Viro liittyi mukaan yhteiseen panssariajoneuvojärjestelmän kehittämishankkeeseen

Suomi ja Latvia allekirjoittivat 29.1.2020 teknisen järjestelyasiakirjan (TA, Technical Arrangement) maiden välisen yhteisen maavoimien liikkuvuutta parantavan kehittämishankkeen käynnistämisestä. Asiakirjan allekirjoittivat tuolloin puolustusministeri Antti Kaikkonen ja Latvian puolustusministeri Artis Pabriks. Nyt myös Viro liittyy mukaan hankkeeseen, kun Viron puolustusministeriön kansliapäällikkö Kristjan Prikk allekirjoitti asiakirjan 2.4.2020.

”On tärkeää, että maiden välistä puolustusyhteistyötä jatketaan naapurimaiden kanssa myös kriisiaikana. Olemme erittäin iloisia, että myös Viro on nyt mukana kehittämishankkeessa”, toteaa puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti.

Yhteishankkeen tavoitteena on kehittää yhteinen, panssaroitu pyöräajoneuvojärjestelmä. Mikäli kehitystyö johtaa tulevaisuudessa varsinaisiin ajoneuvojärjestelmän hankintoihin, parantaa yhteinen järjestelmä kunkin maan maavoimien liikkuvuutta, kustannustehokkuutta, yhteensopivuutta ja huoltovarmuutta.

Kehitettäväksi ajoneuvoalustan pohjaksi on jo aiemmin valittu kansallisten ja monikansallisten testausten ja evaluointien perusteella kotimainen Patrian 6×6-pyöräpanssariajoneuvoalusta, joka on täyttänyt testauksissa ja evaluoinneissa alustalle asetetut suorituskykyvaatimukset.

Valtioneuvosto

Puolustusvoimien johdolla tutkitaan mahdollisuutta puhdistaa hengityssuojaimia

Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen (PVTUTKL) ja Teknologian Tutkimuskeskuksen (VTT Oy) yhdessä kehittämä vetyperoksidikaasuun pohjautuva puhdistusmenetelmä on todettu toimivaksi hengityksensuojainten ja muiden suojavarusteiden puhdistamiseksi. Puolustusvoimien johdolla tutkitaan mahdollisuutta rakentaa nopeasti kykyä massamaiseen hengityssuojainten puhdistustoimintaan.

Hankkeessa on mukana laaja asiantuntiaryhmä tiedemaailmasta, muun muassa Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT, LAB-ammattikorkeakoulu sekä viranomaisista Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL), Työterveyslaitos (TTL) ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.

Puolustusvoimien tutkimuslaitos ja Teknologian Tutkimuskeskus rakentavat merikonttiratkaisuun perustuvan pilottilaitteiston, joka saadaan käyttökuntoon huhtikuun 2020 aikana. Tutkimuksen tarkoituksena on testaamalla varmistaa suojavarusteiden turvalliseen uudelleenkäyttöön liittyvät asiat.

Menetelmän toimivuuden ja turvallisuuden tutkimista varten Puolustusvoimat tarvitsee käytettyjä kertakäyttösuojaimia, jotka on tarkoitus kerätä sairaanhoidon organisaatioista. Käytettyjen hengityssuojaimien noudosta sairaaloista ja kuljetuksista vastaa Puolustusvoimat.

Kyseisen laitteiston arvioidaan pystyvän puhdistamaan 75 000 kertakäyttöistä hengityksensuojainta vuorokaudessa. Pilottilaitteisto on myös monistettavissa, joten kapasiteettia voidaan lisätä.

Puolustusvoimat

Ehtikö Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Lounema perehtyä tehtäväänsä riittävästi?

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema sai nopean lähdön pestistään laajasti julkisuudessa olleiden hengityssuojainhankintojen yhteydessä paljastuneeseen monenlaiseen hutilointiin ja kiireessä tehtyijen huonosti harkittujen asioiden johdosta. Hän ilmoitti pikaisesti sotkun ilmennyttä irtosanoutumisestaan vastuuministerille nykyiselle työministerille Tuula Haataiselle.

