Onko Saudeilla konkurssi edessä? – Raakaöljyn kysyntä romahtamassa kesken pahimman hintakilpailun

Saudi-Arabia käynnisti öljyn hintasodan lisäämällä tuotantoa, kun eivät päässeet sopuun Venäjän kanssa OPEC:in tuotantokapasiteetin pienentämisestä hiljattain. Samaa temppua on kokeiltu jo aiemmin vuosina 2014-2016 ja se todettiin jopa Saudien itsensä toimesta jo silloin huonoksi ideaksi. Nyt koronakriisin aikaan se on Saudien kannalta täysin pystyynkuollut ajatus. Saudeilla tulee kestämään rahkeet arviolta 2 vuotta, kun taas Venäjä pärjäisi pienemmillä raakaöljyn myyntituloilla helposti sen 10 vuotta.

Saudi-Arabian kruunuprinssin Mohammed bin Salmanin (MbS) on myös ollut vaikeuksissa saada maan öljy-yhtiötä Aramco IPO:ta listattu pörssiin. Taustalla on vanhat synnit, kuten Saudien taipumus rahoittaa terrorismia, epäselvyydet Jamal Khashoggin murhan ympärillä, sota Jemeniä vastaan ja yleinen ilmapiirin muuttuminen Yhdysvalloissa. Saudeilla ei enää ole samaa tukea Yhdysvalloilta ja Yhdysvaltain kongressi painostaa nyt presidentti Trumpia mm. hyväksymään viimeinkin NOPEC:in (No Oil Producing and Exporting Cartels Act’)

Saudit tulevat mitä ilmeisimmin häviämään hintasodan joka tapauksessa ja se tulee omalta osaltaan muuttamaan maailmanmarkkinoiden valtatasapainoa etenkin Lähi-Idässä, jossa Venäjällä on vahvaa jalansijaa mm. Syyrian ja Iranin kautta.

Saudi-Arabiassa on myös paljon tyytymättömyyttä ilmassa.

Shiiataustaisia toisinajattelijoita on mahdollisesti teloitettu hiljattain heidän yrittäessään ajaa maahan demokraattisempia oloja jo vuodesta 2011 alkaen rauhanomaisin mielenosoituksin. Kyse on osin alaikäisistä toisinajattelijoista maan öljyrikkaassa Itäisessä Provinssissa. Lisäksi maassa on käynnissä huima valtataistelu ja tulossa lienee vaalit, jossa MbS tähtää maan viralliseksi hallitsijaksi kuninkaan tilalle. MbS on jo pidätyttänyt muutamia kilpailijoita lähipiiristään varmistaakseen omat mahdollisuutensa vanhan ja dementoituneiden kuninkaan syrjäyttämiseksi.

Samaan aikaan öljyn kulutus on romahtanut maailmalla. Eurooppaa sulkeutuu koronan edessä ja kaikki energiakulutus vähenee radikaalisti. Myös lentoliikenne ja kaikki muu matkustaminen on laskenut minimiin ja myös lentopolttoaineen kysyntä on romahtanut maailmalla. Markkinat eivät vedä nyt tarjolla olevaa raakaöljyn ylituotantoa. Lisäksi monet suuret eurooppalaiset öljynjalostamot sulkevat tällä hetkellä tuotantolaitoksia kysynnän romahdettua markkinoilla.

Omat lisähaasteensa tämän hetkiseen öljyn liikatuotantoon tuo varmaan myös öljyn varastointi. Polttoainekin on tuoretuote.

On aika irroittautua yhteisvaluutasta – Paniikki Euroopassa tuntuu yltyvän

Italian pääministeri Giuseppe Conte on keksinyt, että nyt on aika ottaa käyttöön Euroopan vakausmekanismi pandemian taloudellisten vaikutusten lieventämiseen Euroopassa. Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire komppaa Contea.

Vakausmekanismiin on tähän mennessä maksettu sen perustamisesta (v. 2012) alkaen 80 miljardia euroa 500 miljardin euron tavoitepotista. Puuttuvat 420 miljardia pitäisi nyt äkkiä haalia kasaan, jotta eurojärjestelmä ei romuttuisi ja kansallismieliset pääsisi nousemaan valtaan vastustamaan erinäisiä EU-projekteja.

Huolensa kullakin, eikä kansallismielisten valtaannousua kyllä estetä, varsinkaan millään vippaskonsteilla. Päinvastoin Conten kaltaiset ”huippumatemaatikot” kavereineen jäävät ensimmäisten joukossa rannalle soittelemaan.

Italian pääministerin Giuseppe Conten ”loistoidea”, että hankke onnistuisi on, että kaikki jäsenvaltiot nyt kipittäisivät äkkiä ottamaan miljarditolkulla velkaa vakausmekanismin rahoittamiseksi ja, että sieltä sitten rahat jaettaisiin yhteisesti takaisin kaikille jäsenvaltiolle pandemian aiheuttaman talouden tuhojen torjuntaan.

Jäsenvaltiot joutuvat jo muutenkin ottamaan lisää velkaa kriisistä selviämiseksi. Minkä ihmeen takia sitä velkarahaa tarvitsisi erikseen kierrättää Euroopan vakausmekanismin kautta!?

Rahoituksesta on muutenkin jo huutava pula. Vai Meinasitko Conte ehtiä ensimmäisenä kuorimaan enimmät päältä? Onhan ne Italian pankit jo nyt aika heikolla hapella ja vaarassa kaatua, Ranskan ja Saksan pankit mukaan lukien.

Tästä Italian huippumatemaatikon loistoideasta kertoi meille suomalaisille 20.3.2020 Kansalainen.

Marinin hallituksen päätavoite: Kansainvälisten sopimusten noudattaminen?

Sisäministeri Ohisalo oli Ylen kuvaamassa haastattelutilaisuudessa tentattavana hallituksen linjauksista koskien Kreikassa käynnissä olevaa rajaselkkausta, kun Turkki hiljattain päätti avata rajansa Turkin puolelta. Kreikan hallitus on itse ilmoittanut, että Kreikka ei ota vastaan yhtäkään turvapaikkahakemusta kuukauteen, koska rajan yli Kreikan puolelle on tultu väkisin. Lisäksi kyse on suurista ihmismassoista, eikä Turkin puolella rajaa ole tiedossa konfliktia, joka tekisi Turkista turvattoman maan ihmisille olla.

