Ketkä tässä maassa todellisuudessa elävät jossain mielikuvitusmaailmassa? – Demarit vai Persut?

Pääministeri Sanna Marin moitti Perussuomalaisia eduskunnan kyselytunnilla kovin rumasti 4.6.2020. Kyselytunnilla käytiin keskustelua EU:n Komission rahankeruu ehdotuksesta yhteiseen vakausmekanismiin koronakriisin kurittamille maille Euroopassa.

Perussuomalaiset nostivat pitkin kyselytuntia puheenvuoroissaan esiin huolensa mm. siitä, että suomalaisten verovaroja lapattaisiin taas muiden jäsenvaltioiden velkojen kattamiseen niinkuin esimerkiksi Kreikan tukipakettien kanssa kävi. Lisäksi Perussuomalaiset nostivat esiin, että Komission nyt julkaisema ehdotus tulee olemaan seuraava askel kohti Liittovaltiota.

Tämä on asia josta silloin aikanaan jäsenyyden kansanäänestyksen yhteydessä ei julkisuudessa keskusteltu ollenkaan.

Lisäksi todettiin, että komission ehdotus olisi unionin perissopimuksen vastainen.

Perussuomalaiset kysyivät myös keskustelun loppupuolella hallitukselta, että ovatko he edes isänmaan asialla, kun haluavat niin hanakasti lappaa miljardeja lisävelanotolla Euroopan muille jäsenvaltioille tämän minkälie tukimekanismin kautta, josta nyt on alkamassa jäsenmaiden väliset neuvottelut.

Päämisteri Sanna Marin vastasi närkästyneen oloisesti tähän, että:
”Hallitus on isänmaan asialla.”

Hän jatkoi vielä toteamalla isänmaan edun olevan sitä, että Eurooppa toipuu tästä koronakriisin aiheuttamasta shokista mahdollisimman pienin vaurioin. Hän piti tärkeänä sitä, että Eurooppaan saadaan investointeja. Lopuksi hän vielä painottaen uudestaan sanoi tämän nimenomaan olevan sitä isänmaan etua.

Tämän jälkeen hän sivalsi Perussuomalaisia ihmetellen Perussuomalaisten keskustelussa olleiden puheenvuorojen sisältöjä toteamalla, että: ”Mielestäni ne kuvaavat maailmaa joka ei ole maailma, jossa tällä hetkellä olemme.”

Pääministeri Marin jatkoi vielä sanomalla, että Perussuomalaisten kyselytunnilla kuvaamat asiat kertoivat hänen mielestään aivan muusta kuin missä pääministeri Marinin mielestä olemme.

Päämnisteri Marin siis puhui Euroopan jaloille nostamisesta velkarahalla Suomen etuna. Sitä perinteistä mantraa Suomesta vientivetoisena maana viljeltiin myös taas viljalti yhtenä keskeisenä perusteena ruveta kaatamaan taas ämpäritolkulla Euroja Euroopan muiden maiden velkojen kattamiseksi.

Suomi on vientivetoinen maa siinä missä kaikki muutkin maailman valtiot.

Sitä kutsutaan kaupankäynniksi ja nykyisin myös markkinataloudeksi ja sen idea perustuu vaihtotaseen balanssin ylläpitämiseen. Muuten tulisi paha valuuttakato – loppusi rahat, jos vaan harjoitettaisiin pelkkää tuontia. Jos halutaan ostaa vaikka appelsiineja Etelästä, niin pitää joko myydä jotain, että on millä ostaa. Tai sitten pitää käydä vaihtokauppaa. Ja tätä tekee ihan koko maailma, eikä Suomi ole siinä millään lailla uniikissa asemassa. Toki toimiva vienti on hyväksi Suomen kansantaloudelle, mutta mitäpä jos vaikka vaihdettaisiin suuntaa ja kaikenmaailman halpatuontikrääsän sijaan ruvettaisiin satsaamaan  vaihteeksi vientiin vaikka Kiinaan tuonnin sijasta.

