Käytetäänkö koronapandemiaa härskisti hyväkseen verukkeena viedä EU:a kohti liittovaltiota?

Saksa aikoo näköjään pontevasti lähteä edistämään heinäkuun ensimmäinen alkavalla puheenjohtajakaudellaan monenlaisiin selityksiin vedoten koronapandemiaan näennäisesti kytketyn elvytysrahaston läpi viemistä EU:ssa. Samalla monelta suunnalta kuuluu, että pandemian aikaisten rajoitusten vaikutukset ovatkin olleet pelättyä lievempiä ja, että pörssikurssitkin ovat taas olleet nousussa.

Ne Euroopan maat, jotka ovat noudatttaneet leväperäistä talouskuria jo pitkään ovat toki taloudellisesti ahtaalla ja koronapandemia ainoastaan nosti tämän paremmin julkisuuteen. Monilla Euroopan valtioilla on jo pidemmältä aikaväliltä päässyt kertymään todella paljon velkaa ja tähän kytkeytyy vahvasti EKP:n pitkään jatkunut hyvin matala korkopolitiikka, sekä markkinoille tasaisesti syydetty raha elvytyksen nimissä sitä enter-painiketta painamalla. Näppärää. – Varmaan jokainen meistä haluaisi vastaavanlaisen enter-painikeen? Ei tarvitsisi elää niukkuudessa tai tehdä töitä, kun voisi elää ikuisesti velaksi.

Tähän keskuspankkien tekemään ”enter-painike” – elvytykseen on päädytty vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, jotta lukuisat silloin huonosti talouttansa hoitaneet pankit ja yritykset eivät olisi menneet konkurssiin. Valitettavasti tuo rahaa tyhjästä luovaa enter-painike on keskuspankkien alaista yksinoikeutta ja sekä otetut velat, että korot tulee maksaa niille joskus takaisin.

Valtion kyky suoriutua maksuista vaati verotuloja. Eli mitä enempi joku painaa tätä taikapainiketta sitä enempi jossain päin maailmaa jonain päivänä revitään valtion toimesta kansalaisten selkänahasta niitä veroja. Tässä on myös yksi syy yritysten häipymiselle Suomesta halvempien tuotantokustannusten maihin.

Nyt tapetilla oleva Euroopan vakausmekanismi, jota lobbataan hyvin vahvasti näköjään nyt Saksan toimesta koronan aiheuttamaan tilapäiseen talousahdinkoon tuskin tilapäisenä tukimuotona vaatisi EU:lle verotusoikeutta sen rahoittamiseksi.

Valtiolle on annettu verotusoikeus, jotta kansan perusoikeudet saadaan turvattua. Sitä varten koko ajatus valtiosta on ylipäätään katsottu tarpeelliseksi. Miksi tulli- ja kauppaunionille yhtäkkiä halutaan antaa verotusoikeutta, ellei kyse olisi liittovaltion perustamisesta? Olisihan yhteiset vastuut veloista loistava ratkaisu niin monen velkaantuneen valtion mielestä. Voisi vaan jatkaa sitä velaksi elämistä vailla huolta huomisesta, kun muut hoitaisivat laskun.

Saksa näkyy nyt myös selvästi olevan taloudellisesti ahtaalla ja moni saksalaispankki on myös monen raskaasti velkaantuneen Euroopan maan velkojen takaajana. Lisäksi on olemassa hyvin konkreettinen uhka siitä, että koko euroalue on tullut tiensä päähän Saksan perustuslakituomioistuimen päätöksen takia.

Saksan perustuslakituomioistuin antoi toukokuun alussa päätöksen koskien Saksan keskuspankin Bundesbankin tekemiä arvopaperiostoja, jotka liittyvät Euroopan keskuspankin (EKP) osto-ohjelmaan. Päätöksessä todettiin osan arvopaperiostoista olleen lainvastaisia ja antoi EKP:lle kolme kuukautta aikaa korjata puutteet osto-ohjelmassa. Asia ei liity maaliskuussa käynnistyneeseen pandemiaan liittyvään osto-ohjelmaan vaan kyse on vuonna 2012 julkistetusta OMT-ohjelmasta. Sen tarkoituksena on ollut tarkoitus tukea Euroopan kriisimaita antamalla keskuspankeille mahdollisuus ostaa pulaan joutuneiden velkakirjoja.

Saksan perustuslakituomioistuin on siitä asti epäillyt tämän toiminnan lainmukaisuutta ja rupesi selvittämään asiaa. EU:n tuomioistuin on ollut sitä mieltä, että tämä EKP:n valtionlainojen osto-ohjelma on kuitennin periaatteessa ollut lain mukainen. Saksan perustuslakituomioistuimen nyt tekemä päätös voi kuitenkin vastaisuudessa pakottaa Bundesbankin vetäytymään näistä velkakirjojen ostoista.

Lieneekö tämä päätös syynä siihen, että Saksassa on nyt kova hoppu saada talouden elvytyspaketti jo heinäkuussa maaliin?

Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti muutama päivä sitten Saksan tavoitteiksi 1.7.2020 alkavalla puheenjohtakaudella Saksan vievänsä Euroopan ulos talouskriisistä satsaamalla viherpolitiikkaan ja digitalisaation edistämiseen ja, että työn alla oleva elvytyspaketti on osa tätä kokonaisuutta. Liittokansleri Merkelin Saksan liittopäivillä pitämässään puheessa oli esillä myös tarve saada muut jäsenmaat ymmärtämään kiireen ja kompromissien tarpeen. – Kenen näkökulmasta nämä ovat tarpeen onkin jo sitten ihan toinen juttu.

Suomessa Perustuslakivaliokunta on kertonut hallitukselle, että nyt työn alla oleva vakausmekanismi on riidassa Suomen perustuslain ja EU:n perussopimuksen kanssa. Lisäksi heidän kannanotoissaan on todettu tämän vaativan laajaa kansalaisten yhteistä näkemystä asiasta. – Eli kansanäänestystä. Suuri valiokunta, Vihreiden Satu Hassin johtamana, ehti hiljattain jo ikäänkuin kävellä näiden tehtyjen huomioiden yli, samoin kuin edellinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni. Se kenen ehdotuksesta valtioneuvosto päätyi jokin aika sitten vaatimaan tämän vakausmekanismin tiimoilta erään käydyn keskustelun salaamista on myös oma lukunsa.

Yle, IS

Lobbaako Saksa itselleen Suomesta uutta maksajaa?

Yhdysvallat on ilmoittanut vähentävänsä huomattavan määrän sotilaita Saksasta. Syy tähän on, että Saksa on Yhdysvaltojen mukaan velkaa NATO:lle suuria summia jo pidemmältä ajalta ja, että tästä on seurannut mittava hintalappu myös Yhdysvalloille.

Tilanne lienee Saksan osalta erittäin kriittinen, koska Saksan liittotasavallan puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer (CDU:n puheenjohtaja) katsoi tarpeelliseksi korostaa Saksalais-Suomalaisen yhteisen puolustuksen tärkeydestä Euroopalle vieraskynäkirjoituksessa, joka julkaistiin hiljattain Helsingin Sanomissa.

Myös Yle :llä kerrottiin hiljattain tästä Saksan tukalasta tilanteesta. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kerrottiin sanoneen Yhdysvaltojen puolittavan amerikkalaissotilaiden määrän Saksassa yli viidestäkymmenestä tuhannesta 25.000:en sotilaaseen, johtuen hintavasta ylläpidosta.

Presidentti Trump oli sanonut, että nykyisissä järjestelyissä ei ole järkeä koska:

”– Saksa on kykenemätön maksamaan velkojaan. He ovat olleet kykenemättömiä jo vuosia ja ovat velkaa Natolle miljardeja dollareita, jotka heidän on maksettava. Me suojelemme Saksaa, ja he eivät maksa velkojaan.”

Suomella on myös vanhastaan kokemusta sotilaallisesta yhteistyöstä Saksan kanssa.

Tämän silloisen yhteistyön seurauksena meinasi silloin suomalaisille käydä varsin huonosti, kun Saksa kiristi Suomea jatkamaan sotaa Neuvostoliittoa vastaan viivytellen tilattujen viljatoimitusten toimittamisessa Suomen silloisena ainoana kauppakumppanina sodan keskellä. Oli tosi hilkulla, että ei tullut taas isompi nälänhätä maahan.

Ketkä tässä maassa todellisuudessa elävät jossain mielikuvitusmaailmassa? – Demarit vai Persut?

Pääministeri Sanna Marin moitti Perussuomalaisia eduskunnan kyselytunnilla kovin rumasti 4.6.2020. Kyselytunnilla käytiin keskustelua EU:n Komission rahankeruu ehdotuksesta yhteiseen vakausmekanismiin koronakriisin kurittamille maille Euroopassa.

Perussuomalaiset nostivat pitkin kyselytuntia puheenvuoroissaan esiin huolensa mm. siitä, että suomalaisten verovaroja lapattaisiin taas muiden jäsenvaltioiden velkojen kattamiseen niinkuin esimerkiksi Kreikan tukipakettien kanssa kävi. Lisäksi Perussuomalaiset nostivat esiin, että Komission nyt julkaisema ehdotus tulee olemaan seuraava askel kohti Liittovaltiota.

Tämä on asia josta silloin aikanaan jäsenyyden kansanäänestyksen yhteydessä ei julkisuudessa keskusteltu ollenkaan.

Lisäksi todettiin, että komission ehdotus olisi unionin perissopimuksen vastainen.

Perussuomalaiset kysyivät myös keskustelun loppupuolella hallitukselta, että ovatko he edes isänmaan asialla, kun haluavat niin hanakasti lappaa miljardeja lisävelanotolla Euroopan muille jäsenvaltioille tämän minkälie tukimekanismin kautta, josta nyt on alkamassa jäsenmaiden väliset neuvottelut.

