Milloin asiasta järjestetään kansanäänestys ja julkinen keskustelu? – Itsenäinen Suomi vai provinssina EU-Liittovaltiossa?

Sulkemalla ulos keskustelusta epämiellyttävät soraäänet tai teeskentelemällä, että niitä ei ylipäätään ole, on se demokratian kannalta hyvin kyseenalaista toimintaa. Hallituskauden alkutaipaleella päästi pääministeri Antti Rinne julkisuudessa suustaan, että “Me olemme EU” vastauksena Perussuomalaiselle jostain keskinäisestä suukovusta. Mikähän tässä julkilausumassa oikein olikaan päässyt unohtumaan? Kirjaus perustuslaissa? Oikeus eriävään mielipiteeseen? Mikä?

Asiaa sietää pohtia, koska kyllä “me” vaan edelleen olemme täysivaltainen tasavalta nimeltä Suomi, joka on vain jäsen EU-nimisessä tulli- ja kauppaunionissa; itsenäinen maa, jossa hallituksen kuuluisi edistää Suomen kansan hyvinvointia.

Nyt hallituksessa ollaan etupäässä huolissaan kolmansien maiden kansalaisten taloudellisesta hyvinvoinnista ja turvallisuudesta, sekä sijoittajien tuotto-odotuksista. Oman kansan hyvinvointi on ilmeisesti pelkkiä numeroita tilastoissa, jotka eivät kerro norsunluutornissa viihtyville puolueiden edustajille näköjään mitään arjen todellisuudesta. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten osuus tuntuu olevan vain numeerinen tilasto muiden joukossa. Mutta entäpä jos tämä ns. yhteiskunnan kerma, eli kansanedustajat, jotka nostavat lihavia liksoja omiin tarpeisiinsa joutuisivat kohtaamaan kaikki nämä äärimmäisessä köyhyydessä elävät suomalaiset kasvotusten yhdellä kertaa? Löytyisikö sitten edes empatiaa ja ymmärrystä, tai todellista kykyä ryhtyä niihin tarvittaviin päätöksiin näiden ihmisten auttamiseksi; oman kansan auttamiseksi?

Hallituksella ei näytä olevan mitään todellista kosketusta tavallisten ihmisten arkeen. Siellä lähinnä perustellaan asioita todeksi kunkin puolueen kansanedustajan henkilökohtaisen vakaumuksen pohjalta, joka voi perustua esim. vääristyneeseen käsitykseen globaalista hyvinvoinnista ja maailmanrauhasta. Tällä vääristyneellä käsityksillä ja sosiaalisella kokeilulla on jo tähän asti ollut ihan hirvittävä hintalappu Suomen kansalle.

Se valtava tulonsiirtojen määrä tulli- ja kauppaunionille nimeltä EU koko jäsenyyden ajalta on jatkuvien veronkorotusten ja leikkauspolitiikan juurisyitä. Hyötyjä tällaisesta tulli- ja kauppaunionista ovat etupäässä kaikki ne yritykset, jotka käyvät kansainvälistä kauppaa. Toinen ryhmä on se koko hyväpalkkainen virkakoneisto meppeineen, joka pyörittää koko touhua. Ja maksajina tälle kaikelle ovat suomalaiset veronmaksajat. Toinen keskeinen rahareikä on epäonnistunut yhteisvaluuttakokeilu.

Palkkojakin on lähes koko jäsenyyden ajan lähinnä poljettu, ja huolella suhteessa mm. elinkustannusten nousuun.  Tilastoista näkyy varmaan riittävän selkeästi koko jäsenyyden aikainen palkkakehitys Suomessa varsinkin matalapalkka-aloilla. Lisäksi taantumassa ei yksittäiselle valtiolle jää muuta liikkumavaraa kuin veronkorotukset ja leikkauspolitiikka. Ja nyt sitten kaikkein kärkkäimmät Federalistit ovat viime aikoina kaiken lisäksi ruvenneet puhumaan vuolain sanankääntein julkisuudessa liittovaltion hyvistä puolista. Eli lisää byrokratiaa ja veroja kansalle maksettavaksi samalla kun halutaan viedä se itsemääräämisoikeus kansalta lopullisesti pois. Tätäkö varten meillä lepää sankoin joukoin hyviä suomalaisia sodassa kaatuneita sankarihaudoissa?

