Epäonnistunut kotoutuminen maassamme ja Covid19-taudin leviämisen hillitsemisen haasteita

Olemme viime päivinä saaneet seurata miten Helsingin nopeasti muuttunut korona-tilanne huonompaan suuntaan on puhuttanut julkisuudessa. Valtion johto on jopa uhkaillut taas poikkeusoloilla mikäli hommiin ei ryhdytä rivakasti tartuntojen leviämisen estämiseksi. Helsinkiin saatiinkin sitten paljon lisää uusia tiukennuksia sosiaalisen kanssakäymisen vähentämiseksi, jotta leviäminen saataisiin kuriin. Loppupelissä vastuu taudin leviämisen vähentämisestä on kuitenkin jokaisella yksilöllä itsellään.

Moni voi jo kokea ankaraa korona-väsymystä ja pitää hallituksen valitsemaa tiukkaa korona-linjaa kovasti perusoikeuksia polkevina ja asioihin liiallisena puuttumisena. Nurinaa on kuulunut sieltä täältä sekä yrittäjien, että yksilöiden riveistä. Olemme kuitenkin vielä todella kaukana todella tiukoista toimista. Muualla maailmassa on ollut käytössä rajoituksia joihin esimerkiksi meidän lainsäädäntö ei ylipäätään taivu, ei sen enempää normaalioloissa kuin poikkeusoloissa. Olkaamme siis tyytyväisiä, että meistä ainakin yritetään huolehtia vaaran keskellä parhaalla mahdollisella tavalla. Joka puolella tämäkään ei välttämättä toteudu.

Väestön keskuudessa on paljon niitäkin, jotka suhtautuvat koko tautiin aika neutraalisti eivätkä ole niin kovin huolissaan. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että siihen suhtauduttaisiin välinpitämättömästi tai piittaamattomasti. Ei vaan nähdä syytä paniikkiin ja osataan myös luottaa maamme viranomaisiin. Sitten on myös niitä yksilöitä jotka eivät syystä tai toisesta kykene luottamaan viranomaisiin tai julkiseen valtaan. Taustalla voi olla omia negatiivista kokemuksia tai vaikka syrjäytymistä. Liikkeellä on myös paljon virheellistä tietoa ja valitettavasti myös monet poliitikot ovat pahentaneet asiaa omalla populistisella käytöksellään valjastaessaan kansanterveyden härskisti oman kannatuksensa pönkittämiseksi. Myös lukuisat salaliittoteoreetikot ovat saaneet koronasta nostetta itselleen.

On erittäin haastavaa yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi ylipäätään saada ihmiset ymmärtämään, että kyse on erittäin vakavasta uhkasta. Etenkin kun se uhka on niin tolkuttoman pieni, että sitä ei silmällä voi ihminen edes itse havaita. Pikku-Covid on kuin mikäkin näkymätön kummajainen josta kaikki mediat varoittelevat taukoamatta, josta valtiovalta antaa käskyjä haitata elinkeinoelämää vakavasti, josta tulee seuraamaan massiivista inhimmillistä kärsimystä talouden romahtaessa, jne. Jos Pikku-Covid olisi pommin kokoinen ja aiheuttaisi yhtä näkyvää ja välitöntä jälkeä yhteiskunnassa voisi ehkä myös ne kaikkein skeptisimmät yksilöt yhteiskunnassa hahmottaa olemassa olevan vaaran paremmin.

Lööpeissä on ollut esillä myös tartuntojen leviäminen erityisesti maahanmuuttajaväestön keskuuteen ja, että tilanne oli sama myös keväällä. Ilmiö on myös muualla Euroopassa samantyyppinen. Varmasti tämän taustalta löytyy monenlaisia syitä. Kulttuurierot ja asumisolot voivat osaltaan selittää tätä, mutta se kielitaidon puute näkyy olevan myös yksi keskeinen tekijä. Julkisuudessa on nyt esimerkiksi kerrottu miten kaupungit Uudellamaalla ovat satsanneet tiedottamisen osalta eri maahanmuuttajaryhmille. Taisi olla painettua teksti ainakin parillakymmenellä eri kielellä. Lisäksi on selvinnyt myös, että monilla näillä ryhmillä on se oma edustaja tai yhteyshenkilö viranomaisiin. Tällaisen yhteyshenkilön kautta on sitten myös saatu tätä tietoa näille ihmisille koronan leviämisen estämisen toimista maassamme.

Tällainen ilmiö ja käytäntö johon on ajauduttu olosuhteista johtuen on erittäin vakava epäkohta maahan kototutmisen näkökulmasta. Kaikkien täällä elävien ihmisten tulisi hallita ainakin toinen kotimainen kieli myös, jotta pärjäisivät aidosti yhteiskunnassamme. Nyt meillä on käsillä vakava terveyteen liittyvä uhka, josta osa väestöstä ei ole välttämättä ensinkään kärryillä, että miten pitäisi toimia ja miksi. Entäpä jos maatamme yhtäkkiä uhkaisi jokin vakava luonnonkatastrofi tai vaikka sotilaallinen selkkaus? Kaikki kielitaidottomat jäisivät taas ikäänkuin heitteille ja vaille informaatiota miten tulee toimia kriisitilanteessa. Riittävän kielitaidon hankkimiseksi on toki ollut satsauksia, jotta näin ei pääsisi käymään. Mutta pääsispä nyt kuitenkin ja silloin jokin on pahasti pielessä ja tämä tulee hoitaa kuntoon. Näin ei voida jatkaa.  Toki kaiken uuden oppimisessa on vastuu viimekädessä yksilöllä itsellään.

