Euroopan komissio arvioi Suomen julkista taloutta

Euroopan komissio julkisti keskiviikkona 20. toukokuuta raportin Suomen ja muiden EU-maiden julkisen talouden tilasta. Samalla komissio antoi ehdotuksensa maakohtaisiksi suosituksiksi.

Komission kevätpaketti sisältää myös arvion siitä, miten jäsenmaat täyttävät julkisen talouden alijäämä- ja velkakriteerit. Paketti on osa talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa, jossa koordinoidaan jäsenmaiden talous- ja finanssipolitiikkaa.

Valtioneuvosto

Puolustuskiinteistöjen valmisteluhankkeen ohjausryhmässä esillä valiokuntakuulemiset sekä hankkeen tavoitteiden toteutumisen seuranta

Puolustuskiinteistöjen valmisteluhankkeen ohjausryhmän kymmenennessä kokouksessa ma 18.5. käsiteltiin puolustus- ja hallintovaliokuntien kuulemista hankkeesta. Kuulemisia käytiin ensimmäisen kerran 14.5. ja ne jatkuivat molemmissa valiokunnissa 19.5.

Kokouksessa hyväksyttiin esitys hankkeen tavoitteiden toteutumisen seurannasta. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden 2021 alkaen asiakaskokemuksen, varautumisen ja toimitilakustannusten osalta. Seurannan mahdollistavat toimenpiteet toteutetaan vuoden 2020 aikana. Edellä mainitun lisäksi hanketoimisto valmistelee 2-3 konsernitason tavoitetta hankkeen hyötyjen arvioimiseksi, jotka esitellään ohjausryhmälle.

Hanketoimisto valmistelee kuvauksen hankkeen työskentelymallista syksylle 2020. Kuvauksessa huomioidaan muutostarpeet työskentelymallille, mikäli hallituksen esitys hyväksytään suunnitellussa aikataulussa. Työskentelymallin kuvausta käsitellään kesäkuun ohjausryhmässä 15.6.

Valtioneuvosto

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa kokouksessaan 20. toukokuuta.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta totesi, että hallitusohjelman mukainen poikkeusolojen määritelmä täyttyy ja taloudessa vallitsee poikkeuksellinen suhdannetaantuma. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa valtioneuvostolle poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa hallitusohjelman mukaisesti.

Pääministeri Marinin hallitusohjelma sisältää mekanismin poikkeuksellista suhdannetilannetta varten. Mekanismin tarkoituksena on osaltaan turvata talouspolitiikan kykyä reagoida taloustilanteen edellyttämällä tavalla. Mekanismi mahdollistaa enintään miljardin euron lisäyksen kertaluonteisiin menoihin.

Hallitus päätti 8. huhtikuuta aloittaa poikkeusolojen mekanismin käyttöönoton valmistelun. Osana valmistelua valtiovarainministeriö pyysi Suomen Pankilta ja kolmelta tutkimuslaitokselta kokonaisarviot suhdannetilanteesta ja poikkeuksellisten olojen määritelmän täyttymisestä. Tutkimuslaitokset ovat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos ja Pellervon taloustutkimus.

Suomen Pankin ja taloudellisten tutkimuslaitosten kesken vallitsee yksimielisyys siitä, että kyseessä on poikkeuksellinen suhdannetaantuma Suomessa, euroalueella sekä maailman taloudessa. Laitosten arviot perustuvat viime aikoina julkaistuihin ennusteisiin sekä laskelmiin covid-19-epidemian taloudellisista vaikutuksista.

Näiden arvioiden ja oman tilanneanalyysinsä perusteella valtiovarainministeriö toteaa, että Suomessa vallitsee hallitusohjelman määritelmän mukainen poikkeuksellinen suhdannetaantuma, mikä puoltaa poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa hallitusohjelman mukaisesti.

Valtioneuvosto

Laki lähetetyistä työntekijöistä muuttuu: tarkoituksena edistää työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua ja yritysten tasavertaista kilpailua

Hallitus esittää työntekijöiden lähettämisestä annettuun lakiin muutoksia, jotka edistävät lähetettyjen työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua työehdoissa kansallisten työntekijöiden kanssa ja yritysten tasavertaista kilpailua.