Demokraatti kertoi 31.10.2019, että Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja menee vaihtoon. Edellinen toimitusjohtaja Raimo Luoma siirtyi pestistä silloisen pääministerin Antti Rinteen valtiosihteeriksi.
Asiasta tiedotettiin myös valtioneuvostosta 7.6.2019:

”Valtioneuvosto nimitti perjantaina 7. kesäkuuta oikeustieteen kandidaatti Raimo Luoman pääministerin toimikaudeksi nimitettävään valtiosihteerin virkaan valtioneuvoston kansliaan 7. kesäkuuta alkaen.”

Paikka tuli siis avoimeksi ja se täytettiin 11.11.2019, kun Tomi Lounema nimettiin silloisen työministeri Timo Harakan esityksestä uudeksi Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajaksi 59:n hakijan joukosta.

Koronavirus alkoi hiljalleen herättää maailmalla huomiota myös Kiinan ulkopuolella, kun ensimmäisiä tartuntoja rupesi Euroopassa esiintymään nyt alkuvuodesta. Helmikuussa oli jo selvää, että virus saattaa karata laajemmalle. Maaliskuussa tilanne oli jo pahasti päällä ympäri Euroopan. Nyt huhtikuussa on tilanne Suomessa jo eskaloitunut vähintäänkin sekavaksi. Yleisesti on ollut havaittavissa, että Suomen hallituksen kyky johtaa poikkeusoloissa loistaa päivä päivältä enemmän poissaolollaan, eikä kukaan enää oikein tunnut tietävän missä mennään. Sekoilut tuntuvat vaan lisääntyvän. Eikös se valmiuslain käyttöön otto ja poikkeusolojen toteaminen tarkoittanut nimenomaan myös sitä, että valtion johto ottaa asiassa ohjat? Että tällä toimenpiteellä vältyttäisiin monenkirjavalta touhulta eri toimijoiden välillä ympäri maan?

Siitä kun Huoltovarmuuskeskuksen uusi toimitusjohtaja Tomi Lounema otti loppusyksystä tehtävän vastaan on kulunut aika tarkkaan 5 kuukautta.

Kuinkakohan pitkään tuon tason homman pyörittämisen perehtymiseen mahtaa mennä ennenkuin kaikki on hanskassa? Miten on mahtanut onnistua kaiken koronapandemian aiheuttaman kiireen keskellä? Onhan niissä satokauden alkuun tarvittavien kausityöntekijöiden Suomeen samaisella ollut myös mittavat järjestelyt käynnissä samalla kun on koitettu hommata mm. niitä hengityssuojaimia lisää hoitohenkilöstölle. Ja kaikki muut hommat päälle myös hallituksella kuten mm. SOTE-uudistuksen valmistelu, joka jäi Sipilän hallitukselta vaiheeseen ja ne mittavat talouden tukipaketit yrityksille pahimman konkurssiaallon lieventämiseksi. Informaatiokatkojakin on ollut ilmassa muutaman koronalingon osalta.

Keksijöiden ilmastotalkoot

Suomalaiset ovat pohjoisen pallonpuoliskon ilmasto-olojen armoilla elävä kansakunta. Nämä olot ovat ajan saatossa ja olosuhteiden pakosta tehneet meistä suomalaisista sitkeitä ja kekseliäitä, jotta olemme selviytyneet aikojen alusta nykypäivään asti.

Me tulemme aina selviytymään tavalla tai toisella. Meillä jokaisella on omia unelmia, joita haluamme toteuttaa suuressa tai arjen pienessä mittakaavassa.

Meillä on myös paljon käyttämätöntä potentiaalia piilossa kansan syvissä riveissä.

Ohessa on yksi esimerkki tästä:

”Keksintöjä, jotka eivät pelkästään säästä luontoa,
vaan jotka myös pelastavat sen”

Video: Keksijöiden ilmastotalkoot

Ilmastotalkoot

Alkutuotannon kriittiset alat tarvitsevat 1500 työntekijää Suomeen pikaisesti

Suomessa on päätetty rajoittaa rajaliikennettä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Poikkeustilanteesta johtuen moni maa- ja puutarhatilan yritys on jäänyt vaille tarvitsemaansa ulkomaista kausityövoimaa.