Koko kyselytunnin hallitus oli siis eniten huolissaan Euroopan toipumisesta ja näihin talkoisiin ainakin erityisesti Demarit näkyvät nyt hamuavan suomalaisten rahoja. Me olemme jo joutuneet ottamaan jättivelat ihan omiin nimiin koronakriisin elvytystoimiin. Jokainen valtio maailmassa joutuu tekemään vastaavanlaisia toimia. Ainoastaan Suomessa maan istuva hallitus tuntuu jostain nyrjähtäneestä syystä olevan sitä mieltä, että juuri Suomen kansan pitäisi maksaa myös naapureidensa laskut ottamalla miljardeja lisää velkaa kaiken muun päälle kustantamaan tämäkin typeryys. Ihan kuin Euroopan maiden tarve tehdä hankintoja vastaisuudessakin loppuisi kuin seinään, mikäli Suomesta ei taas vipata lisää rahaa loputtomaan kankkulan kaivoon. Vienti rullasi ennen unionin jäsenyyttä, ja EU ei todellakaan ole ainut alue maailmassa jonne tuotteita voi myydä. Aina löytyy uusia kauppakumppaneita. Sitäpaitsi ei pidä koskaan pistää kaikkia munia samaan koriin.

Koko kyselytunnin ajan etenkin demariministerit korostivat Euroopan tärkeyttä selviytyä koronakriisin aiheuttamasta shokista. Samalla muualla maailmassa itsenäisten valtioiden johtajat satsaavat kaikkensa oman maansa ja kansansa selviytymiseen. Demarit näyttävät nyt olevan kovin aatteensa sokaisemia, kun ”isänmaan etu” heidän kirjassaan tarkoittaakin etupäässä Eurooppaa. Teknisesti ottaen tässä on aikamoinen ristiriita ja moraalisesti tämä ei kestä lähempää tarkastelua, koska laskun kaikesta maksaa kuitenkin Suomen kansa.

Kumpaankohan maailmaan kansa itse samaistuu? Demareiden vai Perussuomalaisten? Etenkin kun tulee laskun takaisin maksun aika.

Onko valtakunnassa kaikki hyvin muutenkin kuin paperilla? – Suomen ruokaturva historian valossa

Kansakuntamme yhteiset kokemukset ovat opettaneet meitä useaan otteeseen kovalla kädellä miten tärkeää ravinnon omavaraisuus on. Nälkää on nähty moneen otteeseen historian aikajanalla. Tilanne oli tukala myös Suomen itsenäistyessä.

Venäjän vuoden 1917 vallankumous ja myös Suomessa alkanut poliittinen liikehdintä ja yleislakko aiheutti Suomessa pahan viljapulan 1917-1918. Tilanne oli ruoan riittävyyden osalta erittäin haastava jo 6.12.1917 jolloin Suomi julistautui itsenäiseksi Svinhufvudin hallituksen (27.11.1017 – 27.5.1918) johtamana.

Svinhufvudin hallitus oli itsenäisen Suomen ensimmäinen hallitus, joka joutui heti äärimmäisen kovan paikan eteen. Maamme oli silloin jo pahasti kahtia jakautunut ja oli suoranainen ihme, että saatiin edes itsenäisyys poliittisen vastakkainasettelun  ja alkavan kapinoinnin takia aikaiseksi. Nälkä, tyytymättömyys työoloihin ja alhaiseen hyvinvointiin yleisen kapinahengen lisäksi aiheutti itsenäistymisestä huolimatta sen, että Suomi ajautui veljessotaan vain parin kuukauden päästä tästä. Työväen järjestäytyminen ja luokkaviha oli saanut liian suuren kipinän vallankumouksen tavoitteluun myös Suomessa Neuvostoliiton vallankumouksen johdosta, jotta sitä täällä enää pystyttiin edes itsenäisyydellä pysäyttämään. Kansan yhtenäisyys kesti vain itsenäistymisen prosessina. Eri poliittiset aatesuuntaukset olivat silloin liian repivän erilaisia todelliseen yhtenäisyyteen ja rauhaisaan yhteiseloon.

Svinhufvudin hallituksen hallitusohjelmasta käy ilmi kuinka totisen paikan edessä silloin olivat. Se julkaistiin silloin Helsingin Sanomissa kansalle luettavaksi.

