipikarjanlihalle ja kananmunille ei vielä saatu, mutta työ näiden vientilupien eteen jatkuu.

Ruokavirasto käynnisti ja saattoi valmiiksi kyseisten markkinoillepääsyhankkeiden edellyttämät selvitykset siipikarjanlihan osalta 2016 ja munien ja munatuotteiden osalta 2019. Ruokavirasto myös järjesti Singaporen ruokaviranomaisen auditoinnin Suomessa syyskuussa 2019.

Suomella on ollut jo vuosia lupa viedä Singaporeen pakastettua naudan-, sian- ja poronlihaa. Tuoreen sianlihan vientilupa saatiin kesäkuussa 2019. Suomesta voidaan viedä Singaporeen eläinperäisistä elintarvikkeista myös maitotuotteita ja kalastustuotteita.

Suomesta vietiin Singaporeen 2019 sianlihaa, kalavalmisteita, maitotuotteita, suklaata, leipomotuotteita, hedelmä- ja kasvimehuja, vahvoja alkoholijuomia, pieniä määriä vesiä ja mallasjuomia sekä eläinten rehuja ja rehuentsyymejä.

Valtioneuvosto

Viro liittyi mukaan yhteiseen panssariajoneuvojärjestelmän kehittämishankkeeseen

Suomi ja Latvia allekirjoittivat 29.1.2020 teknisen järjestelyasiakirjan (TA, Technical Arrangement) maiden välisen yhteisen maavoimien liikkuvuutta parantavan kehittämishankkeen käynnistämisestä. Asiakirjan allekirjoittivat tuolloin puolustusministeri Antti Kaikkonen ja Latvian puolustusministeri Artis Pabriks. Nyt myös Viro liittyy mukaan hankkeeseen, kun Viron puolustusministeriön kansliapäällikkö Kristjan Prikk allekirjoitti asiakirjan 2.4.2020.

”On tärkeää, että maiden välistä puolustusyhteistyötä jatketaan naapurimaiden kanssa myös kriisiaikana. Olemme erittäin iloisia, että myös Viro on nyt mukana kehittämishankkeessa”, toteaa puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti.

Yhteishankkeen tavoitteena on kehittää yhteinen, panssaroitu pyöräajoneuvojärjestelmä. Mikäli kehitystyö johtaa tulevaisuudessa varsinaisiin ajoneuvojärjestelmän hankintoihin, parantaa yhteinen järjestelmä kunkin maan maavoimien liikkuvuutta, kustannustehokkuutta, yhteensopivuutta ja huoltovarmuutta.

Kehitettäväksi ajoneuvoalustan pohjaksi on jo aiemmin valittu kansallisten ja monikansallisten testausten ja evaluointien perusteella kotimainen Patrian 6×6-pyöräpanssariajoneuvoalusta, joka on täyttänyt testauksissa ja evaluoinneissa alustalle asetetut suorituskykyvaatimukset.

Valtioneuvosto

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen: Ympäristöministeriö laiminlöi velvollisuutensa ilmastovuosikertomuksen toimittamisessa 28.1.2020

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kiinnittää ympäristöministeriön huomiota ilmastolaissa säädettyyn velvollisuuteen toimittaa ilmastovuosikertomus eduskunnalle vuosittain. Apulaisoikeuskanslerin mukaan ympäristöministeriö on laiminlyönyt tämän velvollisuutensa. Apulaisoikeuskansleri pyysi omana aloitteenaan ministeriöltä selvitystä asiasta.

Vuonna 2015 voimaan tulleen ilmastolain mukaan valtioneuvosto eli hallitus toimittaa eduskunnalle kalenterivuosittain tiedot päästökehityksestä sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan sisältyvien päästövähennystavoitteiden toteutumisesta ja tavoitteiden saavuttamisen edellyttämistä lisätoimista. Ilmastovuosikertomuksen kokoamisesta vastaa ympäristöministeriö. Eduskunnalle oli toimitettu ensimmäinen ilmastovuosikertomus vasta kesäkuussa 2019.

Ympäristöministeriön mukaan ensimmäistä ilmastovuosikertomusta oli aloitettu valmistella vuoden 2018 lopulla. Ministeriön käsityksen mukaan kertomusta ei voitu antaa ennen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan hyväksymistä. Ministeriön mukaan laissa ei ole tarkkoja säännöksiä siitä, milloin ensimmäinen vuosikertomus tulisi antaa.