Turkin puolelta toki on ollut tunkua ja halukkuutta EU-maihin jo pidemmän aikaa, koska kaikki onnenonkijat ovat jo täysin tietoisia EU-maiden sosiaalietuuksista, joita halutaan tarjota kaikille halukkaille tulijoille täysin järjenvastaisin perustein. Muualla maailmassa siirtolaiset ja sotia muihin maihin pakoon lähteneet ihmiset vielä joutuvat tekemään työtä leipänsä eteen, mutta ei EU-maissa. EU-maiden johtajat ovat päätyneet ratkaisuun, jossa kunkin jäsenvaltion omien maiden kansalaiset pistetään maksamaan muiden maiden kansalaisten elinkustannukset ja tarjoamaan heille loppuelämän ilmaista ylläpitoa. Tätä järjestelyä he kutsuvat ihmisoikeudeksi, kansainväliseksi oikeudeksi ja oikeudeksi hakea turvapaikkaa.

Sisäministeri Ohisalo painotti antamassaan haastattelussa moneen kertaan, että hän puhuu koko hallituksen suulla, että kyse on hallituksen yhteisestä linjasta vastatessaan esitettyihin kysymyksiin koskien Kreikan tämän hetkistä tilannetta.
Hallituksen näkemys on, että Kreikka rikkoo kansainvälisiä sopimuksia, kun ei ota vastaan turvapaikkahakemuksia.

Ohisalo kertoo, että hallitus on päättänyt tukea Kreikan hallitusta noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia ottaa vastaan turvapaikanhakijoita ja lähettää Kreikkaan heille tueksi mm. suomalaisia rajaviranomaisia.

Rajaviranomaiset ovat velvollisia noudattamaan Kreikassa Frontexin kanssa yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Suomalaisia viranomaisia sitoo myös Suomen oma lainsäädäntö, jonka puitteissa ulkomailla on lupa toimia. Frontexin puitteissa noudatetaan EU-lakeja ja voimassa olevia kansainvälisiä sopimuksia.

Kreikalla on oikeus vaatia omia lakejaan noudatettavaksi ja Kreikka on siis ilmoittanut, että heidän Turkin vastaisella rajalla on tilanne päällä ja, että turvapaikkahakemuksia ei kuukauteen oteta vastaan. Rajanylityspaikat ovat lisäksi suljettu ja kaikki laiton maahantulo pyritään estämään. Suomen hallitus on nyt linjannut, että näihin oloihin lähetetään suomalaisia viranomaisia Kreikkaan ohjaamaan maahan laittomasti saapuvat ihmiset asianomaisen kreikkalaisen viranomaisen luokse.

Ohisalo kertoo haastattelussa, että Suomen hallituksen yhteinen linja on auttaa Kreikka noudattamaan turvapaikanhakijoiden oikeutta hakea turvapaikkaa kansainvälisten sopimusten nojalla.

Ohisalo: ”Meidän (Suomen hallituksen) tehtävä on auttaa Kreikkaa selviämään kansainvälisistä velvoitteistaan. Nyt he eivät ole niistä selvinneet. Paikoin sen takia he ovat joutuneet tämän takia sellaiseen tilanteeseen, että he joutuvat tässä toimimaan kuten toimivat. Siis tässä turvapaikkahakemuksissa, jos eivät ota vastaan niin silloin rikkovat niitä kansainvälisiä velvoitteita. Meidän (Suomen hallituksen) tehtävä on auttaa Kreikkaa selviämään paremmin niistä kansainvälisistä velvoitteista.”

Kreikan tilanteesta twiittasi Leonidas ToEat 5.3.2020 seuraavaa:

”Lauantain 06.00 ja torstain 06.00 välisenä aikana on Kreikka estänyt lähes 37.000 tuhannen laittoman siirtolaisen maahanpääsyn.
252 pidätettyä
Afghanistan 64%
Pakistan 19%
Turkki 5%
Somalia 2.6%
Irak,Iran,Marokko,Etiopia,Bangladesh,Egypti 5.4%

VAIN 4% oli Syriasta!”

Twiitissä näkyy hyvä läpileikkaus maahan väkisin pyrkineiden eri kansallisuuksista. Tähän suureen joukkoon Kreikan rajan yli maahan väkisin yrittäneistä mahtuu monenlaista onnenonkijaa ja myös kapinallisia, vierastaistelijoita ja terroristeja. Aidosti hädänalaisia sodan jaloista turvaan pyrkiviä ei nyt tässä porukassa oikein voi olla mukana, koska Turkin puolella on rauha. Se sota ja konfliktit löytyvät edelleen sieltä Syyrian puolelta Turkin rajaa.

Sisäministeri Ohisalolta kysytään myös mitä tapauhtuisi, jos Suomi olisi vastaavassa tilanteessa kuin Kreikka? Ottaisiko Suomi vastaan turvapaikanhakijoita?

Ohisalo: ”Suomi on sitoutunut kansainvälisiin velvoitteisiin ja me otetaan vastaan turvapaikanhakijoiden hakemukset.”

Näin siis kommentoi Kreikan rajaselkkauksesta Suomen sisäisestä turvallisuudesta vastaava sisäministeri Ohisalo.

Yle (videolla koko Ohisalon haastattelu)

Euractiv: Erdogan vakuuttaa Borissoville – Bulgarian vastaista rajaa valvotaan edelleen

Bulgarian pääministeri Boyko Borissov epäonnistui maanantaina sovittelumatkallaan Ankaraan. Hänen tavoitteena oli saada Sofiaan koolle Kreikan, Turkin ja EU:n johtajat yhteisen pöydän ääreen neuvottelemaan Kreikan ja Turkin välisestä rajakriisistä estääkseen tilanteen eskaloitumisen uudeksi pakolaistulvaksi Eurooppaan.

Turkki ei suostunut yhteiseen pöytään Kreikan kanssa, mutta Borissoville ei kuitenkaan tullut matkasta hukkareissua. Presidentti Erdogan oli vakuutellut tapaamisen aikana Borissoville, että Bulgarian vastaiselle rajalle ei tule kohdistumaan mitään ylimääräistä painetta. Hän oli korostanut Borissoville kiitellen, että Bulgaria on ainut maa EU:ssa, joka automaattisesti palauttaa turkkilaiset karkurit takaisin Ankaraan.

Oletettavasti näillä karkureilla tarkoitetaan Turkista pakoon lähteneitä turvapaikanhakijoita.

