VV: Öljyala valmistautuu luopumiseen fossiilisista polttoaineista

Varmuuden Vuoksi uutisoi: Öljy- ja maakaasuala varautuu lyhyen aikavälin markkinahäiriöihin ja pidemmän aikavälin irrottautumiseen fossiilisista polttoaineista.

Öljypooli ja sen Maakaasujaosto vastaavat öljy- ja maakaasualan varautumis- ja valmiussuunnittelusta. Niiden poolisihteerinä toimiva Kemianteollisuus ry.:n valmiuspäällikkö Jouko Kinnunen sanoo, että varautumistyössä katsotaan samanaikaisesti sekä lähivuosiin että vuosikymmenten päähän.

”Pyrimme varmistamaan, että Suomi saa lähivuosien häiriötilainteissakin tarvitsemansa kaasun ja öljyn. Samalla pyrimme ennakoimaan lähivuosikymmenten kehitystä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaatimia toimenpiteitä, jotta emme olisi housut kintuissa jyrkästi muuttuvassa tilanteessa”, Kinnunen kuvaa.

”Vaikkei energia-alan kvartaali ole enää 25 vuoden pituinen, isot teolliset investoinnit tehdään joka tapauksessa vuosikymmeniksi. Lisäksi uusien teknologioiden jalkautumiseen kaupallisesti hyödynnettävään muotoon kuluu helposti 10-20 vuotta. Sen vuoksi monilla tänään tehtävillä päätöksillä on merkitystä vielä vuosikymmenien päästä.”

Muutoksen ajurit

Alan lähivuosikymmenten muutosajureista tärkein on fossiilisista polttoaineista luopuminen ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Ilmastonmuutos vaikuttaa energiantuotantoon ja varautumiseen myös suoraan, esimerkiksi lisäämällä myrskyjä ja niiden seurauksena sähkökatkoja ja tulvia lisääntyvät.

”Valitettavasti juuri hiili ja öljy ovat olleet huoltovarmuuden kannalta erinomaisia varapolttoaineita hyvän säilyvyytensä ansiosta. Vaikka ne eivät varastoituna edes tuottaisi päästöjä, tulevaisuuden lämpövoimalaitokset eivät enää välttämättä pysty käyttämään niitä, sillä niiden monikäyttöisyys vaatisi liian kalliita investointeja”, Kinnunen pohtii.

”Varautuminen maksaa. Meillä ei vielä ole kunnon vastauksia varapolttoainekysymykseen, mutta uskon että siihen löydetään ratkaisut. Niitä etsitään sekä EU:n tasolla että kansallisesti. Myös öljypoolin yritykset, erityisesti Neste ja ST1, ovat olleet aktiivisia uusien teknologioiden ja polttoainelaatujen kehittämisessä.”

Toinen suuri muutosajuri on digitalisaatio ja yhteiskunnan lisääntynyt sähköriippuvuus, joka lisää paradoksaalisesti myös öljyalan varautumistarvetta varavoimalaitteiden ja niiden tarvitseman polttoaineen muuttuessa entistäkin kriittisemmiksi.

”Massiivisen sähkökatkoksen aikana varavoimalaitteita ja niiden polttoainetta tarvitaan kaikkialla, myös öljy-yhtiöiden omiin tarpeisiin. Jo auton tankkaamiseen tarvitaan sähköä ja toimivaa maksuliikennettä. Lisääntyneen keskinäisriippuvuuden takia poolien ja sektorien keskinäinen yhteistyö on muuttunut entistäkin tärkeämmäksi.”

Uhkat ja häiriöt

Öljypooli ja Maakaasujaosto harjoittavat ja kouluttavat alan toimijoita, jotta nämä osaisivat toimia häiriötilanteissa. Alojen isot yritykset ovat tehneet jo pitkään varautumistyötä, sillä öljy ja kivihiili ovat olleet yhteiskunnan kannalta keskeisiä polttoaineita. Viime vuosina riskiarvioihin ovat tulleet mukaan myös kyberuhkat, hybridivaikuttaminen sekä erilaiset isot häiriöt maailmanmarkkinoilla ja kotimaassa.