Euroopan unionin maahanmuutto-ongelmat eivät tule muuttumaan ennenkuin politiikka muuttuu

Viime vuodet lööpeissä on koko aika ollut kasvussa maahanmuuton aiheuttamat turvattomuutta lisäävät lieveilmiöt EU:n aluella. Niin on ollut myös Suomessa. On ollut terrori-iskuja ja monenlaista kansainvälisen rikollisuuden kasvua. Laiton maahanmuutto ja kansainvälinen rikollisuus ei kuitenkaan ole voinut tulla mitenkään yllätyksenä päättäjille sen enempää Suomessa kuin Brysselissä. Ongelmathan olivat tiedoissa jo ennen Suomen liittymistä Euroopan unioniin.

Meille kerrottiin vuonna 1994 EU-jäsenyyden neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä monenlaisia asioita joiden oli tarkoitus tuoda kansalle kymmentä hyvää ruusunpunaisiin unelmiin paketoituina. Lobbaus tästä upeasta tulevaisuudesta oli mittavaa. Harvat soraäänet koitettiin siinä sivussa välillä vähän hiljentää, että kansa ei äityisi äänestämään tätä hanketta vastaan. Oli kova hinku päästä mukaan tämän taloudellisesti lupaavaan vapaakauppa-alueen piiriin. Myös turvallisuus oli yksi keskeinen argumentti, jolla perusteltiin jäsenyyden hyviä puolia.

Näin meille kerrottiin asiasta laittomaan maahanmuuttoon ja kansainväliseen rikollisuuteen liittyen siinä kansanäänestystä koskevassa tiedotteessa, joka lähetettiin kaikille äänioikeutetuille silloin postitse kotiin:

Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa

Hallitusten välistä yhteistyötä lisätään muun muassa kansainvälisen rikollisuuden ehkäisemiseksi ja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten luvattoman maahanmuuton vastustamiseksi.

Suomenuutiset kertoi miten viime viikonloppuna EU:n alueelle Espanjan Kanariansaarille saapui taas uusi lasti laittomasti maahan pyrkiviä siirtolaisia. Nyt niitä rantautui pitkälti toista tuhatta ja kuluvana vuonna laittomasti yksin Kanarialla saapuneiden määrä on ylittänyt jo 11.000 siirtolaista. Määrä on yli nelinkertainen viime vuoteen verrattuna. Ja tämä siis vain Kanariansaarille. Se kuinka paljon koko Etelä-Euroopan alueen maihin on esim. tänä vuonna saapunut laittomasti maahan pyrkiviä ei ole edes tiedossa.

Suomella on oma Venäjän vastainen ulkoraja valvottavana ja tiedetään varmaan hyvin sen tilanne. Ollaan varmaan aina myös tiedetty ja osattu elää sen asian kanssa. Nyt EU:n vapaan liikkuvuuden aikakaudella jolloin meiltä on ollut mm. kaupallisista syistä kielletty esim. omien Ruotsin vastaisten rajojen perinteinen valvonta henkilöliikenteen osalta niin, että laiton maahantulo olisi helpommin estettävissä, niin pistää kyllä miettimään millaisella sinisilmäisyydellä silloin vuonna 1994 kuviteltiin Etelä-Euroopan maiden yhtäkkiä itse saavansa ulkorajavalvonnan tehostetusti kuntoon, kun eivät siihen mennessähän olleet siinä onnistunut? Ja kun koko vapaakauppa-alueen sisäinen turvallisuus perustui ajatukseen kunnollisesta ulkorajavalvonnasta.

Tämän on sitten kruunannut loputon jatkumo huonoja poliittisia päätöksiä sekä kansallisella, että EU:n tasolla mitä tulee maahanmuuttoon. Se ei ole vähentynyt, se ei ole kontrollissa, se ei ole turvallisuutta edistävä vaan päinvastoin.

Kun kerran tiedetään, että ongelma on huonossa maahanmuuttopolitiikassa ja kun tiedetään, että EU-tasolla kaikkien jäsenvaltioiden täytyy olla yksimielisiä jonkin päätöksen aikaansaamiseksi on sangen epätodennäköistä, että valittu poliittinen suuntaus koskaan muuttuu EU-tasolla. Miksi tuhoisaa maahanmuuttopoltiikkaa silloin ehdoin tahdoin edelleen jatketaan kansallisella tasolla Suomessa? Onhan Unkari esimerkiksi tehnyt omia ratkaisuja. Miksi Suomen hallitus ei myös voi tehdä omia ratkaisuja?

Vaalitarkkailijoita estetty pääsemästä seuraamaan ääntenlaskentaa Yhdysvaltain presidentin vaaleissa

Yhdysvaltain istuva presidentti Donald Trump puhui 5.11.2020 äänestäjilleen vaaleihin liittyvistä monenlaisista asioista, joita republikaanien leirissä koettiin demokratian vastaisena tai epäreiluna toimintana heitä kohtaan. Hänen puhe on esillä Valkoisen Talon sivuilla.

