Sisäministeriön blogi: Työ on oleskeluluvan peruste siinä missä suojelun tarvekin

Sisäministeri Maria Ohisalo: Hallitus on ohjelmassaan luvannut kehittää lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä sen edistämiseksi, että työllistyneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat nykyistä joustavammin saada oleskeluluvan työn perusteella. Tämä tarkoittaa, että henkilö, joka on kotiutunut ja työllistynyt Suomeen, voi saada työntekijän oleskeluluvan, vaikka hänen ei katsota olevan suojelun tarpeessa. Kirjauksen taustalla on muun muassa eräiden yrittäjien esille tuoma huoli työntekijöidensä työsuhteen jatkuvuudesta etenkin silloin, kun uusia työntekijöitä on vaikea saada.

Ei ole yksilöiden, yritysten eikä ikääntyvän Suomen etu, että Suomessa työssäkäyvä henkilö ei voisi jäädä maahan, jos riittävät ehdot täyttyvät. Tämän vuoksi sisäministeriössä on tehty selvitystä, miten sujuvoittaa työperusteisen oleskeluluvan saantia niiden turvapaikanhakijoiden kohdalla, jotka ovat työllistyneet ja saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Turvapaikanhakijasta työntekijäksi

Turvapaikanhakija voi työskennellä Suomessa hakemuksensa käsittelyn aikana ilman työperusteista lupaa. Ainoa edellytys on odotusaika: työnteko-oikeus alkaa 3 tai 6 kuukauden kuluttua turvapaikkahakemuksen jättämisestä riippuen siitä, onko henkilöllä matkustusasiakirja, josta hänen henkilöllisyytensä voidaan varmistaa.

Jo nykyisin turvapaikanhakija voi myös hakea työperusteista oleskelulupaa missä tahansa turvapaikkaprosessin vaiheessa. Työperusteisen luvan myöntäminen kuitenkin edellyttää, että luvan normaalit edellytykset ovat kunnossa. Nyt hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti selvitetään, voitaisiinko edellytyksistä joiltakin osin joustaa, jos henkilö on Suomessa jo työllistynyt.

Asia ei ole mustavalkoinen: Tällä hetkellä työntekijän oleskelulupa saattaa jäädä myöntämättä esimerkiksi siksi, että TE-toimiston arvion mukaan työnantaja ei suoriutuisi lakisääteisistä velvoitteistaan tai työehtoja ei noudateta. Hallitus torjuu hallitusohjelman mukaisesti työvoiman hyväksikäyttöä, ja on itsestään selvää, että sisäministeriö suhtautuu työntekijöiden oikeuksien turvaamiseen vakavasti.

Oleskeluluvan myöntämisen esteenä voi olla myös matkustusasiakirjan puuttuminen, jolloin henkilöä ei voida luotettavasti tunnistaa. Parhaillaan etsitään jo keinoja, joilla kielteisen päätöksen saaneet henkilöt voisivat paremmin saada oman valtionsa matkustusasiakirjan.

Menettelyn sujuvoittamisessa on siis huomioitava monia näkökulmia. Ministeriöiden lisäksi keskusteluun onkin osallistettu myös lupa- ja valvontaviranomaisia, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä.

Tarve lakimuutoksille selviää myöhemmin

Tällä hetkellä turvapaikanhakijoiden työllistymistä koskevia lakimuutoksia ei ole valmisteilla. Mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita ja muita joustavoittamiskeinoja selvitetään parhaillaan.

Työperusteisen luvan myöntämisen helpottaminen liittyy laajempaan kysymykseen siitä, miten ehkäistään syrjäytymistä ja varjoyhteiskunnan syntymistä. Sisäministeriössä on jo aiemmin selvitetty sidosryhmien kanssa keinoja vaikuttaa niiden kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden tilanteeseen, jotka jäävät maahan ilman oleskelulupaa. Oleskelulupien kehittäminen on näistä yksi. Lisäksi tulee edistää kotimaahan palaamista, mikä sekin mainitaan hallitusohjelmassa.

Sisäministeriössä päivitetään paraikaa laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaista toimintaohjelmaa vuosille 2021–2024. Ohjelman tarkoitus on vaikuttaa kokonaisvaltaisesti siihen, ettei Suomeen syntyisi virallisen yhteiskunnan ulkopuolelle jäävää varjoyhteiskuntaa. Työ valmistuu joulukuussa.