Maatalous- ja puutarhatuotanto sekä tuotantoeläinten hoito ovat tällä hetkellä kaikista kriittisimpiä kausityövoimaa tarvitsevia aloja. Työ- ja elinkeinoministeriön 25.3. asettama ministeriöiden yhteinen virkamiestyöryhmä on kartoittanut välttämättömien alojen työntekijöiden maahantuloa koronaviruksen aikaisessa poikkeustilanteessa.

Maa- ja metsätalousministeriö ja Huoltovarmuuskeskus ovat määritelleet työryhmän toimeksiannosta MMM:n hallinnonalalta huoltovarmuuden kannalta kaikkein kriittisimmät tuotannonalat ja tuotantovaiheet, jotka tarvitsevat kausityövoimaa heti kasvukauden alkaessa. Samalla on myös määritelty ulkomaisen työvoiman määrä, jonka voitaisiin sallia matkustaa Suomeen, jotta välttämättömät alkutuotannon kevättyöt saataisiin tehtyä.

Arvioiden pohjana käytettiin tuottajajärjestöjen hiljattain tekemää kyselyä kausityövoiman tarpeesta, aiempien vuosien tilastoja ja eri tahojen asiantuntijoiden näkemyksiä huoltovarmuuden kannalta tärkeistä toiminnoista.

Kaikkein kriittisimmiksi ja kiireellisemmiksi havaittiin joukko maatalous- ja puutarhatuotannon kasvukauden alkuun sekä tuotantoeläinten hoitoon liittyviä töitä, joille on oltava tiedossa ammattitaitoisia tekijöitä lähipäivien aikana. Alkutuotannon ylläpito on maamme huoltovarmuuden kannalta erityisen tärkeää, koska koronakriisin edetessä ei maatalous- ja puutarhatuotteiden tuonnin jatkuvuudesta voida olla varmoja.
Koska erityisesti puutarhatuotannossa on viime vuosina käytetty pääosin ulkomaista kausityövoimaa, on nykyinen tilanne aiheuttanut paljon epävarmuutta tiloilla.

Huoltovarmuuden kannalta kriittisiksi arvioitiin seuraavat tuotannonalat ja työvaiheet:

– Kotieläintuotanto: eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kannalta välttämättömät tehtävät
– Peltokasvituotanto: välttämättömät kevättyöt
– Avomaan vihannestuotanto: varhaisvaiheen työt kuten istutustyöt erityisesti varastovihanneksilla
– Taimistotuotanto: ravintokasvien ja kasvustojen uusimisaineistojen taimituotanto
– Marjaviljelmien perustamistyöt: osa istutustöistä ja varhaisvaiheen hoitotöistä
– Ammattikalastus: kalastustyöntekijät troolareilla

Maa- ja metsätalousministeriö ja Huoltovarmuuskeskus arvioivat, että ulkomaisten työntekijöiden kriittinen määrä kevättöiden osalta on 1500 henkilöä. Määrä on noin kolmannes normaalisti kevään aikana kausityöhön tulevien määrästä. Edelleen tarvitaan myös kotimaista työvoimaa, jotta kaikki kevättyöt saataisiin tehtyä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kiittää työryhmää nopeasta toiminnasta ja pitää tärkeänä, että nyt välttämättömäksi arvioitu kausityöntekijämäärä saataisiin Suomeen pikaisesti.
– Tässä on tehty yhdessä poikkihallinnollisesti töitä sen eteen, että huoltovarmuuden kannalta kriittiset työntekijät pääsisivät maahan. Sen rinnalla etsimme keinoja työllistää jo maassa olevia kausityöläisiä. Teemme kaikkemme, että alkutuotanto voi jatkua häiriöttä.