Päämisteri Sanna Marin vastasi närkästyneen oloisesti tähän, että:
”Hallitus on isänmaan asialla.”

Hän jatkoi vielä toteamalla isänmaan edun olevan sitä, että Eurooppa toipuu tästä koronakriisin aiheuttamasta shokista mahdollisimman pienin vaurioin. Hän piti tärkeänä sitä, että Eurooppaan saadaan investointeja. Lopuksi hän vielä painottaen uudestaan sanoi tämän nimenomaan olevan sitä isänmaan etua.

Tämän jälkeen hän sivalsi Perussuomalaisia ihmetellen Perussuomalaisten keskustelussa olleiden puheenvuorojen sisältöjä toteamalla, että: ”Mielestäni ne kuvaavat maailmaa joka ei ole maailma, jossa tällä hetkellä olemme.”

Pääministeri Marin jatkoi vielä sanomalla, että Perussuomalaisten kyselytunnilla kuvaamat asiat kertoivat hänen mielestään aivan muusta kuin missä pääministeri Marinin mielestä olemme.

Päämnisteri Marin siis puhui Euroopan jaloille nostamisesta velkarahalla Suomen etuna. Sitä perinteistä mantraa Suomesta vientivetoisena maana viljeltiin myös taas viljalti yhtenä keskeisenä perusteena ruveta kaatamaan taas ämpäritolkulla Euroja Euroopan muiden maiden velkojen kattamiseksi.

Suomi on vientivetoinen maa siinä missä kaikki muutkin maailman valtiot.

Sitä kutsutaan kaupankäynniksi ja nykyisin myös markkinataloudeksi ja sen idea perustuu vaihtotaseen balanssin ylläpitämiseen. Muuten tulisi paha valuuttakato – loppusi rahat, jos vaan harjoitettaisiin pelkkää tuontia. Jos halutaan ostaa vaikka appelsiineja Etelästä, niin pitää joko myydä jotain, että on millä ostaa. Tai sitten pitää käydä vaihtokauppaa. Ja tätä tekee ihan koko maailma, eikä Suomi ole siinä millään lailla uniikissa asemassa. Toki toimiva vienti on hyväksi Suomen kansantaloudelle, mutta mitäpä jos vaikka vaihdettaisiin suuntaa ja kaikenmaailman halpatuontikrääsän sijaan ruvettaisiin satsaamaan  vaihteeksi vientiin vaikka Kiinaan tuonnin sijasta.

Koko kyselytunnin hallitus oli siis eniten huolissaan Euroopan toipumisesta ja näihin talkoisiin ainakin erityisesti Demarit näkyvät nyt hamuavan suomalaisten rahoja. Me olemme jo joutuneet ottamaan jättivelat ihan omiin nimiin koronakriisin elvytystoimiin. Jokainen valtio maailmassa joutuu tekemään vastaavanlaisia toimia. Ainoastaan Suomessa maan istuva hallitus tuntuu jostain nyrjähtäneestä syystä olevan sitä mieltä, että juuri Suomen kansan pitäisi maksaa myös naapureidensa laskut ottamalla miljardeja lisää velkaa kaiken muun päälle kustantamaan tämäkin typeryys. Ihan kuin Euroopan maiden tarve tehdä hankintoja vastaisuudessakin loppuisi kuin seinään, mikäli Suomesta ei taas vipata lisää rahaa loputtomaan kankkulan kaivoon. Vienti rullasi ennen unionin jäsenyyttä, ja EU ei todellakaan ole ainut alue maailmassa jonne tuotteita voi myydä. Aina löytyy uusia kauppakumppaneita. Sitäpaitsi ei pidä koskaan pistää kaikkia munia samaan koriin.

Koko kyselytunnin ajan etenkin demariministerit korostivat Euroopan tärkeyttä selviytyä koronakriisin aiheuttamasta shokista. Samalla muualla maailmassa itsenäisten valtioiden johtajat satsaavat kaikkensa oman maansa ja kansansa selviytymiseen. Demarit näyttävät nyt olevan kovin aatteensa sokaisemia, kun ”isänmaan etu” heidän kirjassaan tarkoittaakin etupäässä Eurooppaa. Teknisesti ottaen tässä on aikamoinen ristiriita ja moraalisesti tämä ei kestä lähempää tarkastelua, koska laskun kaikesta maksaa kuitenkin Suomen kansa.

Kumpaankohan maailmaan kansa itse samaistuu? Demareiden vai Perussuomalaisten? Etenkin kun tulee laskun takaisin maksun aika.

ECDC:n mukaan rajojen sulkeminen ei estä viruksen leviämistä

Yle kertoi, että oli selvittänyt mm. miten Euroopan unionin tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC ohjeistaa jäsenmaita purkamaan rajoituksia. Ohjeistus on ollut nihkeän varovaista, koska Covid19 taudista ja sen käyttäytymisestä tiedetään vielä kovin vähän.