Kansalliseen lakiin esitettävillä muutoksilla toimeenpantaisiin EU-lainsäädäntöön tehdyt muutokset. Suomi täyttää jo nykysääntelyllä EU:n lähetettyjä työntekijöitä koskevan muutosdirektiivin vaatimukset soveltamisalan pakollisesta laajentamisesta rakennusalan lisäksi muihin toimialoihin. Lisäksi kansallisella lailla taataan jo nykyisin lähetettyjen vuokratyöntekijöiden yhdenvertainen kohtelu kansallisten vuokratyöntekijöiden kanssa.

Työnantajalla velvollisuus korvata matka-, majoitus- ja ruokailukustannuksia

Hallituksen esittämät muutokset koskevat

– lähetettyihin työntekijöihin sovellettavien palkkasäännöksien täsmentämistä,
– työnantajan kuittausoikeuden rajoitusta työntekijän palkasta,
– palkkavertailun tekemisessä uutta säännöstä, jonka mukaan työantajan maksaman erän luonteesta ollessa epäselvyyttä maksettu erä katsottaisiin kustannusten korvaukseksi eikä palkaksi,
– sovellettavien työehtosopimusten laajentamista alihankinta- ja yritysryhmän sisäisissä siirroissa,
– majoitusolosuhteita koskevien vaatimusten soveltamista samoin kuin kansallisiin työntekijöihin,
– lisätyöehtoja, joita tulee soveltaa pitkissä eli yli 12 kuukautta kestävissä lähettämistilanteissa,
– työnantajan velvollisuutta korvata Suomen tavanomaisesta työpaikasta liikkumisesta aiheutuvat matka-, majoitus- ja ruokailukustannukset lähetetylle työntekijälle lähettämisen aikana.

Suomeen lähettämisistä aiheutuviin matka- ja majoituskustannuksiin tulisi suojasäännös. Sitä sovellettaisiin tilanteissa, joissa lähetetty työntekijä ei saa suojaa alkuperämaan lain, käytännön tai työsopimuksessa sovitun perusteella tai suoja alittaisi olennaisesti Suomessa kyseisen työn osalta tavanomaisena ja kohtuullisena pidettävän tason. Ehdotus sovittaa yhteen lähtömaan, työsopimuksessa sovitun ja työntekomaan suojan tason.

Lisäksi tiedonantovelvollisuus laajentuisi. Yritysten tulisi jatkossa tehdä ennakkoilmoitus kaikista lähetettävistä työntekijöistä. Vastapainoksi lähettävien yritysten hallinnollista taakkaa pyritään vähentämään uudistamalla ilmoitusjärjestelmää.

Lähetettyjen työntekijöiden työehdot määräytyvät edelleen lain ja yleissitovien työehtosopimusten mukaan.

Lähetetyt työntekijät

Työntekijöiden lähettämisestä on kyse silloin, kun ulkomainen työnantaja lähettää työntekijän Suomeen työhön rajatylittävien palvelujen yhteydessä.
Työntekijän tulee työskennellä tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja lähettämisen on tapahduttava vain rajoitetuksi ajaksi.
Työntekijöitä voidaan lähettää alihankintana, vuokratyönä tai yritysryhmän sisäisenä siirtona.


Muutokset voimaan heinäkuun lopussa

Lakimuutokset valmisteli työ- ja elinkeinoministeriön asettama kolmikantainen työryhmä. Hallitus esittää, että lakimuutokset tulisivat voimaan 30.7.2020, johon mennessä muutosdirektiivi on pantava täytäntöön. Lähettämisen ennakkoilmoitusta koskevat muutokset tulisivat voimaan teknisten uudistusten jälkeen 1.10.2021.

Hallitus esittää 12 kuukauden siirtymäaikaa ennen lain voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin. Tämä turvaa yritysten mahdollisuuden varautua sopimuksissaan lakimuutosten vaikutuksiin.

Valtioneuvosto

Poliisiylijohtajan virkaa hakee neljä henkilöä

Poliisihallituksen poliisiylijohtajan virkaan tuli määräaikaan mennessä neljä hakemusta. Virka pyritään täyttämään 1.8.2020 lukien viiden vuoden määräajaksi. Poliisiylijohtajan nimittää valtioneuvoston yleisistunto.