Mikä on rakentavaa maahanmuuttokeskustelua?

Lupakäytäntöjä koskevassa keskustelussa ja laajemmin maahanmuuttoon liittyvässä julkisessa keskustelussa luodaan tietoisesti mielikuvia, jotka maalataan uhkakuvina.

Sananvapauteen kuuluu kritiikki. Esimerkiksi maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista, poliittisesta päätöksenteosta tai viranomaisten toiminnasta voi siis keskustella hyvinkin kärkevästi. Sananvapauteen kuuluu silti myös vastuu. Maahanmuuttoa koskeva puhe muuttuu vihapuheeksi, kun se kohdistuu yksilöihin tai tiettyihin ryhmiin halventavalla tavalla.

Moniääninen keskustelu on demokratian ydin, mutta oma mielipide pitää pystyä esittämään asiallisesti. Poliisiammattikorkeakoulun juuri julkaiseman viharikosraportin mukaan sanallisten loukkausten, uhkausten ja häirinnän määrä on kasvussa. Poliitikkojen on osaltaan huolehdittava siitä, ettei yhteiskunnallista keskustelua käydä ihmisiä tai ihmisryhmiä solvaamalla.

Intermin/blogit

Kuka suojelee yrityksiä?

EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämies kysyy työministeri Tuula Haataiselta avoimessa kirjeessä kuka suojelee yrityksiä ja heidän oikeuksia ay-liiton mielivaltaa vastaan?

Jo pidempään jatkunut riita Suomen Kotidatan noudattamista työehtosopimuksista on muuttunut mielivaltaiseksi. Ammattiliitto Pro haluaisi firman työntekijät oman liittonsa alaisuuteen, eikä voi hyväksyä edes oikeuden päätöstä asiasta, jossa on todettu Suomen Kotidatan voivan soveltaa toisen liiton, kaupan alan työehtosopimusta.

Oudoksi on mennyt nykyinen Ay-liikkeiden jäsenhankinta, kun ollaan ilmeisesti valmiita ajamaan koko yritys konkurssiin tuomioistuimen päätöksistä viis ja nykyiset huononevat olot työmarkkinoilla muutenkin huomioiden. Suomen Kotidalla on oikeuden päätös työtuomioistuimesta, että voivat jatkossakin soveltaa kaupan alan työehtosopimusta. Luulisi tämän riittävän myös Ammattiliitto Pro:lle hyväksyä tappionsa tässä niin kovin läpinäkyväksi muuttuneessa jäsenhankinnassa.

EK on ihan perustellusti huolissaan nykykehityksestä Suomen työmarkkinoilla ja Jyrki Häkämies on nyt ärähtänyt varsin kiukkuisesti Arkadianmäen suuntaan ruveta pistämään yrittäjiä suojaavaa lainsäädäntöä pikavauhtia kuntoon Suomessa.

Ote Jyrki Häkämiehen avoimesta kirjeestä työministeri Tuula Haataiselle:

”Kysymys on enemmän kuin aiheellinen Suomen Kotidatan (Jyväskylä) ympärillä käytävässä ay-riidassa. Yrityksessä on voimassa oleva työehtosopimus Kaupan Liiton ja Pamin välillä. Ammattiliitto Pro on kuitenkin käynnistänyt yrityksessä lakkoilun tavoitteena työehtosopimuksen siirto itselleen.

Kaupan Liitto vei kiistan työtuomioistuimeen, joka vahvisti, että yrityksessä voidaan soveltaa Kaupan Liiton ja Pamin välistä sopimusta. Tämä ei kelvannut Prolle vaan se on jatkanut lakkoilua vaatien yritystä vaihtamaan työehtosopimus toiseksi. Pron toiminnasta on tehty rikosilmoitus.

Pro on juuri aloittanut uuden 4 viikon lakon, joka uhkaa vakavasti yrityksen tulevaisuutta.

Kuka suojelee yritystä tällaisesta ay-liiton mielivallasta, aggresiivisesta jäsenhankinnasta ja työtuomioistuimen vastaisesta toiminnasta?

