Hallituksen touhu tuntuu jo täyttävän maanpetoksen tunnusmerkit – eikö kukaan välitä?

Olemme saaneet kuunneella EU-komission ehdottaman elvytyspaketin tiimoilta toinen toistaan paksumpia valheita ja selittelyjä hallituksen taholta jo useamman kuukauden ajan. Koko pakettia ei ole edes vielä hyväksytty Suomen eduskunnassa ja silti hallitus esittää julkisuudessa jo siitä varoja käytettäväksi tuleviin erilaisiin investointeihin.

Mihin katosi maamme valtiojärjestyksen eduskunnalle suoma oikeus yhdessä äänestää asiasta?

Meille on lisäksi koitettu väittää, että EU:n artikla 122 joka kattaa odottamattomat onnettomuudet kuten luonnonkatastrofit olisi jotenkin peruste koronasta johtuvien kulujen kattamiseksi elvytyspaketeilla ja, että elvytyspaketti näin täyttäisi EU:n perussopimukset. Kehoitukset sijoittaa vihreään teknologiaan tai digitalisaatioon ei kuitenkaan kata koronapandemian aiheuttamia kuluja eri maiden terveydenhoidolle.

Tätä apuahan kyseltiin mm. Italiasta jo alkukeväästä kun eivät esim. tahtoneet saada niitä suojavarusteita mistään, ennenkuin sulkujen vaikutuksista talouteen oli mitään käsitystä. Sitäpaitsi ihmisiin kohdistunut koronapandemia ei ole rinnastettavissa luonnonkatastrofeihin, koska tähän voidaan varautua ennakolta. Aila-myrskyn tapaisiin myrskytuhoihn ei sitävastoin niinkään voi.

Meillä on Suomessa THL, EU:ssa ECDC ja maailmalla WHO, jotka ovat vuosikymmeniä seuranneet tämän tyyppisiä asioita ja varoittaneet jo usean vuoden ajan olemassa olevasta uhkasta ja, että kannattaisi varautua. Sipilän hallituksen Turvallisuusstrategiassa löytyy tästäkin pieni maininta. Lisäksi silloin tehtiin myös se WHO:n auditointi terveydenhoitojärjestelmäämme, jossa pandemiaan varautuminen myös nousi esiin.

Onhan lisäksi pandemioiden osalta varauduttu eläin- ja kasvitautien osalta mm. pistämällä siipikarja sisätiloihin keväällä muuttolintujen saapumisen ajaksi, etteivät saisi lintuinfluenssaa.  On myös toimittu kasvitautien osalta, kun kiellettiin jokin aika sitten hedelmien maahantuonti ilman tautivapaaksi todettua sertifikaattia. Miten ihmeessä näiden pandemioiden kohdalla ei olla huudeltu jonkun elvytyspakettien perään?

Meille on myös monen ministerin suulla vakuutettu, että maksamalla 6 miljardia tienaamme 3 miljardia, kun saamme omistamme takaisin 3 miljardia. Jopa alakoululainen ymmärtää, että tuo on vale. Miksi hallitusvastuussa olevat ministerit saavat toimia näin? Eikö kaikkia kansanedustajia enää velvoita yhteisesti se perustuslain pykälä, että pitää puhua totta ja noudattaa perustuslakia?

Maanpetosrikoksesta todetaan Suomen rikoslaissa Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen osalta, että ”joka tarkoituksenaan.. vieraan valtion.. taloudellisen painostuksen tai tuen avulla
1) saattaa Suomi tai osa Suomea vieraan valtion alaiseksi,

3) muulla vakavuudeltaan näihin rinnastettavalla tavalla rajoittaa Suomen valtiollista itsemääräämisoikeutta

tekee teon, josta aiheutuu sanotun tarkoituksen toteutumisen vaara, on tuomittava Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.”

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmasta löytyvät oheiset kirjaukset, jotka osoittavat että tässä ollaan ihan tietoisesti valmiita muuttamaan EU:n perussopimuksia edistämällä määräenemmistöpäätöksiä. Lisäksi on ilmeisesti tarkoitus luopua Suomen budjettisuvereniteetista, kun kerran halutaan myös edistää unionin varainhankintaa.  Näistäkin asioista on jo puhuttu myös ihan julkisuudessa astikin hallituksen suulla nyt tämän nk. korona-elvytyspaketin yhteydessä.