Ohessa lyhyt ote silloisen hallituksen mietteistä ja haasteista, jotka olivat hallitusohjelmaan kirjoitettuina:

”Tämä tulos murrostilassa olevan ajan pitkällisestä ja vaikeasta synnytystuskista on omansa täyttämään mielemme hyvillä toiveilla, avaamaan kansallemme valoisan ja vapaan tulevaisuuden näköpiiriä. Se olisi niin vielä enemmän, ellei kansamme tänä tärkeänä ajankohtana niin suuressa määrin potisi sisäistä järkkymistä, että koko yhteiskunta, niin kuin sen vasta asetettu hallituskin, vielä liikkuu kuin tulivuoren juurella, ellei oikeusjärjestyksemme ja olemuksemme lakipohjaista perustusta olisi luokkapyyteiden ja hirmumellakkain kautta niin pahasti järkytetty, että järjestyksen ja terveen kehityksen palauttaminen näihin oloihin näyttää melkein ylivoimaiselta tehtävältä. Kuinka toivorikas olisikaanasemamme, jos nyt voisimme seistä eheänä, kansallisista ja valtiollisista päämääristään tietoisena, vain niiden toteuttamiseen pyrkivänä kansana!”

Veljessota syttyi 27.1.1918 punaisten ja valkoisten välille.

Kaikki tämä heikensi entisestään ruoan riittävyyttä ja maassa kärsittiin jo paikoin nälkää. Tämä sai nuoren vasta itsenäistyneen valtion johdon hiljalleen reagoimaan tähän ongelmaan ja päätettiin perustaa Valtion Viljakonttori veljessodan päätyttyä, koska nälänhätä oli kasvussa. Seuraava hallitus astui ruoriin heti veljessodan päättymisen jälkeen.

Veljessota päättyi 15.5.1918 ja Paasikiven hallitus aloitti 27.5.1918, mutta vasta Ingmanin hallitus ehti hätiin perustamaan Valtion Viljakonttoria, joka perustettiin 3.12.1918. Paasikiven hallitus vaihtui jo 27.11.1918 ja tilalle tuli Ingmanin hallitus, joka myöskin ehti johtamaan maata taas vaan puolisen vuotta, 17.4.1919 asti.

Tästä alkoi taival kohti parempaa yhteistä ruokaturvaa kansallemme jota nykyisin hoitaa Huoltovarmuuskeskus ja Suomen Viljava.

Valtion Viljakonttori perustettiin huolehtimaan kotimaisen viljan keräilystä. Se vastasi myös ulkomaisen viljan valtiollisesta tuontimonopolista ja viljakaupan säännöstelystä. Valtion Viljakonttori lakkautettiin vuonna 1923 kun olot olivat parantuneet, mutta kriisin kokemuksista viisastuneina pidettiin varautumista kuitenkin erittäin tärkeänä ja tilalle perustettiin vuonna 1927 Valtion viljavarasto.

Suomessa liittyessä EU:n jäseneksi myös maatalouspolitiikka koko radikaalin muutoksen. Valtion viljavarasto oli lakkautettava ja maatalouden tukipolitiikka koko suuria mullistuksia, jotka kaikki vaikuttivat paljon Suomen maatalouden elinkeinotoimintaan. EU:n jäsenyyden myötä maataloustuotteiden hinnat tippuivat rajusti kertarysäyksellä. Lisäksi oli markkinat avattava koko EU:lle ja Valtion viljavaraston tuontimonopoli oli purettava. Viljojen varmuusvarastointi siirtyi EU:n jäsenyyden myötä yritysvetoiselle Huoltovarmuuskeskukselle, joka piti EU:n jäsenyyden takia perustaa tilalle. Valtiolla on toki roolinsa nykyisessä Huoltovarmuuskeskuksessa sen ohjauksessa, vaikka itse hommaa pyöritetäänkin alan yrittäjien toimesta. Valtion omistuksiin jäi lopulta Valtion viljavaraston pilkkomisen jälkeen pelkästään viljanvarastointiin ja käsittelyyn keskittynyt Suomen Viljava.