Virkaa hakevat seuraavat henkilöt:

Seppo Kolehmainen, oikeustieteen lisensiaatti
Piotr Lehtonen, Master of Business Administration
Karoliina Maaranen, Bachelor of Business Administration

Lisäksi yksi henkilö ei halunnut nimeään julkisuuteen.

Poliisiylijohtaja johtaa, kehittää ja valvoo Poliisihallituksen ja sen hallinnonalan toimintaa. Hän vastaa Poliisihallituksen toiminnasta ja huolehtii, että sen tehtävät hoidetaan tuloksellisesti. Poliisiylijohtaja vastaa myös virkamiesvalmistelun yhteensovittamisesta Poliisihallituksessa sekä Poliisihallituksen organisaatiosta ja sen kehittämisestä.

Poliisihallitus toimii poliisin ylijohtona. Poliisihallituksen tehtävänä on sisäministeriön ohjeistuksen mukaisesti suunnitella, kehittää, johtaa ja valvoa poliisitoimintaa ja sen tukitoimintoja sekä vastata poliisin tehtäviin liittyvien kansalaisten palvelujen tasapuolisesta saatavuudesta ja laadusta maan eri osissa. Poliisihallitus päättää poliisiyksiköiden välisestä yhteistoiminnasta, vastaa poliisiyksiköiden tulosohjauksesta ja voimavarojen suuntaamisesta sekä huolehtii muista sille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä.

Valtioneuvosto

Hölmölän valmistautuminen uhkiin – Kaikki hoidettu ainakin paperilla hyvin

Sipilän hallitus tilasi vuonna 2017 ulkoisen arvioinnin maamme terveydenhoidon tilasta ja valmiudesta. Oli tarkoitus löytää kipupisteet ja kehitettävät kohdat. Arvio tilattiin WHO:lta ja siinä oli mukana nippu keskeisiä ministeriöitä viranhaltijoineen yhteistyössä lukuisien ulkomaalaisten asiantuntijoiden kanssa. Myös THL oli projektissa vahvasti mukana omalla asiantuntemuksellaan. Porukkaa oli vetämässä Ruotsin puolelta Anders Tegnell.

Arviointiryhmän suosituksiin nousi Suomelle kehittää toimintoja etenkin kansainvälisten terveysmääräysten osalta. Tärkeänä pidettiin myös, että ”One Health” -ajatukseen satsattaisiin enemmän kansallisen lainsäädännön tasolla, lisäresursseilla ja kehittämällä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. One Health korostaa etenkin ravinnon turvallisuutta, sekä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien riskejä kansanterveydelle. Hanketta oli koordinoimassa Turvallisuuskomitea.

Turvallisuuskomitealle on sittemmin myös ollut tarkoitus raportoida säännöllisesti kuinka uudistukset ja varautuminen ovat edistyneet eri ministeriöissä. Turvallisuuskomitea on kokoontunut säännöllisesti ja mukana on mm. ollut jokaisesta ministeriöstä valmiuspäällikkö vuoden 2017 päivitetyn turvallisuusstrategian mukaisesti. Yhteistyö ulottuu läpi koko yhteiskunnan kaikkiin viranomaisiin, kuntiin, aluehallintovirastoihin ja kansalaisjärjestöihin. Varautumista olisi siis tarkoitus yhdessä tehdä ja harjoitella myös tulevaa varten.

Turvallisuusstrategian johtoajatus on, että varautumisessa pyritään reagoinnin sijaan ennakointiin, joka edellyttää hiljaisten signaalien havaitsemista. Olisikohan WHO:n pitänyt silloin tammikuussa kuiskailemalla huhuilla, että vaaraa pukkaa / kannattaa varautua – pöpöjä mahdollisesti tulossa? Vähän alkaa tuntumaan siltä.

Turvallisuusstrategiasta selviää, että  valmiuslaissa on kirjattuna varautumisvelvollisuus jokaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Turvallisuustrategiassa mainitaan myös, että kunkin ministeriön ”kansliapäällikön vastuulla on huolehtia ministeriön ja sen hallinnonalan yleisestä turvallisuudesta sekä varautumisesta. Viimekätinen vastuu varautumisesta ja sen johtamisesta on viranomaisilla”.