Sieltä on luotu lähinnä jonkinlainen mittausjärjestelmä jäsenmaiden käyttöön perustuen saatavilla oleviin tilastoihin, joilla eri maat voivat seurata toisten tautitilanteen kehittymistä.

Jäsenmaiden johtajat kuitenkin kaipaavat sitä tutkittua tietoa päätöstensä tueksi, ettei tauti leimahda uudestaan rajoitusten purkamisen yhteydessä. Antamassaan ohjeistuksessa ECDC on painottanut, että muita maita leimaavia ratkaisuja ei suositella. Yle oli päässyt haastattelemaan keskuksen epidemiologia Josep Jansania, ja hän viittasi tuolla leimaamisella esillä olleeseen ehdotukseen liikennevalojärjestelmästä, jossa maat saisivat värin tartuntatautitilanteen mukaan.

Esiin nousi myös kysymys rajojen sulkemisen vaikutuksista tartuntoihin. Tähän Jansan kommentoi, että:

”Emme ole saaneet mitään tieteellistä näyttöä siitä, että rajojen sulkeminen estäisi viruksen leviämistä.”

Olisikohan nyt viimein aika ruveta etsimään sitä tieteellistä näyttöä tästä? Ihan vaikka olemassa olevasta materiaalista, joka on nyt syntynyt globaalin lock-downin yhteydessä kun maat suojautuivat Covid19 taudin räjähdysmästä leviämistä vastaan. Alkuun pääse näppärästi vaikka aloittamalla Grönlannista, joka sulki yhteiskuntansa järein ottein heti epidemian alkumetreillä. Tauti saatiin siellä nopeasti kukistettua ja vasta siinä vaiheessa, kun pääsivät rajoitusten purkamisessa niin pitkälle, että avasivat jälleen lentoliikenteen ulkomaailmaan, eli avasivat rajansa ulkomaailmalle, tuli heti pari uutta tartuntaa tuliaisina ulkomailta muutama päivä sitten.

Lähteet: Yle, Wordometers

Euroopan komissio arvioi Suomen julkista taloutta

Euroopan komissio julkisti keskiviikkona 20. toukokuuta raportin Suomen ja muiden EU-maiden julkisen talouden tilasta. Samalla komissio antoi ehdotuksensa maakohtaisiksi suosituksiksi.

Komission kevätpaketti sisältää myös arvion siitä, miten jäsenmaat täyttävät julkisen talouden alijäämä- ja velkakriteerit. Paketti on osa talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa, jossa koordinoidaan jäsenmaiden talous- ja finanssipolitiikkaa.

Valtioneuvosto

Laki lähetetyistä työntekijöistä muuttuu: tarkoituksena edistää työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua ja yritysten tasavertaista kilpailua

Hallitus esittää työntekijöiden lähettämisestä annettuun lakiin muutoksia, jotka edistävät lähetettyjen työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua työehdoissa kansallisten työntekijöiden kanssa ja yritysten tasavertaista kilpailua.

Kansalliseen lakiin esitettävillä muutoksilla toimeenpantaisiin EU-lainsäädäntöön tehdyt muutokset. Suomi täyttää jo nykysääntelyllä EU:n lähetettyjä työntekijöitä koskevan muutosdirektiivin vaatimukset soveltamisalan pakollisesta laajentamisesta rakennusalan lisäksi muihin toimialoihin. Lisäksi kansallisella lailla taataan jo nykyisin lähetettyjen vuokratyöntekijöiden yhdenvertainen kohtelu kansallisten vuokratyöntekijöiden kanssa.

Työnantajalla velvollisuus korvata matka-, majoitus- ja ruokailukustannuksia

Hallituksen esittämät muutokset koskevat

– lähetettyihin työntekijöihin sovellettavien palkkasäännöksien täsmentämistä,
– työnantajan kuittausoikeuden rajoitusta työntekijän palkasta,
– palkkavertailun tekemisessä uutta säännöstä, jonka mukaan työantajan maksaman erän luonteesta ollessa epäselvyyttä maksettu erä katsottaisiin kustannusten korvaukseksi eikä palkaksi,
– sovellettavien työehtosopimusten laajentamista alihankinta- ja yritysryhmän sisäisissä siirroissa,
– majoitusolosuhteita koskevien vaatimusten soveltamista samoin kuin kansallisiin työntekijöihin,
– lisätyöehtoja, joita tulee soveltaa pitkissä eli yli 12 kuukautta kestävissä lähettämistilanteissa,
– työnantajan velvollisuutta korvata Suomen tavanomaisesta työpaikasta liikkumisesta aiheutuvat matka-, majoitus- ja ruokailukustannukset lähetetylle työntekijälle lähettämisen aikana.

