Suomi ja Intia allekirjoittivat maiden välisen sopimuksen puolustusalalla

Vuonna 2016 Intia järjesti konferenssin, josta on muodostunut vuotuinen geopoliittinen tapahtuma Raisina Dialogue maailman silmäätekeville johtajille ja yritysmaailman edustajille. Tapahtuman tarkoituksena on edistää Intian ja muun maailman välisiä kauppasuhteita monipuolisen yhteistyön muodossa.

Suomen osalta Juha Sipilä kävi vuonna 2016 pääministerin ominaisuudessa Intiassa keskustelemassa alustavasti asiasta Intian pääministerin Narendra Modi’n kanssa.

Sopimus laaja-alaisesta yhteistyöstä suomalaisten yritysten ja Intian puolustusalalla julkisen sektorin yritysten välillä allekirjoitettiin nyt tammikuussa. Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat Suomen puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti ja Intian puolustusministeri Ajay Kumar.

Laaja-alaisen yhteistyösopimuksen puitteissa on tarkoitus selvittää mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille mm. puolustustarvikkeiden tuotannolle, hankinnoille, tutkimukselle ja kehittämiselle, sekä teolliselle yhteistyölle Intiassa.

Asianlite

Kaakkois-Suomen ELY-keskus vaatii tarkennuksia Nuijamaan tien varteen suunnitellun purkujätteen käsittelyn ympäristölupahakemukseen

Kaakkois-Suomen ELY-keskus esittää lausunnossaan aluehallintovirastolle, että Nuijamaan tien varteen suunnitellulle jätteiden lajittelu- ja siirtokuormausasemalle ei tulisi myöntää hakemuksen mukaista ympäristölupaa.

15 metrin täyttöpaksuudelle ei perustetta

MARA-materiaalilla tarkoitetaan jätteitä, joita voidaan hyödyntää maanrakentamisessa (näiden läjittämiseen tarvitaan asetuksen mukainen lupa ja maarakenteena voi käyttää vain ‘puhtaita’ rakennusjätteitä, katso lisää ympäristö.fi). Nyt toimitetussa ympäristölupahakemuksessa täyttöpaksuudeksi on esitetty paikoin jopa 15 m. Aikaisemmin ELY-keskukselta saatu lupa koski noin 1,5 metrin paksuutta. ELY-keskuksen kanta on, ettei kentän rakentamiseksi tarvita esitettyä kerrospaksuutta. Raja jätteiden hyödyntämisen ja loppusijoittamisen välille tulee häilyväksi, etenkin kun kentän rakentamisen on ilmoitettu kestävän kauan (6 vuotta), eikä purkukohteita ole ennalta tiedossa.

Kaavassa alue varattu seudulliseen matkailuun ja rajaliikenteen kauppaan

Alue on osoitettu kaavassa merkinnällä KM-9 joka tarkoittaa kaupallisten palvelujen aluetta, jolle saa sijoittaa seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön. Jätteensijoitusta ei voida katsoa kaavassa esitetyksi toiminnaksi, joten ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta on oikeusvaikutteisen yleiskaavan vastaista.

Ainutlaatuinen taimen kärsii kiintoaineesta

Soskuanjoessa ja Mustajoessa elävä taimenkanta on erittäin arvokas. Se on ainut alkuperäinen meritaimenkanta, joka lisääntyy Suomen puolella. Taimenen lisääntymisen kannalta ongelma on juuri kiintoaine, jos sitä pääsee Soskuanjokeen suuria määriä. Taimenkannalle vaikutukset voivat olla siis kohtalokkaat. Lisääntyvä kiintoaines vaikuttanee myös Venäjän puoleisella jokiosalla, sillä joessa ei ole yhtään järveä tai muutakaan jokilaajentumaa ennen merta.

Paljonko hulevesiä syntyy?