Vetoan, että ministeri Tuula Haatainen vetoatte julkisesti tämän riidan lopettamiseksi ja työn jatkamiseksi voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisesti. Olen luottavainen siitä, että voitte asemanne ja arvovaltannanne käsin suojella työtä.

Edelleen esitän, että käynnistätte valmistelun Suomen työrauhalainsäädännön saattamiseksi lähemmäs meidän kilpailijamaiden tasoa.”

Miten ihmeessä Suomeen on syntynyt näin hirvittävän yrittäjävihamielinen ilmapiiri?

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen oli julkisuudessa myös UPM:n Kaipolan tehtaan sulkemisuutisen yhteydessä. Sävy oli tuolloin yllättävän samankaltainen pääministeri Sanna Marinin omien ulostulojen kanssa silloin samaisesta asiasta. Entinen SDP:n puheenjohtaja ja Suomen edellinen pääministeri Antti Rinne touhusi myös vähän samalla tyylillä omalla puheenjohtajakaudellaan Ammattiliitto Pro:ssa kuin nykyinenkin. Sai toiminnastaan silloin jopa sakkoja. Rinne sekaantui silloin metsäteollisuuden työtaisteluun rikkoen työriitojen sovittelusta annettua lakia.

Intian Lääketieteellisen tutkimuksen neuvosto (ICMR) pitäytyi jo kesäkuussa kannassaan hydroksiklorokiinin käyttösuosituksissa estolääkkeeksi hoitohenkilökunnalle Covidi19-tartunnan riskin minimoimiseksi

ICMR päätyi kesällä pitäytymään suosituksessaan ja hyväksyi samalla hydroksiklorokiinin käytön estolääkkeenä Covid19-taudin kohdalla Intiassa tehtyjen omien tutkimukset nojalla. Lääke on aiemmin ollut hyväksyttynä käyttökohteena vain malarian ja muutaman muun sairauden hoidossa. WHO keskeytti silloin omat kliiniset kokeensa hydroksiklorokiinin mahdollisuuksista taudin hoidossa erinäisten negatiivisten löydöstään johdosta.

Hydroksiklorokiinin hyödyistä ja haitoista on riidelty alan ammattilaisten keskuudessa siitä saakka kun Covid19-tauti rantautui globaaliksi pandemiaksi. Lääketieteellisiä tutkimuksia on vilahdellut julkisuudessa monestakin eri näkökulmasta ja yksi joka sai Intian terveysviranomaisten villat pystyyn oli esillä lääketieteellisessä julkaisussa The Lancetissä, jossa lääke lytättiin tylysti ja vissiin vähän heppoisin perustein. Heidän julkaisemassaan tutkimuksessa hydroksiklorokiinista väitettiin mm. että lääkkeellä ei ollut mitään merkittävää suotuisaa vaikutusta covidin hoidossa ja, että se aiheutti sydämen rytmihäiriöitä.

ICMR kuittasi ja ampui alas tämä huolen sillä, että ennaltaestävään tarkoitukseen lääkkeen kerta-annos on huomattavan matala, joka lisää sen turvallisuutta. Lisäksi lääkettä on tarkotettu käytettäväksi etupäässä Covid-taudin etulinjassa lyöskentelevien lisäsuojaamiseen tartunnalta. Tästä todettiin vielä, että siihen astisista tutkimuksissa tartuntariski oli pienentynyt 80% prosentilla. Esiin nostettiin huolestuneena myös kysymys monen arvostetussa lääketieteen julkaisussa esillä olleen tutkimuksen hutiloidusti kasatusta datasta.

ICMR totesi myös, että hydroksiklorokiinin käyttö ja vaiktus tulee huomioida olosuhteiden mukaan ja, että lääkkeen vaarallisuutta on liioiteltu. Perusteluina kerrottiin, että sairaalahoitoa vaativa henkilöllä lääkeannos on paljon korkeampi kuin ennaltaestävästi käytettynä. Lisäksi silloin pitää huomioida myös esim. potilaan ikä ja mahdolliset muut perussairaudet.

Intia on kulkenut omia polkujaan pandemian hoitamisessa päättäessään jo varhaisessa vaiheessa ottaa käyttöön kaikki mahdolliset apuvälineet Covid19-taudin nujertamiseksi. He ovat myös onnistuneet siinä erinomaisesti ja tulevat jatkamaan hydroksiklorokiinin suosittamista etulinjassa työskentelevien suojan parantamiseksi tartuntoja vastaan, kunnes jokin tehokkaampi lääke ilmestyy markkinoille.