Näitä asioita siis kuuluisi valmistella, ennakoida ja treenata, että poikkeusoloissa homma toimisi kuin rasvattu.

Turvallisuuskomitea on selvästi koko maan hallinnon jonkinlainen yhteistyöelin, jolla pitäisi olla sekä tilannekuva, että homma hanskassa. Toimii lisäksi Valtioneuvoston alaisuudessa.

Kuinka ihmeessä tällaista olemassa olevaa organisaatiota ei otettu käyttöön heti alluvuodesta, kun niitä ensimmäisiä hiljaisia signaaleja rupesi kuulumaan Wuhanista, että jotain on tekeillä? Mitä virkaa tällaisella organisaatiolla on, jos sitä ei tiukan paikan tullen haluta käyttää? Kokouksia olisi varmasti voitu muuttaa järjestettäväksi vaikka joka päivälle.

Koronaviruksen etenemisen estäminen on ensiarvoisen tärkeää

Sosiaali- ja terveysministeriön tavoite on estää koronavirusepidemian etenemistä Suomessa. Tätä on syytä täsmentää mm. Helsingin Sanomissa 8. toukokuuta esitettyjen virheellisten väittämien takia.

Hallituksen tavoitteena on estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Tautitilanteesta johtuvat poikkeusolot ovat edelleen voimassa. Valmiuslain nojalla annettavia asetuksia tarvitaan, jotta tilanne pysyy hallinnassa ja terveydenhuollon toimintakyky voidaan turvata.

Riski taudin etenemiselle on edelleen suuri. Siksi rajoitteita puretaan asteittain ja tilanteen kehitystä seurataan tarkasti. Rajoitteiden ottaminen uudelleen käyttöön on mahdollista, mikäli tautitilanne niin edellyttää.

Olemme siirtymässä entistä vahvemmin testaa, jäljitä, eristä ja hoida -toimintamalliin. Näin hidastamme viruksen leviämistä. Samalla varmistamme sen, että tehohoidon kapasiteetti pystytään kaikissa oloissa turvaamaan.

Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja hallituksella on koronavirustilanteessa yhtenäinen linja.

Valtioneuvosto

Uusia teiden päällystystöitä aloitetaan eri puolilla Suomea

Maanteitä ja kävely- ja pyöräteitä päällystetään tänä vuonna aiottua enemmän. Lisäksi jo päätettyjä väylien kunnossapidon toimenpiteitä aikaistetaan mahdollisuuksien mukaan.

– Suuntaamme maanteiden ja kävely- ja pyöräteiden päällystämiseen 20 miljoonaa euroa lisää rahoitusta. Koronakriisin aikana on tärkeää tehdä väylähankkeita etunojassa, jotta työtä ja toimeentuloa syntyy eri puolilla Suomea, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Väylävirastoa ja ELY-keskuksia lisäämään ja aikaistamaan perusväylänpidon kohteiden toteuttamista vuoden 2020 aikana koko Suomessa. Rahoitusta maanteiden ja kävely- ja pyöräteiden päällysteisiin kohdennetaan 20 miljoonaa euroa aiemmin päätettyä enemmän. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Väylävirastolta jo suunniteltujen väylänpidon toimenpiteiden aloittamista mahdollisimman nopeasti.

Päällysteisiin suunnatulla 20 miljoonalla eurolla saadaan tehtyä noin 300 kilometriä lisää maanteiden sekä kävely- ja pyöräteiden päällysteitä. Maanteiden sekä kävely- ja pyöräteiden päällysteitä uusitaan tänä vuonna yhteensä noin 4300 kilometrin matkalla, mikä on yli tuplasti enemmän kuin viime vuonna. Maanteitä päällystettiin noin 1700 kilometrin matkalta vuonna 2019.

Valtioneuvosto

Koronakriisi uhkaa Nepalille elintärkeitä rahalähetyksiä – haastattelussa suurlähettiläs Pertti Anttinen

Koronakriisi vähentää siirtolaisten rahalähetyksiä kotimaihinsa. Nepalissa yli puolet kotitalouksista on riippuvaisia ulkomailta tehdyistä rahalähetyksistä ja rahalähetykset vastaavat yli neljäsosaa maan bruttokansantuotteesta. Haastattelimme Suomen Nepalin suurlähettilästä Pertti Anttista koronakriisin vaikutuksista rahalähetyksiin Nepalissa.