Nyt koronakriisin myötä Suomen huoltovarmuus on taas noussut ajankohtaiseksi mm. kasvomaskien ja elintarvikkeiden riittävyyden osalta.

Kasvomaskien akuutti puute alkukeväästä osoitti sen vakavan asian joka usein konkretisoituu vasta hädän keskellä, että kuvitellaan kaiken olevan kunnossa. Suunnitelmissa ja sopimuksissa kaikki näyttää hienosti loppuun asti mietityiltä, mutta ilman koko järjestelmän säännöllistä testaamista kriisioloja varten voi moni asia jäädä sattuman varaan.

Huoltovarmuuteen liittyy nykyisin paljon muutakin kuin viljojen varastointi, josta alkutaipaleemme ruokaturvan edistämiseksi maassamme alkoi viljavarastojen muodossa jo Ruotsin vallan aikana paljon ennen itsenäistymistä 1600-luvulla. Ilman näitä matkan varrelle mahtuneita erilaisia tukitoimia olisi kansaa kuollut moneen kertaan nälkään paljon sankemmin joukoin.

Vilja on myös se tärkein valuutta maailmassa. Olimme molempien maailmansotien aikana hyvin riippuvaisia viljan tuonnista.

Ajauduimme silloin riippuvaisiksi Saksan myötämielysyydelle saada ostaa heiltä kipeästi tarvitsemaamme viljaa Saksan ollessa ainoita maita, jotka sitä poliittisista syistä Suomelle suostuivat myymään. Saksa myös käytti tätä röyhkeästi hyväkseen ja hidasteli viljatoimituksilla, jotta Suomi olisi jatkanut sotaa Neuvostoliittoa vastaan. Nälkä oli maassamme kova eikä silloisella presidentillä Risto Rytillä ollut oikein muita vaihtoehtoja kuin jatkaa sotaa Neuvostoliittoa vastaan Saksan eduksi, koska muuten olisimme silloin jääneet pulan keskellä vaille viljaa. Suomihan oli silloin jo koittanut neuvotella erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa. Vasta Ruotsin luvattua auttaa ja myydä viljaa Suomelle pääsimme irrottautumaan sodasta, koska tämän myötä ruokahuolto saatiin vihdoin varmistettua muualta pahimpaan hätään.

Kauppasaarto Suomea vastaan oli niin kova silloin sotien aikaan muiden maiden päätöksellä, koska Suomea pidettiin tuhmana Saksan liittolaisena ja rangaistuksena tästä oli kansan nälkään näännyttämisen yritys. Onneksi Ruotsi heltyi ja tuli avuksi.

Suurvaltapolitiikka on yhtä arvaamatonta kuin koronapandemian seuraavat käänteet. Siksi ei kannata olla sinisilmäinen.

Kyky puolustaa maata ja tuottaa riittävästi ravintoa omalle kansalle ovat ne keskeisimmät asiat, joiden tulisi aina olla kunnossa. Koska ilman ravintoa ja turvaa joutuu ihminen heitteille ja muiden armoille. Onneksi meillä Puolustusvoimat treenaavat ahkerasti. Toivottavasti Huoltovarmuuskeskuksessa ymmärretään kriisin varalle harjoittelun tärkeys yhtä hyvin.

Suomen nykyinen ruokahuolto perustuu paljon myös sen varaan, että tuonti toimii EU:n yhteisiltä sisämarkkinoilta. Entäpäs jos näiden häiriöt koronakriisin edetessä jatkuvat ja sattuu vielä ne huonot kelit?

Ilmastonmuutoksesta on syytä olla huolissaan, koska viljelyolojen äkillinen paikallinen muuttuminen on ensimmäisiä mihin se vaikuttaa ikävän näkyvällä ja radikaalilla tavalla. Näin on käynyt historian aikakirjoissa ennenkin. Viimeksi täällä Pohjolan perukoilla ja Euroopassa keskiajalla Pikkujääkaudella. Siitä kansamme historiaan on jäänyt merkintä vuosilta 1867-1868, joka tunnetaan Nälkävuotena. Se oli sen aikakauden kovin nälänhätä monesta sen aikaisesta kansamme keskuudessa.