Indian Times

Saako Ruotsin pääministeri tuurata Suomen pääministeriä Brysselissä?

Pääministeri Sanna Marin lähti kesken kaiken kotiin hiljattain pidetystä EU-huippukokouksesta, koska epäili altistumista Covid19-virukselle. Ennenkuin hän palasi Suomeen testeihin ja karanteeniin, siirsi hän Suomen asioiden hoitamisen Ruotsin pääministerille Stefan Löfvenille. Moni kansalainen on ihmetellyt tätä suuresti, että voiko näin todellakin toimia ja asiasta on jo tehty useampia kanteluja oikeuskanslerille.

Avoinna olevia kysymyksiä asiaan liittyen tuntuu olevan monia ja näistä on myös tänään Aitosuomalaisten tietojen mukaan käännetty oikeuskanslerin pakeille. On kysytty mm. miksi valtioneuvosto ei määrännyt sijaisia pääministerille, kun selvisi hänen estyneenä kesken kokouksen? Miksi alivaltiosihteeri Jari Luoto väitti julkisuudessa, että pääministerille ei voi määrätä sijaisia? Millä mandaatilla Ruotsin pääminsteri valtuutettiin hoitamaan Suomen asioita siinä kokouksessa?

Elämme varsin erikoisia aikoja. Toivottavasti näihinkin asioihin saadaan selvyys.

Poliisi vääntää mielenosoitusten järjestäjille pykälät rautalangasta

Elokapinan saama taannoinen medianäkyvyys silmille suihkaistun pippurisumutteen muodossa on saanut aikaiseksi paljon asiaan liittyvää mediahuomiota monenlaisten näkemysten, asiantuntijalausuntojen ja poliisin toimia spekuloivien lööppi-otsikoiden muodossa menneellä viikolla. Aitosuomalaiset bongasivat yhden sellaisen HS:ssa esillä olleen artikkelin yhteydessä Poliisihallituksen virallisen lausunnon asiasta, jonka olivat osoittaneet Sisäministeriölle.

Aitosuomalaiset on poliittisesti sitoutumaton ja muutenkin täysin riippumaton kansallismielisyyttä puolustava, ja tähän samaistuvien ihmisten äänenkannattaja. Aitosuomalaisilla on siksi paljon eturivin näkemystä ja kokemusta mielenosoituksista ja tähän liittyvästä poliisin toiminnasta pelisääntöineen.

Juttu menee niin, että kuka tahansa saa mennä torille möykkäämään sanan- ja tekojen vastuu huomioiden kunhan se ei aiheuta muille haittaa tai vaadi esim. poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä. Tästä ei ole mitään ilmoitusvelvollisuutta yhtään minnekään. Kuuluu kansalaisoikeuksien piiriin.

Homma menee heti kimurantimmaksi mikäli mielenosoituksen järjestäjät itse kokevat oman turvallisuutensa uhatuiksi tai mikäli tarvitaan vaikka poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä mielenosoituksen toteuttamiseksi, kuten esimerkiksi vuotuinen 612-kulkue isänmaan uhrien muiston muisteluille.  Silloin ilmoitusvelvollisuus on se millä homma hoituu.

Näistä on selvät pelisäännöt poliisilla olemassa ilmoittamisvelvollisuudesta järjestävän osapuolen taholta. Tämä sen takia, että poliisi kykenee järjestämään jostain ne ylimääräiset tarvittavat resurssit hoitamaan järjestelyjä. Kerran on eräässä tapahtumassa paikalla nähty jopa pohjoismaalaista lisävahvistusta poliisin hihamerkissä tapahtuman yhteydessä.

Poliisi pyrkii siis kaikin tavoin näillä pelisäännöillä antamaan meille kaikille yhtäläisen mahdollisuuden käydä kaupungilla mesoamassa mistä milloinkin mieleen juolahtaa.

Jos joku hölmöilee tai laiminlyö näitä kansalaisten velvollisuuksia, niin silloin siitä on seuraamuksena.