Yksi hieman huolestuttava asia, jonka presidentti Donald Trump nosti puheessaan esiin koskee vaalitarkkailijoita. Monia oli estetty pääsemästä paikalle seuraamaan ääntenlaskentaa tai sitten heidän työtään oli muuten vaan jotenkin hankaloitettu.

Toinen asia, jonka presidentti Trump nosti esiin koskien vaalitarkkailijoita olikin jo varsin huolestuttavan tuntuinen demokratian toteutumisen näkökulmasta. Sikäläinen vaalijärjestelmä poikkeaa ilmeisesti jotenkin Suomen järjestelmästä mm. niin, että Republikaanit joutuivat hakemaan jo ennen vaaleja oikeusteitse itselleen luvan saada ääntenlaskentapaikoille paikan päälle virallisia vaalitarkkailijoita.

Se mikä tekee tästä niin kovin oudon on, että Demokraattien leiristä koettiin tarpeelliseksi valittaa oikeuden päätöksestä sallia paikalle vaalitarkkailijoita.

Mistä syntyi tarve valittaa, jos kerran haluttiin avoimet, rehelliset ja demokraattiset presidentin vaalit Yhdysvalloissa? Tätä ja monia muitakin outoja asioita Trump siis pohti pitämässään puheessa.

White House

Äärioikeistolaisen terrorismin uhka ja kybervakoilu Suomessa

Suojelupoliisi tiedotti hiljattain, että radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät muodostavat suurimman terrorismin uhkan Suomessa. Terrorismin uhkan kerrotaan olevan kohonnut ja, että äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut länsimaissa. Tiedotteessa kerrottiin myös Suomeen kohdistuvasta kybervakoilusta.

Aitosuomalaiset päätti kääntyä Supon puoleen tarkentavin kysymyksin tästä tuoreimmasta tilannekuvasta huolestuneena. Onhan Euroopassa hiljattain tapahtunut useita radikaali-islamistisia kuolemaan johtaneita iskuja esim. Ranskassa. Tilanne tuntuu huolestuttavalta ja moni varmaan miettii onko vastaavaa odotettavissa myös Suomeen?

Onko tämä Ranskassa tapahtunut iskujen sarja nyt uusi kehityssuunta väkivaltaisempaan suuntaan ja onko samaa kehitystä odotettavissa myös Suomeen?

”On vielä varhaista arvioida, onko Ranskan tapahtumissa kyse muutoksesta aiempaan. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että terrorismin uhka Ranskassa on säilynyt korkeana.

Suomessa vakavimman terrorismin uhkan muodostavat tällä hetkellä radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät. Suojelupoliisi on tunnistanut henkilöitä, joilla on motivaatio ja kyky toteuttaa terrori-isku Suomessa.

Suomessa terrorismin uhkataso on ollut vuodesta 2017 neliportaisella arviointiasteikolla tasolla kaksi eli kohonnut. Tässä ei ole tapahtunut muutoksia lähiaikoina. Suojelupoliisi tekee tietenkin kaikkensa, jotta vastaavia iskuja ei tapahtuisi Suomessa.”

Onko mitän tiettyä syytä miksi äärioikeistolainen terrorismin uhka on nyt koholla? Entä onko paljon eroa tähän kohonneeseen uhkaan Suomen ja muun Euroopan välillä?

”Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut länsimaissa, mikä on näkynyt useissa maissa toteutuneina iskuina ja estettyinä iskuhankkeina.
Suojelupoliisi nostaa ilmiön esille, sillä kehitys on heijastunut myös Suomeen. Maailmalla tapahtuneiden iskujen aiheuttaman inspiraatiovaikutuksen sekä erityisesti verkossa tapahtuvan radikalisoitumisen takia yksittäiset äärioikeistolaiset väkivallanteot ovat mahdollisia myös Suomessa.”

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kertoi tiedotteessa, että : ”Myös Suomessa on tunnistettu äärioikeistolaista terroristista toimintaa kannattavia ja sympatisoivia ihmisiä. Samaan aikaan radikaali-islamististen terrorististen toimijoiden aiheuttama uhka ei ole kadonnut mihinkään”.

Suomessa on pitkään vellonut julkisuudessa maalaileva ja välillä aika yhteen niputtava käsitys, että äärioikeistolaisuus olisi sama asia kuin kansallismielisyys. Monet kansallismieliset pitävät tätä varsin epäreiluna ja loukkaavana.

Äärioikeistolaisuus poliittisena pahamaineisena aatesuuntauksena juontaa juurensa pitkälti Euroopan 1930-luvun poliittisiin tapahtumiin, kun taas kansallismielisyys kehittyi Suomessa Venäjän vallan aikana. Silloinen elämä autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnassa osana Venäjän keisarikuntaa sai kansallisuusaatteen ja haaveet itsenäistymisestä heräämään aikalaisten keskuudessa. Sama kansallismielisyys ja haave todellisesta itsenäisyydestä nykyisen EU-jäsenyyden tilalle yhdistää nykyisiä kansallismielisiä. Se poliittinen aatesuuntaus kansallismielisen arvomaailman sisällä on jokaisen yksilön oma asia niin nykyisin kuin myös silloin aikanaan oli.