Mitä tapahtui koronan kokoontumisrajoituksille? – Helsingissä osoittamassa mieltään yli 3000 ihmistä

Mihin unohtui kansallinen terveysuhka ja varovainen yhteiskunnan avaaminen, että koronavirus ei lähtisi heti voimalla leviämään? Onko rasismin vastustaminen niin tärkeää yli 3000 ihmisen voimin, että halutaan riskeerata koko talven karanteenit ja kaikki tällaisen ylisuuren poliittisen protestien järjestämiseksi ja sallimiseksi? Kuka ottaa vastuun kaikista mahdollisista seurauksista? Koronan kuitenkin tiedetään tappavan.

Helsingin Senaatintorilla on tällä hetkellä yli 3000 ihmistä protestoimassa Yhdysvalloissa tapahtunutta väkivallantekoa, jossa poliisi ilmeisesti aiheutti yhden henkilön kuoleman pidätystilanteessa. Henkilö oli tummaihoinen ja tapausta pidettiin siellä rasistisena ja tapaus politisoitu välittömästi massiivisiksi väkivaltaisiksi protestiksi.

Helsingissä on katsottu tarpeelliseksi antaa lupa kokoontua julkisesti vastustamaan rasismia tukimielenosoituksena tälle Yhdysvalloissa sattuneelle tapahtumalle huomattavan suurella joukolla Helsingin keskustaan Senaatintorille, vaikka kokoontumisrajoitus on vasta pari päivää sitten nostettu 50:en.

Seuraavaksi päästäänkin sitten jännittämään joudutaanko Juhannuksen jälkeen taas sulkemaan ravintolat, tiukentamaan liikkumista ja jatkamaan etätöitä, jne.

Mahtaa ravintolayrittäjät ”taputtaa innoissaan” tälle mahdolliselle tulevalle käänteelle.

Kuinkakohan monen kymmenen miljardin tukipakettia tarvitaan elvyttämään vähän lisää kaikkia tämän hölmöilyn mahdollisista seurauksista?

Iltalehti

Ilta-Sanomat

ECDC:n mukaan rajojen sulkeminen ei estä viruksen leviämistä

Yle kertoi, että oli selvittänyt mm. miten Euroopan unionin tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC ohjeistaa jäsenmaita purkamaan rajoituksia. Ohjeistus on ollut nihkeän varovaista, koska Covid19 taudista ja sen käyttäytymisestä tiedetään vielä kovin vähän.

Sieltä on luotu lähinnä jonkinlainen mittausjärjestelmä jäsenmaiden käyttöön perustuen saatavilla oleviin tilastoihin, joilla eri maat voivat seurata toisten tautitilanteen kehittymistä.

Jäsenmaiden johtajat kuitenkin kaipaavat sitä tutkittua tietoa päätöstensä tueksi, ettei tauti leimahda uudestaan rajoitusten purkamisen yhteydessä. Antamassaan ohjeistuksessa ECDC on painottanut, että muita maita leimaavia ratkaisuja ei suositella. Yle oli päässyt haastattelemaan keskuksen epidemiologia Josep Jansania, ja hän viittasi tuolla leimaamisella esillä olleeseen ehdotukseen liikennevalojärjestelmästä, jossa maat saisivat värin tartuntatautitilanteen mukaan.

Esiin nousi myös kysymys rajojen sulkemisen vaikutuksista tartuntoihin. Tähän Jansan kommentoi, että:

”Emme ole saaneet mitään tieteellistä näyttöä siitä, että rajojen sulkeminen estäisi viruksen leviämistä.”

Olisikohan nyt viimein aika ruveta etsimään sitä tieteellistä näyttöä tästä? Ihan vaikka olemassa olevasta materiaalista, joka on nyt syntynyt globaalin lock-downin yhteydessä kun maat suojautuivat Covid19 taudin räjähdysmästä leviämistä vastaan. Alkuun pääse näppärästi vaikka aloittamalla Grönlannista, joka sulki yhteiskuntansa järein ottein heti epidemian alkumetreillä. Tauti saatiin siellä nopeasti kukistettua ja vasta siinä vaiheessa, kun pääsivät rajoitusten purkamisessa niin pitkälle, että avasivat jälleen lentoliikenteen ulkomaailmaan, eli avasivat rajansa ulkomaailmalle, tuli heti pari uutta tartuntaa tuliaisina ulkomailta muutama päivä sitten.