TEM:n asettama työryhmä on aloittanut eri toimien tarkastelun kiireellisyysjärjestyksessä. Se on tarkastellut eri aloilla käytettävän koti- ja ulkomaisen työvoiman määrää, työn ajoittumista vuoden mittaan sekä työssä vaadittavaa ammattitaitoa. Virkamiestyöryhmän tehtävänä on tuottaa yhteinen näkemys siitä, mikä on huoltovarmuuden ja rajatusti työmarkkinoiden toiminnan kannalta välttämätöntä työmatka- ja muuta liikennettä poikkeustilan aikana.

Seuraavaksi työryhmä arvioi muiden alojen kriittisiä työtehtäviä, ja miten näiden työvoimatarpeeseen vastataan. Myös alkutuotannon tarpeita pidemmällä aikavälillä tarkastellaan. Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa sovellettavien käytäntöjen valmistelutyötä yhdessä alan toimijoiden kanssa.

Tarkempia ohjeita kausityövoiman hankintaan ja rajanylitykseen liittyvistä käytännöistä tulee lähipäivien aikana maa- ja metsätalousministeriöltä, Huoltovarmuuskeskukselta ja rajaviranomaisilta.

Valtioneuvosto

Suomesta puuttuu kriisijohtajuutta – Suojavarusteet edelleen vähissä lääkäreiltä ja hoitajilta

Suomessa on olemassa varmuusvarastoja ja Huoltovarmuuskeskus sitä varten, että kriisin sattuessa hommat hoituvat. Nyt kun sitten olemme niin syvällä suossa kuin vain olla ja saattaa, niin joka mediassa on vähän väliä esillä terveydenhoitohenkilöstön puutteellinen suojavarustus.

Varastot hoitoyksikössä hupenevat hurjaa tahtia lääkäreiden ja hoitajien työskennellessä kovan paineen alla tappavaa virusta vastaan. Tätä hätähuutoa suojavarusteiden loppumisesta on kuunneltu jo monta päivää. Mikä mättää, kun homma ei rullaa?

Huoltovarmuuskeskus on valmiiksi yrittäjien käsissä. Luulisi heidän olevan helppoa organisoida tuotantokenttää pika-pikaa valmistamaan esimerkiksi elintärkeitä suojavarusteita Suomen terveydenhoidon äkisti kasvaneisiin tarpeisiin. Sitä vartenhan meillä on Huoltovarmuuskeskus olemassa, että saadaan asiat turvattua poikkeusoloissa.

Jos tässä kohtaa on rahoituksesta kiinni, niin luulisi tämän olevan hallituksella ykkösprioritettinä hoitaa kuntoon ihan ensimmäisenä. Työttömien ja konkurssiin menevien yritysten tukeminen tulee vasta tämän tyyppisten asioiden jälkeen. Koronaan kuolleet työttömät ja leipänsä menettäneet yrittäjät eivät taloudellisesta tuesta taida sieltä montun pohjalta käsin isommin hyötyä.

Suomessa on hirvittävä kansallinen terveysuhka käsillä, kun koronavirus päästettiin matkustajien mukana maahan.

Tällaiseen ulkoa tulleeseen uhkaan on reagoitu hallituksen taholta todella jälkijättöisesti ja välillä varsin vähättelevästi, vaikka maailmalta on internetin aikakaudella kantautunut in-time tietoa useilta eri epidemia-alueilta sitä mukaa, kun tilanteet ovat muuttuneet.

Kekkosen aikakaudella suhtauduttiin Suomen sisäisiin asioihin ihan eri tavalla.

Kun maassa todettiin esimerkiksi kasvussa ollutta työttömyyttä, julisti silloinen presidenttimme maahan hätätilahallituksen pistämään asioita kuntoon. Näin saatiin talouden rattaat nopeasti taas raiteilleen. Hätätilahallituksen idea perustui siihen, että siinä istui todellisia asiantuntijoita ilman puoluekirjan pullistavaa painolastia takataskussa ja keskittyivät pelkästään kriisin ratkaisemiseen.