Bulgarian väitetään käännyttäneen vuonna 2016 kuusi turvapaikanhakijaa karkureina takaisin Turkin puolelle. Kyse on ilmeisesti ollut Gülenin kannattajiksi epäillyistä henkilöistä, joita Erdogan piti osallisina silloiseen epäonnistuneeseen vallankaappaukseen Turkissa.

Turkki on julistanut Gülenin liikkeen kannattajat terroristeiksi. EU ja Yhdysvallat eivät pidä liikettä terroristisena järjestönä. Liikkeen perustajana pidetty Fetullah Gülen elää vapaaehtoisessa maanpaossa Yhdysvalloissa.

Taustalla olevia olosuhteita Turkissa ja Syyrian Idlibissä

Syyriassa on muilta osin jo rauha ja jälleenrakennus käynnissä, paitsi Idlibissä. Sinne on pesiytyneet se viimein Syyriassa jäljellä oleva radikaali aines, jotka ovat taistelleet Bašar al-Assadin hallituksen joukkoja vastaan.

Turkissa on paljon pakolaisia joita sinne on tullut jo useamman vuoden ajan. Lisäksi Turkki on Kreikan naapurina kauttakulkumaa EU:in eri puolilta maailmaa liikekannalla olevien paremman elintason perään lähteneille siirtolaisille. Saksa ja Keski-Euroopan alue lienee monille se määränpää. Myös Venäjä Suomen kautta ja Libya Italian kautta ovat kauttakulkumita EU:n vapaan liikkumisen alueelle.

Syyriassa on tilanne rauhoittunut sisällissodan jäljiltä. Eri anarkistiset hallituksen vastaisten ryhmittymien taisteluihin osallistuneet,  kapinallisista terroristeihin ovat enää lähinnä Idlibissä.

AlAssadin hallinto yritti saada sopua aikaiseksi myös näiden Idlibissä olevin taistelijoiden kanssa, mutta tuloksetta.

Idlibissä on nyt oleilellut sodan loputtua joukko katkeria ja taisteluhaluisia ihmisiä, jotka ovat vaaraksi Syyrian sisäiselle turvallisuudelle ja haittaa maan jälkeenrakentamista. Syyriassa Idlibin läheisyydessä kulkee kaupankäynnin ja kuljetuksen kannalta keskeinen valtatie läpi pohjoisosien aina Damaskokseen asti. Idlibissä oleskelevat kapinalliset ovat yrittäneet saada tämän keskeisesti tärkeän valtatien itselleen haltuun. AlAssad haluaa saada Syyrian viimeisetkin konfliktinjäänteet pois Syyriasta.

Taistelu Idlibin kapinallisia vastaan on Syyrian edun mukaista.

Idlibin kapinallisten kannalta vaihtoehtoja on taistella ja kuolla, antautua tai paeta. Syyrian puolelle paetessaan joutuvat he varmaan vastuuseen tehdystä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, ja varmasn tästä syystä ryntäs Turkin puolelle on nyt kasvussa.

Turkki tuskin haluaa yhtään enempää terroristeja ja taisteluhaluisia kapinallisia omaksi riesakseen.

Turkin sisällä kansalaisyhteiskunnassa saattaa lisäksi kyteä pinnan alla monenlaista tyytymättömyyttä yleisestä maahanmuuttovastaisuudesta alkaen. Tähän päälle tämä ilmeinen kasvanut terrorismiuhka Idlibibistä Turkkiin saapuvien pakolaisten mukana, sekä yleinen kasvussa oleva kansainvaellus kohti Eurooppaa paremman elämän toivossa.

EU ei ole selvästikään vieläkään ymmärtänyt oman valitun pakolaispolitiikkan vaikutuksia globaalilla tasolla. Se asettaa myös kaikki kauttakulkumaat kasvavan siirtolaispaineen kohteiksi.

Eilen saimme myös kuulla Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin suulla sanottuna miten muu maailma EU:n ulkopuolella suhtautuu tähän. – Muu maailma on huolissaan kasvavasta terrorismin uhasta ja maidensa sisäisestä turvallisuudesta, eikä muu maailma nyt ole kiinnostunut EU:n omista poliittisista valinnoista.

EU:n tulkinta eurooppalaisten kansojen itselleen rakentamasta sosiaaliturvasta globaalina etuutena kaikille alueelle saapuville onnenonkijoille ja pakolaisille on se suurin yksittäinen syy siihen, että massat lähtevät liikkeelle jos nyt ovat lähteäkseen.

Historian valossa tarkasteltuna massojen liikehdinnät ovat ohjanneet ihmisiä ravinnon ja työn perään, eikä tämä mitenkään muuksi ole muuttunut eikä tulekaan muuttumaan. Tätä luonnollista käyttäytymistä sekoittaa EU:n tämän hetkinen käytäntö jolla siirtolaisille ympäri maailman annetaan ymmärtää, että Euroopassa saa ilmaisen ylläpidon vaikka loppuelämäkseen oli töitä sitten tarjolla tai ei.

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on nostanut esiin näitä asiaan liittyviä haasteita eilen HS:lle antamassaan haastattelussa.

Presidentti Niinistö kertoi, että:
”jo vuosien 2015 ja 2016 pakolaiskriisi osoitti, ettei kansainvälisiä pakolaissopimuksia luotu aikanaan vastaamaan sellaisiin tilanteisiin, joihin niitä nyt on sovellettava.”

Hän sanoo myös, että:
”Nyt ollaan sen edessä, että on käytävä vakavat keskustelut siitä, miten toimitaan.”

Lisäksi presidentti Niinistö kertoo sanoneensa jo vuonna 2016, että:
”Jossain vaiheessa jonkun on tunnustettava, että emme kykene, juuri tässä ja nyt, täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita”.

Lienee sanomattakin selvää, että edessä on suuria ja hankalia valintoja.

Libyan orastavat rauhanneuvottelut, Erdogan ja Kreikan raja

Kun Libyan johtaja Muammar Gaddafi syöstiin vallasta 2011 syttyi sota ja maa on ollut siitä saakka sekasorron vallassa. Libyassakin yritetään nyt kuitennin saada käyntiin rauhanneuvottelut eri taistelevien osapuolten välille. Saksa on ottanut tässä välittäjän roolin, Moskovan tehdessä kuitenkin jokunen päivä sitten ensimmäisen yrityksen. Pinnan alla kuitennin kuohuu ja kulisseissa tapahtuu kummia.