Suomeen lähettämisistä aiheutuviin matka- ja majoituskustannuksiin tulisi suojasäännös. Sitä sovellettaisiin tilanteissa, joissa lähetetty työntekijä ei saa suojaa alkuperämaan lain, käytännön tai työsopimuksessa sovitun perusteella tai suoja alittaisi olennaisesti Suomessa kyseisen työn osalta tavanomaisena ja kohtuullisena pidettävän tason. Ehdotus sovittaa yhteen lähtömaan, työsopimuksessa sovitun ja työntekomaan suojan tason.

Lisäksi tiedonantovelvollisuus laajentuisi. Yritysten tulisi jatkossa tehdä ennakkoilmoitus kaikista lähetettävistä työntekijöistä. Vastapainoksi lähettävien yritysten hallinnollista taakkaa pyritään vähentämään uudistamalla ilmoitusjärjestelmää.

Lähetettyjen työntekijöiden työehdot määräytyvät edelleen lain ja yleissitovien työehtosopimusten mukaan.

Lähetetyt työntekijät

Työntekijöiden lähettämisestä on kyse silloin, kun ulkomainen työnantaja lähettää työntekijän Suomeen työhön rajatylittävien palvelujen yhteydessä.
Työntekijän tulee työskennellä tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja lähettämisen on tapahduttava vain rajoitetuksi ajaksi.
Työntekijöitä voidaan lähettää alihankintana, vuokratyönä tai yritysryhmän sisäisenä siirtona.


Muutokset voimaan heinäkuun lopussa

Lakimuutokset valmisteli työ- ja elinkeinoministeriön asettama kolmikantainen työryhmä. Hallitus esittää, että lakimuutokset tulisivat voimaan 30.7.2020, johon mennessä muutosdirektiivi on pantava täytäntöön. Lähettämisen ennakkoilmoitusta koskevat muutokset tulisivat voimaan teknisten uudistusten jälkeen 1.10.2021.

Hallitus esittää 12 kuukauden siirtymäaikaa ennen lain voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin. Tämä turvaa yritysten mahdollisuuden varautua sopimuksissaan lakimuutosten vaikutuksiin.

Valtioneuvosto

Uuden ilmasto- ja energiastrategian valmistelu käynnistyy

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla käynnistetään Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian valmistelu. Strategia valmistellaan koordinoidusti keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kanssa, jota ympäristöministeriö koordinoi ja joka valmistelee taakanjakosektorin toimet. Strategian sisältö valmistuu kesällä 2021 ja annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.

Työ pohjaa hallitusohjelmaan, jonka mukaan strategiaa ja ilmastosuunnitelmaa päivitetään siten, että hiilineutraaliuden edellyttämä päästövähennystaso vuodelle 2030 saavutetaan. Ratkaisuja arvioidaan niiden vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta sekä alueelliset erot ja työllisyysvaikutukset huomioon ottaen.

Strategia sisältää mm. kaikki kasvihuonekaasupäästöt (päästökauppasektori ja taakanjakosektori) ja nielujen aikaansaamat poistumat (maankäyttösektori). Siinä ovat mukana myös EU:n energiaunionin viiden pilarin mukaiset tarkastelut (vähähiilisyys ml. uusiutuva energia, energiatehokkuus, energiamarkkinat, energiaturvallisuus sekä TKI-toimet), ilmastonmuutokseen sopeutuminen, energia- ja kasvihuonekaasutaseet sekä kattavat vaikutusarviot valitusta politiikkatoimen kokonaisuudesta (Sova, tasa-arvo, kansantalous, valtiontalous sekä sosiaaliset ja alueelliset vaikutukset).

Strategian skenaariot lasketaan EU:n hallintomallin raportointitavan mukaisesti vuoteen 2040 saakka. Päähuomio kiinnitetään EU:n vuodelle 2030 asettamien ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiseen ja hallitusohjelman hiilineutraalius 2035 -tavoitteeseen. Strategian valmistelussa otetaan huomioon vielä komissiolta kesällä 2021 tulevat säädösehdotukset vuoden 2030 tavoitteiden tiukentamisesta.

Strategiatyössä otetaan huomioon myös eri ministeriöissä tehtävä sektorikohtainen selvitystyö. Näitä ovat esimerkiksi toimialojen vähähiilisyystiekartat (TEM), Turvetyöryhmä (TEM), Rakentamisen hiilijalanjälkityö (YM), fossiilittoman liikenteen tiekartta (LVM) ja verotyöryhmät (VM).

Strategian valmisteluun asetetaan epävirallinen taustaryhmä, jossa on keskeisten ilmastoasioita käsittelevien ministeriöiden edustus. Työstä järjestetään sidosryhmien kick off -tilaisuus kesän jälkeen.

HIISI-selvitys tuottaa tutkittua tietoa strategian valmistelun tueksi

Strategiatyön tueksi käynnistetään VN TEAS -taustaselvitys. Sen koordinaattorina toimii Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy partnereinaan Suomen ympäristökeskus (Syke), Luonnonvarakeskus (Luke), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Pellervon taloustutkimus (PTT). Selvityksen ohjausryhmä piti tutkijoiden kanssa ensimmäisen kokouksen 29.4.2020.

Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) -hanke palvelee tutkimus- ja selvitystarpeita sekä ilmasto- ja energiastrategian että keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelussa. Hanke tuottaa myös tarvittavia tieteellisiä tietoja ja analyyseja, joita hyödynnetään EU:n hallintomalliasetuksen mukaisessa raportoinnissa (ns. edistymisraportit) ja EU:lle toimitettavan kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman päivityksessä.

Hanke tuottaa sekä laskennallisia että laadullisia analyysejä uusien ilmasto- ja energiapoliittisten toimien vaikutuksista eri päästösektoreille, toimialoille, ihmisille, ympäristölle ja luonnolle. Uusien politiikka- ja muiden ohjauskeinojen tavoitteena on varmistaa oikeudenmukainen ja kestävä siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2035 mennessä.

Hanke pyrkii osallistamaan mahdollisimman laajasti eri sidosryhmiä ja kansalaisia sekä viestimään monipuolisesti hankkeen tuloksista ja analyyseistä ja siten lisätä ymmärrystä ja hyväksyttävyyttä eri toimijoiden ja kansalaisten keskuudessa uusille ilmasto- ja energiapoliittisille toimille.

Valtioneuvosto

Taisteli koronaa vastaan jatkuu

Grönlanti valmistautuu avaamaan yhteiskuntaa astettain 18 tautivapaan päivän jälkeen. Burundilla todettiin kahden 0-päivän jälkeen 6 uutta jatkotartuntaa. Mauritanialla 0-päivät pitää edelleen. Saint Barthelemy ja Saint Lucia Karibialta ovat myös päässeet tautivapaiden maiden listalle. Euroopassa ja Yhdysvalloissa on eniten tartuntoja koko maailmassa. EU:n laahatessa vuorokaudella tilastoinnissa jäljessä on vaikea arvioida tarkemmin, mutta näyttää siltä Eurooppa on ohittamassa Yhdysvallat tartuntamäärissä. Afrikassa on tällä hetkellä yhteensä 25.937 tartuntaa.

Grönlanti on ilmoittanut aloittavansa yhteiskunnan asteittaisen avaamisen sisäisen liikenteen osalta 18 tautivapaan päivän jälkeen koska Grönlanti totesi, että nyt Nuukin ja muun Grönlannin välisen väestön riski sairastua koronaan on tasaantunut. Rajoitteiden purkamisen ensimmäinen vaihe aloitetaan 25.4.2020. Toinen vaihe koskee matkustamista Grönlantiin. Näistä helpotuksista huolimatta ovat kaikki tartunnan leviämistä estävät rajoitteet edelleen voimassa yksilötasolla.

Karibia
Saint Luciassa todettiin ensimmäinen tartunta 13.3.2020. Viimeisin tartunnan saanut henkilö parantui hiljattain ja 22.4.2020 alkaen siellä on menty 0-tartunnoilla. Yhteensä tartuntoja ehti tulla 15.
Saint Barthelemissa todettiin ensimmäinen tartunta 1.3.2020. Sairastuneita oli yhteensä 6, joista viimeinen parantui 21.4.2020. Eli muutama 0-päivä takana myös siellä.

Afrikka
Burundilla kävi huono tuuri. Kahden 0-päivän jälkeen löyty 6 uutta tartuntaa yhdestä tartuntaketjusta.
Mauritanian 0-päivät näkyy pitäneen jo viikon verran.

Maailman top-10 Covid19 tartuntalistalla on tällä hetkellä kaikilla jo yli 50.000 tartuntaa. Kärkipaikkaa pitää Yhdysvallat, mutta siinä on kaikki Liittovaltiot yhteen laskettuina. Euroopassa kärkiviisikkoa edustaa tällä hetkellä Espanja 208.389, Italia 187,327, Ranska 159,877 Saksa 150,648 ja Iso-Britannia 133,495 tartunnalla. Yhteensä kärkiviisikolla on saldona 839,736 tartuntaa.

Kylläpä tulee hulppeaa hintalappua vapaalle liikkuvuudelle.

Muut listalla olevat kärkimaat ovat Yhdysvallat 849,092, Turkki 98,674, Iran 85,966, Kiina 82,798 ja Venäjä 62,773 tartunnalla. Näillä mailla on yhteensä 1,179,303 tartuntaa.

Top-10 listalla on yhteensä huomattava osuus maailman kaikista tartunnoista: 2,019,039. Koko maailmassa on tällä hetkellä 2,646,424 tartuntaa. Aktiivisia koronavirus tapauksia on tällä hetkellä maailmassa 1,738,358. Ilman karanteeneja ja rajoituksia tämä tarkoittaisi reilua 1,7 miljoona potentiaalista koronalinkoa viipottamassa vapaasti ympäriinsä.