Lähteet: Yle, Wordometers

Madagaskar satsaa luonnonmukaiseen yrttiuutteeseen taistelussa Covid19 tautia vastaan.

Madagaskarin presidentti Andry Rajoelina yrittää saada Covid-Organics nimistä luonnonlääkkettä viralliseen testaukseen, jotta yrittiuute hyväksyttäisiin laajempaan käyttöön. Myös WHO edellyttää tätä ja on esittänyt huolensa testaamattoman yrtin mahdollisesti aiheuttamista haittavaikutuksista. WHO tekee aktiivista yhteistyötä lukuisien rokotevalmistajien kanssa saadakseen mahdollisimman nopeasti markkinoille rokotteen suojaamaan tautia vastaan.

Madagaskar on saanut apua yrttiuutteen tulevassa testaamisessa Etelä-Afrikan hallitukselta. Kyse on vanhastaan tunnetusta lääkekasvin uutteesta, jota saadaan Artemisia annuasta, eli Kesämarunasta. Sitä on käytetty jo pidempään esim. malarian hoidossa.

Kiinalaiset tutkivat kasvin käyttömahdollisuuksia jo 1960-luvulla. Kesämarunan käyttöä malarian hoidossa alettiin tutkia lähemmin vasta myöhemmin, koska tarvittiin korvaava lääke tehonsa menettävien synteettisten malarialääkkeiden tilalle. Malariassa alkoi ilmetä resistenssiä synteettisiä lääkkeitä kohtaan. Kesämarunan lääkinnällisiä ominaisuuksia tutkittiin myös SARS-epidemian aikana mahdollisena hoitona tautia vastaan.

Kiinalainen tutkija Tu Youyou sai lääketieteen Nobelin palkinnon 2015, kun oli onnistunut eristämään aktiivisen yhdisteen artemisiinin kesämarunasta. Artemisiina hyödynnetään nykyisin malarian hoidossa. Tu Youyou oli yksi kolmesta hankkeessa mukana olleesta tutkijasta.

Amazing Polly

rfi

Euroopan komissio arvioi Suomen julkista taloutta

Euroopan komissio julkisti keskiviikkona 20. toukokuuta raportin Suomen ja muiden EU-maiden julkisen talouden tilasta. Samalla komissio antoi ehdotuksensa maakohtaisiksi suosituksiksi.

Komission kevätpaketti sisältää myös arvion siitä, miten jäsenmaat täyttävät julkisen talouden alijäämä- ja velkakriteerit. Paketti on osa talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa, jossa koordinoidaan jäsenmaiden talous- ja finanssipolitiikkaa.

Valtioneuvosto

Puolustuskiinteistöjen valmisteluhankkeen ohjausryhmässä esillä valiokuntakuulemiset sekä hankkeen tavoitteiden toteutumisen seuranta

Puolustuskiinteistöjen valmisteluhankkeen ohjausryhmän kymmenennessä kokouksessa ma 18.5. käsiteltiin puolustus- ja hallintovaliokuntien kuulemista hankkeesta. Kuulemisia käytiin ensimmäisen kerran 14.5. ja ne jatkuivat molemmissa valiokunnissa 19.5.

Kokouksessa hyväksyttiin esitys hankkeen tavoitteiden toteutumisen seurannasta. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden 2021 alkaen asiakaskokemuksen, varautumisen ja toimitilakustannusten osalta. Seurannan mahdollistavat toimenpiteet toteutetaan vuoden 2020 aikana. Edellä mainitun lisäksi hanketoimisto valmistelee 2-3 konsernitason tavoitetta hankkeen hyötyjen arvioimiseksi, jotka esitellään ohjausryhmälle.