Apulaisoikeuskanslerin mielestä ympäristöministeriön selvityksessä ei esitetty oikeudellisesti päteviä perusteluja sille, miksi eduskunnalle ei ollut toimitettu ilmastolain edellyttämiä tietoja. Ilmastovuosikertomus tulee antaa eduskunnalle vuosittain. Lain keskeinen tarkoitus on vahvistaa eduskunnan roolia ja lisätä kansalaisten ja asiantuntijoiden osallistumismahdollisuuksia ilmastopolitiikassa. Ilmastokertomus on yksi keino antaa päätöksentekijöille lisää tietoa ja turvata kansalaisille perustuslaissa säädetty oikeus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Oikeuskanslerivirasto

Metsien tuhkalannoituksen tuki laajenee, valtioneuvosto hyväksyi asetusmuutoksen

Valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen, joka mahdollistaa sen, että metsien tuhkalannoitukseen voidaan 1.5.2020 alkaen myöntää tukea entistä useammille hankkeille. Tuhkalannoituksen kasvattaminen perustuu Vuosaaren ilmastokokouksessa tehtyyn hallituksen linjaukseen metsien hiilinielun vahvistamisesta.

Hallitus linjasi Vuosaaren ilmastokokouksessa helmikuussa, että maankäyttösektorin hiilinielua halutaan kasvattaa erityisesti metsien kasvua lisäämällä. Yhdeksi keinoksi tavoitteen saavuttamiseksi hallitus linjasi tuhkalannoituksen edistämisen.

– Hiilensidontaa voidaan lisätä tuntuvasti metsien kasvua vahvistamalla. Siksi laajennamme tuhkalannoituksen tukea määräajaksi. Metsänomistajien kannattaa tarttua mahdollisuuteen ripeästi, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Tavoitteena on kolminkertaistaa tuhkalannoituksen määrä 30 000 hehtaariin vuodessa. Asetus laajentaa tuhkalannoituksen tukea, koska tuen myöntämisen edellytyksistä poistuu vaatimus puuston ravinne-epätasapainon osoittamisesta.

Tarkoituksena on, että tukiperusteet säilyvät nyt hyväksytyssä muodossa Kemera-tukijärjestelmän loppuun asti. Kuluvan vuoden loppuun voimassa olevalle Kemera-järjestelmälle suunnitellaan parhaillaan vähintään vuoden mittaista jatkoaikaa Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) ja valtiontukiuudistusten viivästymisen vuoksi.

Tuhkalannoitus vähentää tarvetta kunnostusojituksille

Tuhkalannoitus sopii erityisesti turvemaille ja siitä on monia hyötyjä metsien hoidon, ympäristön ja ilmaston kannalta. Tuhkan käyttö vähentää tarvetta ojien kunnostukseen ja parantaa turvemaiden vesitasapainoa lisäämällä puuston kasvua ja haihdutuskykyä. Oikein kohdennetulla tuhkalannoituksella voidaan siten edistää myös metsätalouden vesiensuojelua.

Tuhkalannoituksen kasvua lisäävä vaikutus voi näkyä suometsissä useiden vuosikymmenten ajan. Hyvin kasvavat suopuustot sitovat hiiltä ja hillitsevät näin osaltaan ilmastonmuutosta. Tuhkan käyttö lannoitteena edistää myös kiertotaloudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kaatopaikoille vietävän tuhka-aineksen määrä vähenee, kun metsän lannoitukseen kelpaava tuhka saadaan hyötykäyttöön.

Tuhkalannoituksen edistäminen on osa laajaa maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltavaa maankäyttösektorin ilmastotoimien kokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maankäyttösektorin päästöjä sekä ylläpitämään ja vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja.

Valtioneuvosto

Suomeen avataan uusi hotelliketju – Hyönteishotellit2020-kampanja surahtaa käyntiin

1.4.2020 käynnistyvä Hyönteishotellit2020-kampanja kannustaa suomalaisia pystyttämään hyönteishotelleja omistamilleen pihoille, parvekkeille ja poluille. Kampanja on osa YK:n kansainvälistä kasvinterveysvuotta, ja sen taustalla on huoli maailmanlaajuisesta hyönteiskadosta: ilman sopivia majapaikkoja koloissa pesivät pölyttäjät eivät selviydy eivätkä lisäänny, jolloin ruokakasvit katoavat.

