Britit lähtevät EU:sta kolmessa viikossa

Iso-Britanniassa äänestettiin torstaina Pääministeri Boris Johnsonin tekemästä uudesta Brexit-sopimuksesta. Sopimus meni läpi kirkkaasti äänin 330 vastaan 231.

Ero astuu siis voimaan 31.1.2020. Mahdollisten jäljelle jääneiden avoimien kysymysten osalta koskien lähinnä kauppasopimuksia, on uuteen sopimustekstiin asetettu ehdottomaksi takarajaksi vuoden 2020 loppu. Sen jälkeen auki olevat kaupankäyntiin liittyvät asiat siirtyvät WTO:n sääntöjen alaisuuteen. Tämä takaa sen, että mitään loputonta vetkuttelua eron suhteen ei enää pääse syntymään.

EU on jo nyt väläytellyt kuultuaan äänestystuloksesta, että 11 kuukautta on heille liian lyhyt aika. Ilmeisesti tämä uusi lisäys erosopimukseen on enemmän kuin paikallaan, kun jo nyt kuuluu EU:sta niitä soraääniä. Brysselissä on väläytelty jopa 3:n vuoden lisää vetkuttelu-aikaa näiden kauppasopimusten takia. Britannian kansan tahdon kunnioittamisesta ei taida Brysselin suunnalta sitävastoin isommin herua kannatusta.

NewAmerican

 

Työterveyslaitokselle koordinaatiovastuu eurooppalaisesta työsuojeluverkostosta Suomessa

Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö tiedottavat: Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) Suomen koordinaatiokeskuksen (Focal Point) tehtävät siirtyivät Työterveyslaitokselle 1.1.2020 alkaen. Aiemmin koordinaatiokeskuksena on toiminut sosiaali- ja terveysministeriö.

Koordinaatiokeskus tukee Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) toimintaa sekä työterveyden, työturvallisuuden ja tuottavuuden edistämistä Euroopassa esimerkiksi Terveellinen työ -kampanjoiden ja erilaisten kilpailujen avulla.

Kampanjoiden teemoina ovat olleet muun muassa työ elämän eri vaiheissa, stressi, melu ja viimeksi kemialliset tekijät. Syksyllä 2020 alkaa uusi kampanja, joka tähtää tuki- ja liikuntaelinten vaivojen ja liiallisen työkuormituksen ehkäisyyn työpaikoilla.

Koordinaatiokeskuksen tehtäviin kuuluu myös Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastolta tulevien muiden toimeksiantojen toteuttaminen. Nämä tehtävät liittyvät esimerkiksi tiedonkeruuseen ja tiedonvälitykseen Suomen ja viraston välillä työturvallisuuden ja työterveyden tilasta sekä hyvistä käytännöistä.

Kolmikantainen ohjausryhmä toiminnan kulmakivenä

Eri maiden koordinaatiokeskusten ja Espanjan Bilbaossa toimivan viraston toiminnan kulmakivenä on kolmikantaisuus. Suomen koordinaatiokeskuksen ohjausryhmään kuuluu edustajia niin työnantaja- kuin työntekijäjärjestöistä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ohjausryhmää johtaa Työterveyslaitos.

–Työterveyslaitos ottaa mielellään koordinaatiokeskuksen tehtävät vastuulleen. Voimme nyt asiantuntemuksellamme tukea entistä paremmin suomalaisia työpaikkoja ja samalla lisätä vaikuttavuuttamme ja näkyvyyttämme Euroopan tasolla, iloitsee Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.

Sosiaali- ja terveysministeriö huolehtii jatkossakin Suomen strategisista kannanotoista työsuojeluasioissa sekä yhteistyöstä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston johtokunnassa. Johtokunta määrittelee viraston strategian ja tavoitteet.

Työterveyslaitoksessa koordinaatiokeskuksen toiminnasta vastaa kehittämispäällikkö Taina Pääkkönen, joka raportoi johtaja Kirsi Aholalle.

Valtiovarainministeriö: Rajat ylittävistä verosuunnittelujärjestelyistä raportoitava – valmistautuminen kannattaa aloittaa nyt

Tietyntyppisistä verosuunnittelujärjestelyistä pitää jatkossa ilmoittaa Verohallinnolle, jotta se voi raportoida niistä automaattisesti muille EU-maille. Ilmoitusvelvollisuus alkaa ensi heinäkuun alussa, mutta raportointiin on syytä valmistautua jo nyt.

