Jemen on päässyt mukaan koronavapaiden maiden joukkoon

Jemenin ainut tartunnan saanut henkilö on ilmoitettu toipuneeksi Covid19 taudista. Tartunnan saanut oli Hadramoutista Etelä-Jemenistä. Kuvernööri Faraj Salmin Al-Bahsni kertoi haastattelussa Al-Arabiya televisiolle, että koronasta toipuneelle tehty testitulos oli tämän viikon keskiviikkona ollut jo negatiivinen. Tartunta todettiin alunperin 10.4.2020.

Jemen on nyt kuudes valtio maailmassa missä on todettu koronavirusta, jossa tartunta on jo saatu kuriin. Muut koronaviruksen selittäneet valtiot tällä hetkellä ovat Grönlanti, Mauritania, Saint Lucia ja Saint Barthelemy. Myös Burundi kuuluu toistaiseksi listalle kahden nollapäivän ansiosta.

Burundi keikkui jo kaksi päivää tällä halutulla listalla, kunnes maasta löytyi puolen tusinaa jatkotartuntoja. Burundissa tilanne on tämän jälkeen ollut muuttumaton. Lisää uusia tartuntoja ei ole ainakaan vielä tullut.

Lähde: Worldometers

Nigeriassa alkamassa nälkämellakoita

Koronavirus ei ole vielä levinnyt kovin laajalle Afrikan mantereella, mutta tästä huolimatta sen seuraukset ovat nyt jo hälyttäviä. Nigeriassa todettiin ensimmäinen tartunta maaliskuun alussa. Rajoitustoimet ovat siellä ajaneet maan kaikkein köyhimmät erittäin ahtaalle, kun eivät voi rajoitustoimen takia käydä töissä. Osa näistä ihmisistä ovat nyt nousseet vastarintaan sanoen kuolevansa miellummin koronaan kuin nälkään.

Nigeriassa on tähän mennessä kuollut koronaan 28 ihmistä ja tartuontoja siellä on 873. Yhteensä Afrikassa on tähän mennessä kuollut 1,247 ihmistä ja tartuntoja on yhteensä 26,144. Se on huomattavan pieni määrä suhteessa muuhun maailmaan.

Afrikassa on ihan yleisesti huono tilanne asianmukaisen terveydenhuollon osalta, koska koko Afrikan valtioissa tapa on ollut, että maan johto ja eliitti ovat käyneet ulkomailla hoidattamansa itsensä pienemmästäkin taudista. Oman maan terveydenhoitoon heillä ei ole ollut isommin haluja investoida kunnolliseen terveydenhoidon varmistamiseksi koko kansalle. Tämä on ollut pitkään tiedostettu ongelma siellä ja tähän on oletettavasti nyt tulossa muutos koronakriisin jälkeen.

Olisikin mielenkiintoista tietää kuinka suuri osuus Suomen maksamasta kehitysavusta Afrikkaan on mennyt näiden rikkaiden ihmisten ja maiden johtajien luksuselämään ylläpitoon, kun kerran jo Suomessakin tiedetään ainakin osan kehitysavusta menevän suoraan korruptioon. Onkohan eri mailta yleisesti maksettu kehitysapu myös syy siihen, että niin moni asia tuntuu polkevan kehityksessä paikallaan Afrikassa? Näitä donoreitahan on vaikka kuinka paljon. Kiina on kuitenkin noussut kehitysmaan tasolta omin avuin yhdeksi maailman johtavaksi talousmahdiksi.

Aika hurjaa, että tilanne on mahdollisesti käymässä tukalaksi jo ainakin Nigeriassa, vaikka epidemia on siellä vasta alkamassa. Nälkäiset ihmiset ryöstelevät jo nyt ruokakuljetuksia. Nigerian hallitus on jo määrännyt viljaa jaettavaksi maan varmuusvarastoista ja myös poliiseja on määrätty lisää valvomaan kasvanutta rikollisuutta ja ryöstelynä tilanteen rauhoittamiseksi.

Nigerian väkiluku on 181,562,056 ja väestötiheys on 145 neliökilometriltä. Köyhiä siellä lienee miljoonia.

Lähteet: Samhällsnytt, CNN, Wordometers

TKI-tiekartta hyväksyttiin ministerityöryhmässä: Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tiekartta viitoittaa reittiä kestävään kasvuun ja hyvinvointiin

Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä hyväksyi kokouksessaan 21.4.2020 kansallisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI)-kartan. Tiekartan toimenpiteillä parannetaan suomalaisen TKI-ympäristön globaalia vetovoimaa ja kannustetaan yrityksiä TKI-investointien lisäämiseen Suomessa.