Hulevedet eivät saa heikentää vastaanottavan vesistön veden laatua tai lisätä virtaamaa alueelta. Rakentamisvaiheessa alueelta voi tulla huomattavaakin kiintoainekuormitusta, joka huuhtoutuu hulevesien mukana lähivesistöihin.

Alueen rakentaminen ja varastokenttien päällystäminen noin 5 ha:n alueella lisää valumia yrityksen toimipaikalta alapuoliselle päätien rummulle ja edelleen Soskuanjokeen. Ovatko alueen ojarummut mitoitukseltaan riittäviä, tuleeko alueelle viivytysallas ja miten se on mitoitettu, paljonko syntyy hulevesiä?

Tiedossa melua ja lisääntyvää liikennettä

Alueella on jo nykyisin meluntorjuntatarvetta, johtuen Nuijamaan tien liikenteestä. Suunniteltu toiminta synnyttää myös impulsiivista melua, kuten murskausääniä, jonka aiheuttamat haitat tulisi huomioida lupaa myönnettäessä.

Toiminnot eivät lain mukaan saa aiheuttaa yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa yleisen viihtyisyyden vähentymistä. Melu on yksi viihtyisyyttä vähentävistä tekijöistä. Itään päin on suunniteltu meluntorjuntaa. Melusuojausta ei ole hakemuksessa esitetty länsipuolelle ja toiminta voi vaikeuttaa naapurikiinteistöjen kaavan mukaista toimintaa sekä aiheuttaa niille meluntorjun-tatarvetta.

Kyseinen alue on kaavoitettu kaupan alueeksi. Hakija on arvioinut työpäivinä kuljetettavien jätekuormien määrän olevan 10-15 kuormaa. Nuijamaan rajanylityspaikan mahdolliset ruuhkat Suomen tai Venäjän puolella näkyvät ajoittain valtatiellä 13 asti. Näissä ruuhkatilanteissa Rapattilan nykyisen tasoliittymän kautta voi olla vaikeuksia päästä takaisin valtatielle. Valtatien 13 Lappeenranta – Nuijamaa varteen sijoittuvan alueen rakentaminen edellyttää asemakaavaa tai vähintään suunnittelutarveratkaisua, jotta maankäyttö ja liikennejärjestelyt saadaan tarkoituksenmukaisesti yhteen sovitettua.

Alueelle on kaavaan merkitty suunnittelumääräys, jossa on nostettu esille alueen luonto- ja maisema-arvot sekä kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilyttäminen. Mikäli täyttö toteutuu, muuttuu maisema oleellisesti, sillä kenttä nousee muusta ympäristöstä selkeästi korkeammalle. Täyttöpenkan pohjoispää tulisi olemaan n. 15 m korkea ja melko jyrkkä. Suunnitelmissa esitetyt meluseinämät nousisivat vielä tätä korkeammalle.

ELY-keskus 

Opiskeluterveydenhuollon järjestämisessä on edelleen parannettavaa

Aluehallintovirastot ja Valvira selvittivät opiskeluterveydenhuollon toteutusta osana vuoden 2019 suunnitelmallista sote-valvontaansa. Opiskeluterveydenhuollon toteutus ei kaikilta osin täytä lainsäädännön vaatimuksia. Puutteita on esimerkiksi mielenterveyspalveluiden järjestämisessä ja tilastoinnissa.

Aluehallintovirastojen ja Valviran selvityksen mukaan joka kymmenes kunta ohjaa edelleen lain vastaisesti opiskelijat hakemaan joiltain osin opiskeluterveydenhuollon palvelut kotikunnastaan. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden, ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen [1] opiskelijoille heidän kotipaikkakunnastaan riippumatta. Lähes puolessa kunnista opiskeluterveydenhuollon palvelut tuotetaan osana muita perusterveydenhuollon palveluita, jolloin niiden käyttöä ei voida erotella muiden käyttäjäryhmien palveluista eikä opiskelijoiden hoitoon pääsyä voi seurata erikseen. Kun palvelut tuotetaan osana perusterveydenhuollon palveluita, kunnat laskuttavat niistä opiskelijan kotikuntaa terveydenhuoltolain vastaisesti.