Koronaan on tähän mennessä kuollut maailmanlaajuisesti tämän vuoden aikana 184,035 ja tavalliseen kausi-influenssaan 151,259 henkilöä.

Lähde: Worldometers

Vapaa liikkuvuus ilman EU:ta

Ennen Euroopan Unioniin liittymistä Suomesta pääsi matkustamaan minne halusi, mikäli vaan sattui olemaan voimassa oleva passi ja matkarahat taskussa. Esteenä matkustamiselle johonkin yksittäiseen maahan saattoi olla maan oma valinta rajoittaa maahan pääsyä esimerkiksi viisumeilla. Nämä samat säännöt ovat matkustamisen osalta käytössä yhä edelleen. Rautalangasta väännettynä: ennen EU:ta Suomen ”rajat oli kiinni”. Silti kansalaisilla oli samat liikkumisen vapaudet kuin nytkin EU:ssa.

Ennen EU-jäsenyyttä Suomi valvoi oman maansa ulkorajoja. Koko jäsenyyden ajan on ns. sisärajojen yli saanut liikkua vapaasti. Kun kerran ihmiset ovat jo ennen EU:ta ja Schengeniä ”rajojen ollessa kiinni” saaneet liikkua vapaasti, niin mikä muuttui Schengenin myötä? Mikä ei saanut liikkua vapaasti ennen Scengeniä? Tavaraliikennekin liikkui vapaasti rajojen yli ennen Schengeniä.

Tehokas kansallinen rajavalvonta vähentää ja ennaltaestää laittoman maahan tunkeutumisen ja salakuljetuksen.

KRP:n ja Europolin raporteista on nähtävissä tämän nk.”rajattoman elämän” todellinen saldo koko Schengen-ajalta. Järjestäytynyt rikollisuus on räjähtänyt käsiin ja siitä on kasvanut miljardiluokan jättibisnes. Sen aiheuttama inhimillinen kärsimys monenlaisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan muodossa on kerrassaan järkyttävä. Huumeiden myynti on kasvanut hirvittävästi. Aseet kulkevat rajojen yli myös helposti. Monenlaiset elintarvike- ja ympäristörikokset ovat esimerkiksi myös saaneet ammattimaiset piirteet. Tässä on vain muutamia esimerkkejä rikollisuuden eri muodoista.

Scengeniä on perusteltu ihmisten, tavaroiden ja työvoiman vapaan liikkumisen osalta. Siirtotyöläiset ovat kautta aikakirjojen liikkuneet työn perässä maasta toiseen. Ei siihen EU:ta tarvita. Palkkojen polkemiseen EU sitä vastoin on luonut oivalliset puitteet. Monissa jäsenvaltioissa elinkustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin Suomessa. Vastaavasti näissä maissa palkat ovat myös pienemmät. Siksi työntekijälle on kannattavaa sinnitellä korkeamman ansiotason maassa jossain hanttihommissa x-määrä aikaa ja palata sitten tienisteineen takaisin kotimaahan. Koska Suomessa on liian korkealla verotuksella tehty yrittäminen erittäin epäedulliseksi on luontevaa, että yritykset haluavat käyttää näitä muiden maiden työntekijöitä palkkakustannustensa pienentämiseksi.

EU ja Scengen on järjestelmä, jolla luotiin näppärästi myös valtioiden välinen yhteinen työn tekijöiden ja hakijoiden talousalue huomioimatta jäsenvaltioiden välisiä elinkustannusten eroja. Suomen rooli ikuisena nettomaksajana EU:ssa on julmempi kuin äkkiseltään arvaisikaan.

Hajoaako EU koronaviruksen laukaisemaan tulevaan lamaan?

Kyllä hajoaa. Historia tulee jälleen toistamaan itseänsä. Kaikki väkisin väännetty päätyy aikanaan omaan mahdottomuuteensa. EU-myönteiset toimija, demarit etunenässä ovat usein julkisesti halveksinneet kansallismielisiä sanomalla, että monimutkaisiin ongelmiin ei ole yksinkertaista ratkaisuja. Enempi väärässä eivät voisi olla. Koettu monimutkaisuus tulee siitä yksinkertaisesta ilmiöstä, että eri mieltä olevia ei vaan saada taivutettua EU-Liittovaltion, taloudellisen yhteisvastuuseen ja de facto itsenäisyydestä luopumisen taakse.

Sitäpaitsi nyt on kyse sen mittaluokan asioista, että mikäli näitä tullaan viemään läpi eduskunnassa ilman kansanäänestystä menee se jo helposti maanpetoksen puolelle. Kun poliittinen ideologia rupeaa saamaan uskonnollisen fanaattiset piirteet, unohtuu reaalielämä ja arki usein siellä poliittisen eliitin norsunluutornissa.