Kuinka paljon rahalähetysten arvioidaan vähentyneen Nepalissa koronakriisin vuoksi?

Nepalin talous on yksi eniten rahalähetyksistä riippuvaisista talouksista maailmassa. Rahalähetykset muodostivat noin 26 prosenttia maan bruttokansantuotteesta vuonna 2019 – eli noin 8,64 miljardia Yhdysvaltojen dollaria. Maailmanpankki arvioi, että rahalähetykset voivat pudota tänä vuonna 14 prosenttia, eli määrällisesti noin 1,2 miljardia dollaria.

Tarkkoja arvioita ulkomailla työskentelevien nepalilaisten määrästä ei ole. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan ulkomailla työskenteleviä nepalilaisia arvellaan olevan jo pelkästään Malesiassa, Qatarissa, Saudi-Arabiassa, Arabiemiirikunnissa ja Kuwaitissa yhteensä noin 1,5 miljoonaa. Suurin osa nepalilaisista siirtotyöläisistä, mahdollisesti noin 3–4 miljoonaa, työskentelee kuitenkin Intiassa. Koska maiden raja on avoin, tarkkoja lukumääriä ei voida esittää. Nyt uusien työntekijöiden värvääminen ulkomaille on pysähdyksissä ja monen ulkomailla työskentelevän nepalilaisen työsopimus on vaarassa.

Miten rahalähetysten väheneminen näkyy tavallisen nepalilaisen arjessa?

Useimmat nepalilaiset siirtotyöläiset ovat kotoisin alueilta, joissa työtilaisuuksia on vähän. YK arvioi, että jopa 56 prosenttia nepalilaisista kotitalouksista on ainakin osittain riippuvainen rahalähetyksistä ja niillä on merkittävä vaikutus kotitalouksien taloudellisen kestävyyden ylläpitämisessä. Rahalähetykset tukevat perheiden perustoimeentuloa, niillä rahoitetaan koululaisten koulussa käyntiä ja osa investoidaan esimerkiksi lisämaahan tai pienyritystoimintaan.

Voiko koronakriisi tehdä pitkäaikaisen tai jopa pysyvän loven siirtolaisten rahalähetyksiin?

Tämä riski on olemassa. Paljon riippuu siitä, miten suuri ja pitkäkestoinen vaikutus koronaepidemialla on maailman talouteen ja erityisesti niihin maihin, joissa nepalilaisia siirtotyöläisiä on eniten. Jos maailmantalous kuitenkin elpyy nopeasti, niin myös rahalähetysten tason notkahtaminen voi jäädä lyhytaikaiseksi.

Onko maan hallitus tai kansainvälinen yhteisö reagoinut rahalähetysten vähenemiseen ja vaikeutumiseen? Miten ongelmaan voisi ylipäänsä vaikuttaa?

Kansainvälinen yhteisö on reagoinut monin tavoin koronakriisiin. Esimerkiksi Maailmanpankki on neuvotellut 29 miljoonan dollarin apupaketin Nepalille. Euroopan unionin kokonaispaketti on noin 75 miljoonaa euroa, joka sisältää sekä meneillään olevien ohjelmien varojen uudelleen suuntaamista että uutta rahaa. Myös monet muut avunantajat, Suomi mukaan luettuna, ovat uudelleen suunnanneet olemassa olevaa rahoitusta meneillään olevien hankkeiden sisällä.

Monien nepalilaisten odotetaan palaavan takaisin Nepaliin esimerkiksi Persianlahden alueelta työtilaisuuksien vähentyessä. Tänä vuonna helmikuun puolenvälin ja maaliskuun lopun välillä, ennen kuin kansainväliset lennot keskeytettiin, arviolta 67 000 nepalilaista siirtotyöläistä ehti palaamaan takaisin kotimaahansa. Jatkossa olisikin erittäin tärkeää, että palaajille löytyisi työtä Nepalissa ja tähän sekä Nepalin hallituksen että avunantajien tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Valtioneuvosto

Uuden ilmasto- ja energiastrategian valmistelu käynnistyy

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla käynnistetään Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian valmistelu. Strategia valmistellaan koordinoidusti keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kanssa, jota ympäristöministeriö koordinoi ja joka valmistelee taakanjakosektorin toimet. Strategian sisältö valmistuu kesällä 2021 ja annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.