Ongelma vaan on siinä, että hallitusohjelman kirjaukset on tehty paljon ennen koko koronapandemiaa. Eli hallituksen todellinen tatkoitus on ilmeisesti alusta pitäenkin ollut Suomen itsenäisyydestä luopuminen ja EU-liittovaltion edistäminen. Voiko tämän enää ymmärtää millään muulla tavalla?

Ote Marinin hallitusohjelmasta:

”Suomella on valmius tarkastella unionin omien varojen järjestelmän kehittämistä. Järjestelmää kehitettäessä otetaan huomioon Suomen kaltaisten maiden etu, ja se etteivät kustannusvaikutukset kohdennu näihin maihin suhteettomasti. Jäsenmaat päättävät unionin varainhankinnasta.”

”Suomi edistää EU:n globaalistrategiaa, joka vahvistaa unionin roolia globaalina johtajana. Jäsenmaiden ja unionin koordinaatiota ulkoisessa vaikuttamisessa lisätään. Määräenemmistöpäätöksentekoa voidaan lisätä rajatuilla toimialoilla, mikä mahdollistaa osaltaan riittävän nopean toiminnan unionin ulkosuhteissa.”

Emme ole koskaan antaneet suostumusta itsenäisyydestä luopumisesta EU-kansanäänestyksen yhteydessä silloin aikanaan. Nyt kuitenkin näin on mitä ilmeisimmin käymässä, kun ei kerran eduskunnalta enää odoteta hyväksyntää edes tälle elvytyspaketille, eikä kansanäänestystäkään ole asiasta järjestetty tulevan itsenäisyydestä luopumisen osalta.

Joukko nätisti hymyileviä kauniita nuoria naisia valtion johdossa ei vastaa sitä perinteistä kuvaa julmista hirmuhallitsijoista mitä historia tuntee, kuten Hitlerin ja Stalinin jotka kummatkin silloin aikanaan myös halusivat hyviä asioita omalle kansalle ja omalle maalle. Silti tapa toimia kuin silloiset yksinvaltiaat on erehdyttävän samankaltainen.

Kisa ensi kevään kuntavaalimenestyksestä on alkanut – Onko äänestäjien syytä olla huolissaan

Se mitä harva äänestäjä tulee ajatelleeksi on, että tulevat kunnanvaltuutetut ovat kunnissa ne henkilöt, jotka istuvat kunkin kunnan rahakirstun päällä. He siis päättävät mihin kuntien varat viimekädessä käytetään. Heidän tulee kyetä arvioimaan ja priorisoimaan erittäin haastavassa talouden tilanteessa mitä pakollisia hankkeita käynnistetään, riittääkö saadut verotulot vai joudutaanko ottamaan lainaa. Tätä heidän oikeutta päättä kutsutaan myös kuntapolitiikaksi.

Kunnissa liikkuu iso raha, koska kunnat työllistävät valtavan määrän ihmisiä. Kaikki toimeliaisuus on kunnissa, siellä missä me ihmisetkin olemme. Meidän yhteisistä asioista kunnissa päättävät viimekädessä budjettivaltaa käyttävät valtuutetut. Viime aikojen julkista keskustelua seuranneena monista ihmisistä alkaa tuntumaan aika huolestuttavalta, kun pitäisi sitten tulevissa kuntavaaleissa osata valita aidosti pätevä ja mieluisa ehdokas. Sote-uudistuskin on taas myös tapetilla monen muun haasteen lisäksi.

Alkaa monia äänestäjiä jo hieman myös mietityttää tulevat kuntavaalit, että mitä kaikkea oikein onkaan tulossa ja millä hintalapulla? Siksi Aitosuomalaiset päätti kysyä Suomen Kuntaliitolta vähän tarkemmin näistä asioista, kun monet asiat näyttävät ruohonjuuritasolta tarkasteltuina jo hieman huolta herättäviltä. Rahoitusalan eritysasiantuntija Jari Vaine Suomen Kuntaliitosta vastasi Aitosuomalaisten esittämiin kysymyksiin, jotka aiheen tiimoilta mietityttää.

Miten asia oikein on kun tuntuu, että ehdokkaita on niin monen tasoissa ja tehdyt päätökset tuntuvat välillä varsin lyhytnäköisiltä. – Onko meillä kunnissa kansalaisten joukossa riittävästi kiinnostusta asettua ehdolle ja sitä aitoa osaamista kuntapolitiikkaan? Vai riittääkö pelkkä into lähteä mukaan? Voiko homman oppia matkan varrella? Eihän monenlaisia suuria päätöksiä varmaankaan ihan ”pystymetsästä” tuleva halukas idealisti välttämättä olleenkaan osaa hahmottaa, että mistä oikein ollaankaan tekemässä niitä päätöksiä?

