Kansanäänestys EU:sta eroamisesta

Eduskuntatalolla 1.9.2020 järjestetyssä Fixit-mielenosoituksessa puhunut ja oman eduskuntaryhmän perustanut kansanedustaja Ano Turtiainen kertoi innokkaalle yleisölle mm. juuri jättäneensä eduskunnalle lakialoitteen kansanäänestyksen järjestämisestä EU:sta eroamisesta.

Asia nousi otsikoihin myös joissakin valtamedioissa, mutta ainakaan Aitosuomalaiset eivät huomanneet tästä mitään mainintaa koko kansan yhteisen ja julkisrahoitteisen Yle:n uutisoinnissa. On tietenkin voinut Aitosuomalaisilta tämä pienestä silmäilystä huolimatta livahtaa ohitse. Onhan sekin yhtä mahdollista, että tämä uutinen Ano Turtiaisen tekemästä lakialoitteesta on päässyt livahtamaan myös Yle:n toimittajilta ohitse.

Lakialoite kansanäänestysksen järjestämisestä EU:sta eroamisesta on kuitenkin tärkeä koko kansakuntaa koskeva asia, jota tuleekin puntaroida avoimen ja laajan keskustelun kautta. Koska kyse on niin perustavaa laatua olevista muutoksista, joita näkyy välillä tihkuvan julkisuuteen EU:n alkuperäisen roolin muuttuessa täysin toisenlaiseksi silmiemme edessä kuin mihin aikanaan liityimme.

Julkisrahoitteiselta koko kansan medialta Yle:ltä soisi ja on myös soveliasta odottaa, että myös tästä uutisoitaisiin. Aitosuomalaiset päättivät pirauttaa Yle:lle ja kysyä oliko uutinen kansanäänestyksestä ollut jossain Yle:n uutiskanavilla esillä vai oliko mennyt epähuomiossa ohi? Lupasivat selvittää asiaa siellä päässä.

Mielenosoitus – Suomi vapaaksi EU:sta 1.9.2020 Eduskuntatalolla

Eduskuntatalolla järjestetään 1.9.2020 mielenosoitus EU-eron puolesta, sekä hallitusta vastaan. Tapahtumaan on jo nyt ilmoittautunut lähes 4000 nykymenosta huolestunut kansalaista. Tapahtuma on päihteetön ja alkaa klo 13.30.

Oheisella videolla kerrotaan lyhyesti miksi Suomen tulisi erota EU:sta.

Video: ”Vaadimme Suomen hallituksen eroa ja eroa EU:sta!”

Tapahtumaan voi halutessaan ilmoittautua mukaan mm. Facebookissa. Mukaan voi tietenkin tulla myös ilmoittautumatta.

Senaatintorin mielenosoituksen jälkipyykkiä

Senaatintorilla järjestettiin 3.6.2020 mielenosoitus johon osallistui ihmisiä sankoin joukoin. Asia on herättänyt suurta ihmetystä, ja on epäselvää millä kriteereillä määritellään ohjeen mukainen tarkkarajainen tapahtuma tai kokoontuminen. Tämä ratkaisee sen onko noudatettava 50:n henkilön kokoontumisrajoitusta, vai voiko osallistujia olla jopa 500.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tiedotteessaan 31.5.2020 päivitetty muutokset koskien kokoontumisrajoituksia 1.6.2020 alkaen, joita on asetettu koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Niitä ovat mm.:
”Enintään 50 hengen yleisötilaisuudet sallitaan kesäkuun 1. päivästä alkaen. Rajoitukset koskevat sisä- ja ulkotiloissa järjestettyjä julkisia tilaisuuksia eli yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia.”

”Yli 50 ja enintään 500 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa on mahdollista järjestää erityisjärjestelyin.”

Tiedotteessa kerrottiin lisäksi poliisin valvovan tapahtumia rajoitusten noudattamisen osalta:

”Poliisi valvoo aluehallintovirastojen määräämiä kokoontumisrajoituksia toimivaltuuksiensa mukaisesti. Poliisin tehtävänä on huolehtia siitä, että yleiset kokoukset ja yleisötilaisuudet järjestetään noudattaen osallistujien enimmäismääriä ja kokoontumislakia.”