Tänään on puitu julkisuudessa kulissipeliä pääministeri Marinin ja presidentti Niinistön välillä. Spekulaatioissa on ollut kriisijohtajuuden varmistaminen maahamme näinä synkkinä aikoina. Tästä kaikesta sai ikäänkuin sen käsityksen, että pääministeri olisi vetänyt herneet nenään ja ottanut asian arvovaltakysymyksenä.

Esiin nousi myös tämän spekulaation tiimellyksessä se, että kun hallituksella on jo se joku koronoatiimi.

Tätä päivää voidaan sitten muistella, jos ja kun Suomessa terveydenhoito romahtaa ja ruumita rupeaa tulemaan useita satoja päivässä puutteellisten suojavarusteiden takia. Niinkuin nyt Italiassa ja Espanjassa esimerkiksi on tilanne tällä hetkellä.

Suuresti ihmetyttää myös Turvallisuuskomitean todellinen rooli tällä hetkellä. Siellä olisi kaikki keskeiset toimijat koordinoimaan asoita. Tilannekuvan nopea muuttuminen luulisi käyvän heiltä helposti selvittää ja viedä eteenpäin. Valtionhallinnon lisäksi Turvallisuuskomitea tekee yhteistyötä myös kuntien, järjestöjen ja aluehallintojen kanssa.

Valtionhallinon alaisuudessa esimerkiksi ovat:

Valtioneuvoston kanslia, Ulkoministeriö, Oikeusministeriö, Sisäministeriö, Puolustusministeriö, Valtiovarainministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö,
Maa- ja metsätalousministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Ympäristöministeriö, sekä Huoltovarmuuskeskus, Poliisi, Rajavartiolaitos ja Tulli

Turvallisuuskomitean yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluu elintärkeät toiminnot, uhkat, ennakointi ja varautuminen, sekä turvallisuustoimijat.

Uhkakuvissa on monen muun tärkeän asian lisäksi listattuna myös:

”väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt”.

Mikäli Suomen terveydenhoitohenkilöstö ja kaikki muutkin tartuntasuojaa työssään tarvitsevat viranomaistahot eivät syystä tai toisesta saa tarvitsemiaan suojavarusteita sitä mukaa ja heti kun tarvitsevat näin mittavalla määrällä komiteoita, porukkaa ja erilaisia toimijoita, niin johan on ihme.

Toisaalta tämä järisyttävä määrä byrokratiaa ja erilaisia ”poteroita” siellä täällä voikin olla juuri syy siihen, että esimerkiksi näitä suojavarusteita tuntuu olevan niin vaikea saada toimitettua niitä tarvitseville juuri silloin, kun tarvitsevat.

– Tuli jotenkin mieleen jostain kumman syystä suuri valtameriristeilijä myrskyisillä vesillä vailla kurssia ja kipparia.

Merimies-Unioni: Merimiesliitot tuomitsevat Huoltovarmuuskeskuksen ilmoituksen antaa taloudellista tukea Ruotsin ja Viron lipun alla oleville aluksille

Merimiesliitot tuomitsevat Huoltovarmuuskeskuksen ilmoituksen antaa taloudellista tukea Ruotsin ja Viron lipun alla oleville aluksille (M/s Galaxy / Ruotsin lippu ja M/s Megastar / Viron lippu).

Samaan aikaan suomalaisia matkustajalaivoja on pysäytetty satamiin Helsingissä ja Maarianhaminassa. Niillä työskentelevät lähes 2 500 suomalaista merimiestä ovat lomautettuja.

– Tämä on käsittämätön päätös Huoltovarmuuskeskukselta ja Suomen valtiolta.

– On väärin, että Suomen valtio tukee Ruotsin ja Viron lipun alla olevia matkustaja-aluksia, kun niiden tilalle voidaan ottaa liikennöimään välittömästi suomalaiset matkustaja-rahtialukset, merenkulun kolme ammattiliittoa ovat suivaantuneita.

Tällä hetkellä Helsinkiin on pysäytetty Suomen lipun alla olevat Viking Linen M/s Gabriella ja M/s Mariella ja Tallink Siljan M/s Silja Serenade sekä Maarianhaminassa Viking Linen M/s Rosella.