(Nyt nähtävä kaaos Kreikan vastaisella rajalla saattaa selittyä sillä, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on yllättäen huomannut pelannensa itsensä nurkkaan öljyn ja maakaasun takia.)

Tällä hetkellä Libyassa valtaa yrittää pitää YK:n tukema pääministeri Fayez Sarraj maan pääkaupungissa Tripolissa. Hallituksella ei kuitenkaan ole vallassaan edes aivan koko pääkaupunkia. Toisena osapuolena on kenraali Haftarin sotilasjoukkojen tukema toinen hallitus, joka hallitsee itäistä Libyaa. Haftarilla on tukenaan Egypti, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Venäjä.

Turkki tukee sotilaallisesti Libyan Sarrajin hallitusta. EU yrittää Saksan johdolla tukea Libyan hallitusta (hallituksia?) diplomaattisin keinoin ja toimia samalla Libyan sodan  rauhanvälittäjänä.

Tosin se voi olla hiukka haastavaa, kun eivät oikein tiedä kenen puolella EU:ssa olisivat. Ranska näyttäisi olevan Haftarin tukeman hallituksen puolella, koska pelkää terrorismin leviämistä. Italiakin taitaa olla vähän kahta mieltä, vaikka ainakin virallisesti on Sarrajin puolella muiden mukana. Syy Italian empimiseen lienee siinä, että mikäli EU lähettää Libyan rannikolle uudestaan aluksia tukemaan Libyan rannikon rajavalvontaa. Alukset joutuvat merisääntöjen mukaan noukkimaan kyytiin kaikki merihädässä olevat, eikä kaikki välttämättä Italiassa enää lämpene ajatukselle ottaa vastaan lisää näitä laittomasti matkaan lähteneitä siirtolaisia.

Haftar tukee sotajoukoillaan kilpailevaa hallitusta Tobrukissa, joka voitti vaalit vuonna 2014 saamatta kuitenkaan kansainvälistä tunnustusta hallinnolleen Libyassa. Valtaosa Länsimaista komppasi YK:ta, joka tukee Sarrajia Libyan lailliseksi johtajaksi. Sarrajilla ei itsellään ole hääppöisiä sotajoukkoja tai ulkomaalaisia tukijoita. Turkin lupaaman sotilaallisen tuen lisäksi vain Qatar on tarjoutunut auttamaan Tripolin hallitusta.

Erdoganilla on kaikki pelissä Libyan osalta, koska Turkin energian kulutus on ihan tapissa ja pitkälti tuonnin varassa. Motiivina Libyan osalta on sen valtavat luonnonvarat. Libyan rauhanneuvotteluista viis siis.

Ankarasta käytiin viime vuoden lopulla tekemässä kahdenvälinen sopimus Tripolin puolikkaan ”virallisen” hallituksen kanssa tarjoamalla sotilaallista tukea ja kädenjatketta vastineeksi oikeuksista Välimeren pohjassa lojuviin maakaasuesiintymiin. Eurooppalaisten mielestä tämä on Kreikan lakien vastainen sopimus.

Erdogan kehuu tehneenseä sopimuksen, jossa on ovelasti muutettu olemassa olevia maiden välisiä merirajoja niin, että osa kaasukentistä nyt sijaitseekin Turkin puollella rajaa Libyan merialueiden sijaan. Poraukset ovat ilmeisesti alkamassa piakkoin. Tai miten Erdogan nyt sotimiselta ehtii, kun sinne Syyriaankin piti taas hyökätä. Libyassakin pitäisi varmistaa, että oikea heppu pysyisi hallitusvallassa. Sitten on tietenkin vielä kaikki muu mahdollinen tuleva päälle.

Erdogan on täysin sivuuttanut Kyproksen kaikki oikeudet yhtään mihinkään. Sekä Egypti, että Kreikka tyrmää Erdoganin oikeudet näihin maakaasuesiintymiin. Lisänä on tietenkin vielä ne Libyan öljyvarat, jotka ovat tällä hetkellä turvassa kenraali Haftarin selän takana.

Turkilla voi vielä olla tiukka paikka poikineen edessä.

Yhdysvallat suhtautuu nihkeän diplomaattisesti Erdoganin touhuihin ja NATO:kin tarjosi vaan lämmintä kättä hiljattain. Lisäksi on se pikku juttu, että Haftaria tukee Egyptin, Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien ja Venäjän lisäksi myös Ranska jollain tasolla, Saudi Arabia ja viimeisimpänä Syyria, joka on avannut diplomaattiset suhteet Haftarin tukeman hallituksen kanssa.

Egyptin pikku kepponen Turkin Erdoganille mahtaa myös kirveltää. Onhan Egypti suunnitellut hallita hiljattain Välimerestä löydettyjä kaasuesiintymiä yhdessä Israelin, Kreikan ja Kyproksen kanssa, sivuuttaen Turkin yhteistyön ulkopuolelle.

Se, että Erdogan nyt ihan yllättäen havahtui siihen, että turvapaikanhakijoiden taakanjakomekanismi ei ole oikein toiminut EU:n kanssa toivotulla tavalla ja ajoi tuhannet ihmiset hiljattain Kreikan vastaiselle rajalle saatesanoin: ”Rajat Eurooppaan on avattu” tuskin mitenkään liittyy Libyaan tai Välimeren pohjalla lojuvaan mittavaan maakaasuarteeseen.

EU siis tavoittelee nyt Saksan johdolla neuvotteluyhteyttä Libyan kahden hallituksen välille tulitauon aikaansaamiseksi Libyaan ja on selvästi innoissaan rauhanvälittäjän roolistaan. Saksan intoa ei yhtään näytä hidastavan Moskovassa aiemmin viikolla kariutuneet rauhanneuvottelut rähinän eri osapuolten välillä.

Sekä Turkki, että Venäjä tukevat Libyassa kumpikin omaa suosikkihallitustaan myös maassa olevia mittavia öljyvaroja silmällä pitäen. Nehän voisivat joutua vääriin käsiin.

Kreikan rajahässäkän osalta taitaa tilanne olla EU:n tulevan toimintasuunnitelman osalta vielä hieman auki. Kreikka tosin taisi ilmoittaa tarvitsevansa lisää porukkaa rajoja turvaamaan.

Toivottavasti rauhanneuvottelut Libyassa lähtivät hyvin käyntiin. Olisi myös hienoa, jos Kreikka saisi tarvitsemansa avun rajojensa turvaamiseksi.