Varmuuden Vuoksi

Systeemisen muutoksen ytimessä

Ruohonjuuritasolla ihmetys senkuin kasvaa, kun seuraa julkista keskustelua hallituksen agendalla olevasta ilmastonmuutoksesta, hiilineutraaliudesta ja kestävästä kehityksestä. Vastapainoksi tälle kuule etupäässä raivoa polttoaineiden hintojen korotuksesta. Sana kiertotalous saattaa myös välillä vilahtaa jossain sivulauseessa, MAL-hankkeiden kaupunkisuunnittelun ja monenlaisen digitalisaation tarpeen lisäksi.

Ympäristöministeriö on hiljattain julkaissut budjettiehdotuksensa ensi vuodelle. Siinä on tarkoitus panostaa luonnonsuojeluun ja siirtymistä Suomessa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Ote Ympäristöministeriön tiedotteesta:

”Ympäristöministeriön ehdotus vuoden 2021 talousarvioesitykseen omalle hallinnonalalle on yhteensä 340,2 miljoonaa euroa, mikä on 54,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuodelle 2020. Lisäys aiheutuu hallitusohjelman mukaisista panostuksista luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseen.

Ympäristön- ja luonnonsuojeluun ehdotetaan 192,8 miljoonaa euroa. Alueidenkäyttöön, asumiseen ja rakentamiseen ehdotetaan 73,8 miljoonaa euroa. Hallinnonalan toimintamenoihin ehdotetaan 73,7 miljoonaa euroa.

Budjettiehdotus ei sisällä vielä hallituksen elvyttäviä tulevaisuusinvestointeja. Elvytysinvestoinneista keskustellaan lähiviikkoina ja ne sisällytetään osaksi lopullista budjettiesitystä.”

Kokonaisuus meneillään olevasta systeemisestä muutoksesta voi olla monelle vaikea hahmottaa, koska kiertotalous, hiilineutraalius ja siihen kytkeytyvä kestävä kehitys on työn alla muodossa tai toisessa varmaan kaikissa eri ministeriöissä ja asioita pyritään ohjaamaan haluttuun suuntaan mm. verotuksen, lainsäädännön, erilaisten avustusten ja rahoituksen turvin.

Tiedotteessa kerrotaan lisäksi, että:

”Ympäristöministeriön talousarvioehdotuksella rakennetaan hiilineutraalia yhteiskuntaa ja tehdään kiertotaloudesta Suomen talouden perustaa.

Konkreettisia ilmastoinvestointeja ovat esimerkiksi yli 40 miljoonan euron avustusmääräraha, jolla kuntia ja kotitalouksia kannustetaan luopumaan öljylämmityksestä sekä asuinrakennusten energia-avustukset, joita ehdotetaan jatkettavan myös ensi vuonna 40 miljoonalla eurolla. Kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen ehdotetaan viittä miljoonaa euroa. Ilmastopaneelin toimintaan varataan 750 000 euroa. Riippumattoman ja monitieteisen ilmastopaneelin työ kytkeytyy esimerkiksi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmisteluun, oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseen, kansallisen sopeutumissuunnitelman valmisteluun ja muiden keskeisten ja ajankohtaisten ilmastopoliittisten tietotarpeiden ratkaisuun.”

Asuntorakentamista halutaan myös vauhdittaa erityisesti kasvuseuduilla erilaisilla tuilla:
”Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun MAL-sopimuskunnille voidaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 38 miljoonaa euroa. Näillä MAL-sopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita myönnetään enintään 15 miljoonaa euroa. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon esitetään kohdennettavan kaksi miljardia euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 miljoonaa euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia 100 miljoonaa euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle.”

Vielä toistaiseksi näyttää siltä, että muutokset keskittyvät etupäässä kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin.