– Suomalaiset veronmaksajat laitetaan maksamaan tukea nyt Ruotsin ja Viron lipun alla oleville aluksille, kun nämä valtiot voivat tukea itse omaa merenkulkuaan, mikäli haluavat rahdin kulkevan korona-epidemiasta huolimatta omiin maihinsa.

– Huoltovarmuuskeskuksen päätös tarjota taloudellista tukea Ruotsin ja Viron lipun alla oleville aluksille pitää perua. Helsingistä Viroon voi alkaa liikennöidä joko M/s Gabriella, M/s Mariella tai M/s Silja Serenade. Maarianhaminassa nyt tyhjän panttina makaavan M/s Rosellan voisi siirtää ajamaan rahtia esimerkiksi Turun ja Tukholman välille.

Merimiesliitot edellyttävät, että Huoltovarmuuskeskus peruuttaa välittömästi päätöksensä tukea ulkomaalaisia aluksia. Liitot edellyttävät Huoltovarmuuskeskukselta pikaista ratkaisua.

SMU

HUOLTOVARMUUDEN KANNALTA KRIITTISET TOIMINNOT MUKANA VALTIONEUVOSTON KRIITTISTEN ALOJEN LISTALLA

Valtioneuvosto linjasi 16. maaliskuuta, että koulussa järjestettävä esiopetus sekä perusopetuksen 1-3 luokkien lähiopetus järjestetään koulussa niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla.

Valtioneuvosto julkaisi 17. maaliskuuta kriittisten alojen listan, jossa ovat mukana myös huoltovarmuuden kannalta kriittiset toiminnot, esimerkiksi logistiikka, kemian-, öljy-, muovi- ja pakkausteollisuus, lääkehuolto, elintarvikehuolto ja energiahuolto, metsä-, teknologia- ja rakennusteollisuus.

Valtioneuvosto muutti asetusta 20. maaliskuuta koskemaan kaikkia peruskoulun 1-3 luokkien oppilaita, niin että he voivat saada tarvittaessa lähiopetusta. Kouluun ei ole kuitenkaan linjaukseen tehdyn tarkennuksen jälkeenkään pakko mennä, vaan myös näiden kolmen ensimmäisen vuoden koululaisten suositellaan vahvasti osallistumaan opetukseen etäopetuksen välityksellä, mikäli mahdollista.

Perusopetuksen oppilaille neljännestä vuosiluokasta kymmenenteen opetus järjestetään etäopetuksena ja poikkeuksellisin opetusjärjestelyin lähiopetuksen sijaan. Rajoitusten ensisijaisena pyrkimyksenä on ehkäistä koronavirusepidemian leviäminen.

20.3. tehdyn asetuksen muutos tulee voimaan maanantaina 23.3.2020.

Valtioneuvoston tarkentava päätös löytyy valtioneuvoston verkkosivuilta.

Samoin listaus yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstöstä on luettavissa valtioneuvoston verkkosivuilla.

Huoltovarmuuskeskus

HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN NÄKEMYS KORONAVIRUKSEN VAIKUTUKSISTA LOGISTIIKKAAN JA HUOLTOVARMUUTEEN

Huoltovarmuuden näkökulmasta keskeistä on varmistaa merikuljetukset, satamien toiminta, luotsaus ja polttoainetäydennykset ulkomaankaupan turvaamiseksi. Satamat toimivat normaalisti, joskin konttien puute saattaa aiheuttaa häiriöitä. Matkustaja-autolauttojen henkilöliikenteen osalta matkustajavirta on romahtanut. Merikuljetuksissa rahtiliikenne toimii lähes normaalisti ja sen toimivuus pyritään turvaamaan myös jatkossa.

Lentoliikenteen väheneminen vaikuttaa matkustajakoneilla tapahtuvaan rahtikuljetuskapasiteettiin merkittävästi.