Turkille toivomme, että tekisi yhden nopean inventaarion tämän hetkisten ystävien ja tukijoiden osalta kansainvälisellä areenalla. Niitä voi olla yllättävän harvassa.

Lisää elätettäviä Suomeen?

Onko todellakin tarkoitus tuoda eduskunnan päätettäväksi sisäministeri Maria Ohisalon julkisuudessa esillä ollut ajatus siitä, että Suomeen tuotaisiin Kreikasta yksin Eurooppaan lähteneitä lapsia? (Näköjään oli.)
Kysymys on syytä esittää, koska kaikista Eurooppaan ns. yksin tulleista lapsista tiedetään jo, että huomattava osa on valehdellut ikänsä ja ovat itseasiassa aikuisia.

Mieleen juolahtaakin, että onko tässä tarkoitus ratsastaa Al Holin leirin orpolasten saamalla näkyvyydellä ja siitä heränneillä sympatioilla? Puhutaan julkisuudessa lapsista ja jossain vilahti jopa väärinkäsitys, että kyse olisi orvoista. Saahan siitä helposti taas jonkun osan väestöä retkahtamaan tähän.
Kreikan pakolaisleireillä olevia ja sinne yksin tulleita lapsiksi väitettyjä henkilöitä ei todellakaan voi rinnastaa Suomeen tuotuun kahteen pikkuiseen orpolapseen. Ei sen enempää olosuhteiden kuin haavoittuvuudenkaan osalta.

Suomeen Al Holin vankileiriltä tuoduilla orpolapsilla ei ollut vaihtoehtoja. Heidät joko vietiin vanhempien toimesta sota-alueelle tai syntyivät siellä. Kreikassa olevien lapsina pidettyjen henkilöiden kohdalla voi tilanne olla tyystin erilainen. Ensinnäkin, jos leirillä olisi ihan pieniä lapsia yksin, niin noinkohan Kreikka valtiona itse ilkeisi jättää näitä aidosti erittäin haavoittuvassa asemassa olevia pikkuisia yksin leirille oman onnensa nojaan?

Toisekseen koko pakolaisleirin synty on seurausta ihmissalakuljetuksesta Euroopan mantereelle. Lähtijöitä kohti Eurooppaa ovat olleet niitä henkilöitä, joilla on ollut varaa maksaa salakuljettajille. Matkaan on usein lähdetty kohti Eurooppaa monasti täysin tietoisina siitä, että se voi tyssätä Välimeren pohjalle. Matkaa on lisäksi saatettu suunnitella jopa muutaman vuoden, kun kuvitelmat paremmasta elintasosta Euroopassa ovat houkuttaneet lähtemään turvapaikanhakijaksi. Tätä kuoleman uhmaamista ovat jotkut matkaan lähteneet myös perusteltu sillä, että pääsisivät kohentamaan omaa ja mahdollisesti perheen/suvun taloudellista asemaa.

Koko muu maailma tietää, että Euroopassa on ajan saatossa luotu yhteisistä verovaroista sen omille kansalaisille sosiaalietuuksien järjestelmiä, joilla taataan kansalle kuuluvia perusoikeuksia. Tätä mainostetaan ahkerasti internetin välityksellä. Nyt tätä sosiaalietuuksien järjestelmää on syystä tai toisesta haluttu Eurooppalaisten liittovaltiomielisten poliitikkojen toimesta markkinoida jo useamman vuoden ajan kolmansien maiden ihmiselle universaalina oikeutena, joka koskisi myös heitä.

Nämä liittovaltiomieliset poliitikot ovat toisin sanoen valmiita maksattamaan omien maiden työssäkäyvillä kansalaisilla koko muun maailman onnenonkijoiden ja huono-osaisten elättämisen näyttääkseen hyve-ihmisiltä julkisuudessa. Tätä touhua on yritetty jo pitkään perustella monenlaisiin kansainvälisiin sopimuksiin vedoten. Niillä on yhtä vähän juridista painoarvoa kuin vessapaperilla. Poliittista painoarvoa niillä on senkin edestä. Käräjillä ei edelleenkään tuomita lukemalla perustelut kansainvälisistä sopimuksista. Kyllä siellä edelleenkin on käytössä lakikirjat.

Esimerkki kansainvälisten sopimusten todellisesta ”velvoittavuudesta” on se, kun Dublin-sopimusta ei kukaan valtionjohtaja edes yrittänyt noudattaa vuonna 2015 ja siitä eteenpäin. Kansainväliset sopimukset kun kuuluvat valtion johdolle pitää kiinni sovituista asioista tai olla pitämättä. Kun taas lakien valvominen ja noudattaminen kuuluu viranomaisille. Eikä siinä ole vaihtoehtona noudattamatta jättäminen.

Tästä syystä on sangen erikoista, että hintalappua veronmaksajille yritetään edelleen kasvattaa tällä ns. solidaarisuusajattelulla koskien nyt esim. näitä Kreikaan laittomasti livahtaneita turvapaikanhakijoita. Kreikkalaiset laiminlöivät ihan itse omien ulkorajojensa valvonnan muiden Etelä-Eurooppalaisten maiden tavoin. Antoivat ihmissalakuljetuksen rehottaa ja päästä kasvamaan suureksi ongelmaksi, joka nyt on levinnyt vahvasti jo esimerkiksi Libyan puolelle kauttakulkumaana aiheuttaen ongelmia myös Libyalle.

Suomessakin ollaan kovasti sepukloitu julkisuudessa sillä, että kun Suomikin on ulkorajavaltio ja, että Suomelle voisi käydä niinkuin Kreikalle. Ei voisi! Suomi todellakin on ulkorajavaltio, mutta Suomen ja Venäjän välillä ei ole mitään suurta vesialuetta, johon Suomen rajalle salakuljetettavat henkilöit voisivat hukkua tai vedota merihädän nimissä maihin pääsyä. Lisäksi molemmin puolin rajaa on toiminnassa oleva raja-valvonta, eikä Venäjällä ole suurimuotoisia pakolaisleirejä maillansa niinkuin nyt esimerkiksi Kreikassa on.