”Valtuutetut joutuvat ottamaan kantaa monenlaisiin asioihin, eivätkä kaikki voi hallita kaikkea. On myös muistettava, että ympäröivä maailmakin muuttuu koko ajan, joka entisestään lisää vaatimuksia. Joissakin paikoissa on ollut hankalaa ylipäänsä saada ehdokkaita valtuutetuiksi. Mutta matkan varrella voi varmasti oppia ja oppia voi kertyä siitäkin, että monet valtuutetut ovat myös kansanedustajia. Toisaalta julkisuudessa on keskusteltu siitä, onko tällainen asetelma päätöksenteon kannalta hyvä. Mutta jos maakunnat toteutuvat, myös niiden maakuntavaltuustoihin tarvitaan edustajat. Osaamistarpeet siis kasvavat edelleen – onko mahdollista saada eri henkilöitä eri paikkoihin?”

Mihin kaikkeen valtuutetut oikein osallistuvat päätöksenteossa siellä kunnissa?

”Kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden (siis myös valtuutetut) tehtävistä säädetään kuntalaissa. Valtuuston tehtäviin kuuluu päättäminen esimerkiksi kuntastrategiasta, talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta, liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista, palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista, takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta ja tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta.”

Minkälaisia asioita voi seuraavalla valtuustokaudella tulla uusille valtuutetuille sitten päätettäväksi, jotka koskettavat meitä kaikkia kuntalaista jollain tavalla?

”Jos tarkoitetaan kaikille kunnille – eli siis myös kaikille kuntalaisille – yhteisiä asioita, niitä ei yleensäkään ole kovin monia. Tämä johtuu jo kuntien erilaisuudesta, joka on monissa ratkaistavissa asioissa taustalla.”

”Tällä valtuustokaudella ainakin soteuudistus toteutuessaan vaikuttaa tavalla tai toisella kaikkiin kuntiin. Lisäksi kuntatalouden jo ilmenneet (esim. väestökehitys, ikääntyminen, palveluverkon tarpeet jne) ja näköpiirissä olevat (ainakin koronan vaikutukset, ilmastotyön ja kestävän kehityksen edistäminen ym.) haasteet ovat koko kuntakentälle yhteisiä, vaikkakin konkretiassa ja euromäärissä kunnat siis ovat erilaisia. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että jokaisessa kunnassa joudutaan entistä tarkemmin ottamaan kantaa millä tarvittavia toimenpiteitä rahoitetaan ja mihin rahat riittävät. Vastaus kumpaankin kysymykseen on kuntakohtainen.”

Digiloikalla sähköiseen äänestämiseen

Pääministeri Sanna Marin väläytteli jokin aika sitten julkisuudessa, että pitäisi varautua tulevien kuntavaalien mahdolliseen siirtämiseen koronan takia. Se ei demokratian toteutumisen kannalta tunnu kovin miellyttävältä ratkaisulta. Eikä myöskään mitenkään kovin perustellulta, koska muualla maailmassakin on onnistuttu järjestämään vaaleja koronasta huolimatta.

Mutta eipä vara venettä kaada, kun ei kuitenkaan etukäteen voi tietää miten hurjaksi korona talven mittaan vielä voi äityä maassamme. Siksi Aitosuomalaiset päätti kysyä Digi- ja väestötietovirastolta minkälaiset valmiudet meillä olisi lähteä luomaan sähköistä äänestysjärjestelmää Suomeen? Kauanko sellaisen järjestelmän luomiseen menisi? Olisiko se turvallinen nykyiseen äänestämistapaan verrattuna? Entä olisko kuinka hirveä hintalappu edes lähteä harkitsemaan tätä vaihtoehdoksi demokratian toteutumisen turvaamiseksi näissä poikkeuksellisissa oloissa?

Organisaatioasiakkaiden yksikön johtaja Joonas Kankaanrinne DVV:sta valotti Aitosuomalaisille hieman mahdollisen sähköisen äänestämisen tämän hetkistä tilannetta meillä Suomessa tulevaisuutta silmällä pitäen:

”Voimme meiltä DVV:sta ottaa tähän kantaa vain aika kapeasti, koska sähköisen äänestämisen edistäminen ja siihen liittyvä tietojärjestelmäkehitys kuuluu OM:n hallinnonalalle.