Kumipyöräliikenteessä kaupunkiliikenteen matkustajamäärä on pudonnut noin puoleen, kaukoliikenteessä alle puoleen ja tilausmatkoissa lähes kaikki tilausajot on peruttu. Kotimaan tavarankuljetukset toimivat toistaiseksi normaalisti, ja niiden jatkuvuus on esimerkiksi päivittäistavara- ja energiahuollon kannalta tärkeää.

Rautatiekuljetusten osalta henkilöliikennevuoroja karsitaan sekä lähi- että kaukoliikenteessä 17.3. alkaen, mutta tavarakuljetukset toimivat. Konttipula saattaa alkaa häiritä myös rautatiekuljetuksia. Kuljetusketjujen eheyden huomioiminen on erittäin tärkeää.

Yritykset ja satamat ovat ohjeistaneet henkilöstöään ja matkustajia koronaviruksen ehkäisyyn erilaisin käytännön toimenpitein. Tavoitteena on minimoida kontaktit eri henkilöiden välillä tartuntojen ehkäisemiseksi.

Huoltovarmuuskeskuksen näkemys liittyen koronavirustilanteen aiheuttamaan elintarvikkeiden hamstraukseen

Kauppa toimii tällä hetkellä normaalisti. Häiriöitä logistiikassa, teollisuudessa tai toimituksissa ei ole.

Ihmisten ostokäyttäytymisen nopea muutos on voinut aiheuttaa tilapäisiä saatavuushäiriöitä kaupan hyllyillä. Kaupalla on tarvittaessa mahdollisuus itse rajoittaa ostosten määrää hyvän asiakaskokemuksen turvaamiseksi. Tilannetta seurataan aktiivisesti yhteistyössä elintarvikehuoltosektorin toimijoiden kanssa. Markkinoiden toimintavarmuus varmistetaan yhdessä valtion sekä kaupan, teollisuuden, alkutuotannon ja logistiikkatoimijoiden kanssa.

Vaikka ihmiset ovat ymmärrettävästi huolissaan tilanteesta, on hyvä muistaa, kansalaisten ei ole tarve hankkia tavanomaista enempää elintarvikkeita tai hygieniatuotteita. Olennaista on huolehtia, että kotivara on kunnossa kolmeksi päiväksi.

Huoltovarmuuskeskuksella on oma roolinsa poikkeusoloissa

Huoltovarmuus perustuu toimiviin markkinoihin ja kilpailukykyiseen talouteen. Markkinat eivät kuitenkaan välttämättä riitä ylläpitämään yhteiskunnan taloudellisia ja teknisiä perustoimintoja erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tämän vuoksi erilaisilla huoltovarmuustoimenpiteillä varaudutaan ylläpitämään yhteiskunnalle elintärkeitä toimintoja mahdollisimman lähellä normaalitilaa myös näissä olosuhteissa.

Huoltovarmuuskeskuksen tärkeimmät tehtävät koronavirustilanteessa ovat terveydenhuollon tukeminen materiaalisessa varautumisessa, kriittisen infrastruktuurin toimivuuden turvaaminen, huoltovarmuudellisen asiantuntemuksen tarjoaminen sekä huoltovarmuudellisen tilannekuvan ylläpito. Erityisesti tarkkaillaan terveydenhuollon, logistiikan, energiahuollon ja päivittäistavarahuollon tilannetta.

Huoltovarmuuskeskus

Huoltovarmuuskeskus: ELINTARVIKEHUOLTO TURVATAAN KAIKISSA OLOISSA

Kuluttajien ei tarvitse olla huolissaan. Suomalainen elintarvikeketju toimii ja tekee hyvää yhteistyötä myös poikkeuksellisina aikoina.

Kansalaisille tärkeät toiminnot, kuten elintarvikehuolto, toimivat tällä hetkellä pääosin normaalisti. Huoltovarmuuskeskus seuraa tarkasti eri toimijoiden kanssa elintarvikehuollon tilannetta. Häiriöt elintarvikehuollon eri toiminnoissa voivat jatkossa olla kuitenkin mahdollisia. Tarvittaessa kyky reagoida häiriöihin laajassa yhteistyössä valtion sekä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa on Suomessa tällä hetkellä hyvä.