– Koronakriisi on selkeästi osoittanut tutkitun tiedon sekä kehitys- ja innovaatiotoiminnan tärkeyden Suomessa ja koko maailmassa. Nyt jos koskaan Suomen on luotettava tutkittuun tietoon ja osaamiseen. Kriisivalmius ja normaaliin arkeen palaaminen edellyttävät kriittisten alojen osaamista, vahvistuvaa tiedepohjaa sekä aktiivista tutkimus- ja innovaatiotoimintaa eri aloilla ja koko Suomessa, tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen sanoo.

Tiekartta on laadittu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyössä kuulemalla laajasti TKI-toiminnan sidosryhmiä ja muita ministeriöitä.

TKI-toiminta perustuu osaamiselle

Korkeatasoinen osaaminen on perusta, jolle voidaan rakentaa kansainvälisesti kilpailukykyistä ja yhteiskunnan uudistumista tukevaa innovaatiotoimintaa. Tiekartan toimenpiteet vahvistavat suomalaisten TKI-toimijoiden kansainvälisyyttä ja osaajien liikkumista tutkimuksen ja elinkeinoelämän välillä. Korkea osaaminen varmistetaan lisäämällä korkeakoulutettujen määrää ja tarjoamalla mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen kaikille.

Kotimaisen osaamis- ja koulutustason noston lisäksi tiekartassa korostetaan, että Suomen tulee olla entistä houkuttelevampi kansainvälisille tutkijoille, asiantuntijoille ja TKI-ammattilaisille.

– Menestyksekkään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan perusta on ihmisissä, jotka tutkimusta ja tuotekehitystä tekevät. Kaikkein vahvin saamani viesti erilaisista yrityksistä eri puolilta Suomea on tarve osaavalle työvoimalle, tiede- ja kulttuuriministeri Kosonen korostaa.

Uusi kumppanuusmalli luo puitteet tutkimusyhteisön, elinkeinoelämän ja muiden TKI-toimijoiden yhteistyölle

Osana TKI-tiekarttaa kevään ja alkukesän aikana luodaan uusi kumppanuusmalli vauhdittamaan korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten TKI-yhteistyötä. Kumppanuusmallin tarkoituksena on luoda houkutteleva ympäristö ja kannusteet tutkimusyhteisön, elinkeinoelämän ja muiden TKI-toimijoiden pitkäjänteiselle yhteistyölle. Kumppanuusmalli rakennetaan osallistavasti yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa.

Innovatiivinen julkinen sektori

TKI-tiekartan mukaan TKI-politiikan kytkemistä julkisen sektorin kehityshaasteiden ratkaisemiseen ja eri politiikkasektoreiden keinoihin ja voimavaroihin on vahvistettava. Samoin julkisen sektorin ohjausvälineillä kuten sääntelyllä, julkisilla innovatiivisilla hankinnoilla sekä vaikuttavuusinvestoinneilla voidaan kehittää TKI-toimintaan kannustavaa toimintaympäristöä ja tukea julkisen sektorin palveluiden uudistamista.

– Valtio ja kunnat voivat tukea tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa hyvin moninaisin tavoin. Vaatii rohkeutta ja luovuutta nähdä TKI-toiminnan mahdollisuudet niin eri hallinnonaloilla kuin eri puolilla yhteiskuntaa. Julkisen sektorin tulee olla tässäkin parhaan mahdollisen toimintaympäristön luoja ja mahdollistaja, ministeri Kosonen toteaa.

Valtioneuvosto

Taisteli koronaa vastaan jatkuu

Grönlanti valmistautuu avaamaan yhteiskuntaa astettain 18 tautivapaan päivän jälkeen. Burundilla todettiin kahden 0-päivän jälkeen 6 uutta jatkotartuntaa. Mauritanialla 0-päivät pitää edelleen. Saint Barthelemy ja Saint Lucia Karibialta ovat myös päässeet tautivapaiden maiden listalle. Euroopassa ja Yhdysvalloissa on eniten tartuntoja koko maailmassa. EU:n laahatessa vuorokaudella tilastoinnissa jäljessä on vaikea arvioida tarkemmin, mutta näyttää siltä Eurooppa on ohittamassa Yhdysvallat tartuntamäärissä. Afrikassa on tällä hetkellä yhteensä 25.937 tartuntaa.