Puutteellinen tilastointi hankaloittaa palveluiden saatavuuden ja kustannusten seurantaa

Myös palveluiden tilastoinnissa on suuria puutteita. Opiskeluterveydenhuollon palveluita koskevat kirjaukset on tehtävä niin, että terveydenhuoltolain mukainen opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus on tehtyjen merkintöjen perusteella arvioitavissa. Opiskeluterveydenhuollon kokonaisuuteen kuuluvat mielenterveys- ja päihdepalvelut, seksuaaliterveyden edistäminen, suun terveydenhuolto sekä muut terveyden- ja sairaanhoidon palvelut.

“Erityisen huolissamme olemme opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden pirstaleisuudesta”, kertoo ylitarkastaja Irja Hemmilä Valvirasta.

“Mielenterveyspalveluiden hajanaisuus vaikeuttaa hoitoon hakeutumista ja siihen sitoutumista. Lisäksi se hankaloittaa palveluiden saatavuuden seurantaa ja potilasturvallisuuden arviointia.”

Kun tilastointi on puutteellista, kunta ei voi arvioida opiskeluterveydenhuollon palveluja ja hoitoon pääsyä, eikä seurata palvelujen kustannuksia. Opiskelijoiden terveydenhuoltoa koskevat samat hoitoon pääsyn määräajat kuin muutakin perusterveydenhuoltoa.

Aluehallintovirastot ja Valvira valvovat opiskeluterveydenhuollon hoitoon pääsyä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämän tiedon pohjalta. Opiskeluterveydenhuollon hoitoon pääsy oli yksi Valviran ja aluehallintovirastojen vuoden 2019 suunnitelmallisen sote-valvonnan kohteista.

AVI

Uuden koronaviruksen aiheuttamia tautitapauksia vahvistettu reilut 200 – THL seuraa tilannetta

Kiinan Wuhanissa on tähän mennessä todettu yli 200 henkilöllä hengitystieinfektio, jonka aiheuttajaksi Kiinan viranomaiset ovat tunnistaneet uuden koronaviruksen (nCoV).

Tämän lisäksi Pekingissä ja Guangdongissa sekä Thaimaassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa on vahvistettu yksittäisiä tartuntoja henkilöillä, jotka ovat ennen sairastumista oleskelleet Wuhanissa.

– Sairastuneiden oireita ovat olleet lähinnä kuume ja hengenahdistus. Pääosin oireet ovat olleet lieviä, monella vakavampia oireita saaneella on lisäksi ollut jokin perussairaus. Suurin osa sairastuneista on toipunut hyvin.

– Tämänhetkisen tiedon mukaan useita tapauksia yhdistää oleskelu Wuhanissa torilla, missä myydään mereneläviä ja eläviä eläimiä. Tartuntojen lähdettä ei kuitenkaan vielä tiedetä.

– Viruksen tarttumista ihmisestä toiseen ei ole vahvistettu, mutta se on mahdollista. Tartuntoja voidaan ehkäistä hyvällä käsihygienialla.

– Suomesta ei ole suoria lentoja Wuhaniin. Maailman terveysjärjestö WHO ei suosittele erityisiä toimia matkailijoille eikä rajoituksia matkustamiseen tai kansainväliseen kauppaan.

– Tapausten todennäköisyys Suomessa on hyvin pieni. Suomen sairaaloissa on hyvä valmius hoitaa koronavirusinfektioita eristysolosuhteissa.

Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion. Vakavia tautitapauksia ovat aiemmin aiheuttaneet SARS ja MERS -koronavirukset. Uusi koronavirus on geneettisesti SARS-koronaviruksen kaltainen.