Tuntuu hieman huolestuttavalta näin mittavien muutosten kynnyksellä, että maaseutu ja haja-asutusalueet näyttävät jotenkin ikäänkuin päässeen unohtumaan. Kestävä kehitys on paljolti myös henkistä hyvinvointia, tasapuolisia mahdollisuuksia ja turvattua toimeentuloa. Kun tiedetään myös ne haasteet joita on maaseudun kunnilla ja asukkailla esimerkiksi muuttotappion takia, ja kun palelut tuntuvat koko aika heikkenevän monin paikoin Suomessa, kyllä sitä silloin sopii odottaa koko maan kehittämistä tasapuolisesti.

Aitosuomalaiset päätti kysyä Ympäristöministeriöstä onko koko Suomi mukana muutoksessa? Saimme selvennystä asiaan Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustajalta Timo Juurikkalata.

Onko Ympärisyöministeriössä työn alla tai suunnitteilla jotain hankkeita, joissa pyritään tukemaan myös esim. pienempiä paikkakunta tämän mullistavan muutoksen keskellä uudenlaiseen systeemiin siirtymisen tukemiseksi?

– Muutos koskee kaikkia alueita. Ilmastonmuutoksen torjunnassa kaupunkialueet ovat sikäli merkityksellisiä, että niissä asuu suuri osa väestöstä ja kaupungeissa syntyvät myös suurimmat päästöt. Kaupungeissa myös rakennetaan paljon uutta: asuntoja, toimitiloja, liikenneväyliä jne. On tärkeää, että tämä uudisrakentaminen tehdään kestävän kehityksen mukaisesti, koska rakennusten ja kaupunkirakenteen elinkaari on pitkä ja nyt tehtävät päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Mutta muutoksessa on kaikkien oltava mukana, ja esimerkkinä maaseutualueille pääosin kohdistuvasta toimesta voidaan nostaa vaikka tuki öljylämmityksestä luopumiseksi.

Kokonaisvaltaisesti tuntuu olevan kyse varsin mittavasta muutoksesta ja kokonaiskuva kaikesta asiaan liittyvästä voi monien kansalaisten mielestä tuntua varsin pirstaloituneelta ja vaikeasti hahmoteltavalta.

Onko olemassa keskitetysti informaatiota asiasta esim. jonkin tietyn ministeriön alaisuudessa tästä kaikesta? Että mitä kaikkea tähän liittyy? Kuinka suuresta muutoksesta koko yhteiskuntaan on kyse? Mihin kaikkeen tämä tuleekaan vaikuttamaan tulevaisuudessa? Minkälaisella aikataululla tavoitteisiin halutaan päästä?

– Ilmastomuutoksen vastaista työtä hallituksen piirissä johtaa Ilmasto- ja energiapoliittinen ministeriryhmä, jonka puheenjohtajana toimii ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Ilmastotoimia tehdään kaikkien ministeriöiden hallinnonaloilla. Hallituksen ohjelmassaan asettama hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 on erittäin kunnianhimoinen ja vaatii paljon työtä. Kaikkea ei kuitenkaan voida kerralla tehdä, ja siksi on valmisteltu muun muassa energiaverotuksen ja liikenteen maksu- ja veropolitiikan muutoksia ja valmisteltu eri teollisuudenalojen hiilineutraaliustiekarttoja. Niissä viitoitetaan polkua ja toimenpiteitä 15 vuoden päässä siintävää tavoitetta silmällä pitäen. Yhteiskunnassa tarvittava muutos on erittäin suuri: riippuvuudestamme fossiilisista energianlähteistä täytyy päästä irti. Sillä tulee olemaan vaikutuksia niin energiantuotantoon, liikenteeseen, asumiseen, rakentamiseen kuin ruuantuotantookin.

Ympäristöministeriö

Tekstiä muokattu; lisätty vastaukset esitettyihin kysymyksiin.

Mikä ihmeen sektori-integraatio?!

Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti tiedotteessa asettaneensa energia-alan sektori-integraatiotyöryhmän selvittämään energiaratkaisuihin liittyviä asioita. Tiedotteessa vilisi kaikenlaisia hienoja termejä ja huonosti hahmotettavia tavoitteita. Olisi kiva tietää mitä niiden taakse oikein kätkeytyy?

Aitosuomalaiset päätti kysyä saisiko käsitteitä hieman avattua kansankielelle, että ymmärrettäisiin hieman paremmin mitä siellä valtioneuvostossa tällä kertaa puuhataan. Tiedotteessa esiintyvä sana ”ilmastoneutraalius” esimerkiksi saa jo lähes tavan mukaan monilta ihmisiltä saman tien villat pystyyn.

Sana ”sektori-integraatio” tuntuu sisältävän ison kokonaisuuden erilaisia energiaan liittyviä asioita.

Asetetun työryhmän tavoitteista yksi keskeinen tavoite näkyy olevan Suomen kilpailukyvyn parantaminen. Tätäkin on toitotettu monen poliitikon suulla jo sukupolvien ajan ihan kyllästymiseen asti. Mistä mahtaakaan taas olla kyse tällä kertaa? Koska työryhmän tulee selvityksessä myös edistää hallitusohjelman tavoitteita liittyen ilmastoon, niin työn alla näkyy olevan monenlaista puhtaaseen energiaan liittyvää selvitystä.

Kilpailukykyä siis haetaan ja ajatuksena on, että tekemällä uudella tavalla yhteistyötä eri teollisuuden toimijoiden välillä esimerkiksi ja hyödyntämällä uudenlaisia energiamuotoja saavutettaisiin tarvittavaa kustannustehokkuutta kilpailukyvyn parantamiseksi. Lisäksi uudenlaiset tavat ja tuotteet poikisivat Suomelle mahdollista vientiä innovaatioista syntyneen tuottavuuden kasvun seurauksena. Tuottavuuden kasvu taas tarkoittaa paranevaa kansantaloutta. Ainakin tavoitteet tuntuvat olevan kohillaan.

Tiedotteessa todetaan, että puhtaan sähkön hyödyntäminen on keskeisessä roolissa sektori-integraatiossa.
”Sektori-integraatiota ovat myös uudet tavat tuottaa ja käyttää vetyä, hyödyntää hiilidioksidia tuotteiden valmistukseen sekä uudet puhtaan energian bio- ja kiertotalouden ratkaisut.”

Vedyn osalta Suomessa selvitetään mahdollisuutta valmistaa terästä puhtaammin. Vety on toimiva energiaratkaisu ainakin teollisuudessa. Ei yhtään huonompi juttu sinällään. Lisäksi vetyä voisi yhdistää hiilidioksidiin ja saada sitä kautta valmistettua synteettistä polttoainetta.

Haa..! Näin voitaisiin siis saada ylimääräinen hiilidioksidi näppärästi käyttöön kierrättämällä. Tämä kuullostaa jo varsin hyvältä. Asia aukenikin heti ihan eri tavalla, kun pyysimme avuksi erityisasiantuntija Juho Korteniemeä Työ- ja elinkeinoministeriöstä selittämään Aitosuomalaisille näitä asioita hieman kansantajuisemmin.

Lisäksi työryhmässä selvitellään myös bio- ja kiertotalouden ratkaisuja, että mitä kaikkea voisi olla mahdollista tehdä. Esimerkiksi tulevaisuuden tehokkaat energiaratkaisut rakennuksissa eri puolilla Suomea ovat selvittelyn alla.

Työn alla olevassa selvityksessä ei käynyt ilmi miten nämä asiat hyödyttäisi yksityishenkilöitä, kuten esimerkiksi autoilijoita. Satsaukset näkyvät olevan teollisuuden, tuotannon, viennin ja varmaan myös uusien työpaikkojen puolella. Ellei sitten se synteettinen polttoaine olisi tarkoitettu myös tankille..?