Uhkaavan hyönteiskadon takia hotelleille riittää kysyntää hyönteisten maailmassa enemmän kuin koskaan. Ilmastonmuutos ja kaupungistuminen ovat kaventaneet pölyttäjähyönteisten luontaista elintilaa, joten hyönteiset kaipaavat ihmisten apua majapaikan löytämiseksi. Jos sopivia pesäkoloja ei löydy, hyönteiskato voi johtaa ruokakriisiin.

”Ihmisten rakentamia keinopesiä eli hyönteishotelleja tarvitaan, koska pölyttäjähyönteisten luontaiset elinpaikat käyvät vuosi vuodelta harvinaisemmiksi. Jos nämä pörriäiset eivät löydä pesimiskoloja, pölyttäjäkanta vähenee uhkaavasti. Jos meillä ei ole pölyttäjiä, lautasiltamme katoavat pian tutut marjat ja muut ruokakasvit”, kertoo maa- ja metsätalousministerin kansliapäällikkö Jaana HusuKallio.

Osana YK:n kansainvälistä kasvinterveysvuotta maa- ja metsätalousministeriö kumppaneineen käynnistää Hyönteishotellit2020-kampanjan. Kampanjan tarkoituksena on kannustaa suomalaisia nikkaroimaan hyönteishotelleja omaan lähiympäristöönsä.

Valtioneuvosto

Oikeuskanslerinviraston ratkaisu kantelusta: Terveydenhuollon ammattihenkilön kieltäytyminen influenssarokotuksesta

Apulaisoikeuskanslerin ratkaisemassa kantelussa oli kysymys kaupungin suun terveydenhuollossa työskentelevän terveydenhuollon ammattihenkilön kieltäytymisestä influenssarokotuksesta.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että perustuslain ja potilaslain säännösten perusteella työntekijällä on oikeus päättää tartuntatautilain 48 §:ssä tarkoitettujen rokotusten ottamisesta eli rokotukset ovat vapaaehtoisia. Sen sijaan kyseinen säännös velvoittaa työnantajaa huolehtimaan siitä, että sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, käytetään työntekijöitä, joilla on säännöksessä tarkoitettu rokotussuoja ja vain erityisestä syystä henkilöitä, joilla on puutteellinen rokotussuoja.

Tämä velvollisuus liittyy perustuslaissa säädettyyn julkisen vallan velvollisuuteen turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa kaupungin omien työntekijöiden, mutta ennen kaikkea kaupungin terveydenhuollon yksiköiden vastuulla olevien potilaiden hengen ja terveyden suojaamista.

Kaupungin selvityksen mukaan tartuntatautilain 48 §:n tulkinta ei ole selkeä, ja erityisesti se on ristiriitainen suhteessa muuhun lainsäädäntöön. Työnantajan kannalta tilanne on hankala ja taloudellisesti sekä toiminnallisesti kestämätön, jos työnantajan palveluksessa on useita rokotuksista kieltäytyviä ja siten kyseisiin tehtäviin soveltumattomia henkilöitä. Heille on mahdotonta löytää korvaavia tehtäviä, jotka vastaavat heidän osaamistaan ja koulutustaan.

Apulaisoikeuskansleri lähetti rokotussuojaa terveydenhuollossa koskevan päätöksensä sosiaali- ja terveysministeriölle tiedoksi sen mahdollisia toimenpiteitä varten.

Oikeuskanslerivirasto

Maailmassa jo 8 Covid19-vapaata valtiota – Lista pitenee tasaisen hitaasti

Tällä hetkellä Covid19-vapaita valtioita on kahdeksan: Belize, Uusi-Kaledonia, Falkland Saaret, Grönlanti, Surinam, Papua Uusi-Guinea, St. Barth ja Anguilla. Aiemmin listalla olleita pudokkaita on neljä valtiota: Mauritania, Jemen, Saint Lucia, ja Burundi. Näissä neljässä on ilmennyt muutamia uusia tartuntoja.

Hälyyttävin tilanne pudokkaisen kohdalla on Jemenissä vaikka siellä ei tällä hetkellä ole virallisten lukujen mukaan kuin 19 aktiivista tapausta. Jemenissä humanitäärinen tilanne on poikkeuksellisen huono ja pienikin tautirypäs voi helposti päästä riistäytymään käsistä sellaisissa oloissa. Mauritaniassa on tällä hetkellä aktiivisena 1 tartunta, Saint Luciassa 3 tartuntaa ja Burundissa 7 tartuntaa.