THL koordinoi ja seuraa tilannetta Euroopan tautivirasto ECDC:n ja WHO:n kanssa. THL tiedottaa lisää tilanteen muuttuessa ja päivittää tietoja sivulle:

Wuhanin koronavirus

(THL)

Martti Hetemäki jatkaa valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä 9.4. asti

Aalto yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa on sovittu, että valtiotieteiden tohtori Martti Hetemäen aloitus työelämäprofessorina Helsinki Graduate School of Economicsissa (Helsinki GSE) siirtyy maaliskuun alusta huhtikuun puoliväliin.

Hetemäki jatkaa valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä hallituksen julkisen talouden riiheen asti aiemmin ilmoitetun helmikuun lopun sijasta.

Epäilty alueloukkaus Pohjanlahdella, Raahen länsipuolella

Rajavartiolaitos on aloittanut epäillyn alueloukkauksen esitutkinnan, jossa Saksan valtionaluksen epäillään syyllistyneen kahteen alueloukkaukseen Suomen aluemerellä viime lauantaina 18.1.2020.

Länsi-Suomen merivartioston tilannevalvonta havaitsi tapahtuman. Alus oli ylittänyt Suomen aluevesirajan ilman vaadittavaa lupaa kahdesti. Epäillyt alueloukkaukset ulottuivat syvimmillään 0,35 meripeninkulmaa (650 metriä) Suomen aluevesirajan sisäpuolelle.

Länsi-Suomen merivartiosto tiedottaa tutkinnan tuloksista tutkinnan valmistuttua.

Länsi-Suomen merivartioston toiminta vuonna 2019

Rajavartiolaitoksen keskeisillä tehtäväalueilla rajaturvallisuudessa ja meriturvallisuudessa päättynyt vuosi oli edellisen vuoden tasolla.

Länsi-Suomen merivartiosto huolehtii rajatarkastusten toteuttamisesta lentoliikenteen osalta yhdeksällä ja vesiliikenteen osalta kahdella kansainvälisellä rajanylityspaikalla. Vuonna 2019 vartioston vastuulla olevilla rajanylityspaikoilla toteutettiin lähes 80 000 rajatarkastusta Schengen-ulkorajaliikenteessä (2018 / 77 000). Suurin muutos koettiin Turun lentoasemalla, jossa ulkorajaliikenne kasvoi merkittävästi. Vuonna 2019 tehtiin Turun lentoaseman rajanylityspaikalla 34 708 rajatarkastusta (2018 / 345). Kasvu selittyy Lontooseen ja Skopjeen suuntautuneilla säännöllisillä ulkorajalennoilla. Turun lentoaseman liikenteen kasvusta huolimatta ulkorajaliikenteen rajatarkastusten kokonaismäärä kasvoi maltillisesti. Syynä siihen oli Oulun ja Vaasan lentoasemien rajanylitysliikenteen hiipuminen. Kalajoen ja Kaskisten satamien rajatarkastusvastuu kalastus- ja lastialusten osalta siirrettiin tullille vuoden 2019 alusta.

Meripelastuksen vaaratilanneluokituksen mukaisia tehtäviä johdettiin MRCC Turusta vuoden 2019 aikana yhteensä 778 kappaletta. Näissä tehtävissä löydettiin tai pelastettiin yhteensä 2323 ihmistä, onnettomuudet johtivat ihmisen menehtymiseen 10 tapauksessa. Kokonaisuudessaan tehtävät olivat edellisvuosia haasteellisempia ja Länsi-Suomen merivartioston yksiköiden meripelastustoimeen sitoutunut työpanos kasvoi lähes 20%. Yleisin avuntarpeeseen johtanut syy oli kone- tai sähkövian aiheuttama ohjailukyvyttömyys (40% tapauksista). Muita yleisimpiä syitä olivat pohjakosketukset (14%), meripelastuksen sairaankuljetustehtävät (5%), mies meressä tilanteet (5%). Merivartioston menneen vuoden dramaattisin tehtävä koettiin lauantaina 3.8 kahden miehen hengen vaatineessa veneiden yhteentörmäyksessä Airistolla.

Alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan johtovastuu merellä siirtyi Rajavartiolaitokselle Suomen Ympäristökeskukselta 1.1.2019. Rajavartiolaitoksen johtama ensimmäinen avomerialueen öljyntorjuntatehtävä alkoi 20.6.2019, jolloin Länsi-Suomen merivartioston johtokeskus sai EMSA:n satelliittihavainnon huomattavasta öljypäästöstä Suomen aluevesillä Suomen Leijonan majakan läheisyydessä, noin 25 mailia Utöstä lounaaseen. Alueella havaittiin 9 mailia pitkä ja 0,4 mailia leveä mineraaliöljylautta, jossa öljyä oli arviolta 9 – 39 kuutiometriä. Asian tutkinta on edelleen kesken.

Rajavartiolaitoksen tehtäviin lisättiin vuoden 2019 alusta myös toimiminen johtavana valvontaviranomaisena aluksista veteen menevien päästöjen valvonnassa. Länsi-Suomen merivartioston valvontatoimessa havaittiinkin yli 50 epäiltyä aluksista veteen menevää päästöä, joka on yli kaksinkertainen määrä vuoden 2018 havaintoihin. Merelliseen ympäristön pilaamiseen liittyen avattiin 12 ympäristörikostutkintaa ja määrättiin 2 hallinnollista öljypäästömaksua. Lisäksi Rajavartiolaitokselle annettiin vuoden 2019 alussa uutena tehtävänä alusten suojapaikkaan määrääminen.

Estonian hautarauhan häirintä muodosti syyskuun lopulla aivan omanlaisensa kokonaisuuden. Ruotsista etukäteen saadun tiedon mukaan Saksaan rekisteröity Fritz Reuter -niminen alus olisi tulossa suorittamaan sukellustöitä Estonialla, jonka hautarauha on lailla suojattu. Tapaus oli juridisesti haastava, koska Saksa ei ole ratifioinut Estonian hautarauhaa suojaavaa sopimusta. Fritz Reuterin mukana oli saamamme tiedon mukaan myös ruotsalaisia henkilöitä. Ruotsi kuuluu hautarauha-sopimuksen ratifioineisiin maihin. Kielloista huolimatta Fritz Reuterin henkilöstö ryhtyi sukellustoimintaan alueella. Asian tutkintaan liittyen tehtiin tiivistä yhteistyötä Keskusrikospoliisin kanssa, jonka tutkittavaksi asia kuuluu. Tapaus on käynnistänyt rikostutkinnan myös Ruotsissa. Tapaus sai huomiota niin kotimaisessa kuin ulkomaisessakin mediassa.

Kansainvälinen merellinen yhteistyö oli vuonna 2019 aktiivista ja monipuolista. Erityisesti on mainittava yhteistyö Euroopan raja -ja merivartiovirasto Frontexin, Ruotsin rannikkovartioston ja Viron poliisi- ja rajavartiohallinnon Läntisen Prefektuurin kanssa. Kansainvälisestä toiminnasta mainittavimpina olivat partiovene 281:n osallistuminen Joint Operation Poseidoniin Kreikan saaristossa Egeanmerellä, jonka keskeisimpänä päämääränä oli tukea kohtuuttoman laittoman maahantulopaineen alla olevaa Kreikkaa. Lisäksi Suomen ja Ruotsin rannikkovartiostoviranomaisten käytännön harjoituksissa lisättiin monipuolisesti maiden yhteistoimintakykyjä meriturvallisuustehtävissä.

Länsi-Suomen merivartiostossa palvelee kuusi merivartiokoiraa ja koiranohjaajaksi koulutettua virkamiestä. Merivartiokoiria käytetään aktiivisesti merivartioston tehtävissä, ja erityisesti alustarkastuksissa. Kaikki Länsi-Suomen merivartiokoirat ovat koulutettu henkilöetsintään, jonka lisäksi ne osaavat mm. etsiä huumeita. Tätä suorituskykyä on käytetty myös muiden viranomaisten tukemiseen. Länsi-Suomen merivartioston koiranohjaaja ja merivartiokoira osallistuivat Euroopan raja -ja merivartiovirasto Frontexin koordinoimaan Joint Operation Minervaan Espanjassa. Parivaljakko teki mm. vuoden 2019 operaation suurimman huumelöydön, jossa takavarikoitiin yli 900kg kannabista. Kyseinen merivartiokoira nimettiin vuoden 2019 rajakoiraksi.