Onko suojelupoliisi huomioinut Suomen äärioikeiston profiloinnissa eron poliittisen aatesuuntauksen ja yleisen kansallismielisen arvomaailman välillä, vai onko kaikki ikäänkuin löyty vaan samaan nippuun?

”Suojelupoliisi ei tee tällaisia ideologisia määrittelyitä. Suojelupoliisi on kiinnostunut vain toiminnasta, joka uhkaa vakavasti Suomen kansallista turvallisuutta. Tällaista on esimerkiksi terrorismi tai kansanvaltaista yhteiskuntajärjestystä uhkaava toiminta. Siviilitiedustelulaki määrittelee tarkasti, millaista toimintaa Suojelupoliisi seuraa. Siitä voi lukea lisää täältä: https://supo.fi/tiedustelulaki”

Tiedotteesta käy myös ilmi, että: ”terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä on pysynyt ennallaan, heitä on noin 390. Merkittävimmän uhkan muodostavat radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät, jotka saavat motivaationsa terroristisesta propagandasta. Suojelupoliisi on tunnistanut ryhmiä ja henkilöitä, joilla on motivaatio ja kyky toteuttaa terrori-isku Suomessa.”

Onko Suomessa tällä hetkellä muita ryhmiä myös seurannassa? Europolin lukuisista raporteista on käynyt ilmi, että esimerkiksi äärivasemmistolainen terrorismi on myös varsin yleistä ainakin osassa Euroopan maita.

”Radikaalin antifasistisen liikehdinnän kehittyminen kiinnostaa Suojelupoliisia, mutta siihen ei tällä hetkellä liity Suomessa merkittävää kansallisen turvallisuuden uhkaa. Suomessa radikaali antifasistinen toiminta painottuu äärioikeiston vastustamiseen esimerkiksi mielenosoituksissa ja verkossa. Mahdolliset järjestyshäiriöt kuuluvat paikallispoliisille, eivät Suojelupoliisille.”

Esiin nousee myös, että: ”Suomessa esiintyy merkittävää terrorismin tukitoimintaa, joka ilmenee esimerkiksi rahoittamisena ja propagandan levittämisenä. Yhteydet ulkomaalaisiin terroristisiin toimijoihin ja verkostoihin ovat merkittäviä. Suomeen on siirtynyt konfliktialueilta ihmisiä, jotka ovat osallistuneet aseellisten ryhmittymien toimintaan tai tukeneet niiden toimintaa muilla tavoin.”

Onko lainsäädäntömme ajantasalla vastaamaan näihin uhkiin ja haasteisiin?

”Olemme vuosien varrella nostaneet useita kertoja esiin sen, ettei rikosvastuu Suomessa toteudu terrorismirikoksissa. Nykyinen lainsäädäntö on ollut voimassa alun alkujaan vuodesta 2003 ja sen toimivuutta on ehditty käytännössä joitain kertoja testata. Ainakin konfliktialueelle matkustamista ja kouluttautumista koskevat pykälät ovat osoittautuneet käytännössä huonosti toimiviksi.

Joiltakin osin terrorismilainsäädäntöä ollaan jo uudistamassa. Oikeusministeriö asetti helmikuussa 2020 työryhmän valmistelemaan muutoksia terrorismirikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Työryhmä antoi kesäkuussa ehdotuksensa lainsäädännön muuttamiseksi. Ryhmä ehdotti, että terroristiryhmän toiminnan kannalta keskeisen tehtävän hoitaminen ja julkinen kehottaminen terrorismiin tulisivat rangaistaviksi. Suojelupoliisi pitää ehdotuksia kannatettavana.
Seuraavaksi oikeusministeriö valmistelee hallituksen esityksen, johon eduskunta ottaa aikanaan kantaa.”

Suojelupoliisi kertoi tiedotteessa myös millä tavalla koronaviruspandemia on muuttanut kybervakoilua Suomessa: ”Koronaviruspandemian alkuvaiheessa keväällä 2020 Suomessa käyttöön otetut rajoitukset vaikeuttivat laitonta henkilötiedustelua. Samaan aikaan Suomea vakoileville maille avautui uusia mahdollisuuksia hankkia tietoa tietojärjestelmiin tunkeutumalla. Suomi kiinnostaa tiedustelullisesti erityisesti Venäjää ja Kiinaa.”

”Kun rajoituksia purettiin kesällä, henkilötiedustelu palautui Suomessa entiselleen. Suomeen on sijoitettu pysyvästi useita kymmeniä ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä”

Onko tässä nyt olemassa riski, että tämän kybervakoilun yhteydessä myös Vastaamon tapaiset tietomurrot voivat lisääntyä?

”Suojelupoliisi on vuosia korostanut tietoturvatyön merkitystä. Kuten kansallisen turvallisuuden katsauksen yhteydessä toteamme, tietoturvallisuuteen on kiinnitettävä erityisen tarkkaa huomiota nyt, kun monet yhteiskunnan toiminnot ovat siirtyneet etäyhteyksien päähän.”