Suomessa on lisäksi perinteisesti suhtauduttu rajavalvontaan asianmukaisesti. Etelässä-Euroopassa moni valtio on jo vuosikaudet hyötynyt pienimuotoisesta laittomasta maahantulosta halpatyövoiman muodossa. Siksi siihen ei ole satsattu samalla tavalla ja kun valmius oli tätä luokkaa vuonna 2015, niin kävi niinkuin kävi. Rajavartiolaitos kertoi julkisuudessa hiljattain, että Venäjän vastaista rajaa valvotaan tarkkaan. Resurssit riittävään rajavartioiden määrään  ovat kuitenkin niukat ja mikäli varoja ei myönnetä lisää, jää itäraja siinä tapauksessa vähemmälle vartioinnille. Siinä tapauksessa voikin ruveta tulemaan ongelmia, koska paine laittomalle maahantuolle on kova.

Se kaikkein keskeisin kysymys on edelleen se, että kuka maksaa kaiken? Suomi on perustuslain mukaan edelleen itsenäinen valtio. Ainakin siellä lukee niin. Jäsenyys Euroopan Unionissa ei ole tätä muuksi muuttanut. Ainakaan vielä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että oman kansan etu ja hyvinvointi menee kaiken muun edelle. Hälyyttävää tässä on se, että kasvava joukko suomalaisia kokee asian toisin. Ollaan siis sitä mieltä, että Suomi ei enää ole itsenäinen kansanvaltainen valtio. Tämän asian on hiljattain nostanut eduskunnassa esiin myös kansanedustaja Ville Tavio.

Mielikuva jostain ei synny tyhjästä. Onko niin, että liittovaltiomieliset poliitikot johtavat Suomea arvovalinnoilla ja poliittisilla linjauksilla, jotka eivät tue itsenäisen valtion ja maan oman kansan hyvinvointia ja kehitystä?

Kun lisäksi saa lukea lähes päivittäin kuntien huonosta talouden tilasta ja ties miten monesta muusta rahareistä, rajavartiolaitos yksi näiden monien tarvitsevien tahojen joukossa, pyysimme 14.2.2020 sähköpostilla sisäministeri Maria Ohisaloa kertomaan millä tavalla hän aikoo perustella Suomen kansalle ideaansa ehdottaa hallitukselle Suomeen tuotavaksi lisää elätettäviä työssä käyvän väestön piikkiin. Mahdollisuus asian kommentointiin annettiin myös muille ministereille.

Odotimme vastausta sen tavan mukaiset 2 viikkoa saamatta mitään kommenttia erillisistä tiedusteluista huolimatta.

 

 

Wuhanin karanteenit

Mitä olisi saattanut tapahtua maailmalla, jos Kiina ei olisi laittanut karanteeneja pystyyn korona viruksen leviämisen estämiseksi hetkeä ennen heidän uudenvuoden juhlaa ja lomien alkamista?

Loma-aikana sadat miljoonat kiinalaiset matkustelevat paitsi maan sisällä myös ulkomailla. Entäpä jos Kiina olisi empinyt ja jahkaillut asialla ja koittanut olla ikäänkuin hissun kissun asiasta niin kuin sars-epidemian aikana? Kuinkakohan monta hotspottia olisi maailmalla tällä hetkellä Italian ja Iranin lisäksi?


EU:n jäsenvaltiossa on ratkaisuhakuisuus koronan osalta ollut hiukka hakusessa.

Ollaan oltu ihan hissun kissun. Ainakin Suomessa ollaan oltu. Ruotsissa ollaan lähdetty näköjään karkean vähättelyn linjalle. Siellä kansanterveysviranomaiset väittävät Ruotsin valmiuden olevan erinomainen mikäli korona virus rantautuu sinne. Ylilääkäri ja entinen tartuntojen torjuntaa hoitava lääkäri Staffan Sylvan  Upsalan läänistä sanoo Ruotsin hallituksen levittävän disinformaatiota (kansankielellä sana lienee ”lööperiä”) maan valmiudesta selviytyä mahdollisesta korona epidemiasta. Lisäksi kansainvälinen tutkijatoimikunta on kritisoinut WHO:n työtä tartunnan leviämisen estämiseksi väittäen WHO:n vähättelevän kuinka tarttuva korona virus todellisuudessa on.

Kurkataampas hieman mitä WHO kertoo.

Nopea vilkaisu WHO:n omien sivujen tilanneraporttiin paljastaa viimeisimpiin kuuluvat päivityksen 24.2.2020 kertovan suuresta huolesta, että ihmiset kokevat leimautumista, ohjeita leimautumisen hoitamiseen sekä muita yleisiä ohjeita ja tilastoja.

Tuohon ei parane ottaa mitään kantaa, mutta tuosta leimautumisohjeesta saa lähinnä sen käsityksen, että WHO on huolissaan jonkun kansanryhmän loukkaamisesta jollain leimasimella. Tälläkö sitten estetään mahdollinen pandemian, vai..?,

Onneksi Helsingin Sanomat oli valppaana selvittänyt tämän mysteerin lukijoilleen. ”Milanossa ihmiset pelkäävät tulla leimatuiksi korona viruksen kantajaksi, eivät tahdo millään suostua kuvattaviksi.”

WHO:n näkemyksiä viruksen leviämisen osalta onneksi löytyy, joista yksinkertaisempikin lukija saa tolkkua. Jännä vaan, että löytyy ihan muualta kuin heidän omilta sivuiltaan.

Terveyshätätilanneohjelmien toimitusjohtaja Mike Ryan WHO:sta totesi tiedotustilaisuudessa 24.2.2020, että koronassakin on kyse tavallisen kausi-influenssan kaltaisesta epidemiasta, joka usein esiintyy pandemian muodossa.

Covid 19 viruksen kohdalla on kuitenkin vielä avoimia kysymyksiä, koska esim. tarttumismekanismia ei vielä tunneta. Hän toteaa, että nyt on aika valmistautua ennakoivasti, koska todellinen pandemia on erittäin todennäköinen.

Se tarkoittaa, että virus karkaa viranomaisten kontrollista, kun sitä nyt vielä toistaiseksi saatetaan saada rajattua tartuntojen alkulähteille ja reiteille. Pandemian julistaminen maailmanlaajuisesti on vielä toistaiseksi hätiköityä hänen mielestä ja kehottaa keskittymään niihin toimiin, joita tällä hetkellä voi tehdä taudin leviämisen estämiseksi.

Herää muuten kysymys, että mitähän tuo WHO:n ”pandemian julistaminen” todellisuudessa oikein tarkoittaa? Hehän voivat lähinnä antaa erilaisia yleisiä ohjeita erinäisten julkilausumien muodossa.