Vuoden 2019 aikana merivartiostojen sukeltajat suorittivat ennätysmäärän tehtäviä (39), joissa tuettiin myös Poliisin, Tullin, Suomen ympäristökeskuksen, Onnettomuustutkintakeskuksen, Puolustusvoimien ja Museoviraston toimintaa. Sukellustoimintamme painopiste on merialueella, mutta sukeltajat operoivat myös sisämaan joilla ja järvillä.

Vuoden 2019 aikana merivartiosto partioi 41 700 tuntia. Partioinnin yhteydessä tehtiin 16 500 tarkastusta merialueella.

Rikostutkintaa ovat edellisten vuosien tapaan työllistäneet ammattimeriliikenteeseen liittyvät rikostutkinnat, joissa keskeisimpinä rikosnimikkeinä on ollut törkeä ympäristön turmeleminen tai hyvän merimiestaidon laiminlyönti. Myös huvialusten yhteentörmäyksiä on tullut tutkintaan edellisvuosien tapaan. Laittomaan maahantuloon liittyvät rikostutkinnat liittyivät pääosin maahantulokieltojen rikkomiseen. Länsi-Suomen merivartiosto aloitti vuoden 2019 aikana 440 rikosasian esitutkintaa, joista epäiltyjä vesiliikennejuopumuksia oli 83, liikenneturvallisuuden vaarantamisia 19. Rajat ylittävään rikollisuuteen liittyviä rikosasioiden esitutkintoja aloitettiin laittoman maahantulon järjestäminen – nimikkeellä 6, matkustusasiakirjan väärennystapauksissa 17.

Merivartioston tärkein sotilaallinen harjoitus menneenä vuonna oli syksyllä järjestetty komppanian kertausharjoitus Saaristomeren alueella. Kertausharjoitettavat reserviläiset olivat pääsääntöisesti kotoisin Pohjois-Suomen alueelta. Harjoitukseen järjestelyihin ja toimeenpanoon osallistui henkilökuntaa Länsi-Suomen merivartiosta, Rajavartiolaitoksen esikunnasta ja Raja- ja merivartiokoulusta. Harjoituksessa koulutettiin ja harjoitutettiin reserviläisiä sekä kantahenkilökuntaa merivartioston kriisiajan tehtäviin yhteistoiminnassa Maa- ja Merivoimien kanssa.

 

Maahanmuuton tilastot 2019: Oleskelulupaa haki ennätysmäärä työntekijöitä

Viime vuonna työ nousi perheen ohi yleisimmäksi ensimmäisen oleskeluluvan hakuperusteeksi. Vuonna 2019 jätettiin 12 687 ensimmäistä oleskelulupahakemusta työn perusteella (2018: 10 805).

Lähes puolet hakemuksista koski työntekijän oleskelulupaa, johon sisältyy ennen Maahanmuuttoviraston päätöstä TE-toimiston saatavuusharkinta (2019: 6 270, 2018: 5 791). Hakemusmäärä kasvoi lähes kaikissa muissakin työperusteisissa lupatyypeissä, kuten erityisasiantuntijoiden luvissa (2019: 1 791, 2018: 1 536).

Kasvua selittää myös toissa vuonna käyttöön otetut uudet kausityön lupatyypit. Oleskelulupahakemuksia kausityöhön jätettiin yhteensä 2 051 (2018: 1 055). Oleskelulupien lisäksi alle kolmen kuukauden sesonkityöhön tarkoitettuja kausityötodistuksia myönnettiin 9 940 (2018: 6 839).