Kansallismieliset voivat kokemuksen syvällä rintaäänellä vahvistaa, että jos niskuroit väärässä paikassa poliisille tulee siitä koppia, sähköä, pippurisumutetta tai muuta vastaavaa ihan siinä missä Elokapina myös joutui kokemaan tämän saman tässä taannoin. Eli ihan turha vinkua mitään säälipisteitä. Ilman velvollisuuksia kun ei vaan voi olla pelkästään oikeuksia. Lisäksi pelisäännöt ovat kaikille samat.

Niitä ei vaan poliisin toimesta voi lähteä muokkaamaan kulloinkin vallitsevan poliittisen ilmapiirin mukaan. Sitä se oikeusvaltioperiaate todellisuudessa tarkoittaa.

Sivulta 11 eteenpäin HS:n verkkomediasta bongatusta selvityksestä selviää miten Elokapina todellisuudessa vedätti poliisia ja laiminlöi ilmoittamisvelvollisuuttaan poliisille järjestämänsä mielenosoituksen osalta:

”Saadun selvityksen mukaan poliisille tehdyssä ilmoituksessa oli ilmoitettu Rautatientorilla alkavasta mielenosoituksesta, mutta ei esimerkiksi Unioninkadun ja myöhemmin Kaisaniemenkadun liikenteen estämisestä osana mielenosoitusta. Tietojen ilmoittamisella oli tärkeä merkitys poliisin tehtävien kannalta, koska tällöin esimerkiksi tarkoituksenmukaiset liikennejärjestelyt olisi saatu tehtyä. Kattavat tiedot olisivat varmistaneet myös sen, että mielenosoitukseen olisi voitu varautua alusta alkaen asianmukaisella resurssilla.”

(P. S. Poliisihallituksen selvityksen loppuosassa kerrotaan myös miten pippurisumutteen parhaiten saa pestyä kasvoilta pois, että kuumotus loppuu noin tunnin sisällä.)

Loppukaneettina Aitosuomalaiset toteaa, että meillä Suomessa se todellinen ongelma ei ole mikään yletön poliisiväkivalta. Ongelma on poliittisen ilmapiirin luoma harha, että syrjintä mielipiteeseen perustuen olisi ok. – Ei ole.

Valheella on pitkät jäljet – Olemmeko matkalla kohti sukupuuttoa vai anarkiaa?

Iltalehden Kolumnisti Sanna Ukkola kysyy kolumnissaan täysin aiheellisesti: ”Maria Ohisalo, miksi et tuomitse Elokapinan laittomuuksia?” Liikkeen jäsenet vaativat oman uskomuksensa pohjalta hallitukselta vielä tiukempia ilmastotoimia lämpötilan nousun estämiseksi maapallolla, koska ovat sitä mieltä että muuten kuolemme sukupuuttoon. – Ei sitä voi eikä tarvitse estää. Maapallon ilmaston syklinen pitkän aikavälin lämpeneminen siinä missä viileneminenkin ovat täysin luonnollisia ilmiöitä. Ilmansaasteet ovatkin sitten jo ihan toinen juttu.

Jo nykyiset hosumalla tehdyt nk. ilmasto-toimet tulevat itseasiassa todennäköisesti vaarantamaan maamme huoltovarmuuden, kun ei ole olemassa vielä mitään valmiita varajärjestelmiä. Näillä toimilla voi siksi olla hyvin dramaattiset seuraukset koko väestölle. Ja lisää pitäisi vielä saada näitä kiristyksiä.

Ilmansaasteet ovat se todellinen terveysriski, ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksiin voidaan taasen varautua hyvällä suunnittelulla ja ennakoinnilla. Niiden vaikutus kohdistuu etenkin viljelyolojen muuttumiseen.

Sanna Ukkola kertoi Iltalehden kolumnissaan miten Elokapina-liike kouluttaa jäseniään systemaattisesti hakemaan ideologialleen näkyvyyttä provosoimalla poliisia, jotta medianäkyvyys säälipisteiden avulla olisi massiivinen. Tästä saimme näytteen viime viikonloppuna Helsingissä. Siinä he myös onnistuivatkin yli odotusten, mutta ilo taisi jäädä lyhyeksi kun totuus heidän metodeistaan ja tavoitteistaan paljastui yleisölle siinä samalla. Ote Ukkolan kirjoituksesta:

”“On meidän etu, jos reaktiot meidän aktiota kohtaan on kohtuuttomia, koska silloin me saadaan suuren yleisön sympatia. Tämä tarkoittaa nimenomaan poliisin reaktiota.”