Jos hallitus perustaisi päätöksentekoa todelliseen tilastoista ja esim. valtion tilinpidosta saatavaan tietoon, luulisi jo tässä vaiheessa viimeistään hälytyskellojen soivan, koska seuraava finanssikriisi on jo ovella. Vai onko tässäkin taas tarkoitus käydä kansan taskulla ja lapata ne viimeisetkin verorahat sitten jonkun konkurssikypsän pankin pelastamiseksi niinkuin 1990-luvulla tehtiin?

On se vaan jännä miten ne eri maiden väliset kulttuurierot jo ihan Euroopan tasolla näkyvät tässäkin yhteydessä. Islanti päätti vuoden 2008 finanssikriisin tiimellyksessä pitää aidosti huolta omasta kansasta ja heidän eduista, kun päättivät antaa konkurssikypsien ja holtitonta taloudenpitoa harjoittaneiden yksityisten pankkien kaatua sen sijaan, että olisivat käyneet veronmaksajien taskuilla. Islantilaisilla taitaakin mennä taloudellisesti nykyisin jo varsin hyvin päästyään tällä tavalla hyvin jaloilleen silloisen finanssikriisin jäljiltä.

Miksi Suomessa ei käydä avointa julkista keskustelua näistä koko kansakuntaa koskettavista keskeisistä asioista?

Usko itsenäiseen Suomeen ja kansallisvaltioon EU-Liittovaltiota vastaan on vakaumus ja mielipide sen paremmuudesta suhteessa nykyiseen vallassa olevaan poliittiseen federalistiseen aatesuuntaukseen, joka haluaa hävitää kansallisvaltiot ja korvata sen liittovaltiolla. Oikeusvaltiossa luulisi olevan mahdollista käydä kaikenlaisista asioista avointa ja julkista keskustelua? Tähän asti julkinen keskustelu näkyy tämän aiheen tiimoilta keskittyneen lähinnä pohdintoihin Liittovaltion eduista.

Puolustusministeriö selvitti puolustustarvikkeiden vientiä Turkkiin – vanhoja vientilupia ei takautuvasti kielletä, mutta uusia ei myönnetä

Suomi tiukensi linjaansa puolustustarvikkeiden viennille Turkkiin 9.10.2019 ja keskeytti uusien puolustustarvikkeiden vientilupien myöntämisen maahan Turkin Syyriassa aloittaman sotilasoperaation vuoksi.

Puolustusministeriö on selvittänyt myös aiemmin myönnettyjen ja voimassa olevien vientilupien tilannetta.

Selvityksen perusteella voimassaoleviin lupiin ei ole syytä puuttua, sillä kyse ei ole ase- tai ampumatarvikkeista tai muusta tuhoa tuottavasta materiaalista.

EU-maiden kesken ei ole tehty päätöstä perua jo myönnettyjä puolustustarvikkeiden vientilupia Turkkiin, mutta osa on Suomen tapaan jäädyttänyt uudet luvat.

Suomi pidättää mahdollisuuden arvioida vanhoja lupia uudelleen yhdessä muiden EU-maiden kanssa.

Angela Merkelin päätöksestä avata vuonna 2015 rajat pakolaistulvalle Saksaan on tehty rikosilmoitus kansainväliseen tuomioistuimeen

Unzensuriertissa, joka yksinoikeudella on haastatellut asiasta näyttelijätär Silvana Heißenbergiä kerrotaan, että Heißenberg on tehnyt rikosilmoituksen Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen Angela Merkeliä ja kaikkia muita Saksan liittohallituksen poliitikkoja vastaan, jotka aktiivisesti tai passiivisesti osallistuivat rajojen laittomaan avaamiseen vuonna 2015.

Rikosnimikkeitä ovat:

– Kansanmurha Rooman perussäännön 6 artiklan mukaisesti
– Rikokset ihmisyyttä vastaan ​​Rooman perussäännön 7 artiklan ja
– Törkeä petos

Uutisesta ei käy ilmi onko rikosilmoitus edennyt syyteharkintaan.