Kokonaisuudessa oleskelulupahakemusten määrä kasvoi 4 936 hakemuksella vuodesta 2018. Oleskelulupaa haki yhteensä 71 317 henkilöä (2018: 66 381). Oleskelulupaa voi hakea työn lisäksi esimerkiksi perhesiteen tai opiskelun perusteella.

Uusien turvapaikanhakijoiden määrä alhainen

Viime vuonna jätettiin 4 550 turvapaikkahakemusta, joista 2 467 oli uusien turvapaikanhakijoiden jättämiä hakemuksia. Ennen vuotta 2015, jolloin Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa, vuosittainen hakijamäärä oli suhteellisen vakiintunut 3 000-4 000 hakijaan.

Myös turvapaikanhakijoiden lähtömaissa on tapahtunut muutoksia. Viime vuonna uusia turvapaikanhakijoita tuli eniten Turkista ja Venäjältä.

– Suurin osa turkkilaisista hakijoista vetosi Gülen-liikkeen todelliseen tai oletettuun jäsenyyteen ja sen vuoksi heihin kohdistuvaan uhkaan. Venäjältä on aikaisempina vuosina tullut paljon jehovantodistajia, mutta viime vuonna hakuperusteita oli monia, kertoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.

Syksy 2015 näkyy yhä turvapaikkahakemuksissa. Viime vuonna jätetyistä turvapaikkahakemuksista 2 083 oli uusintahakemuksia. Uusintahakemus on turvapaikkahakemus, jonka turvapaikanhakija jättää saatuaan lainvoimaisen päätöksen vähintään yhteen turvapaikkahakemukseensa.

– Irakilaiset näkyvät yhä tilastoissa suurimpana hakijaryhmänä, mutta Irakista tulee suhteellisen vähän uusia turvapaikanhakijoita, kertoo Lehtinen.

2015 saapuneet turvapaikanhakijat hakivat Suomen kansalaisuutta ja pysyvää oleskelulupaa

Vuonna 2015 syksyllä Suomeen saapuneet, kansainvälistä suojelua saaneet turvapaikanhakijat voivat nyt hakea Suomen kansalaisuutta tai pysyvää oleskelulupaa. Asumisaikavelvoite on molemmissa kansainvälistä suojelua saaneelle neljä vuotta.

– Etenkin irakilaisten jättämät kansalaisuushakemukset ovat selvässä nousussa. Vuonna 2019 Suomen kansalaisuutta haki 1 588 Irakin kansalaista, kun taas vuonna 2018 irakilaiset jättivät 972 hakemusta, kertoo kansalaisuusyksikön johtaja Heikki Taskinen.

Suomen kansalaisuus myönnettiin viime vuonna yhteensä 10 062 henkilölle (2018: 9 610).

Pysyvää oleskelulupaa haki 3 248 Irakin kansalaista (2018: 735). Kaiken kaikkiaan pysyvää oleskelulupaa haettiin 11 699 kertaa (2018: 8 593).

Brexit näkyi EU-kansalaisen rekisteröinneissä

Viime vuonna 10 051 EU-kansalaista haki oleskeluoikeutensa rekisteröintiä (2018: 10 291). Hakijoista 1 158 oli Ison-Britannian kansalaisia (2018: 660). Brittien rekisteröinnit ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodessa. Britit olivat toisiksi suurin hakijaryhmä EU-rekisteröinneissä.

– Brittejä on kannustettu rekisteröitymään pitkin vuotta. Viime keväänä voimaan tullut erillislaki turvaa brittien oleskelun Suomessa EU-kansalaisen oikeuksin vuoden 2020 loppuun, kertoo maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen.

EU-kansalaisia rekisteröitiin viime vuonna 8 533 (2018: 8 749). Selkeä enemmistö Suomeen muuttaneista EU-kansalaisista oli jälleen virolaisia (2019: 1 649, 2018: 2 070) ja suurin osa rekisteröinneistä tehtiin työn perusteella (3 865).