Onko suojelupoliisilla tietoa kuinka paljon tehtyjä tietomurtoja erilaisiin digitaalisiin järjestelmiin jää niitä käyttäviltä yrityksiltä tai viranomaisilta huomaamatta? Entä ilmioitetaanko niistä aina ylipäätään poliisille, jos huomataan jonkun murtautuneen tietojärjestelmään? Vastaamon tietomurrostahan ei ilmoitettu poliisille kuin vasta pitkän ajan jälkeen saapuneen kiristysviestin takia. Onko tällöin mahdollista, että ihmisiin voi kohdistua esimerkiksi identiteettivarkauksia henkilön edes tietämättä mistä henkilötiedot on varastettu?

”Suojelupoliisin tehtävänä on torjua vieraiden valtioiden vakoilua verkossa, kun taas kyberrikollisuuteen liittyvät kysymykset ovat Keskusrikospoliisin vastuulla. Näin ollen KRP on oikeampi taho vastaamaan tähän kysymykseen.”

EU-ministerivaliokunnan aiheina laajentuminen ja pankkiunioni

EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan perjantaina 23. lokakuuta Euroopan komission antamaa laajentumispakettia ja sai tilannekatsauksen pankkiunionin loppuunsaattamisesta.

EU-ministerivaliokunta korosti, että uskottava laajentumispolitiikka on geostrateginen investointi koko Euroopan rauhaan, vakauteen, turvallisuuteen ja talouskasvuun. Suomi katsoo, että laajentumispolitiikan tulee perustua tiukalle ehdollisuudelle ja asetettujen jäsenyyskriteereiden täysimääräiselle täyttämiselle. Kukin jäsenyysprosessissa oleva maa etenee omien ansioidensa perusteella. Suomi korostaa etenkin oikeusvaltiosektorin uudistusten tärkeyttä jäseniksi pyrkivissä maissa.

EU-ministerivaliokunta sai myös tilannekatsauksen pankkiunionin viimeistelystä. Suomen kannat loppuvuoden neuvotteluihin ministerivaliokunta linjaa myöhemmin. Pankkiunionin rakentaminen aloitettiin eurokriisin jälkeen, ja sen lähtökohtana on purkaa pankkien ja niiden kotivaltioiden välinen kohtalonyhteys.

Valtioneuvosto

Sisäministeriön blogi: Työ on oleskeluluvan peruste siinä missä suojelun tarvekin

Sisäministeri Maria Ohisalo: Hallitus on ohjelmassaan luvannut kehittää lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä sen edistämiseksi, että työllistyneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat nykyistä joustavammin saada oleskeluluvan työn perusteella. Tämä tarkoittaa, että henkilö, joka on kotiutunut ja työllistynyt Suomeen, voi saada työntekijän oleskeluluvan, vaikka hänen ei katsota olevan suojelun tarpeessa. Kirjauksen taustalla on muun muassa eräiden yrittäjien esille tuoma huoli työntekijöidensä työsuhteen jatkuvuudesta etenkin silloin, kun uusia työntekijöitä on vaikea saada.

Ei ole yksilöiden, yritysten eikä ikääntyvän Suomen etu, että Suomessa työssäkäyvä henkilö ei voisi jäädä maahan, jos riittävät ehdot täyttyvät. Tämän vuoksi sisäministeriössä on tehty selvitystä, miten sujuvoittaa työperusteisen oleskeluluvan saantia niiden turvapaikanhakijoiden kohdalla, jotka ovat työllistyneet ja saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Turvapaikanhakijasta työntekijäksi

Turvapaikanhakija voi työskennellä Suomessa hakemuksensa käsittelyn aikana ilman työperusteista lupaa. Ainoa edellytys on odotusaika: työnteko-oikeus alkaa 3 tai 6 kuukauden kuluttua turvapaikkahakemuksen jättämisestä riippuen siitä, onko henkilöllä matkustusasiakirja, josta hänen henkilöllisyytensä voidaan varmistaa.

Jo nykyisin turvapaikanhakija voi myös hakea työperusteista oleskelulupaa missä tahansa turvapaikkaprosessin vaiheessa. Työperusteisen luvan myöntäminen kuitenkin edellyttää, että luvan normaalit edellytykset ovat kunnossa. Nyt hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti selvitetään, voitaisiinko edellytyksistä joiltakin osin joustaa, jos henkilö on Suomessa jo työllistynyt.

Asia ei ole mustavalkoinen: Tällä hetkellä työntekijän oleskelulupa saattaa jäädä myöntämättä esimerkiksi siksi, että TE-toimiston arvion mukaan työnantaja ei suoriutuisi lakisääteisistä velvoitteistaan tai työehtoja ei noudateta. Hallitus torjuu hallitusohjelman mukaisesti työvoiman hyväksikäyttöä, ja on itsestään selvää, että sisäministeriö suhtautuu työntekijöiden oikeuksien turvaamiseen vakavasti.

Oleskeluluvan myöntämisen esteenä voi olla myös matkustusasiakirjan puuttuminen, jolloin henkilöä ei voida luotettavasti tunnistaa. Parhaillaan etsitään jo keinoja, joilla kielteisen päätöksen saaneet henkilöt voisivat paremmin saada oman valtionsa matkustusasiakirjan.

Menettelyn sujuvoittamisessa on siis huomioitava monia näkökulmia. Ministeriöiden lisäksi keskusteluun onkin osallistettu myös lupa- ja valvontaviranomaisia, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä.