Unzensuriert

Onko suomalaisviranomaisilla tilannekuva kohillaan?

Sisämisteriöstä on kysytty aikooko Suomi aloittaa tehostetun rajavalvonnan Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla, koska vakava ja järjestäytynyt rikollisuus on kasvava uhka maan sisäiselle turvallisuudelle.

Perusteluiksi nostettiin esiin mm. seuraavat näkökulmat:

“Laiton henkilöliikenne sekä kaikki järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä rajat ylittävä liikenne Suomeen vaarantaa maan sisäisen turvallisuuden. Kokonaistilanteesta on ollut pitkään jo saatavilla mm. Europolilta kattavaa tilannekuvaa vaaran eskaloitumisesta yhä suuremmaksi kaikille maan viranomaisille ja valtion johdolle.”

Kirje käännettiin sisäministeriöstä rajavartiolaitokselle. Sieltä saadussa vastauksessa todettiin mm. näin:

“Rajavartiolaitos ja muut viranomaiset laativat valmiussuunnitelmia yleistä järjestystä ja sisäistä turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin, myös laajamittaiseen laittomaan maahantuloon. Rajavartiolaitos ja muut viranomaiset ovat vuosina 2015 – 2016 tapahtuneen maahanmuuttokriisin jälkeen päivittäneet laajamittaiseen laittomaan maahanmuuttoon liittyviä suunnitelmia. Näissä suunnitelmissa huomioidaan myös maahan saapuneiden henkilöiden henkilöllisyyden ja taustojen selvittäminen. Viranomaisilla on valmius vastata laajamittaiseen maahantuloon ja palauttaa sisärajavalvonta, jos valtioneuvosto niin päättää. Ennen sisärajavalvonnan palauttamista voidaan vastaavia vaikutuksia saavuttaa tehostamalla ulkomaalaisvalvontaa.”

Ruotsi on hiljattain sopinut sekä Tanskan, että Norjan kanssa tehostetun rajavalvonnan käyttöön ottamisesta, koska järjestäytynyt rikollisuus on lähdössä lapasesta naapurissa.

Tilannekuvaa Europolilta vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden osalta vuodelta 2017.

Europol

Europol varoitteli jo 2013 sekä siirtolaisvirtojen kasvusta, että vakavan ja järjestäytyneen tikollisuuden kasvavista uhkakuvista ja haasteista Euroopan valtioiden viranomaisia raportillaan.

Europol

Tämä nykytilanteeseen johtanut kehitys ei siis ole voinut tulla päättäjille mitenkään täytenä yllätyksenä.

Tehokas ulkorajavalvonta on Schengen-alueen vapaan liikkuvuuden edellytys

Viimeisen kolmen vuoden aikana EU on sopinut useista ulkorajavalvontaa vahvistavista toimenpiteistä. Suomi tukee toimia, joiden tarkoituksena on varmistaa tehokas ulkorajavalvonta ja samalla turvata vapaa liikkuvuus.

Eurooppalainen raja- ja merivartiosto

EU:n viimeaikaisista toimenpiteistä merkittävin on uusi, vuonna 2018 annettu asetusehdotus Eurooppalaisen raja- ja merivartioston (EBCG) kehittämisestä. Euroopan raja- ja merivartioviraston eli Frontexin operatiivista toimintakykyä vahvistetaan luomalla jopa 10 000 hengen pysyvä joukko. Osallistuminen viraston toimintaan on jäsenvaltioille entistä sitovampaa ja velvoittavampaa. Uutta on toimivallan antaminen myös Frontexin virkamiehille: tulevaisuudessa jäsenvaltioiden rajavartijoiden lisäksi on eurooppalaisia rajavartijoita.

Eurooppalaisen raja- ja merivartiostoasetuksen neuvottelut on saatu päätökseen, ja asetus tullee voimaan loppuvuodesta 2019. Asteittain kasvavan pysyvän joukon on tarkoitus olla toiminnassa vuodesta 2021 alkaen, mikä vaatii paljon työtä. Suomi tukee puheenjohtajakaudellaan asetuksen toimeenpanoa. On tärkeää varmistaa, että jäsenvaltiot osallistuvat täydellä teholla asetuksen toimeenpanoon – kuitenkin niin, ettei se heikennä tehokasta kansallista rajavalvontaa.

Yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen

EU:n tasolla on käynnissä myös useita tietojärjestelmähankkeita. Suomen puheenjohtajakauden aikana tuetaan muun muassa rajanylitystietojärjestelmän (EES) ja Euroopan matkustustieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS) toimeenpanoa. Suomi valmistautuu käymään neuvoston puolesta parlamentin ja komission kanssa kolmikantaiset neuvottelut, jotta ETIAS-järjestelmän toimeenpanemiseksi tehtävät tietojärjestelmäasetusmuutokset saadaan valmiiksi.

Suomen puheenjohtajakaudella tuetaan myös tietojärjestelmien yhteentoimivuus -asetuksen (interoperability) toimeenpanoa. Rajatarkastuksiin liittyvien tietojärjestelmien käyttöönotto edellyttää merkittävää panostusta sekä jäsenvaltioilta että unionin virastoilta. Tavoitteena on, että järjestelmät voidaan ottaa käyttöön kaikkialla EU:ssa yhtä aikaa. Järjestelmien kehittämisessä pyritään huomioimaan tasapaino turvallisuuden ja rajanylitysten sujuvuuden välillä.

Rajavalvonnan tason täytettävä yhdessä sovitut vaatimukset

Euroopan unionissa seurataan, että rajavalvonnan taso täyttää yhdessä sovitut vaatimukset ja että mahdolliset puutteet korjataan yhdessä. Suomi pyrkii vahvistamaan unionin rajaturvallisuuteen liittyviä laadunvalvontamekanismeja, kuten Schengenin arviointimekanismia ja haavoittuvuusarviomekanismia.

Lisäksi Suomen puheenjohtajuuden aikana kehitetään yhdennetyn rajaturvallisuuden strategista ulottuvuutta. Tavoitteena on, että kaikki jäsenvaltiot kehittävät ja toimeenpanevat strategiat, jotka varmistavat yhtenevät ja yhdessä sovitut eurooppalaiset toimenpiteet.

Intermin

Kellot talviaikaan ensi sunnuntaina 27. lokakuuta

Kesäaika päättyy ja talvi- eli normaaliaikaan palataan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kelloja siirretään tunti taaksepäin ensi sunnuntaina 27. lokakuuta aamuyöllä klo 4.00.

Kesäaika päättyy ja talvi- eli normaaliaikaan palataan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kelloja siirretään tunti taaksepäin ensi sunnuntaina 27. lokakuuta aamuyöllä klo 4.00.

Kelloja siirretään kaikissa EU:n jäsenmaissa samoina päivinä ja samalla kellonlyömällä. Samanaikaisuus on tärkeää muun muassa kansainvälisen juna- ja lentoliikenteen vuoksi. Päivät ovat aina maaliskuun ja lokakuun viimeinen sunnuntai. Sunnuntain aamuyö on valittu siirtymisen ajankohdaksi siksi, että liikenne on vähäisintä ja kellojen siirtely aiheuttaa silloin vähiten haittaa.

Kesä- ja talviajan käyttö on yhtenäinen käytäntö Euroopan unionissa.

Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa pysyvästi vuodesta 1981 lähtien. Muut Pohjoismaat ottivat kesäajan käyttöön jo vuotta aikaisemmin. Suomi siirtyi Euroopan maista viimeisenä pysyvään kesäaikajärjestelyyn.

Kesäaikaa kokeiltiin Suomessa jo aikaisemmin, toisen maailmansodan aikaan vuonna 1942. Kokeilu jäi yksivuotiseksi.

Euroopan komissio on ehdottanut kesäajasta luopumista

Euroopan komissio on ehdottanut kesäajasta luopumista. Komissio ehdottaa, että kellonajan siirrosta luovuttaisiin EU:ssa yhtenäisesti.

Euroopan parlamentti äänesti komission ehdotuksesta jo keväällä 2019 ja esitti voimaantuloa 2021 alkaen. Suomi on tehnyt töitä kellonajan siirtelystä luopumiseksi koko puheenjohtajakauden ajan. Kansallisesti Suomi ei voi päättää kellojen siirtelystä luopumisesta, vaan asiasta on päätettävä EU:ssa.