Nähtäväksi jää myös vielä mitä tästä jää plussan puolelle Suomen talouteen. Vai valuuko jälleen enin osa tulevista mahdollisista innovaatioihin investoitavista saatavista tuotoista ulkomaalaisten sijoittajien taskuihin? Jäisimme taas nuolemaan näppejämme.

Työryhmä antaa loppuraporttinsa asiasta ensi kesänä, 30.6.2021, jonka jälkeen selviää mitä kaikkea uutta voi olla tulossa.

Työryhmä etsimään keinoja energia-alan sektori-integraation edistämiseksi

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut energia-alan sektori-integraatiotyöryhmän. Sen tehtävänä on tarpeita, mahdollisuuksia ja esteitä kartoittamalla edistää sektori-integraatiota sekä esittää konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja asian edistämiseen. Työryhmä toimikausi on 1.8.2020 – 30.6.2021. Sen tulee luovuttaa väliraporttinsa 1.2.2021 ja loppuraportin 30.6.2021.

Työssä pyritään selvittämään eri energiamuotojen tarpeita ja mahdollisuuksia sektori-integraatiossa ja kartoittamaan integraation esteitä. Työryhmä arvioi myös mahdollisuudet edistää vetytaloutta ja sähköstä tuotteiksi -ratkaisuja (ns. Power-to-X). Sen tulee ottaa työssään huomioon sektori-integraation ja vetytalouden kehitys EU:ssa.

Työryhmän esittämien toimien tulee edistää hallitusohjelman mukaista tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius Suomessa 2035 mennessä sekä parantaa Suomen kilpailukykyä. Työryhmän esittämillä toimenpiteillä pyritään myös tukemaan eri toimialojen laatimien vähähiilitiekarttojen toteutumista.

Ilmastoneutraaliuden saavuttaminen edellyttää puhtaan energian hyödyntämistä kaikkialla taloudessa. Sektori-integraatiossa muodostuu uudenlaisia linkkejä sektoreiden, energiankantajien, infrastruktuurien ja teknologioiden välillä. Puhtaan sähkön hyödyntäminen on keskeisessä roolissa sektori-integraatiossa. Sektori-integraatiota ovat myös uudet tavat tuottaa ja käyttää vetyä, hyödyntää hiilidioksidia tuotteiden valmistukseen sekä uudet puhtaan energian bio- ja kiertotalouden ratkaisut.

Kolme sidosryhmistä koostuvaa asiantuntijaryhmää tukemaan työryhmän työskentelyä

Työryhmän puheenjohtaja on erityisasiantuntija Juho Korteniemi ja varapuheenjohtaja erityisasiantuntija Elina Hautakangas työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työryhmän muut jäsenet ovat Riikka Siljander (varajäsenä Pekka Kalliomäki) ympäristöministeriöstä, Johanna von Knorring valtionvarainministeriöstä, Maria Holmi liikenne- ja viestintäministeriöstä, Heikki Granholm (varajäsenä Tatu Liimatainen) maa- ja metsätalousministeriöstä sekä Tatu Pahkala, Petri Hirvonen ja Jyrki Alkio työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ryhmän asiantuntijasihteerinä toimii Kari Mäki Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy:stä.

Työryhmän yhteyteen kutsutaan alkuvaiheessa kolme asiantuntijaryhmää, joiden jäseninä ovat keskeiset sidosryhmät. Asiantuntijaryhmät ovat 1) energiajärjestelmien integraatio, 2) sektori-integraatio teollisuudessa ja 3) sektori-integraatio kaupungeissa ja alueilla. Asiantuntijaryhmät työskentelevät tiiviissä yhteistyössä sektori-integraatiotyöryhmän ja toisten asiantuntijaryhmien kanssa.

Asiantuntijaryhmien työssä tulee erityisesti huomioida eri teollisuudenalojen vähähiilitiekartat ja tarvittaessa kuulla tiekarttojen tekijöitä. Asiantuntijaryhmien tulee kuulla sektori-integraatioon erikoistuneita yrityksiä ja muita keskeisiä organisaatioita.

Valtioneuvosto