– Rohkenen kuitenkin arvioida, että vaikka Suomeen ei ole vielä toteutettu vaalijärjestelmämme vaatimukset täyttävää sähköisen äänestämisen järjestelmää, on sellaisen rakentamiseen tarvittava osaaminen ja komponentit hyvin varmasti olemassa.

Sähköisen äänestämisen haasteena on vaalisalaisuuden varmistaminen sekä läpinäkyvä ja luotettava äänestystuloksen raportointi eli samat asiat kuin perinteisessä äänestyksessäkin. Kuitenkin lisähaasteena on esiin nostettu tarve, että annettu ääni tulee olla vaihdettavissa äänestysajan loppuun mennessä esim. jos äänestäjä on tavalla tai toisella ohjailtu antamaan äänensä oman tahtonsa vastaisesti.

Jotta järjestelmän (tietojärjestelmät ja prosessit) määrittely, toteutus ja testaus olisi 100% läpinäkyvää, tulisi se valjastaa riittävän laajan järjestelmätoimittaja -yhteisön kehitettäväksi ja arvioitavaksi siten, että mukana on myös kehityksen ulkopuolelta olevia toimijoita.

– En usko itse sovelluskehityksen olevan juurikaan koronavilkkua vaativampaa ja kalliimpaa, mutta järjestelmä on hyvin toden näköisesti rakennettava anonymiteetin varmistamiseksi hajautettuna ratkaisuna ja hyödyntäen esim. useamman eri toimijan tuottamia konesaliratkaisuja, mikä nostaa kehityksen ja tuotannon kustannuksia merkittävästi. En myöskään usko, että järjestelmän rakentamiseen menisi kohtuuttomasti aikaa, alle vuosi, mutta järjestelmän testaamiseen ja 100% varmuuden saamiseen tietoturvavaatimusten täyttymisestä olisi varmasti hyvä käyttää vähintään yhtä paljon aikaa. Vaalien läpivienti nykymallilla on työvaltaista ja sähköisen äänestämisen tuominen turvallisesti ja läpinäkyvästi siihen rinnalle olisi varmasti tervetullutta kehitystä. Edelleen pitäisi kuitenkin olla aina mahdollisuus valita itse miten äänestää.”

Aito hyvinvointi takaisin! – Me haluamme sen kuuden tunnin työpäivän

Aito hyvinvointi on helposti saavutettavissa rahareformilla ja talousdemokratialla. Meidän ei tarvitse muuta kuin erota EMU:sta ja EU:sta ja ryhtyä tuumasta toimeen. Siihen loppuu köyhyys, kituuttaminen ja kasvava velkaantuminen. Eriarvoisuus, stressi ja henkinen pahoinvointi tulevat myös kaikki sitten pikkuhiljaa jäämään historiaan. Lamasta ei tule sillon myöskään tulemaan ollenkaan niin syvä ja paha. Seisomme uuden ajan kynnyksellä ja meillä on konkreettinen vaihtoehto, joka antaa meille sen todellisen valinnan mahdollisuuden.

Suomen Talousdemokratia ry kertoo hienosti mistä tässä kaikessa on kyse ja miten muutoksia voisi toteuttaa. Lisäksi he kertovat kuinka paljon nämä muutokset parantaisivat kokonaishyvinvointia ja oikeudenmukaisuutta:

Mitä hyötyä talousdemokraattisista uudistuksista olisi?

Talous olisi nykyistä vakaampi ja pankkijärjestelmä turvallisempi, kun pankit eivät pystyisi luomaan rahaa myöntämällä lainoja. Pankeilla ei olisi yhtä suurta kannustinta ottaa holtittomia riskejä, kun niitä ei enää pelastettaisi konkursseilta verovaroilla. Kiinteistökuplien ja niitä seuraavien finanssikriisien, taantumien ja lamojen todennäköisyys pienenisi huomattavasti. Pankkien rahanluontioikeuden poistaminen hillitsisi merkittävästi myös asuntojen hintojen nousua.

Reaalitaloutta olisi mahdollista tukea nykyistä paremmin, kun valtio tai keskuspankki loisi kaiken rahan. Valtion luoman rahan käyttökohteista päätettäisiin demokraattisesti, eivätkä yksityiset pankit enää päättäisi, mihin tarkoitukseen rahaa luodaan. Esimerkiksi omistusasumista ja yritystoimintaa voitaisiin rahoittaa julkisten pankkien lainaaman korottoman tai lähes korottoman rahan avulla.