Jos direktiivi hyväksytään, se tapahtuu Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston yhteispäätöksin. Vasta tämän jälkeen se saatetaan kansallisesti voimaan kussakin EU-jäsenvaltiossa.

Suomalaisten näkemyksiä kellojen siirtelyyn on selvitetty muun muassa galluptutkimuksella ja oikeusministeriön Otakantaa-palvelussa järjestetyllä kansalaiskyselyllä. Suurin osa selvityksiin vastanneista kannattaa kellojen siirtelystä luopumista. Vastauksissa kesä- ja talviaikaa on kannatettu tasaisesti.

Eduskunta päättää lopulta mikä aika valitaan pysyvästi käyttöön, jos kellojen siirtelystä luovutaan EU:ssa. Asiasta säädetään lailla ja päätös tehdään lain säätämisen yhteydessä.

Sisäministeri Ohisalo ja ulkoministeri Haavisto tapaavat kansainvälisten muuttoliiketoimijoiden johtoa

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM ja kansainvälisen siirtolaispolitiikan kehittämiskeskus ICMPD ovat Suomelle tärkeitä yhteistyökumppaneita.

YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) pääjohtaja, pakolaispäävaltuutettu Filippo Grandi, kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) pääjohtaja Antonio Vitorino sekä kansainvälisen siirtolaispolitiikan kehittämiskeskuksen (ICMPD) pääjohtaja Michael Spindelegger vierailevat Suomessa torstaina 24. lokakuuta. He osallistuvat aamupäivällä Helsingissä Euroopan muuttoliikeverkoston järjestämään konferenssiin, joka on Suomen EU-puheenjohtajakauden oheistapahtuma.

Vierailun aikana pakolaispäävaltuutettu Grandi ja pääjohtaja Vitorino tapaavat erikseen myös sisäministeri Maria Ohisalon ja ulkoministeri Pekka Haaviston. Ministeri Ohisalo tapaa lisäksi pääjohtaja Michael Spindeleggerin.

Tapaamisten tarkoitus on entisestään kehittää Suomen ja kansainvälisten organisaatioiden välistä yhteistyötä. Ministeri Ohisalon tapaamisissa keskustelunaiheina ovat muun muassa YK:n pakolaissopimuksen toimeenpano, kiintiöpakolaisten vastaanotto sekä vapaaehtoisen paluun ja uudelleenkotoutumisen tukeminen.

– Kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa sen, että voimme toteuttaa kestävää, ihmisoikeusperustaista maahanmuuttopolitiikkaa laajemmalla keinovalikoimalla kuin mihin Suomi yksittäisenä valtiona pystyisi. UNHCR, IOM ja ICMPD ovat Suomelle tärkeitä kumppaneita, sanoo sisäministeri Ohisalo.

Ulkoministerin tapaamisissa keskeistä on humanitaarisen tilanteen kehittymisen seuraaminen.

– Meille on ensisijaisen tärkeää etsiä ratkaisuja globaaliin pakolaisongelmaan yhdessä kansainvälisten kumppaniemme kanssa, sanoo ulkoministeri Haavisto.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on maailmanlaajuisesti vastuussa pakolaisten suojelusta ja ratkaisujen löytämisestä pakolaiskriiseihin. Toiminnan painopiste on kenttätyössä. UNHCR on yksi suurimpia humanitaarisen avun järjestöjä ja tällä hetkellä suurin rahoituskanava Suomen humanitaariselle avulle. Viime vuonna Suomi rahoitti järjestöä 20 miljoonalla eurolla.

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on siirtolaisuuteen erikoistunut järjestö ja vuodesta 2016 alkaen YK:n siirtolaisuusjärjestö. Suomi on ollut IOM:n jäsen vuodesta 1991.

Kansainvälinen siirtolaispolitiikan kehittämiskeskus ICMPD on riippumaton hallitustenvälinen tutkimuslaitos, jonka kanssa Suomi tekee yhteistyötä. ICMPD pyrkii edistämään kestävää maahanmuuttopolitiikkaa.