”Poliisi ei valvo hygieniaohjeiden noudattamista, vaan tapahtumajärjestäjien on itse huolehdittava koronaviruksen leviämisen estämisestä.”

Tilaisuuden järjestäjän vastuulla on siis varmistaa, että tauti ei pääse leviämään ja, että tilaisuudessa noudatetaan annettuja etäisyys- ja hygieniaohjeita.

Aitosuomalaiset tiedusteli Poliisihallitukselta minkälaiset ovat viimeisimmät kokoontumisrajoituksia koskevat ohjeet heille hallitukselta ja THL:ltä, joiden perusteella lienee ohjeistettu Poliisilaitoksia valtakunnallisesti. Kunhan ehtivät Poliisihallituksesta vastaamaan päivityy uutinen myöhemmin siltä osin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa kerrottiin myös, että:

”Yli 500 hengen yleisötilaisuudet ovat kiellettyjä 31.7. asti.”

Julkisuudessa on esitetty, että tilaisuuteen olisi osallistunut jopa yli 3000 henkilöä.
Senaatintorin mielenosoitukseen liittyvistä järjestelyistä ja toteutuksesta on tehty jo useampi kantelu ja rikosilmoitus.

Onko pelisäännöt kaikille samat?

Senaatintorilla järjestettiin 3.6.2020 mielenosoitus rasismia vastaan, johon osallistui yli 3000 henkilöä. Mielenosoittajia nähtiin myös marssimassa ympäri Helsinkiä. Ne kesäkuussa voimaan astuneet koronasta johtuvat kokoontumisrajoitukset max. 50:n henkilön määrästä ei nyt oikein toteutuneet. Meille on toki julkisuudessa kerrottu, että tapahtumia ja kokoontumisia voidaan järjestää tietyin edellytyksin myös jopa 500:lle osallistujalle.

Edellisenä päivän 2.6.2020 järjestettiin Helsingissä myös mielenosoitus. Se oli hallitusta vastaan järjestetty mielenosoitus. Tapahtuman järjestäjä Pontus Söderblom kertoi, että tapahtumaa koski max. 50:n hengen kokoontumisrajoitus.

Molemmat tapahtumat olivat ihan tavallisia mielenosoituksia, mutta jostain syystä koronarajoituksia sovellettiin eri tavalla. Senaatintorillakin oli poliittisia aktiiveja ottamassa kantaa asioihin. Siellä nähtiin mm. Vasemmistonuorten puheenjohtaja Liban Sheikh puhujakorokkeella pitämässä puhetta. Tapahtuma itsessään oli tietenkin hyvän asian puolesta. Syrjintä on aina yhtä ikävää. Kyseinen tapahtuma vaikutti vaan niin kovin poliittiselta.

Onhan Vasemmiston ja myös monien muidenkin puolueiden jäsenet jalkautuneet kaduille osoittamaan mieltään rasismia vastaan hyvin aktiivisesti, etenkin viimeisin viiden vuoden ajan. Tässä herääkin kysymys, että ollaanko siellä aidosti jonkun asian puolesta ottamassa kantaa, vai vaan hakemassa puolueille näkyvyyttä?

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi sunnuntaina 31.5.2020 tarkennetut ohjeet kokoontumisrajoituksista, jossa myös kerrottiin niistä järjestelyistä joiden puitteissa voidaan järjestää yli 50:n hengen kokoontumisia ja tapahtumia. Vastuu hygieniaohjeiden noudattamisesta näkyy olevan tilaisuuden järjestäjällä. Aluehallintovirasto edellyttää näiden tilaisuuksien osalta, että annettuja ohjeita noudatetaan:

”Yli 50 ja enintään 500 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa on mahdollista järjestää erityisjärjestelyin. Aluehallintovirastot ovat asettaneet tällaisten kokousten ja tilaisuuksien järjestämisen ehdoiksi sen, että kokoontuminen järjestetään noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 14.5.2020 antamaa ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemisestä. Yli 500 hengen yleisötilaisuudet ovat kiellettyjä 31.7. asti.”

”Tilaisuuden järjestäjä vastaa tapahtuman toteuttamisesta niin, ettei tautitilanne pahene.”