Ryan toteaa myös, että kaikki maat ovat haavoittuvaisia korona viruksen edessä, koska kaikissa maissa on esim. vanhuksia ja sairaita joille korona voi olla kohtalokas. Erityisesti hän nostaa esiin kehittyneet maat riskikohteina, koska siellä hoitokapasiteetti on jo lähes 100%:sesti käytössä koko aika. Hän toteaa, että Euroopassa ei juurikaan tyhjiä sairaalapetejä nähdä ja, että tämä voi asettaa terveydenhoidon kovien paineiden alle. Joka vuotinen kausi-influenssaa on jo ollut osoituksena tästä ja korona tähän päälle tulee tuomaan tähän omat lisähaasteensa.

Vuotuiseen kausi-influenssaan sairastuu maailmanlaajuisesti arviolta 3-5 miljoona ihmistä, joista menehtyy hengitystiesairauksiin n. 290.000-650.000 ihmistä. Sairaalahoitoa tarvitsevat ja menehtyneet ovat lähinnä riskiryhmissä olevia ihmisiä.

Tähän vuotuiseen influenssaepidemian on hallitus- ja kuntatasolla budjetoitu ne tarvittavat resurssit terveysmenoihin. Tai ainakin olisi pitänyt toimia näin. Nyt vaan on julkisen keskustelun viime aikaisen sisällön perusteella jäänyt hiukka hutera käsitys tämän toteutumisen osalta. Joka puolella kun tuntuu tulevan sitä samaa viestiä, että rahat on loppu.

Italiassa tällä hetkellä leviävä korona virus on jo saanut ihmisiä paniikkiin.

Terveyshenkilöitä lakosi ensimmäisten joukossa viruksen voimasta ja tilanne on ollut sekavaa. Ihmiset pelkäävät ja silloin tehdään yleensä myös virheitä. Selvä ylikuormitus hoitohenkilöstölle johtaa helposti hoidon laadun heikkenemiseen myös muiden sairastuneiden osalta. Lisäksi, jos koronaan sairastuneita yhtäkkiä on hetkellisesti yli petipaikkojen ja hoitavien henkilöiden, niin miten tehohoitoa tarvitsevien potilaiden esimerkiksi käy?

Vaikka koronaan on tällä hetkellä sairastunut maailmanlaajuisesti vaan reilut 80.000, joista menehtyneitä on n. 3000 ihmistä, niin sitä ei sovi vähätellä. Ylikuormittunut terveydenhoitojärjestelmä on haaste johon ei ole Suomessa sen enempää kuin Ruotsissa tai muualla Euroopassa tarjolla mitään ratkaisua mikäli näin pääsee käymään. Sellaista ei yksinkertaisesti ole olemassa, koska virus etenee niin nopeasti silloin kun se pääsee karkuteille niinkuin nyt on tapahtunut Italiassa.

Keskisuomalainen uutisoi hiljattain, että:
”EU:n Kriisinhallintakomissaari Janez Lenarcic sanoneen, että päätökset mahdollisten sisärajatarkastusten aloittamisesta kuuluvat jäsenmaille.”

Kiina ei ole ainoa maa, joka tällä hetkellä pitää kansalaisiaan karanteenissa taudin leviämisen estämiseksi.

Kiina on kuitenkin tällä hetkellä se maa, joka taloudellisesti on ottanut eniten takkiin niistä karanteeneistaan. Kaikella on aina hintansa ja niinkuin alussa todettiin, olisi myös Kiinan johto voinut kuulua niihin valtiojohtajiin, jotka empivät empmistään vapaan liikkuvuuden nimissä.

Hallitus on luvannut antaa huomenna tiedotteen koskien koronaa Suomessa.

Maamme ministereiden kantaa ja ohjeistusta koronan osalta mahdollisen epidemian päästessä valloilleen myös Suomessa ei siis tarvitse enää pitkään odotella.

Muutaman yksittäistapauksen johdosta ei kannata turhaan panikoida tai menettää yöuniaan. Eiköhän Suomen terveysviranomaiset selviä niistä kuitenkin ihan heittämällä.

Matkustusrajoituksia pandemian estämiseksi

Muutamat maat ovat jo havahtuneet ottamaan vastuuta epidemian leviämisen hillitsemiseksi. Tilannekuvat muuttuvat yllättävän nopeasti ja viruksen tarttuminen ja leviäminen on poikkeuksellisen nopeaa ja myös haastavaa terveysviranomaisille pysyä kärryillä. Eri maiden johtajista nyt puhumattakaan.

Tilannekuvaa maailmalta:

Kreikka

Kreikka keskeyttää nuorisotoimintaan liittyvät koulumatkat Italiaan ja on ryhtynyt järjestelyihin Italiassa olevien opiskelijoiden kotiuttamiseksi.

Ranska

Ranskassa Marin Le Pen (RN) on syyttänyt Ranskan hallitusta liian lepsusta suhtautumisesta korona viruksen leviämisen ennaltaestämiseksi. Hänen mukaan Ranskassa ei ole noudatettu matkustajaliikenteen keskeyttämistä Kiinasta varotoimenpiteenä ranskalaisten suojaksi. Nyt kun Italian tilanne näyttää tällä hetkellä jokseenkin hallitsemattomalta on Le Pen sanonut, että rajatarkastukset tulisi palauttaa maiden välille epidemian leviämisen estämiseksi Italiasta Ranskan puolelle Pohjois-Italiasta.

Maiden välinen rajaliikenne on varsin vilkasta ja Lomabardian alue Pohjois-Italiassa on melko rajan  tuntumassa. Ranskan puolella rajaa on jo joukko huolestuneita kansanedustajia vedonnut pääministeriin valvontatoimenpiteiden ja terveyssuunnitelman laatimiseksi, jotta eri viranomaiset kykenisivät toimimaan hallitusti rajan tuntumassa taudin leviämisen estämiseksi Italiasta Ranskan puolelle.

Iran

Tilanne Iranissa näyttää huonolta. Korona virus tuntuu leviävän edelleen vauhdilla. Nyt on uusi tartuntatapaus vahvistettu myös Omanissa linkkinä Iran. Tästä syystä kaikki ympärillä olevat valtiot sulkevat rajojaan Iraniin. Tämä eristää Irania muusta maailmasta vielä lisää nykyisten diplomaattiseen ja taloudellisten eristämistoimien lisäksi, joita Yhdysvallat on asettanut Irania vastaan.