Työ pohjaa hallitusohjelmaan, jonka mukaan strategiaa ja ilmastosuunnitelmaa päivitetään siten, että hiilineutraaliuden edellyttämä päästövähennystaso vuodelle 2030 saavutetaan. Ratkaisuja arvioidaan niiden vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta sekä alueelliset erot ja työllisyysvaikutukset huomioon ottaen.

Strategia sisältää mm. kaikki kasvihuonekaasupäästöt (päästökauppasektori ja taakanjakosektori) ja nielujen aikaansaamat poistumat (maankäyttösektori). Siinä ovat mukana myös EU:n energiaunionin viiden pilarin mukaiset tarkastelut (vähähiilisyys ml. uusiutuva energia, energiatehokkuus, energiamarkkinat, energiaturvallisuus sekä TKI-toimet), ilmastonmuutokseen sopeutuminen, energia- ja kasvihuonekaasutaseet sekä kattavat vaikutusarviot valitusta politiikkatoimen kokonaisuudesta (Sova, tasa-arvo, kansantalous, valtiontalous sekä sosiaaliset ja alueelliset vaikutukset).

Strategian skenaariot lasketaan EU:n hallintomallin raportointitavan mukaisesti vuoteen 2040 saakka. Päähuomio kiinnitetään EU:n vuodelle 2030 asettamien ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiseen ja hallitusohjelman hiilineutraalius 2035 -tavoitteeseen. Strategian valmistelussa otetaan huomioon vielä komissiolta kesällä 2021 tulevat säädösehdotukset vuoden 2030 tavoitteiden tiukentamisesta.

Strategiatyössä otetaan huomioon myös eri ministeriöissä tehtävä sektorikohtainen selvitystyö. Näitä ovat esimerkiksi toimialojen vähähiilisyystiekartat (TEM), Turvetyöryhmä (TEM), Rakentamisen hiilijalanjälkityö (YM), fossiilittoman liikenteen tiekartta (LVM) ja verotyöryhmät (VM).

Strategian valmisteluun asetetaan epävirallinen taustaryhmä, jossa on keskeisten ilmastoasioita käsittelevien ministeriöiden edustus. Työstä järjestetään sidosryhmien kick off -tilaisuus kesän jälkeen.

HIISI-selvitys tuottaa tutkittua tietoa strategian valmistelun tueksi

Strategiatyön tueksi käynnistetään VN TEAS -taustaselvitys. Sen koordinaattorina toimii Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy partnereinaan Suomen ympäristökeskus (Syke), Luonnonvarakeskus (Luke), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Pellervon taloustutkimus (PTT). Selvityksen ohjausryhmä piti tutkijoiden kanssa ensimmäisen kokouksen 29.4.2020.

Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) -hanke palvelee tutkimus- ja selvitystarpeita sekä ilmasto- ja energiastrategian että keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelussa. Hanke tuottaa myös tarvittavia tieteellisiä tietoja ja analyyseja, joita hyödynnetään EU:n hallintomalliasetuksen mukaisessa raportoinnissa (ns. edistymisraportit) ja EU:lle toimitettavan kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman päivityksessä.

Hanke tuottaa sekä laskennallisia että laadullisia analyysejä uusien ilmasto- ja energiapoliittisten toimien vaikutuksista eri päästösektoreille, toimialoille, ihmisille, ympäristölle ja luonnolle. Uusien politiikka- ja muiden ohjauskeinojen tavoitteena on varmistaa oikeudenmukainen ja kestävä siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2035 mennessä.

Hanke pyrkii osallistamaan mahdollisimman laajasti eri sidosryhmiä ja kansalaisia sekä viestimään monipuolisesti hankkeen tuloksista ja analyyseistä ja siten lisätä ymmärrystä ja hyväksyttävyyttä eri toimijoiden ja kansalaisten keskuudessa uusille ilmasto- ja energiapoliittisille toimille.

Valtioneuvosto