Sekä julkinen että yksityinen talous säästäisivät, kun niiden ei tarvitsisi maksaa korkoa rahasta. Eriarvoisuutta kasvattava korkotuloilla eläminen tai rahalla keinottelu ei olisi enää mahdollista. Ihmisten käyttöön jäisi enemmän rahaa ja eriarvoisuus vähenisi.

Talousdemokraattisessa yhteiskunnassa talouskasvun pakkoa ei enää olisi. Kun valtio voisi itse luoda rahaa ilman korkokuluja oman keskuspankkinsa kautta, ikuiselle talouskasvulle ei olisi enää rakenteellista syytä. Ilman talouskasvun pakkoa esimerkiksi työnteko, tuotanto ja kulutus voitaisiin mitoittaa ihmisten omien halujen sekä luonnonvarojen ja ilmaston kestävyyden mukaan.”

Asiasta lisää ohessa:

Suomen Talousdemokratia

Perussuomalaiset uhoavat kaatavansa sote-uudistuksen tulevalla vaalivoitolla kunnissa

Puoluekenttä on julkisuudessa jo ruvennut haastamaan kilpakumppaneitaan monenlaisin sanankääntein, ja uhoa tulevasta voitosta on jo ilmassa. Myös ruohonjuuritason sitoutumattomat uudet tulokkaat haaveilevat pääsystä mukaan kisaan. Äänestäjän näkökulmasta tilanne onkin varsin haastava: Ruohinjuuritason ehdokkaista tuskin isommin kukaan edes kuulee, koska isommat saavat jo nyt kaiken näkyvyyden julkisuudessa. Monet äänestäjät toivovat kuitenkin todellista muutosta iänikuisen suhmuroinnin tilalle.

Sote-uudistusta siis leivotaan kiireellä maaliin myös nykyisen hallituksen toimesta ja vissiin yhtä ristiriitaisella vastaanotolla kuntatasolla kuin edellisen hallituskauden vastaavalla yrityksellä saada aikaiseksi se paljon puhuttu sote- ja maakuntauudistus maahan. Lisäksi tiedetään yleisesti kuntien huonosta talouden tilanteesta ja monista rahaa nielevästä tulevista uusista kunnille maksettaviksi lankeavista hankkeista ja uudistuksista. Kyse on usein suurista, hintavista ja monimutkaisista kokonaisuuksista, joita sitten tulee tulevien kunnanvaltuutettujen päätettäviksi.

Mutta taustalla lymyää myös se iänikuinen valtataistelu vanhojen suurten puolueiden välillä. Ja tätä Perussuomalaiset näkyvät nyt lähtevän haastamaan varsin rohkealla ulostulolla.

Suomen Uutiset kertoi, että:
”Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroosin mielestä Marinin sote-uudistus näyttäisi olevan ainoa keskustan esillä pitämä asia, jonka se voisi puolueena saada läpi.

– Se ei edistä puolueen äänestäjien etua, mutta keskusta haaveilee uudistuksen tuovan sille valtapoliittista painoarvoa ja taloudellista hyötyä. Tähän kulmaan sisältyy myös avain siihen, miten tämä turha uudistus saadaan torpattua.

Grönroosin mielestä perussuomalaisten kuntavaalivoitto on keino saada esitys pysähtymään.

– Jos perussuomalaiset ottavat vallan kunnissa, niin hallituksella ei ole enää kiinnostusta luoda uutta hallintohimmeliä poliittiseksi hillotolpaksi, jos sen edustajat eivät pääse siitä itse nauttimaan.”

Kylläpä Keskusta nyt sai kyytiä Perussuomalaisilta. Ja onhan se tapa tämäkin kaataa sote- ja maakuntauudistus. – Nimeämmekin tämän ”Ruhonjuuritason jytkyksi” mikäli äänestäjät intoutuvat ottamaan haasteen vastaan tämän hyvinkin omaperäiseen ja kansanomaisen viritelmään muodossa.

Mielenkiintoisinta tässä on se, että peli on auki ja kaikki todellakin on mahdollista.

Kansanäänestys EU:sta eroamisesta

Eduskuntatalolla 1.9.2020 järjestetyssä Fixit-mielenosoituksessa puhunut ja oman eduskuntaryhmän perustanut kansanedustaja Ano Turtiainen kertoi innokkaalle yleisölle mm. juuri jättäneensä eduskunnalle lakialoitteen kansanäänestyksen järjestämisestä EU:sta eroamisesta.