Uudistuksen taustalla on EU-lainsäädäntö automaattisesta verotietojen vaihdosta jäsenmaiden välillä. Raportoinnin avulla viranomaiset saavat tietoja rajat ylittävistä verosuunnittelujärjestelyistä, joihin voi sisältyä veronkiertoa tai -välttämistä.

Ilmoitusvelvollisuus on ensisijaisesti yrityksillä ja henkilöillä, jotka suunnittelevat, markkinoivat tai organisoivat rajat ylittäviä verosuunnittelujärjestelyjä. Toissijaisesti velvollisuus koskee järjestelyjä hyödyntäviä verovelvollisia.

Myös siirtymäajan järjestelyistä raportoitava

Ilmoitusvelvollisuus alkaa ensi heinäkuun alussa. Järjestelyjen raportointiin on syytä valmistautua jo tässä vaiheessa, koska lainsäädäntöön sisältyy siirtymäsäännös.

Siirtymäsäännöksen mukaan raportointi koskee myös järjestelyjä, jotka on toteutettu 25.6.2018–30.6.2020. Näistä järjestelyistä tulee raportoida Verohallinnolle viimeistään ensi elokuussa. Järjestelyn toteuttamisella tarkoitetaan järjestelyn ensimmäisen vaiheen toteuttamista.

Verohallinto antaa myöhemmin ohjeen raportoinnista ja viestii siitä erikseen.

Valtioneuvosto

Suomi tekee arviointikäynnin Iso-Britanniaan

Suomi toimeenpanee Wienin asiakirjan 2011 mukaisen luottamusta ja turvallisuutta lisäävän (LTL) arviointikäynnin Iso-Britanniaan 8.-10.1.2020.

Arviointikäynnin tavoitteena on todentaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön vuosittaisessa tiedonvaihtoilmoituksessa ilmoitettujen tietojen paikkansapitävyys. Arviointikäynnin kohteena on Lossiemouth:ssa sijaitseva Royal Air Force Lossiemouth.

Europol: Espanjassa 43 pidätettyä vakavaan ruokamyrkytykseen johtaneesta simpukoiden salakuljetuksesta

Europol tiedottaa, että mukana on 11 yritystä, joiden liikevaihto on 9 miljoonaa euroa vuodessa. Vailla elintarvikeviranomasten valvontaa ihmisravinnoksi joutuneiden simpukoiden salakuljetus ilman asianmukaista pyynti-, säilytysy-, myynti- ja kylmäketjua on voinut vaarantaa lukuisen ihmisten terveyden.

Kysessä on laaja järjestäytyneen rikollisuuden salakuljetus-, välittäjä-, jakelu- ja pyyntiverkosto joiden vastuulla on ainakin 27 Espanjassa esiintynyttä ruokamyrkytystapausta. Rikollinen verkosto ehti olla aktiivinen vähintään vuoden ajan ja tienata  9 miljoonan euron voitot yli 1000 tonnilla simpukoita, jotka pyydettiin laittomasti.

Laitton simpukoiden pyynti tapahtui Portugalissa, josta ne siirrettiin sitten Espanjaan tuottoisimpana vuodenaikana – kesällä ja vuoden lopun lomalla. Lyhyen puhdistuksen jälkeen saastuneet simpukat myytiin markkinoilla ja ravintoloissa. Simpukoiden pesemisellä päästiin eroon bakteereista (E. coli), mutta se ei eliminoinut viruksia (Norovirus-ryhmä I ja II ja hepatiitti A).

Europol

UM: Neuvottelut Euroopan unionin liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen alkavat – Suomi tasoitti tien neuvotteluille

Neuvottelut Euroopan unionin liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen alkavat maaliskuussa 2020 Strasbourgissa. Asia eteni Suomen EU-puheenjohtajakaudella tänä syksynä, kun EU:n neuvosto antoi lokakuussa täydentävät neuvotteluohjeet EU:n neuvottelijana toimivalle komissiolle ja vahvisti EU:n valmiuden palata takaisin neuvottelupöytään Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuolten kanssa.

EU:sta tulisi 48. Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittynyt osapuoli. Liittymisellä olisi merkittäviä vaikutuksia kaikille eurooppalaisille, sillä se toisi yksilöille ja yrityksille mahdollisuuden valittaa EU:n toimielinten toimista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Liittyminen korostaisi myös EU:n sitoutumista Euroopan neuvoston keskeisiin arvoihin eli demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien edistämiseen.