African AntiRacist Society järjesti myös rasismin vastaisen n. 30:n osallistujan mielenosoituksen pari päivää myöhemmin 5.6.2020 Pasilan poliisitalon edessä. He halusivat mm. osoittaa tällä solidaarisuutta kansainväliselle afrikkalaisyhteisölle. Samalla he avasivat keskustelua poliisin kanssa kokemastaan pelosta koskien Suomessa esiintyvää etnistä profilointia.

Heidän pelkoonsa poliisia kohtaan on monen kansallismielisen helppo samaistua. Poliisi on toiminut syrjivästi aika ajoin myös kansallismielisiä kohtaan ryhmänä. Ennakkoluuloja on monenlaisia yhteiskunnan eri kerrostumissa. Samoin on myös monenlaista syrjintää. Nyt on otsikoissa ympäri maailman ”Black Lives Matter”. Yhteiskuntaamme pesiytynyt identiteettipolitiikka myös osaltaan ruokkii näitä ilmiöitä. Samoin näkyy myös ruokkivan itsekkyyttä, kun unohdettiin koronarajoitukset Senaatintorilla.

Miten näin pääsikin käymään?

Kenraali Kivinen: Osallistuminen kriisinhallintaan tukee kansallista puolustusta

Osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin tukee ykköstehtäväämme, kansallisen puolustuskyvyn kehittämistä, totesi puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen puheessaan Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä 20 tammikuuta 2020.

Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan on yksi Puolustusvoimien neljästä tehtävästä. Kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen tarjoaa oppia ja osaamista kansainvälisistä toimintatavoista ja lisäävät suomalaisten osaamista ja yhteistoimintakykyä tulevia operaatioita varten.

Operaatioihin sisältyy aina riskejä, eivätkä viimeviikkoiset tapahtumat ole ainutlaatuisia. Turvallisuutta vaarantavia tapahtumia on ollut jokaisessa operaatiossa. Tehtävien toteuttaminen turvallisesti näissä olosuhteissa edellyttää oikeanlaista varustusta, kalustoa ja ennen kaikkea koulutusta.

Operaatioissa saatujen oppien perusteella on kehitetty taistelijan henkilökohtaisia suojavarusteita ja joukkojen kalustoa sekä toimintatapoja. Toteutetut kehitystyön tulokset ovat jalkautuneet nykyisten asevelvollisten koulutukseen ja varustukseen asti.
Osallistumalla operaatioihin hyvin koulutetuilla ja tarkoituksenmukaisesti varustetuilla joukolla Suomi on saavuttanut maineen osaavana, suorituskykyisenä ja luotettavana toimijana. Vuosien aikana puolustuksemme uskottavuus on lisääntynyt ulkomailla ja asevelvollisuusjärjestelmän arvostus on kasvanut, Kivinen tiivisti.

Puolustusvoimain komentajan puhe kokonaisuudessaan

Itsenäisyyspäivän tunnelmia yhdestä Helsingissä järjestetyistä mielenosoituksista

Solders of Odinien järjesärjestämällä ”Turvallinen Suomi Takaisin”- marssilla Helsingissä huudatetaan kävelyn lomassa iskulauseita osallistujille, joista yksi usein toistettu tänä vuonna on: ”Antt Rinne, vituttaako?” Muista nimeltä mainituista poliitikkoista iskulauseissa käytetään pääasiassa sanaa: ”kansanpetturi”

Paikalla on paljon mielenosoittajia ja toistaiseksi ainakin kaikki näyttää sujuvan rauhallisesti. Poliisia on runsaasti paikalla turvaamassa mielenosoittajien kulkua läpi Helsingin katujen.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille

Mikä voikaan olla tärkeämpää pienelle kansalle maailmassa, kuin se ikioma turvallinen kansankoti.

Kansakuntamme tärkeimpää päivää juhlistetaan asiaan kuuluvalla ylpeydellä ympäri Suomen. Puolustusvoimat pitävät tänä vuonna näyttävän sotilasparaatin Tampereella, tasavallan presidentti pitää juhlavastaanottoa presidentin linnassa, perheet ja yhteisöt juhlivat kukin tavallansa ja mm. kansallismielisten yhteisö järjestävät perinteisen soihtukulkueen Hietaniemen hautausmaalle sodassa kaatuneiden sankarihaudoille heidän muistoaan kunnioittaen.