Asia nousi otsikoihin myös joissakin valtamedioissa, mutta ainakaan Aitosuomalaiset eivät huomanneet tästä mitään mainintaa koko kansan yhteisen ja julkisrahoitteisen Yle:n uutisoinnissa. On tietenkin voinut Aitosuomalaisilta tämä pienestä silmäilystä huolimatta livahtaa ohitse. Onhan sekin yhtä mahdollista, että tämä uutinen Ano Turtiaisen tekemästä lakialoitteesta on päässyt livahtamaan myös Yle:n toimittajilta ohitse.

Lakialoite kansanäänestysksen järjestämisestä EU:sta eroamisesta on kuitenkin tärkeä koko kansakuntaa koskeva asia, jota tuleekin puntaroida avoimen ja laajan keskustelun kautta. Koska kyse on niin perustavaa laatua olevista muutoksista, joita näkyy välillä tihkuvan julkisuuteen EU:n alkuperäisen roolin muuttuessa täysin toisenlaiseksi silmiemme edessä kuin mihin aikanaan liityimme.

Julkisrahoitteiselta koko kansan medialta Yle:ltä soisi ja on myös soveliasta odottaa, että myös tästä uutisoitaisiin. Aitosuomalaiset päättivät pirauttaa Yle:lle ja kysyä oliko uutinen kansanäänestyksestä ollut jossain Yle:n uutiskanavilla esillä vai oliko mennyt epähuomiossa ohi? Lupasivat selvittää asiaa siellä päässä.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen on huolissaan teollisuuden tulevaisuudesta Suomessa

Toimitusjohtaja Jussi Pesonen peräänkuuluttaa aitoa teollisuuspolitiikkaa avoimessa kirjeessään: ”Suomalaiset tehtaat ansaitsevat puolustuspuheensa. Niissä tehdään hyvää työtä.”

”UPM tiedotti eilen suunnitelmasta sulkea Kaipolan paperitehdas Jämsässä. Tämä on musertava uutinen tehtaalle, sen henkilöstölle ja alueelle. Viime kädessä yritys joutuu tekemään johtopäätökset toiminnan pysäyttämisestä tai jatkamisesta, mutta harkintaan vaikuttaa useita ulkoisia seikkoja, joihin yhtiöllä on vain rajalliset vaikutusmahdollisuudet.

Yksi ulkoinen tekijä ovat markkinat. Maailmalla kulutetaan kuitenkin 15 kertaa enemmän paperia kuin Suomessa valmistetaan. Joten suomalaisilla tehtailla pitäisi olla kaikki edellytykset saada osansa laskevistakin markkinoista.

Suomalaiset tehtaat ansaitsevat puolustuspuheensa. Niissä tehdään hyvää työtä. Esimerkiksi Kaipolassa on sitoutunut ja osaava henkilöstö, ja tehtaalla on toteutettu merkittäviä tehostamisohjelmia. Tehtaalla on myös kolme suurta paperikonetta, jotka ovat teknisesti hyvässä kunnossa. Myös tuotteet ovat hyvälaatuisia.

Sen sijaan ulkoisten kustannusten osuus ja verorasitus on käynyt Suomessa ylivoimaiseksi. Liikenteen dieselveroa korotetaan jokaisella hallituskaudella, vaikka tiedetään, että 80% kulutuksesta on raskaassa liikenteessä, esimerkiksi puun tai tavaran kuljetuksessa. Neljä kertaa Ruotsia korkeampi paperiteollisuuden sähkövero ei edesauta yksiköiden menestystä. Kuidun hankintaketjuun kertyy verorasitusta ja polttoainekustannuksia enemmän kuin kilpailijamaissa. Valtakunnallinen ammattiyhdistysliike ajaa tasakorotuksia ja lyhyempää vuosityöaikaa, vaikka tulotaso on jo nyt 30 % korkeampi ja vuosityöaika lyhyempi kuin Saksassa vastaavaa tuotetta tekevissä tehtaissa.

Jokainen haluaa nakertaa kasvavan osan kakusta. Harkinta toiminnan alasajosta alkaa siinä vaiheessa, kun yksikön kilpailukyky on niin heikko, että toiminta ei ole yhtiölle enää kannattavaa. Kaipolan kohdalla päätösharkinta on käynnistynyt nyt. Lopulliset päätökset tehdään YT-lain määrittelemän yhteistyömenettelyn jälkeen.