– Näin opettaa Elokapinan opetusvideolla Elina, joka jakaa neuvoja kansalaistottelemattomuudesta.

– Lauantaisen mielenosoituksen jälkeen Elinan toive kävi toteen: moni piti poliisin reaktiota kohtuuttomana, media tarjosi avokätisesti myönteistä julkisuutta Elokapinalle ja vihreät poliitikot kehua retostivat kilpaa mielenosoitusta.

– Iltalehden haastattelussa Elinan viesti oli päinvastainen kuin videolla:

“Me olemme aika järkyttyneitä, poliisihan käytti aivan liiallista voimaa”, hän sanoi.”

Ukkola nosti esiin myös kolumnissaan miten Krista Mikkonen on täysin linjassa näiden laittomuuksia suosivien mielenosoittajien kanssa lupaamalla Twitterissä heti lisää veronkorotuksia kompaten samalla Elokapina-liikettä. Koko artikkelin voit tästä: Iltalehti

Huoltovarmuuskeskuksen verkkomedia Varmuuden Vuoksi uutisoi jokin aika sitten, että korvaavat varmuusjärjestelmät energioiden osalta ovat vasta hakusessa.

”- Suomi muuttuu hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi vuoteen 2035 mennessä ja fossiilisista polttoaineista luovutaan asteittain. Samalla niitä korvaavat uudet tavat tuottaa energiaa – ja niiden varajärjestelyt – ovat vielä vain pitkän tähtäyksen suunnitelmissa.”

Tämän hiilineutraliuden saavuttaminen hallituksen asettamassa äärimmäisen tiukassa aikataulussa on yhteiskunnalle vaatimus, joka voi vielä osoittautua liian kunnianhimoiseksi. Kaikki toki yrittävät parhaansa, mutta mikään ei synny sormia näpäyttämällä.

”- Vastatakseen tähän haasteeseen HVK on käynnistänyt erityisen Energia 2030 -ohjelman rakentamaan poistuvan tilalle uutta energiahuoltovarmuutta.”

Huoltovarmuuskeskuksen energiahuolto-osaston johtaja Minna Haapala kertoo, että edessä on vielä monta ratkaistavaa asiaa maamme huoltovarmuuden turvaamiseksi energian saatuuvden osalta ja, että mitään valmista korvaavaa järjestelmää ei vielä ole olemassakaan muuta kuin ehkä paperilla:

”- ”Energia 2030 -ohjelmaa tarvitaan nimenomaan muutosmatkan epävarmuuden vuoksi. On olemassa skenaarioita siitä, millaisia energiaratkaisuja on käytössä kaukana tulevaisuudessa, mutta on jo paljon epäselvempää, mitä reittejä ja missä aikataulussa sinne päästään. Ja tässä asiassa meillä on iso riski sahata omaa jalkaamme, jos liian aikaisin luovumme toimitusvarmoista ratkaisuista.””

Koko artikkelin voit lukea tästä: Varmuuden Vuoksi

Valtioneuvoston jäsenistöltä on myös jo jokin aika sitten penätty asian perään, että millä tavalla Suomen huoltovarmuus aiotaan varmistaa näiden tulevien muutosten vaikutukset siihen huomioiden. Seuraamme mielenkiinnolla mitä mahtavat saada aikaiseksi asian kuntoon saattamiseksi.

Ilmastonmuuttos vaihtelevien sääolojen kera asettaa jo itsessään paljon uusia haasteita huoltovarmuuteen mm. ruokahuollon osalta viljelyolojen kasvavan vaihtelevuuden takia. Lisäksi meneillään oleva digitalisaatio on vielä täynnä monenlaisia pieniä valuvirheitä ja on myös kasvavan kyberuhan kohteena. Kaiken sähköistämisellä voi myös olla huomattavat riskinsä näillä leveysasteilla etenkin talvisaikaan.

Ilmastonmuutokseen liittyvät systeemiset muutokset pitää suunnitella ja toteuttaa kaikessa huoltovarmuus edellä. Sitä vartenhan siellä valtioneuvostossa ne ministerit niitä päätöksiä ovat tekemässä koko kansan hyvinvointia edistääkseen. Tai näin ainakin pitäisi olla.