Tätä yhteisvastuun kasvattamista ovat nyt viime aikoina taas kannattaneet ainakin vihreät ja demarit; viimeisimpinä Sisäministeri Maria Ohisalo ja Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen. Tämä tuli selväksi nyt käydyissä tiukoissa EU-tason valtiovarainministerien välisissä neuvotteluissa koronakriisin taloudellisten vaikutusten lieventämisen osalta jäsenmaille.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni on saanut ottaa vastaan varmaankin paljon kritiikkiä ja myös rähjäämistä niin kotimaassa kuin jäsenmaiden ministerien kanssa, erilaisissa käydyissä maraton-mittauksissa neuvotteluissa näistä EU:n tulevista kriisirahoituksista jäsenmaille. Siinä on yksi hyvä suomalainen nainen saanut aika yksin ja varmaan välillä hyvin väsyneenä seistä näiden muiden edessä, yrittäessään puolustaa kynsin hampain isänmaan yhteistä etua muita vastaan. Koska elämä eduskunnassa on loputtomia kompromisseja on Suomen osuus nyt näistä Federalistien vaatimista viimeisimmistä lisämaksusta yhteiseen tulevaan ”konkurssipesään” kasvanut useilla sadoilla tuhansilla miljoonilla euroilla.

Nämäkin rahat kaiken tulevan kansallisen lisärahoitustarpeen lisäksi nypintään sitten aikanaan tulevaisuudessa taas kansan selkänahasta, kun koitetaan yhdessä nousta tulevasta lamasta. Etelän valtiot eivät tule tekemään sitä meidän puolesta.

Sen verran muutamat jäsenmaat Suomi mukaan lukien saivat lyötyä kampoihin näissä hiljattain käydyissä neuvotteluissa, että tämän lisärahoituksen saa nyt käyttää ainoastaan koronan aiheuttamien terveyskustannuksien kattamiseen. Eli ainakin Italian, Ranskan ja Saksan ylivelkaantuneet pankit jäivät tässä kohtaa vielä nuolemaan näppejään. Koska pankeillehan nämä kaikki rahat yleensä lapataan velkojen hoitoon.

Pankit ovat itse myöntäneet ylihalpoja lainoja, joilla etenkin Etelän valtiot ovat surutta eläneet yli varojen jo vuosikymmeniä ilman mitään todellista budjettikuria. Nyt nämä valtiot ovat menettämässä maksukykynsä näille pankeille. Pankit olisivat myös voineet olla myöntämättä näitä ylihalpoja lainoja näille valtioille pakottaen ne vastuulliseen budjettikuriin, mutta kun se lainojen myöntämien on niiden bisnestä; se niiden myyntituote.

Suomen suurpääomasta, teollisuudesta ja lukuisista muista yrityksistä on  ”huudeltu” monelta suunnalta nyt vielä julkisuudessa kovaa, että nämä roskapankit pitää pelastaa lisäämällä taloudellista yhteisvastuuta ja, että ilman EU:ta ei millään pärjätä ja päästä taloudellisesti jaloillemme. Ihanko totta?! Suomi saataisiin paljon helpommin takaisin jaloille, jos maasta löytyisi aitoa poliittista tahtotilaa ja todellista ymmärrystä koko laajemmasta kuvasta myös pitkän aikavälin kehityksen näkökulmasta. Se ei vaatisi muuta kuin ymmärryksen siitä, että nykyinen kokonaisverotaakka on jo liian suuri ja sen kasvattaminen on tuhoon johtava tie.

Jo ihan maalaisjärjellä voi päätellä, että ainoastaan veroja alentamalla saadaan yrittäminen Suomessa kannattamaan. Vasta kun yrittäminen on kannattavaa saadaan lisää työpaikkoja ja myös parempaa palkkaa. Valtion menot ja velat ovat paisuneet kuin pullataikina koko EU-jäsenyyden ajan, mutta kun maan tapa on vuosikaudet kasvavassa määrin ollut vain sen oman ja lähipiirin edun edistäminen muusta viis, niin nyt sitten korjataan sitä satoa tulevat vuodet. Vuosikaudet puolueiden vaalilupaukset ovat lähinnä ajaneet sen puolue-eliitin vallassa pysymisen aseman. Tämän toiminnan syy ja seuras kaiken taustalla nykyisestä ahdingosta on ilmeinen.

Se kuinka huonolla tolalla asiat todellisuudessa maassamme ovat olleet jo pidempään, on koronavirus viimein ollut se joka on nostamassa tämän kaiken päivänvaloon. THL ja STM, sekä koko hallituksen kyky reagoida edes tähän terveysuhkaan osoitti jo esimerkiksi järjestelmän liiallisen byrokraattisuuden. Nyt meneillään oleva sakea soppa Huoltovamuuskeskuksen ja työministeri Haataisen välillä on vain lisäosoitus siitä, että nykyinen järjestelmä ei vaan enää toimi. Voi olla edessä aika monella viimein se itsetutkiskelun paikka mikäli mielitään selvitä tulevasta lamasta yhdessä ja yhteen hiileen puhaltamalla.