Tällaiset suunnitelmat ovat musertavia työntekijöille ja alueelle. Yhtä suuri häviäjä sulkemistilanteessa on kuitenkin koko suomalainen yhteiskunta. Metsäteollisuuden laajan kotimaisen arvoketjun ansiosta Kaipolan vajaan 400 miljoonan euron vuosittaisesta liikevaihdosta noin 80 % jää lisäarvona Suomen kansantalouteen, siis yli 300 miljoonaa euroa.

Nyt on korkea aika arvioida, miten Suomessa voidaan tulevaisuudessa tehdä kokonaisvaltaista teollisuus-, työmarkkina- ja veropolitiikkaa, joka mahdollistaa kannattavan teollisen toiminnan ja uusinvestoinnit. Menestyvä yksityissektori on edellytys yhteiskuntamme kestävälle rahoitukselle. Korkean kotimaisuusasteen omaavan teollisuuden ulosliputus ei ole Suomen etu.”

UPM

Suomalaisuuden Liitto pyytää eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään Finavia Oyj:n ja Rajavartiolaitoksen opaste-ja liputuskäytännön lainmukaisuutta lentoasemilla

Finavia Oyj (Finavia) on Suomen valtion 100 % omistama yhtiö, joka hallinnoi pääosin Suomen kaupallisen lentoliikenteen käytössä olevaa lentoasemaverkostoa. Finavia Oyj muodostettiin yhtiöittämällä Ilmailulaitos 1.1.2010 alkaen. Finavian omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslia (VNK). Finavia on siis valtiollinen toimija, joka rinnastuu viranomaiseen. Kielilain (423/2003) § 24 ja § 33 tulevat tuolloin sovellettaviksi.

Finavian käytti vuoteen 2018 asti terminaalissa kilpiä ja opasteita, joissa terminaalin sisätiloissa yhteneväisellä kirjasinkoolla oli merkitty opastettava asia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi (esim. Portti – Utgång – Gate), siten, että suomenkielinen sana oli ylimpänä. Opasteiden yhteyteen saatettiin lisätä merkintöjä esimerkiksi kiinaksi, japaniksi tai venäjäksi, mikä on täysin hyväksyttävää vaihtomatkustajien opastamiseksi.

Vuonna 2018 Finavia muutti käytäntöään niin, että englanninkielinen sana oli selvästi isommalla ja suomen- ja ruotsinkielinen sana alempana, huomattavasti pienemmällä kirjasinkoolla. Finavia tiedotti muutoksestaan näyttävästi, mutta tiedotetta ja perusteluja muutokselle ei verkosta ole enää saatavilla tuntemattomaksi jääneestä syystä. Lisäksi Helsinki-Vantaalle on ilmestynyt kilpiä, joissa ei ole tekstiä kuin englanniksi, venäjäksi ja kiinaksi. Itsessään lentoaseman asematasoalueelle näkyvä valokilpi terminaalin katolla on varustettu tekstillä ”Helsinki Airport”, vaikka lentoaseman virallinen nimi on ”Helsinki-Vantaan lentoasema” ja paikkaa nimeltä ”Helsinki Airport” ei ole edes olemassa virallisesti.

Rajavartiolaitos käyttää Helsinki-Vantaan lentoasemalla kilpiä, joissa on esimerkiksi teksti ”All passports”, mutta ei tekstejä suomeksi tai ruotsiksi. Useat muutkin rajavartiolaitoksen opastekilvet ovat vain englanniksi ja lentoasemalla on havaittu rajavartiomiehiä, joiden selässä näkyvässä tekstissä on lukenut ”Border Guard” ilman suomenkielistä merkintää.

Lisäksi Suomalaisuuden Liitto kiinnittää huomiota Finavian liputuskäytäntöön. Finavia liputtaa ympärivuorokautisesti terminaalin edustalla, vaikka Suomen lippu tulisi laskea viimeistään auringon laskiessa. Lisäksi ympärivuorokautinen ja ympärivuotinen liputus näkyy lippujen likaisuutena ja antaa hoitamattoman yleiskuvan eikä kunnioita Suomen lippua.