Karkottamispäätökset nousussa

Viime vuonna tehtiin 1 839 karkottamispäätöstä luvattoman oleskelun perusteella (2018: 997). Eniten karkottamispäätöksiä luvattoman oleskelun perusteella tehtiin Uzbekistanin kansalaisille (2019: 331, 2018: 10).

Rikosperusteisia karkottamispäätöksiä tehtiin 124 (2018: 95).

Lisää vuositilastoja migri.fi -sivustolla

Vuoden 2019 vahvistetut tilastot löydät tilastopalvelustamme tilastot.migri.fi. Tilastot vuodesta 2015 taaksepäin löydät pdf-muodossa osoitteesta migri.fi/tilastot.

Poliisi ei aloita esitutkintaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hallituksen puheenjohtajasta tehdyn tutkintapyynnön vuoksi

Eksoten tarkastuslautakunta on tehnyt poliisille tutkintapyynnön, jossa pyydetään selvittämään, onko Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen syyllistynyt toiminnassaan rikoksiin.

Tutkintapyynnössä on 14-kohtainen selvitys erilaisista tilanteista, joissa tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan on voinut tapahtua rikos.

Eksoten hallituksen puheenjohtaja on asemaltaan kunnallisissa vaaleissa valittu luottamushenkilö. Rikoslain 40 luvun virkarikossääntely koskee kuitenkin myös häntä.

Perustuslaissa ja rikoslaissa säädetyn rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan teon rangaistavuuden edellytykset ilmaisevan aineellisen säännöksen tulee olla kirjoitettu rikossäännökseltä vaadittavalla tarkkuudella. Virkarikoksista tuomitseminen edellyttää, että virkatoiminnassa noudatettavan, säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuuden sisältö on selvästi määriteltävissä.

Poliisin saaman selvityksen mukaan tällaisia selvästi määriteltyjä virkavelvollisuuksia ei ole rikottu, jolloin rikoslain virkarikossäännösten edellytykset eivät täyty. Esimerkiksi tilanteet, joissa virkamies ei ole noudattanut ”hyvää hallintotapaa” tai ei ole “hoitanut virkaa asianmukaisesti” eivät täytä yllä mainitun laillisuusperiaatteen mukaista täsmällisyysvaatimusta.

Virkarikosten tunnusmerkistö ei siis tässä tapauksessa poliisin näkemyksen mukaan täyty, eikä asiassa aloiteta esitutkintaa.

Huoltovarmuuskeskus: Omistusrakenteet huoltovarmuusneuvoston agendalla

Huoltovarmuusneuvosto käsitteli kokouksessaan 16.12.2019 ulkomaisten investointien merkitystä kansallisen huoltovarmuuden turvaamiselle.

Ulkomaiset investoinnit ovat avoimen kansantalouden keskeinen ja välttämätön elementti. Valtioneuvoston huoltovarmuuspäätöksen (1048/2018) mukaisesti valtion tulee kuitenkin samalla varautua ennakoivasti huoltovarmuutta vaarantaviin omistusrakenteiden muutoksiin.

Huoltovarmuusneuvosto käsitteli kokouksessaan erityisesti EU- ja EFTA-alueen ulkopuolelta suuntautuvien investointien vaikutuksia. Yhteisellä tilannekuvalla omistusrakenteista ja niihin mahdollisesti liittyvistä riskeistä on korostuva merkitys kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamisessa.

Vuoden 2020 aikana Huoltovarmuusneuvosto tulee keskittymään valtioneuvoston huoltovarmuuspäätöksen eri osa-alueisiin, esimerkiksi lääkehuoltoon ja logististen järjestelmien toimintakykyyn.

Valtioneuvoston nimittämän Huoltovarmuusneuvoston tehtävänä on mm. ylläpitää ja kehittää yhteyksiä keskeisimpiin yhteistyötahoihin, seurata huoltovarmuuden tilaa ja kehitystä sekä tehdä esityksiä toimenpiteistä.

Huoltovarmuuskeskus