Tarve lakimuutoksille selviää myöhemmin

Tällä hetkellä turvapaikanhakijoiden työllistymistä koskevia lakimuutoksia ei ole valmisteilla. Mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita ja muita joustavoittamiskeinoja selvitetään parhaillaan.

Työperusteisen luvan myöntämisen helpottaminen liittyy laajempaan kysymykseen siitä, miten ehkäistään syrjäytymistä ja varjoyhteiskunnan syntymistä. Sisäministeriössä on jo aiemmin selvitetty sidosryhmien kanssa keinoja vaikuttaa niiden kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden tilanteeseen, jotka jäävät maahan ilman oleskelulupaa. Oleskelulupien kehittäminen on näistä yksi. Lisäksi tulee edistää kotimaahan palaamista, mikä sekin mainitaan hallitusohjelmassa.

Sisäministeriössä päivitetään paraikaa laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaista toimintaohjelmaa vuosille 2021–2024. Ohjelman tarkoitus on vaikuttaa kokonaisvaltaisesti siihen, ettei Suomeen syntyisi virallisen yhteiskunnan ulkopuolelle jäävää varjoyhteiskuntaa. Työ valmistuu joulukuussa.

Mikä on rakentavaa maahanmuuttokeskustelua?

Lupakäytäntöjä koskevassa keskustelussa ja laajemmin maahanmuuttoon liittyvässä julkisessa keskustelussa luodaan tietoisesti mielikuvia, jotka maalataan uhkakuvina.

Sananvapauteen kuuluu kritiikki. Esimerkiksi maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista, poliittisesta päätöksenteosta tai viranomaisten toiminnasta voi siis keskustella hyvinkin kärkevästi. Sananvapauteen kuuluu silti myös vastuu. Maahanmuuttoa koskeva puhe muuttuu vihapuheeksi, kun se kohdistuu yksilöihin tai tiettyihin ryhmiin halventavalla tavalla.

Moniääninen keskustelu on demokratian ydin, mutta oma mielipide pitää pystyä esittämään asiallisesti. Poliisiammattikorkeakoulun juuri julkaiseman viharikosraportin mukaan sanallisten loukkausten, uhkausten ja häirinnän määrä on kasvussa. Poliitikkojen on osaltaan huolehdittava siitä, ettei yhteiskunnallista keskustelua käydä ihmisiä tai ihmisryhmiä solvaamalla.

Intermin/blogit

Kuka suojelee yrityksiä?

EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämies kysyy työministeri Tuula Haataiselta avoimessa kirjeessä kuka suojelee yrityksiä ja heidän oikeuksia ay-liiton mielivaltaa vastaan?

Jo pidempään jatkunut riita Suomen Kotidatan noudattamista työehtosopimuksista on muuttunut mielivaltaiseksi. Ammattiliitto Pro haluaisi firman työntekijät oman liittonsa alaisuuteen, eikä voi hyväksyä edes oikeuden päätöstä asiasta, jossa on todettu Suomen Kotidatan voivan soveltaa toisen liiton, kaupan alan työehtosopimusta.

Oudoksi on mennyt nykyinen Ay-liikkeiden jäsenhankinta, kun ollaan ilmeisesti valmiita ajamaan koko yritys konkurssiin tuomioistuimen päätöksistä viis ja nykyiset huononevat olot työmarkkinoilla muutenkin huomioiden. Suomen Kotidalla on oikeuden päätös työtuomioistuimesta, että voivat jatkossakin soveltaa kaupan alan työehtosopimusta. Luulisi tämän riittävän myös Ammattiliitto Pro:lle hyväksyä tappionsa tässä niin kovin läpinäkyväksi muuttuneessa jäsenhankinnassa.

EK on ihan perustellusti huolissaan nykykehityksestä Suomen työmarkkinoilla ja Jyrki Häkämies on nyt ärähtänyt varsin kiukkuisesti Arkadianmäen suuntaan ruveta pistämään yrittäjiä suojaavaa lainsäädäntöä pikavauhtia kuntoon Suomessa.

Ote Jyrki Häkämiehen avoimesta kirjeestä työministeri Tuula Haataiselle:

”Kysymys on enemmän kuin aiheellinen Suomen Kotidatan (Jyväskylä) ympärillä käytävässä ay-riidassa. Yrityksessä on voimassa oleva työehtosopimus Kaupan Liiton ja Pamin välillä. Ammattiliitto Pro on kuitenkin käynnistänyt yrityksessä lakkoilun tavoitteena työehtosopimuksen siirto itselleen.

Kaupan Liitto vei kiistan työtuomioistuimeen, joka vahvisti, että yrityksessä voidaan soveltaa Kaupan Liiton ja Pamin välistä sopimusta. Tämä ei kelvannut Prolle vaan se on jatkanut lakkoilua vaatien yritystä vaihtamaan työehtosopimus toiseksi. Pron toiminnasta on tehty rikosilmoitus.

Pro on juuri aloittanut uuden 4 viikon lakon, joka uhkaa vakavasti yrityksen tulevaisuutta.

Kuka suojelee yritystä tällaisesta ay-liiton mielivallasta, aggresiivisesta jäsenhankinnasta ja työtuomioistuimen vastaisesta toiminnasta?

Vetoan, että ministeri Tuula Haatainen vetoatte julkisesti tämän riidan lopettamiseksi ja työn jatkamiseksi voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisesti. Olen luottavainen siitä, että voitte asemanne ja arvovaltannanne käsin suojella työtä.