Hanketoimisto valmistelee kuvauksen hankkeen työskentelymallista syksylle 2020. Kuvauksessa huomioidaan muutostarpeet työskentelymallille, mikäli hallituksen esitys hyväksytään suunnitellussa aikataulussa. Työskentelymallin kuvausta käsitellään kesäkuun ohjausryhmässä 15.6.

Valtioneuvosto

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa kokouksessaan 20. toukokuuta.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta totesi, että hallitusohjelman mukainen poikkeusolojen määritelmä täyttyy ja taloudessa vallitsee poikkeuksellinen suhdannetaantuma. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa valtioneuvostolle poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa hallitusohjelman mukaisesti.

Pääministeri Marinin hallitusohjelma sisältää mekanismin poikkeuksellista suhdannetilannetta varten. Mekanismin tarkoituksena on osaltaan turvata talouspolitiikan kykyä reagoida taloustilanteen edellyttämällä tavalla. Mekanismi mahdollistaa enintään miljardin euron lisäyksen kertaluonteisiin menoihin.

Hallitus päätti 8. huhtikuuta aloittaa poikkeusolojen mekanismin käyttöönoton valmistelun. Osana valmistelua valtiovarainministeriö pyysi Suomen Pankilta ja kolmelta tutkimuslaitokselta kokonaisarviot suhdannetilanteesta ja poikkeuksellisten olojen määritelmän täyttymisestä. Tutkimuslaitokset ovat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos ja Pellervon taloustutkimus.

Suomen Pankin ja taloudellisten tutkimuslaitosten kesken vallitsee yksimielisyys siitä, että kyseessä on poikkeuksellinen suhdannetaantuma Suomessa, euroalueella sekä maailman taloudessa. Laitosten arviot perustuvat viime aikoina julkaistuihin ennusteisiin sekä laskelmiin covid-19-epidemian taloudellisista vaikutuksista.

Näiden arvioiden ja oman tilanneanalyysinsä perusteella valtiovarainministeriö toteaa, että Suomessa vallitsee hallitusohjelman määritelmän mukainen poikkeuksellinen suhdannetaantuma, mikä puoltaa poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa hallitusohjelman mukaisesti.

Valtioneuvosto

Laki lähetetyistä työntekijöistä muuttuu: tarkoituksena edistää työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua ja yritysten tasavertaista kilpailua

Hallitus esittää työntekijöiden lähettämisestä annettuun lakiin muutoksia, jotka edistävät lähetettyjen työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua työehdoissa kansallisten työntekijöiden kanssa ja yritysten tasavertaista kilpailua.

Kansalliseen lakiin esitettävillä muutoksilla toimeenpantaisiin EU-lainsäädäntöön tehdyt muutokset. Suomi täyttää jo nykysääntelyllä EU:n lähetettyjä työntekijöitä koskevan muutosdirektiivin vaatimukset soveltamisalan pakollisesta laajentamisesta rakennusalan lisäksi muihin toimialoihin. Lisäksi kansallisella lailla taataan jo nykyisin lähetettyjen vuokratyöntekijöiden yhdenvertainen kohtelu kansallisten vuokratyöntekijöiden kanssa.

Työnantajalla velvollisuus korvata matka-, majoitus- ja ruokailukustannuksia

Hallituksen esittämät muutokset koskevat

– lähetettyihin työntekijöihin sovellettavien palkkasäännöksien täsmentämistä,
– työnantajan kuittausoikeuden rajoitusta työntekijän palkasta,
– palkkavertailun tekemisessä uutta säännöstä, jonka mukaan työantajan maksaman erän luonteesta ollessa epäselvyyttä maksettu erä katsottaisiin kustannusten korvaukseksi eikä palkaksi,
– sovellettavien työehtosopimusten laajentamista alihankinta- ja yritysryhmän sisäisissä siirroissa,
– majoitusolosuhteita koskevien vaatimusten soveltamista samoin kuin kansallisiin työntekijöihin,
– lisätyöehtoja, joita tulee soveltaa pitkissä eli yli 12 kuukautta kestävissä lähettämistilanteissa,
– työnantajan velvollisuutta korvata Suomen tavanomaisesta työpaikasta liikkumisesta aiheutuvat matka-, majoitus- ja ruokailukustannukset lähetetylle työntekijälle lähettämisen aikana.