– Suomessa elintarvikehuolto nojaa vahvasti kotimaiseen maatalouteen ja elintarviketeollisuuteen sekä tehokkaasti ja luotettavasti toimivaan elintarvikejakeluun ja kauppaan, kertoo johtaja Jyrki Hakola Huoltovarmuuskeskuksesta.

Peruselintarvikkeissa raaka-aineiden kotimaisuusaste on Suomessa yli 70 prosenttia. Korkeimmillaan kotimaisuusaste on kananmunissa, maidossa, siipikarjanlihassa, sianlihassa, naudanlihassa ja leipäviljassa*. Suomi oli The Economistin joulukuussa 2019 julkaiseman The Global Food Security Index -vertailun mukaan maailman viidenneksi paras maa ruokaturvan osalta.

Kysynnän kasvaessa sekä maataloustuotantoa että tuotantoa elintarviketeollisuudessa voidaan vielä lisätä. Kotimaisen maataloustuotannon monipuolisuus, omissa käsissä olevat tuotantopanokset sekä koko maan kattava tuotanto turvaavat elintarviketuotantoa sekä ruokamarkkinoita.

Kyseessä on yhteiskunnan toimintojen kannalta kriittinen toimiala

Alkutuotannossa, elintarviketeollisuudessa ja -jakelussa sekä kaupassa työskentelevät henkilöt kuuluvat valtioneuvoston 17.3.2020 tekemän linjauksen mukaisesti yhteiskunnan toimintojen kannalta kriittisten alojen henkilöstöön. Toimiva elintarvikehuolto on yhteiskuntamme kriittistä tuotantoa, joka turvataan kaikissa oloissa. Elintarvikkeen matka tuotannosta kuluttajan lautaselle on monipolvinen prosessi. Tarvitaan erilaisia koneita, kuljetusvälineitä, raaka-aineiden lisäksi pakkausmateriaaleja ja monen alan osaajia. Koko ketjun pitää toimia, jotta kuluttajat saavat tarvitsemansa elintarvikkeet poikkeusoloissakin.

– Elintarvikehuoltomme pohjautuu toimiviin markkinoihin ja kaupallisiin toimijoihin. Yhteiskunnan vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa voidaan myös tarvittaessa turvautua huoltovarmuustoimiin, kuten varmuusvarastojen käyttöön, Hakola sanoo. Varautumis- ja huoltovarmuustoimilla voidaan lievittää häiriöistä aiheutuvia vaikutuksia, mutta niitä ei tietenkään voida kokonaan poistaa, tarvitaan eri osapuolien vahvaa yhteistyötä, venymistä ja malttia.

Elintarvikealan yritykset pyrkivät yhdessä kaupan ja alkutuotannon kanssa varmistamaan, että tuotteita on saatavissa myös häiriötilanteiden aikana eri jakelukanavissa kysynnän mukaisesti. Häiriötilanteita varten alkutuotanto, elintarviketeollisuus ja kauppa ovat tehneet huoltovarmuusorganisaation tukemana riskikartoituksia ja -suunnitelmia sekä varautuneet ja harjoitelleet yhdessä jo pitkään ennen käsillä olevaa häiriötilannetta.

Huoltovarmuusorganisaation elintarvikehuoltosektoriin kuuluu kolme poolia, jotka toimivat Huoltovarmuuskeskuksen yhteydessä. Nämä poolit ovat Alkutuotantopooli, Elintarviketeollisuuspooli sekä Kauppa- ja jakelupooli. Poolien tehtävänä on yhdessä alan yritysten kanssa seurata, suunnitella ja valmistella omien alojensa huoltovarmuuden kehittämistä sekä tuottaa huoltovarmuuden tilannekuvaa. Tällä hetkellä nämä poolit toimivat tehostetusti yhteistyössä elinkeinoelämän yritysten kanssa ja tuottavat päivittäin tilannekuvaa viranomaisille.

Huoltovarmuuskeskus