Edelleen esitän, että käynnistätte valmistelun Suomen työrauhalainsäädännön saattamiseksi lähemmäs meidän kilpailijamaiden tasoa.”

Miten ihmeessä Suomeen on syntynyt näin hirvittävän yrittäjävihamielinen ilmapiiri?

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen oli julkisuudessa myös UPM:n Kaipolan tehtaan sulkemisuutisen yhteydessä. Sävy oli tuolloin yllättävän samankaltainen pääministeri Sanna Marinin omien ulostulojen kanssa silloin samaisesta asiasta. Entinen SDP:n puheenjohtaja ja Suomen edellinen pääministeri Antti Rinne touhusi myös vähän samalla tyylillä omalla puheenjohtajakaudellaan Ammattiliitto Pro:ssa kuin nykyinenkin. Sai toiminnastaan silloin jopa sakkoja. Rinne sekaantui silloin metsäteollisuuden työtaisteluun rikkoen työriitojen sovittelusta annettua lakia.

Intian Lääketieteellisen tutkimuksen neuvosto (ICMR) pitäytyi jo kesäkuussa kannassaan hydroksiklorokiinin käyttösuosituksissa estolääkkeeksi hoitohenkilökunnalle Covidi19-tartunnan riskin minimoimiseksi

ICMR päätyi kesällä pitäytymään suosituksessaan ja hyväksyi samalla hydroksiklorokiinin käytön estolääkkeenä Covid19-taudin kohdalla Intiassa tehtyjen omien tutkimukset nojalla. Lääke on aiemmin ollut hyväksyttynä käyttökohteena vain malarian ja muutaman muun sairauden hoidossa. WHO keskeytti silloin omat kliiniset kokeensa hydroksiklorokiinin mahdollisuuksista taudin hoidossa erinäisten negatiivisten löydöstään johdosta.

Hydroksiklorokiinin hyödyistä ja haitoista on riidelty alan ammattilaisten keskuudessa siitä saakka kun Covid19-tauti rantautui globaaliksi pandemiaksi. Lääketieteellisiä tutkimuksia on vilahdellut julkisuudessa monestakin eri näkökulmasta ja yksi joka sai Intian terveysviranomaisten villat pystyyn oli esillä lääketieteellisessä julkaisussa The Lancetissä, jossa lääke lytättiin tylysti ja vissiin vähän heppoisin perustein. Heidän julkaisemassaan tutkimuksessa hydroksiklorokiinista väitettiin mm. että lääkkeellä ei ollut mitään merkittävää suotuisaa vaikutusta covidin hoidossa ja, että se aiheutti sydämen rytmihäiriöitä.

ICMR kuittasi ja ampui alas tämä huolen sillä, että ennaltaestävään tarkoitukseen lääkkeen kerta-annos on huomattavan matala, joka lisää sen turvallisuutta. Lisäksi lääkettä on tarkotettu käytettäväksi etupäässä Covid-taudin etulinjassa lyöskentelevien lisäsuojaamiseen tartunnalta. Tästä todettiin vielä, että siihen astisista tutkimuksissa tartuntariski oli pienentynyt 80% prosentilla. Esiin nostettiin huolestuneena myös kysymys monen arvostetussa lääketieteen julkaisussa esillä olleen tutkimuksen hutiloidusti kasatusta datasta.

ICMR totesi myös, että hydroksiklorokiinin käyttö ja vaiktus tulee huomioida olosuhteiden mukaan ja, että lääkkeen vaarallisuutta on liioiteltu. Perusteluina kerrottiin, että sairaalahoitoa vaativa henkilöllä lääkeannos on paljon korkeampi kuin ennaltaestävästi käytettynä. Lisäksi silloin pitää huomioida myös esim. potilaan ikä ja mahdolliset muut perussairaudet.

Intia on kulkenut omia polkujaan pandemian hoitamisessa päättäessään jo varhaisessa vaiheessa ottaa käyttöön kaikki mahdolliset apuvälineet Covid19-taudin nujertamiseksi. He ovat myös onnistuneet siinä erinomaisesti ja tulevat jatkamaan hydroksiklorokiinin suosittamista etulinjassa työskentelevien suojan parantamiseksi tartuntoja vastaan, kunnes jokin tehokkaampi lääke ilmestyy markkinoille.

Indian Times

Saako Ruotsin pääministeri tuurata Suomen pääministeriä Brysselissä?

Pääministeri Sanna Marin lähti kesken kaiken kotiin hiljattain pidetystä EU-huippukokouksesta, koska epäili altistumista Covid19-virukselle. Ennenkuin hän palasi Suomeen testeihin ja karanteeniin, siirsi hän Suomen asioiden hoitamisen Ruotsin pääministerille Stefan Löfvenille. Moni kansalainen on ihmetellyt tätä suuresti, että voiko näin todellakin toimia ja asiasta on jo tehty useampia kanteluja oikeuskanslerille.