Kukin valtio maailmalla käy taistelua Covid19-tautia vastaan erilaisissa olosuhteissa. Enemmistöllä maailman valtioilla tuntuu olevan yhteinen selvä tavoite kukistaa tauti. Myös WHO ohjeistaa tähän. Tauti voi olla hyvin tuhoisa monessakin mielessä mikäli sitä ei saada tukahdutettua. Kuolleita voi tulla vielä todella paljon lisää. Myös monenlaisia selkkauksia voi syntyä. Poliittisesti voi tulla myös monenlaisia myllerryksiä. Taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan sitä tuhoisammat mitä pidempään taudin kukistaminen yhteiskunnasta kestää.

Ihmisten luottamus yhteiskuntaan, päättäjiin ja terveysviranomaisiin ei tule palaamaan ennenkuin viesti on täysin selvää, että tauti aiotaan tukahduttaa kokonaan pois.

Ensinnäkin tähän on jo päästy eri paikoin maailmassa, toisekseen taudista tiedetään edelleen liian vähän. Kaikki hallituksen tähän astiset päätökset ovat perustuneet tähän asteiseen saatuun ja vertaisarvio-tutkittuun tietoon Covid19-taudista, jota on vielä varsin vähän, sekä mallinuuksiin, arvioihin ja erilaisiin olettamuksiin muiden tautien käyttäytymisen osalta.

Kun yhteiskunnassa havaitaan tappavaksi tiedetty tai epäilty tartuntatauti on luonnollinen reaktio lähteä sitä pakoon.

Syntyy helposti joukkopaniikkia, jolloin tautia yleensä levitetään myös helposti ympäristöön. Näin on käynyt kautta historian jo monta kertaa ja on mahdollista, että Kiinan salailevan oloisen toiminnan takana liittyen taudeista tiedottamiseen ihan ylipäätään perustuu tähän. Salailulla saadaan kuitenkin ainoastaan kansan syvät rivit epäluuloisiksi ja luottamus päättäjiin, sekä terveysviranomaisiin murentamaan. Salaliittoteoriat saavat silloin myös otollisen kasvupohjan. Lisäksi Suomessa on virallisella taholla annettu monta kertaa epäsuorasti ymmärtää, että tautia ei saada kukistettua. Ja kun tästä, että tauti pystytään kukistamaan on jo julkisesti saatavilla näyttöä kahdeksan valtion edestä, niin näyttää todella arveluttavalta touhulta.

Ne nyt tautivapaalla listalla olevat valtiot tulevat varmaan myös pitämään rajansa visusti suljettuina maailmalta, kunnes muu maailma ymmärtää toimia vastuullisesti kaikkia maailman kansoja kohtaan.

Sudan ilmoitti 30.4.2020, että heidän terveydenhoito on vaarassa romahtaa kahden viikon sisällä. Se tarkoittaa silloin, että hoitoon ei pääse kukaan yhtään mistään syystä. Siinä rytäkässä voi jäädä katkenneet jäsenet kipsaamatta ja myös lapset synnyttämättä turvallisissa oloissa. Sudan on Afrikan kolmanneksi suurin maa, jossa elää 34.848.000 miljoonaa ihmistä. Väestötiheys on Suomen luokkaa; 17,7 / neliökilometri. Tuolloin 30.4.2020 heillä oli yhteensä 442 tiedossa olevaa tartuntaa, 32 kuollutta ja 39 taudista toipunutta.

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom on jokaisessa tiedotustilaisuudessa sanonut saman viestin lääkkeeksi taudin kukistamiseksi. Se tehdään kansallisella yhtenäisyydellä ja globaalilla solidaarisuudella, koska kukaan ei ole turvassa ennenkuin kaikki ovat turvassa.

Siksi Marinin hallituksen viestin omalle kansalle tulisi olla kristallinkirkas, että tauti tukahdutetaan. Kun Suomi hoitaa oman leiviskänsä esimerkillisesti ilman poliittisia viritelmiä, saadaan lisäksi myös maan talous nopeammin jaloilleen. Emme ole viettäneet huviksemme viikkoja karanteeneissa vain sen takia, että ulkomainen työvoima saisi taas vapaasti tulla Suomeen töihin. Tätä valittua poliittista linjausta tukee THL:n arvio, että syksyllä Suomessa on vasta edessä se todellinen tautihuippu, ja tämän takia saamme sitten taas viettää pitkiä aikoja karanteeneissa.

Mitenhän mahtaa siinä tapauksessa ravintoloilla ja muilla kotimaisilla yrittäjillä kestää rahkeet uuteen kierrokseen yritystoiminnan sulkemisia?

Worldometers
Foreignpolicy
AllAfrika