Grönlanti on ilmoittanut aloittavansa yhteiskunnan asteittaisen avaamisen sisäisen liikenteen osalta 18 tautivapaan päivän jälkeen koska Grönlanti totesi, että nyt Nuukin ja muun Grönlannin välisen väestön riski sairastua koronaan on tasaantunut. Rajoitteiden purkamisen ensimmäinen vaihe aloitetaan 25.4.2020. Toinen vaihe koskee matkustamista Grönlantiin. Näistä helpotuksista huolimatta ovat kaikki tartunnan leviämistä estävät rajoitteet edelleen voimassa yksilötasolla.

Karibia
Saint Luciassa todettiin ensimmäinen tartunta 13.3.2020. Viimeisin tartunnan saanut henkilö parantui hiljattain ja 22.4.2020 alkaen siellä on menty 0-tartunnoilla. Yhteensä tartuntoja ehti tulla 15.
Saint Barthelemissa todettiin ensimmäinen tartunta 1.3.2020. Sairastuneita oli yhteensä 6, joista viimeinen parantui 21.4.2020. Eli muutama 0-päivä takana myös siellä.

Afrikka
Burundilla kävi huono tuuri. Kahden 0-päivän jälkeen löyty 6 uutta tartuntaa yhdestä tartuntaketjusta.
Mauritanian 0-päivät näkyy pitäneen jo viikon verran.

Maailman top-10 Covid19 tartuntalistalla on tällä hetkellä kaikilla jo yli 50.000 tartuntaa. Kärkipaikkaa pitää Yhdysvallat, mutta siinä on kaikki Liittovaltiot yhteen laskettuina. Euroopassa kärkiviisikkoa edustaa tällä hetkellä Espanja 208.389, Italia 187,327, Ranska 159,877 Saksa 150,648 ja Iso-Britannia 133,495 tartunnalla. Yhteensä kärkiviisikolla on saldona 839,736 tartuntaa.

Kylläpä tulee hulppeaa hintalappua vapaalle liikkuvuudelle.

Muut listalla olevat kärkimaat ovat Yhdysvallat 849,092, Turkki 98,674, Iran 85,966, Kiina 82,798 ja Venäjä 62,773 tartunnalla. Näillä mailla on yhteensä 1,179,303 tartuntaa.

Top-10 listalla on yhteensä huomattava osuus maailman kaikista tartunnoista: 2,019,039. Koko maailmassa on tällä hetkellä 2,646,424 tartuntaa. Aktiivisia koronavirus tapauksia on tällä hetkellä maailmassa 1,738,358. Ilman karanteeneja ja rajoituksia tämä tarkoittaisi reilua 1,7 miljoona potentiaalista koronalinkoa viipottamassa vapaasti ympäriinsä.

Koronaan on tähän mennessä kuollut maailmanlaajuisesti tämän vuoden aikana 184,035 ja tavalliseen kausi-influenssaan 151,259 henkilöä.

Lähde: Worldometers

Onko Marinin hallituksen hallitusohjelma perustuslain vastainen?

Marinin hallituksen hallitusohjelma on tehty sen pohjalta, että maassamme olisi normaaliolot. Nyt hallitus on jopa itse yhdessä presidentin kanssa todennut, että Suomessa vallitsee poikkeusolot. Nykyisissä poikkeusoloissa haasteina on sekä pandemia, että globaaliksi äityvä taantuma. Tehty hallitusohjelma ei millään lailla ota huomioon näitä muuttuneita olosuhteita.

Kuinka ihmeessä hallitus voi edelleen jatkaa nykyisen hallitusohjelman toteutusta, kun olosuhteet ovat erittäin radikaalisti muuttuneet viime keväästä, jolloin hallitusohjelma tehtiin? Tästä tilanteeseen täysin sopimattomasta hallitusohjelmastako johtuu kaikki nyt tähän mennessä nähty sählääminen ja turha säätäminen? Onko millään lailla perusteltua hallitukselta edelleen yrittää toteuttaa tekemäänsä hallitusohjelmaa näissä muuttuneissa oloissa, kun tulevaisuudesta ei muutenkin pysty päättelemään juuri mitään konkreettista?

Ainut konkreettinen mitä voidaan päätellä on, että maailma muuttui koronan myötä jotenkin pysyvästi toisenlaiseksi totutusta ja, että lama voi olla erittäin paha. Eikö nyt tulisi tehdä täysin uusi hallitusohjelma tukemaan Suomen tietä ulos kriisistä?