 

Globaalisaatio levittää vaarallista kasvitautia tulipoltetta

Tulipoltetta esiintyy laajasti monissa Euroopan maissa sekä mm. Yhdysvalloissa. Se tuhoaa helposti laajoja kasvustoja ja voi olla uhka ruokatuotannolle.

Vaarallinen kasvitauti tulipolte voi levitä Suomeen ulkomailta ostetuissa taimissa. Levintäriski koskee erityisesti omena- ja päärynäpuun taimia. Tämän vuoksi on tärkeää noudattaa seuraavia ohjeita:

Vältä tuomasta tulipoltteen isäntäkasveja. Erityisesti omena- ja päärynäpuiden taimissa voi piillä tulipoltebakteeri.
Tiedustele, missä taimet on kasvatettu. Ammattimaiset taimitarhat kuuluvat viranomaisten tekemien tarkastusten piiriin. Yksittäisillä kaupustelijoilla voi olla myynnissä myös harrastajien kasvattamia taimia, joita ei ole tarkastettu.
Osta vain terveen ja hyväkuntoisen näköisiä taimia. Tutustu tulipoltteen oireisiin.
Varmista, että ostamallasi taimella on ZP-kasvipassi. Se on yleensä taimeen kiinnitetty lappu, jossa on merkintä ZP.
Säilytä kasvipassi. Jos taimessa havaitaan myöhemmin tulipoltteen oireita, viranomaiset voivat passin tietojen perusteella jäljittää taimen alkuperän.
EU:n ulkopuolisista maista tulipoltteen isäntäkasvien tuonti on kielletty.
Tulipoltteen tärkeimmät isäntäkasvit:
omenat, päärynät, pihlajat, tuomipihlajat, orapihlajat, aroniat ja tuhkapensaat

Ruokavirasto

Pitäisikö rikoslakia päivittää terrorismin tulkinnan osalta?

HBL haastatteli kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professoria Martin Scheininia koskien Suomen rikoslain tulkintaa terrorismista. Scheinin on mm. sitä mieltä, että Kuopion isku tulisi tulkita terroriteoksi, samoin kuin esimerkiksi Kauhajoen (2008), Jokelan (2007) ja Myyrmannin (2002) iskut.

“Scheinin perustelee asiaa mm. sillä, että kyseinen laki on tehty ikäänkuin reaktiona 2000-luvun aikana tapahtuneita lukuisia islamistisia terroritekoja vastaan. Lisäyksiä rikoslakiin terrorismiin liittyen on tehty muutamia matkan varrella ja ovat perustuneet lähinnä tilapäisiin ratkaisuihin vallinneissa olosuhteissa.

Hänen mielestään keskeistä terrorismissa on, että teko itsessään kohdistuu sivullisiin, jotka eivät liity asiaan millään lailla. Nykyinen rikoslaki edellyttää näyttöä terroristisesta aikomuksesta, joka voi olla haastava näyttää toteen. Scheinin pitää lakia huonosti muotoiltuna. Sivullisiin uhreihin kohdistuneet väkivallanteot ovat hänen mielestään itsessään terroritekoja. Lisäksi hänen mielestään nykyinen lainsäädäntö kohdistuu liian yksipuolisesti muslimien tekemiin terroritekoihin suhteessa ei-muslimeihin”

Onhan se kieltämättä hieman outoa, että jos Suomessa tuomitaan terrorismilainsäädännön nojalla yksipuolisesti, viattomiin sivullisiin kohdistettujen terrori-iskujen tekijöistä, ilmeisesti ainoastaan muslimeja.

Europolin tilannekatsauksesta terrorismista EU:ssa vuoden 2018 osalta käy selkeästi ilmi pääryhmittäin useita erityyppisiä terroristisia toimijoita unionin alueella, joita tällä hetkellä ovat:
– Etno-nationalistit ja separatistit; aktiivisia etenkin Pohjois-Irlannissa
– Jihadistit; eniten kuolemaan johtaneita terrori-iskuja unionin alueella
– Vasemmistotahot ja anarkistit, aktiivisia etenkin Italiassa, Kreikassa ja Espanjassa
– Oikeistotahot, yksi isku Italiassa
– Yhdenasian toimijat; mm. eläinten oikeuksia ajavat toimijat

HBL

Europol