Liittyminen vahvistaa EU:n perusarvoja
Vuonna 2009 voimaan astunut Lissabonin sopimus velvoittaa Euroopan unionia liittymään ihmisoikeussopimukseen. Liittymällä sopimukseen EU liittyisi 47 Euroopan valtion yhteisöön, jotka ovat jo sopimuksen osapuolina ja ovat suostuneet siihen, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin valvoo niiden noudattavan sopimusta. Myös kaikki EU:n jäsenmaat ovat ratifioineet ihmisoikeussopimuksen.

”EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen olisi tärkeää sekä symbolisesti että yksilön oikeuksien täysimääräisen toteutumisen kannalta. Liittymisen jälkeen jokainen yksityinen tai oikeushenkilö voisi osoittaa sopimuksessa turvattujen oikeuksien loukkaamista koskevan valituksensa EU:ta vastaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle niissä kysymyksissä, joissa yksittäistapaukseen on sovellettu unionin oikeutta”, sanoo lainsäädäntöneuvos Maria Guseff ulkoministeriön oikeudelliselta osastolta.

”EU:n liittyminen ihmisoikeussopimukseen täydentäisi EU:n kansalaisten perusoikeuksien suojelua ja vahvistaisi sen perusarvoja. Se parantaisi myös EU-lainsäädännön toimivuutta ja lisäisi perusoikeuksien suojelun yhdenmukaisuutta Euroopassa.”

Neuvotteluita Euroopan unionin liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen, Euroopan keskeiseen ihmisoikeuksien toteutumista turvaavaan sopimukseen, on käyty jo 1970-luvun lopulta lähtien. Vuonna 2013 EU ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuolivaltiot pääsivät väliaikaisesti yksimielisyyteen liittymissopimuksen luonnostekstistä. Euroopan unionin tuomioistuin katsoi kuitenkin 18. joulukuuta 2014 antamassaan lausunnossa 2/13, ettei liittymissopimuksen luonnos tietyiltä osin ollut unionin oikeuden mukainen.

Neuvosto on toistuvasti ilmaissut sitoutuneensa edistämään EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Samalla se on ilmaissut tarpeen löytää kestävät ratkaisut kaikkiin oikeudellisiin kysymyksiin, jotka unionin tuomioistuin toi esiin lausunnossaan joulukuussa 2014.

Seuraavaksi EU:n neuvottelijana toimiva komissio neuvottelee tarvittavista muutoksista ihmisoikeussopimuksen osapuolten kanssa.

Euroopan ihmisoikeussopimus allekirjoitettiin vuonna 1950, ja Euroopan neuvoston 47 jäsenmaata ovat ratifioineet sen. Euroopan neuvosto on eurooppalaisten valtioiden yhteistyöelin, se ei ole osa EU:ta.

Valtioneuvosto

Eurohuippukokous: talous- ja rahaliiton syventäminen jatkuu

Brysselissä perjantaina 13. joulukuuta kokoontunut 27 EU-maan johtajan eurohuippukokous keskusteli EMU:n syventämisen jatkotyöstä. Huippukokous antoi toimeksi valtiovarainministereille jatkaa työtä pankkiunionin vahvistamiseksi, Euroopan vakausmekanismin (EVM) uudistusten viimeistelemiseksi sekä euroalueen talousarviovälineen (BICC) luomiseksi osana monivuotista rahoituskehystä. Asiaan palataan viimeistään kesäkuun huippukokouksessa.

”Talous- ja rahaliiton kehittäminen ja syventäminen on Suomellekin strategisesti tärkeä päämäärä ja annoimme nyt toimeksiannon valtiovarainministereille jatkaa päättäväistä valmistelua. Pankkiunionin loppuunsaattaminen ja toimivien velkajärjestelymenettelyiden luominen ovat keskeinen osa tätä kokonaisuutta.”, pääministeri Sanna Marin totesi.

Suomi tavoittelee sijoittajavastuuseen perustuvan pankkiunionin vahventamista. Suomi pitää tärkeänä luoda yhteinen talletussuojajärjestelmä, mutta sen täytyy olla reilu, vakuutustyyppinen järjestely.

Suomi tukee myös Euroopan vakausmekanismin vahvistamista. Ennen mahdollisen rahoitustuen myöntämistä Euroopan vakausmekanismista tulee varmistaa lainanottajan takaisinmaksukyky ja tarvittaessa julkista velkaa tulee järjestellä uudelleen.

Euroalueen talousarviovälineen rahoitus tulee Suomen mielestä järjestää ensisijaisesti osana EU:n monivuotista rahoituskehystä.