Suomeen lähettämisistä aiheutuviin matka- ja majoituskustannuksiin tulisi suojasäännös. Sitä sovellettaisiin tilanteissa, joissa lähetetty työntekijä ei saa suojaa alkuperämaan lain, käytännön tai työsopimuksessa sovitun perusteella tai suoja alittaisi olennaisesti Suomessa kyseisen työn osalta tavanomaisena ja kohtuullisena pidettävän tason. Ehdotus sovittaa yhteen lähtömaan, työsopimuksessa sovitun ja työntekomaan suojan tason.

Lisäksi tiedonantovelvollisuus laajentuisi. Yritysten tulisi jatkossa tehdä ennakkoilmoitus kaikista lähetettävistä työntekijöistä. Vastapainoksi lähettävien yritysten hallinnollista taakkaa pyritään vähentämään uudistamalla ilmoitusjärjestelmää.

Lähetettyjen työntekijöiden työehdot määräytyvät edelleen lain ja yleissitovien työehtosopimusten mukaan.

Lähetetyt työntekijät

Työntekijöiden lähettämisestä on kyse silloin, kun ulkomainen työnantaja lähettää työntekijän Suomeen työhön rajatylittävien palvelujen yhteydessä.
Työntekijän tulee työskennellä tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja lähettämisen on tapahduttava vain rajoitetuksi ajaksi.
Työntekijöitä voidaan lähettää alihankintana, vuokratyönä tai yritysryhmän sisäisenä siirtona.


Muutokset voimaan heinäkuun lopussa

Lakimuutokset valmisteli työ- ja elinkeinoministeriön asettama kolmikantainen työryhmä. Hallitus esittää, että lakimuutokset tulisivat voimaan 30.7.2020, johon mennessä muutosdirektiivi on pantava täytäntöön. Lähettämisen ennakkoilmoitusta koskevat muutokset tulisivat voimaan teknisten uudistusten jälkeen 1.10.2021.

Hallitus esittää 12 kuukauden siirtymäaikaa ennen lain voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin. Tämä turvaa yritysten mahdollisuuden varautua sopimuksissaan lakimuutosten vaikutuksiin.

Valtioneuvosto

Poliisiylijohtajan virkaa hakee neljä henkilöä

Poliisihallituksen poliisiylijohtajan virkaan tuli määräaikaan mennessä neljä hakemusta. Virka pyritään täyttämään 1.8.2020 lukien viiden vuoden määräajaksi. Poliisiylijohtajan nimittää valtioneuvoston yleisistunto.

Virkaa hakevat seuraavat henkilöt:

Seppo Kolehmainen, oikeustieteen lisensiaatti
Piotr Lehtonen, Master of Business Administration
Karoliina Maaranen, Bachelor of Business Administration

Lisäksi yksi henkilö ei halunnut nimeään julkisuuteen.

Poliisiylijohtaja johtaa, kehittää ja valvoo Poliisihallituksen ja sen hallinnonalan toimintaa. Hän vastaa Poliisihallituksen toiminnasta ja huolehtii, että sen tehtävät hoidetaan tuloksellisesti. Poliisiylijohtaja vastaa myös virkamiesvalmistelun yhteensovittamisesta Poliisihallituksessa sekä Poliisihallituksen organisaatiosta ja sen kehittämisestä.

Poliisihallitus toimii poliisin ylijohtona. Poliisihallituksen tehtävänä on sisäministeriön ohjeistuksen mukaisesti suunnitella, kehittää, johtaa ja valvoa poliisitoimintaa ja sen tukitoimintoja sekä vastata poliisin tehtäviin liittyvien kansalaisten palvelujen tasapuolisesta saatavuudesta ja laadusta maan eri osissa. Poliisihallitus päättää poliisiyksiköiden välisestä yhteistoiminnasta, vastaa poliisiyksiköiden tulosohjauksesta ja voimavarojen suuntaamisesta sekä huolehtii muista sille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä.

Valtioneuvosto