Tilanteen yleinen arvio

Vaikka lienee selvää, että moni lentomatkustaja voi tai saattaa päätellä englanninkielisistä kilvistä kilven viestin, on kyse silti periaatteellisesta kysymyksestä. Kielelliset oikeudet ovat olennainen osa kansalaisen oikeuksia ja kuten oikeusasiamies on ratkaisussaan 4032/4/08 linjannut, ei täysin englanninkielinen nimi ollut hyväksyttävä TAYS:in yksikölle. Kielilain § 23 nimenomaisesti säätää, että ” Viranomaisen tulee sekä palvelussaan että muussa toiminnassaan osoittaa yleisölle käyttävänsä molempia kieliä”.

Finavia asettaa käytännössään suomen- ja ruotsin kielen alisteiseen asemaan englannille ja samalla vähättelee kansalliskielten merkitystä. On notorinen seikka, että englannin kieli on ilmailun kansainvälinen kieli ja lähes yleispätevästi voidaan sanoa, että lentoliikenteessä opastetaan englanniksi, tosin kuitenkin niin, että maan oma kieli tai kielet tulevat ensimmäisenä. Esimerkki Pariisin Charles de Gaullen lentoasemalla ranskankielinen teksti on ensin ja englanninkielinen teksti sen jälkeen.

Finavian käytäntö, jossa suomen- ja ruotsinkielinen teksti ovat a) alempana ja b) pienemmällä kirjasinkoolla kuin englanninkielinen teksti, on kansalliskieliä halveksiva sekä mahdollisesti kielilain määräysten ja joka tapauksessa hengen vastainen. On tosiasia, että kielilaki ei selkeästi säädä kielten järjestystä lentoaseman kilvissä ja tällöin herää kysymys, olisiko oikeusasiamiehen annettava asiassa linjaus ja esitettävä mahdollisia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä selkiyttämään asiaa. On kielellisten oikeuksien kannalta kestämätöntä, jos englannin kielelle annetaan tällainen asema viranomaisen aktiivisin toimin halveksimalla kansalliskieliä.

Rajavartiolaitoksen osalta (useat täysin englanninkieliset kilvet passintarkastusauloissa ja univormujen pelkät englanninkieliset merkinnät) merkinnät lienevät laittomia.

Suomalaisuuden liitto

Ilmastonmuutos on luonnollinen ilmiö

Joukko suomalaisia luontoon ja ilmastoon liittyviä eri alan tutkijoita kokoontui hiljattain yhteen ja kertoi kukin tieteenalansa näkökulmasta sen saman minkä valtaväestö on oppinut jo kansakoulusta alkaen ja seuraamalla luontoa; ilmastonmuutos kuuluu osaksi luonnon normaalia kiertokulkua.

Luennolla kerrottiin myös medioiden taipumuksesta lietsoa hysteriaa ja tehdä liian hätäisiä johtopäätöksiä. Näin kävi aikanaan myös niille pelotekampanjoille, jossa väitettiin ilmansaasteiden hävittävän kaikki Suomen ja Euroopan metsät. Saasteet tappoivat kyllä metsää, mutta hyvin paikallisesti aina sen jonkun tehtaan läheisyydessä. Kaikki muut metsäkuolemat olivat luonnonolojen aiheuttamia.

Samoin on lähes uskonnolliset mittasuhteet saavuttaneella nykyisellä ilmastohysterialla, jota mediat ovat rummuttaneet ahkerasti jo pidemmän aikaa. Yhtä nolo loppu tulee tulemaan tällekin pelotekampanjalle, mutta hintalappu yhteiskunnalle on vaan tällä kertaa huomattavan paljon suurempi kuin silloin edellisellä kerralla. Siis silloin, kun metsien piti kuolla pois.

Ympäristön saastuminen ja ihmisten terveys ovat asioita joihin ilmansaasteet vaikuttavat keskeisesti, ja näihin tulee puuttua. Samoin kuin luonnonvarojen riistokäyttöön. Mikään tieteellinen tutkimus ei kuitenkaan vielä tänä päivänäkään ole pystynyt poissulkemaan luonnollisia ilmastosyklejä nykyisen ilmaston lämpenemisen syyksi.

Ihmisiä koitetaan pelotella ja syyllistää, että ovat aiheuttamassa hallitsematonta ilmaston lämpenemistä. Miksi näin ei kuitenkaan ole löytyy paljon tutkittua tietoa.

Näistä asioista kertoo tarkemmin joukko suomalaisia tutkijoita, ja heidän pitämäänsä yhteiseen luentoon aiheesta voi tutustua lähemmin tästä:

Finlandiatv

Ilmastosi