Avoinna olevia kysymyksiä asiaan liittyen tuntuu olevan monia ja näistä on myös tänään Aitosuomalaisten tietojen mukaan käännetty oikeuskanslerin pakeille. On kysytty mm. miksi valtioneuvosto ei määrännyt sijaisia pääministerille, kun selvisi hänen estyneenä kesken kokouksen? Miksi alivaltiosihteeri Jari Luoto väitti julkisuudessa, että pääministerille ei voi määrätä sijaisia? Millä mandaatilla Ruotsin pääminsteri valtuutettiin hoitamaan Suomen asioita siinä kokouksessa?

Elämme varsin erikoisia aikoja. Toivottavasti näihinkin asioihin saadaan selvyys.

Poliisi vääntää mielenosoitusten järjestäjille pykälät rautalangasta

Elokapinan saama taannoinen medianäkyvyys silmille suihkaistun pippurisumutteen muodossa on saanut aikaiseksi paljon asiaan liittyvää mediahuomiota monenlaisten näkemysten, asiantuntijalausuntojen ja poliisin toimia spekuloivien lööppi-otsikoiden muodossa menneellä viikolla. Aitosuomalaiset bongasivat yhden sellaisen HS:ssa esillä olleen artikkelin yhteydessä Poliisihallituksen virallisen lausunnon asiasta, jonka olivat osoittaneet Sisäministeriölle.

Aitosuomalaiset on poliittisesti sitoutumaton ja muutenkin täysin riippumaton kansallismielisyyttä puolustava, ja tähän samaistuvien ihmisten äänenkannattaja. Aitosuomalaisilla on siksi paljon eturivin näkemystä ja kokemusta mielenosoituksista ja tähän liittyvästä poliisin toiminnasta pelisääntöineen.

Juttu menee niin, että kuka tahansa saa mennä torille möykkäämään sanan- ja tekojen vastuu huomioiden kunhan se ei aiheuta muille haittaa tai vaadi esim. poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä. Tästä ei ole mitään ilmoitusvelvollisuutta yhtään minnekään. Kuuluu kansalaisoikeuksien piiriin.

Homma menee heti kimurantimmaksi mikäli mielenosoituksen järjestäjät itse kokevat oman turvallisuutensa uhatuiksi tai mikäli tarvitaan vaikka poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä mielenosoituksen toteuttamiseksi, kuten esimerkiksi vuotuinen 612-kulkue isänmaan uhrien muiston muisteluille.  Silloin ilmoitusvelvollisuus on se millä homma hoituu.

Näistä on selvät pelisäännöt poliisilla olemassa ilmoittamisvelvollisuudesta järjestävän osapuolen taholta. Tämä sen takia, että poliisi kykenee järjestämään jostain ne ylimääräiset tarvittavat resurssit hoitamaan järjestelyjä. Kerran on eräässä tapahtumassa paikalla nähty jopa pohjoismaalaista lisävahvistusta poliisin hihamerkissä tapahtuman yhteydessä.

Poliisi pyrkii siis kaikin tavoin näillä pelisäännöillä antamaan meille kaikille yhtäläisen mahdollisuuden käydä kaupungilla mesoamassa mistä milloinkin mieleen juolahtaa.

Jos joku hölmöilee tai laiminlyö näitä kansalaisten velvollisuuksia, niin silloin siitä on seuraamuksena.

Kansallismieliset voivat kokemuksen syvällä rintaäänellä vahvistaa, että jos niskuroit väärässä paikassa poliisille tulee siitä koppia, sähköä, pippurisumutetta tai muuta vastaavaa ihan siinä missä Elokapina myös joutui kokemaan tämän saman tässä taannoin. Eli ihan turha vinkua mitään säälipisteitä. Ilman velvollisuuksia kun ei vaan voi olla pelkästään oikeuksia. Lisäksi pelisäännöt ovat kaikille samat.

Niitä ei vaan poliisin toimesta voi lähteä muokkaamaan kulloinkin vallitsevan poliittisen ilmapiirin mukaan. Sitä se oikeusvaltioperiaate todellisuudessa tarkoittaa.

Sivulta 11 eteenpäin HS:n verkkomediasta bongatusta selvityksestä selviää miten Elokapina todellisuudessa vedätti poliisia ja laiminlöi ilmoittamisvelvollisuuttaan poliisille järjestämänsä mielenosoituksen osalta:

”Saadun selvityksen mukaan poliisille tehdyssä ilmoituksessa oli ilmoitettu Rautatientorilla alkavasta mielenosoituksesta, mutta ei esimerkiksi Unioninkadun ja myöhemmin Kaisaniemenkadun liikenteen estämisestä osana mielenosoitusta. Tietojen ilmoittamisella oli tärkeä merkitys poliisin tehtävien kannalta, koska tällöin esimerkiksi tarkoituksenmukaiset liikennejärjestelyt olisi saatu tehtyä. Kattavat tiedot olisivat varmistaneet myös sen, että mielenosoitukseen olisi voitu varautua alusta alkaen asianmukaisella resurssilla.”

(P. S. Poliisihallituksen selvityksen loppuosassa kerrotaan myös miten pippurisumutteen parhaiten saa pestyä kasvoilta pois, että kuumotus loppuu noin tunnin sisällä.)

Loppukaneettina Aitosuomalaiset toteaa, että meillä Suomessa se todellinen ongelma ei ole mikään yletön poliisiväkivalta. Ongelma on poliittisen ilmapiirin luoma harha, että syrjintä mielipiteeseen perustuen olisi ok. – Ei ole.