Iranin viranomaisia epäillään myös kyvystä hoitaa kriisiä. Ilmassa on ollut epäilyjä mm. todellisten tartuntatapausten määrän salaamisesta ja hoitohenkilöstön ohjeistuksen osalta. Lisäksi Iranin terveysministeriön ilmoittamat luvut sairastuneiden ja kuolemaan johtaneiden suhdeluku eroaa huomattavasti Kiinan viranomaisten raportoimaan 2:n % kuolleisuuteen. Tämän hetkiseen lukujen valossa Iranissa vastaavaa kuolleisuusluku olisi 20, eli joka viides tartunnan saanut.

Armenia, Azerbaidžan ja Georgia ovat myös varmuuden vuoksi rajottaneet matkustamista Iranin ja maiden välillä välttääkseen mahdolliset korona tartunnat maissaan.

Tässä on lisäksi Suomen ulkoministeriön omat matkustustiedoteet.

Turvallista matkaa vaan kaikille!

AP
OrizzonaleScuola
Franceinfo

IlMessagero

Pankkeja tuettu 669 miljardilla veronmaksajien piikkiin

Demokraatti: Europarlamentaarikon Eero Heinäluoman (SDP) kertoi kuinka veronmaksajien taskuilla on käyty Euroopan komission hyväksynnällä jo pitkään. Vuosina 2008–2018 on veronmaksajien rahoja lapattu jäsenvaltioiden kriisipankeille valtiontukina 669 miljardia euroa.

Heinäluoma toteaa itsekin, että konkurssipankkeja ei tulisi tukea veronmaksajien rahoilla. Hän korostaa myös tiedotteessaan, että valtiontukisääntöjä kriisipankkien tukemisen osalta tulisi selkiyttää ja, että tuleva kaavailtu pankkiunioni olisi saatava valmiiksi mahdollisimman nopeasti.

Heinäluoman esittämät näkemykset saattavat äkkiseltään kuullostaa hyviltä, mutta taustalta löytyy ajatus, että tässä päästäisiin taas vaan syvemmälle veronmaksajien taskuille tuon pankkiunionin muodossa.

Suomen Uutiset avaa aihetta syvällisemmin, mutta lyhykäisyydessään juttu menee näin: ”Pankkiunionin yhteinen kriisien hallintamekanismi ja (suunniteltu) talletussuoja tarkoittaisivat, että suomalaiset olisivat yhteistakaamassa kaikkien euromaiden pankkikriisejä.”

Demareilla tuntuu olevan yleistä se, että käydään aina kansan taskulla vippaamassa milloin mihinkin konkurssipesään rahavuoria muka hyvässä sijoitusmielessä. Niinhän se kuvio meni Kreikan lainoja lyhennellessä myös, kun Jutta Urpilainen (SDP) ollessaan valtiovarainministerinä hehkutti miten kaikki tulee menemään hienosti. Kansalle selitettiin moneen kertaan miten Suomi tienaa ja Kreikka saadaan jaloilleen.

Se, että totuus on taas tarua ihmeellisempää selviää IS:sta: ”– Kreikan velkojat, Euroopan keskuspankki, Euroopan unioni ja Kansainvälinen valuuttarahasto suunnittelivat apupaketit huonosti. Heidän päätavoitteensa ei ollut raportin mukaan pelastaa kreikkalaisia, vaan pankit ja yksityiset velkojat.”

Kreikalle myönnetyistä tukipaketista meni alle 5% valtion sakkaavaa budjettia tukemaan loput reilut 215 miljardia euroa annettiin ilmeisesti muutamalle konkurssikypsälle pankille, että jaksoivat pysyä pystyssä.

Lisäksi hyvästä loppuviritelmästä Kreikalle myönnetystä kultaisesta kädenpuristuksesta kertoo Suomen Uutiset tarkemmin: ”Ennen pelastusohjelman loppumista euroalueen valtiovarainministerit laativat Kreikalle viime kesäkuussa velkahelpotuksen. Euromaat siirsivät Kreikan velkojen eräpäivää kauas tulevaisuuteen ja myönsivät samalla kymmenen vuoden korko- ja lyhennysvapaan jakson. Samalla myönnettiin vielä viimeinen tukierä, jonka turvin Kreikka tulee toimeen jonkun aikaa.”

Vuonna 2015 Yle kertoi miten Islannissa oli toivuttu hienosti vuoden 2008 pankkikriisistä.

Siinä nostettiin esiin islantilaisten poikkeuksellinen ratkaisu muihin kriisimaihin nähden antaa konkurssikypsien pankkien mennä nurin. Uutisessa kerrottiin miten se olikin osoittautunut kerrassaan loistavaksi ratkaisuksi selvitä silloisesta finanssikriisistä.

Islanti todellakin teki omat valintansa silloin. Mutta se mitä todella tapahtui ei käy ilmi Yle:n uutisesta:

Islannissa oli silloin ruorissa joukko päättäjiä, jotka lähinnä istuivat ja pyörittelivät vuoroin silmiään ja peukaloitaan finanssikriisin iskiessä Islantiin. He olisivat myös ihan surutta käyneet kansan taskuilla pitääkseen konkurssikypsät pankit pystyssä, mutta kansa olikin asiasta varsin eri mieltä. Islantilaiset tekivät silloin kansannousun vaatien uusia vaaleja ja kansan etuja ajavia päättäjiä maan johtoon. Sen he myös saivat. Islannin kansannousu tunnetaan nimellä Pots and and Pans Revolution .

Mielenosoitukset kestivät lokakuusta 2008 tammikuulle 2009, jonka jälkeen kansan eduista huolehtimiseen kykenemätön hallitus taipui kansan tahtoon ja erosi. Seuraava hallitus kuuntelikin islantilaisia herkällä korvalla ja pala palalta asioita saatiin yhteisvoimin kuntoon ja pieni maa pääsi jälleen jaloilleen.

Suomalaiset muistavat edelleen 1990-luvun pankkikriisiin, jonka ratkaisemiseksi silloinen valtion johto päätti lapata veronmaksajien rahat konkurssikypsien pankkien pelastamiseen.

Maassamme elää edelleen satoja tuhansia katkeria kansalaisia, jotka silloin joutuivat taloudellisesti ennenäkemättömään ahdinkoon. Jotkut jopa elämänmittaiseen velkahelvettiin. Monet merkit viittaavat nykyisin taas samansuuntaiseen ajatteluun valtion johdon suunnalla. Noinkohan kansa taas taipuu niin kuin silloin 1990-luvulla?