Ilman Britanniaa kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi edellisenä päivänä järjestettyjen Britannian parlamenttivaalien tuloksen.

”Erosopimuksen läpimeno Britannian parlamentin alahuoneessa näyttää nyt todennäköiseltä. EU on osaltaan valmistautunut tulevaa suhdetta koskeviin neuvotteluihin Britannian kanssa”, pääministeri Marin totesi.

Eurooppa-neuvosto seuraa neuvotteluja tarkasti ja antaa tarvittaessa lisää ohjeistusta EU:n puolesta neuvotteluja käyvälle Euroopan komissiolle.

Milloin asiasta järjestetään kansanäänestys ja julkinen keskustelu? – Itsenäinen Suomi vai provinssina EU-Liittovaltiossa?

Sulkemalla ulos keskustelusta epämiellyttävät soraäänet tai teeskentelemällä, että niitä ei ylipäätään ole, on se demokratian kannalta hyvin kyseenalaista toimintaa. Hallituskauden alkutaipaleella päästi pääministeri Antti Rinne julkisuudessa suustaan, että “Me olemme EU” vastauksena Perussuomalaiselle jostain keskinäisestä suukovusta. Mikähän tässä julkilausumassa oikein olikaan päässyt unohtumaan? Kirjaus perustuslaissa? Oikeus eriävään mielipiteeseen? Mikä?

Asiaa sietää pohtia, koska kyllä “me” vaan edelleen olemme täysivaltainen tasavalta nimeltä Suomi, joka on vain jäsen EU-nimisessä tulli- ja kauppaunionissa; itsenäinen maa, jossa hallituksen kuuluisi edistää Suomen kansan hyvinvointia.

Nyt hallituksessa ollaan etupäässä huolissaan kolmansien maiden kansalaisten taloudellisesta hyvinvoinnista ja turvallisuudesta, sekä sijoittajien tuotto-odotuksista. Oman kansan hyvinvointi on ilmeisesti pelkkiä numeroita tilastoissa, jotka eivät kerro norsunluutornissa viihtyville puolueiden edustajille näköjään mitään arjen todellisuudesta. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten osuus tuntuu olevan vain numeerinen tilasto muiden joukossa. Mutta entäpä jos tämä ns. yhteiskunnan kerma, eli kansanedustajat, jotka nostavat lihavia liksoja omiin tarpeisiinsa joutuisivat kohtaamaan kaikki nämä äärimmäisessä köyhyydessä elävät suomalaiset kasvotusten yhdellä kertaa? Löytyisikö sitten edes empatiaa ja ymmärrystä, tai todellista kykyä ryhtyä niihin tarvittaviin päätöksiin näiden ihmisten auttamiseksi; oman kansan auttamiseksi?

Hallituksella ei näytä olevan mitään todellista kosketusta tavallisten ihmisten arkeen. Siellä lähinnä perustellaan asioita todeksi kunkin puolueen kansanedustajan henkilökohtaisen vakaumuksen pohjalta, joka voi perustua esim. vääristyneeseen käsitykseen globaalista hyvinvoinnista ja maailmanrauhasta. Tällä vääristyneellä käsityksillä ja sosiaalisella kokeilulla on jo tähän asti ollut ihan hirvittävä hintalappu Suomen kansalle.

Se valtava tulonsiirtojen määrä tulli- ja kauppaunionille nimeltä EU koko jäsenyyden ajalta on jatkuvien veronkorotusten ja leikkauspolitiikan juurisyitä. Hyötyjä tällaisesta tulli- ja kauppaunionista ovat etupäässä kaikki ne yritykset, jotka käyvät kansainvälistä kauppaa. Toinen ryhmä on se koko hyväpalkkainen virkakoneisto meppeineen, joka pyörittää koko touhua. Ja maksajina tälle kaikelle ovat suomalaiset veronmaksajat. Toinen keskeinen rahareikä on epäonnistunut yhteisvaluuttakokeilu.

Palkkojakin on lähes koko jäsenyyden ajan lähinnä poljettu, ja huolella suhteessa mm. elinkustannusten nousuun.  Tilastoista näkyy varmaan riittävän selkeästi koko jäsenyyden aikainen palkkakehitys Suomessa varsinkin matalapalkka-aloilla. Lisäksi taantumassa ei yksittäiselle valtiolle jää muuta liikkumavaraa kuin veronkorotukset ja leikkauspolitiikka. Ja nyt sitten kaikkein kärkkäimmät Federalistit ovat viime aikoina kaiken lisäksi ruvenneet puhumaan vuolain sanankääntein julkisuudessa liittovaltion hyvistä puolista. Eli lisää byrokratiaa ja veroja kansalle maksettavaksi samalla kun halutaan viedä se itsemääräämisoikeus kansalta lopullisesti pois. Tätäkö varten meillä lepää sankoin joukoin hyviä suomalaisia sodassa kaatuneita sankarihaudoissa?