Itsenäisyytemme on verellä lunastettu. Nuoren kansakunnan alkutaipaleelle mahtuu myös verinen veljessota. Olemme kuitenkin kansakuntana yhdessä luoneet ne edellytykset nyky-yhteiskunnan hyvinvoinnille aina tähän päivään asti monien sukupolvien uurastuksella. Kaikista menneistä haasteista olemme aina lopulta selvinneet puhaltamalla yhteen hiileen.

Taival kohti itsenäistä Suomea on kuitenkin alkanut paljon ennen näitä verisiä taisteluja. Se taival on alkanut jo heti jääkauden jälkeen jäiden väistyessä aluksi Suomen rannikkoalueilta. Jo nämä ihmiset kylvivät siemenet kansamme syntyyn, ja kehitykseen kohti nykyhetkeä. Jokainen heidän kokemansa riemu, onnistuminen, vastoinkäyminen ja selviytyminen arjessa rakensi perustaa tulevalle Suomen kansalle. Olkaamme kiitollisia heille: meidän ikiaikaisille esi-isille ja -äideille.

Nykyisen tunnetun Suomen valtion maa-alueiden hiljalleen vapautuessaan jääkauden jäistä ja ikiroudasta levisi alueelle monenlaista asutusta ja erilaisia heimoja omine tapoineen ja perinteineen. Vasta Venäjän Tsaarin vallattua Suomen Suur-Ruotsilta heräsi kansamme keskuudessa eri heimoissa tarve lopettaa pikkuhiljaa keskinäiset heimonahistelut ja ruveta miettimään tulevaisuutta yhtenäisyyden kautta. Venäjän harjoittama maaorjuus koettiin suomalaisten talonpoikiin keskuudessa kerrassaan hirvittävänä. Suomessa oli talonpojilla kuitenkin aikaansa nähden karvan verran paremmat olot kuin keskimäärin muualla Euroopassa ja Venäjällä.

Kansallinen yhtenäinen identiteettimme lähti kasvuun, kun meidän silloiset heimot tunnistivat liian suuren ja pelottavan tuntuisen yhteisen vihollisen. Keskinäinen tora pistettiin syrjään ja syntyi ajatus ja haave Suomi-nimisestä itsenäisestä valtiosta.

Me suomalaiset olemme älykästä kansaa. Karut luonnonolot ovat tehneet meistä evoluution pitkällä aikajanalla juuri sellaisia kuin olemme. Olemme myös hieman arkoja, jäyhiä pitämään meteliä itsestämme. Aika kilttejäkin olemme. Auttavaisia, vaikkakin vähän tuppisuita. Emme kuitenkaan ole sen parempia tai huonompia kuin muutkaan kansat maailmassa. Olemme erilaisia muihin nähden, mutta tutun oloisia keskenämme; olemme suomalaisia.

Elämä on tässä ja nyt. Ei pidä murehtia liikoja, koska elämä on annettu elettäväksi.
Jokainen meistä kurkottaa kohtu tulevaisuutta. Välillä pelottaa ja polku tuntuu utuiselta. Yhdessä on kuitenkin ennenkin selvitty. Miksi ei selvittäisi nytkin?

Aitosuomalaiset toivottavat kaikille oikein hyvää itsenäisyyspäivää ja hyvää mieltä!

Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati

Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati järjestetään 6. joulukuuta Tampereella.

Paraatiin osallistuu joukkoja Maa-, Meri- ja Ilmavoimista, Maanpuolustuskorkeakoulusta, Rajavartiolaitoksesta, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta sekä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöistä. Yhteensä paraatiin osallistuu noin 1 300 henkilöä ja yli 50 ajoneuvoa. Ohimarssissa nähdään myös Tampereen seudun ratsuväen kilta ry:n ratsuosasto.

Paraatikatselmus on kello 12 Ratinan stadionilla ja ohimarssi Tampereen valtatiellä kello 13. Puolustusvoimien kalustonäyttelyyn voi tutustua Ratinanniemessä kello 9–15. Kalustonäyttelyssä on runsaasti kalustoa kaikista puolustushaaroista.

Paraatin vastaanottaa Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Timo Rotonen, ja kenttähartauden pitää katselmuksessa kenttäpiispa Pekka Särkiö.

Paraatijoukkoja komentaa Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Rami Saari.

Päivän ohjelmasta tarkemmin: Puolustusvoimat