Jos hallitus perustaisi päätöksentekoa todelliseen tilastoista ja esim. valtion tilinpidosta saatavaan tietoon, luulisi jo tässä vaiheessa viimeistään hälytyskellojen soivan, koska seuraava finanssikriisi on jo ovella. Vai onko tässäkin taas tarkoitus käydä kansan taskulla ja lapata ne viimeisetkin verorahat sitten jonkun konkurssikypsän pankin pelastamiseksi niinkuin 1990-luvulla tehtiin?

On se vaan jännä miten ne eri maiden väliset kulttuurierot jo ihan Euroopan tasolla näkyvät tässäkin yhteydessä. Islanti päätti vuoden 2008 finanssikriisin tiimellyksessä pitää aidosti huolta omasta kansasta ja heidän eduista, kun päättivät antaa konkurssikypsien ja holtitonta taloudenpitoa harjoittaneiden yksityisten pankkien kaatua sen sijaan, että olisivat käyneet veronmaksajien taskuilla. Islantilaisilla taitaakin mennä taloudellisesti nykyisin jo varsin hyvin päästyään tällä tavalla hyvin jaloilleen silloisen finanssikriisin jäljiltä.

Miksi Suomessa ei käydä avointa julkista keskustelua näistä koko kansakuntaa koskettavista keskeisistä asioista?

Usko itsenäiseen Suomeen ja kansallisvaltioon EU-Liittovaltiota vastaan on vakaumus ja mielipide sen paremmuudesta suhteessa nykyiseen vallassa olevaan poliittiseen federalistiseen aatesuuntaukseen, joka haluaa hävitää kansallisvaltiot ja korvata sen liittovaltiolla. Oikeusvaltiossa luulisi olevan mahdollista käydä kaikenlaisista asioista avointa ja julkista keskustelua? Tähän asti julkinen keskustelu näkyy tämän aiheen tiimoilta keskittyneen lähinnä pohdintoihin Liittovaltion eduista.

Puolustusministeriö selvitti puolustustarvikkeiden vientiä Turkkiin – vanhoja vientilupia ei takautuvasti kielletä, mutta uusia ei myönnetä

Suomi tiukensi linjaansa puolustustarvikkeiden viennille Turkkiin 9.10.2019 ja keskeytti uusien puolustustarvikkeiden vientilupien myöntämisen maahan Turkin Syyriassa aloittaman sotilasoperaation vuoksi.

Puolustusministeriö on selvittänyt myös aiemmin myönnettyjen ja voimassa olevien vientilupien tilannetta.

Selvityksen perusteella voimassaoleviin lupiin ei ole syytä puuttua, sillä kyse ei ole ase- tai ampumatarvikkeista tai muusta tuhoa tuottavasta materiaalista.

EU-maiden kesken ei ole tehty päätöstä perua jo myönnettyjä puolustustarvikkeiden vientilupia Turkkiin, mutta osa on Suomen tapaan jäädyttänyt uudet luvat.

Suomi pidättää mahdollisuuden arvioida vanhoja lupia uudelleen yhdessä muiden EU-maiden kanssa.

Angela Merkelin päätöksestä avata vuonna 2015 rajat pakolaistulvalle Saksaan on tehty rikosilmoitus kansainväliseen tuomioistuimeen

Unzensuriertissa, joka yksinoikeudella on haastatellut asiasta näyttelijätär Silvana Heißenbergiä kerrotaan, että Heißenberg on tehnyt rikosilmoituksen Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen Angela Merkeliä ja kaikkia muita Saksan liittohallituksen poliitikkoja vastaan, jotka aktiivisesti tai passiivisesti osallistuivat rajojen laittomaan avaamiseen vuonna 2015.

Rikosnimikkeitä ovat:

– Kansanmurha Rooman perussäännön 6 artiklan mukaisesti
– Rikokset ihmisyyttä vastaan ​​Rooman perussäännön 7 artiklan ja
– Törkeä petos

Uutisesta ei käy ilmi onko rikosilmoitus edennyt syyteharkintaan.

Unzensuriert