Hallituksen ainut tosiasiallinen tehtävä on turvata kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen.

Perustuslaissa todetaan hyvinkin velvoittavasti, että julkisen vallan on turvattava näiden perusoikeuksien toteutuminen. Kaikki muu perustuslakiin kirjattu on teknistä tietoa perusoikeuksien toteuttamista varten eduskunnassa. Mihin ylipäätään tarvitsisimme kansanedustajia ja hallitusta, ellei nimenomaan näiden yhteisten pelisääntöjen hoitamiseen perusoikeuksien totetutumisen varmistamiseksi koko kansalle nyt jostain syystä ala kiinnostaa? Sehän on koko valtion olemassaolon idea ja ainut peruste.

Veroja on alunperinkin sovitti kerättäväksi kattamaan ne kustannukset joita tarvitaan kansan perusoikeuksien turvaamiseksi. Eikä tämä ole vuosien saatossa muuksi muuttunut. Se mikä sitävastoin on muuttunut on kansanedustajien harhaluulo, että saisivat hölvätä mielin määrin valtion budjetista varoja kaikenlaiseen turhuuteen. Millä tavalla esimerkiksi Afrikkaan vuosien saatossa mätetty miljardivuori kehitysapua on edistänyt Suomen kansan perusoikeuksien toteutumista Suomessa? Velkataakkaa on kasvatettu huomattavasti, eikä tämä kehitysapu ole läheskään ainut perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta kyseenalainen rahareikä.

Hallituksen kaksi keskeistä työtehtävää on budjetointi ja lakien säätäminen. Täten he vastaavat kansan muuttuviin tilanteisiin ja tarpeisiin.

Millon viimeksi budjetoinnin yhteydessä olisi kiristetty vyötä yhdenkään hallituksen toimesta julkisten menojen osalta niin, että olisi karsittu näitä monenlaisia ei-välttämättömiä menoja listalta pois? Välttämättömiin menoihin kuulunee lähinnä palkanmaksun varmistaminen kaikille maamme viranomaisille, sekä määrätyt sosiaalietuudet ja perusturva omalle kansalle, yrittämisen edellytysten turvaaminen ja huoltovarmuuden varmistaminen. Ilman työpaikkoja ei tule valtiolle budjettiin niitä verotuloja.

Montakohan asunnotonta ja alle köyhyysrajan elävää kansallista esimerkiksi on yhä edelleen monen hallituksen vuosia harjoittaman leikkauspolitiikan seurauksena tänä päivänä Suomessa? Tämäkin kysymys on erittäin aiheellinen, koska laman tullen näiden kansalaisten määrä tulee nousemaan.

Kun kansan perusoikeudet ovat pandemian ja tulevan laman takia vaarantuneet tulisi hallituksen keskittyä pelkästään näiden asioiden kuntoon hoitamiseen. Jos hallituksessa edelleen kokevat, että se oman henkilökohtaisen aatteen edistäminen yhä edelleen menee kaiken muun edelle, eikä hallitusohjelmaa haluta kirjoittaa uusiksi, ovat kyseiset kansanedustajat silloin väärässä asemassa. Kukaan ei ole korvaamaton, ei edes Marinin hallitus.

Koronan selittäneet valtiot maailmassa

Tähän mennessä maailmassa on kolme valtiota onnistunut selättämään koronan. Afrikassa tässä ovat onnistuneet Burundi ja Mauritania ja Euroopassa Grönlanti.

Burundi / Afrikka
Burundissa raportoidaan olleen yhteensä 5 koronaan sairastunutta, joista viimeisin tartunta oli 11.4.2020. Tautiin menehtyi 1 henkilö. Burundissa ei enää raportin mukaan ollut 20.4.2020 yhtään aktiivista tapausta.
Burundin väkiluku on 9.420.248 ja väestötiheys on 338,7 / neliökilometri.
Valitusta strategiasta ei ole tietoa, mutta huomattavan pienen tartuntamäärän perustella voisi olettaa sen olleen rajojen sulkeminen, jolla saatiin estettyä taudin leviäminen väestön keskuuteen.

Mauritania / Afrikka
Mauritaniassa raportoidaan olleen yhteensä 7 koronaan sairastunutta, joista viimeisin tartunta oli 9.4.2020. Tautiin menehtyi 1 henkilö. Mauritaniassa ei enää raportin mukaan ollut 18.4.2020 yhtään aktiivista tapausta.
Mauritanian väkiluku on 3.596.702 ja väestötiheys on 3 / neliökilometri.
Mauritania sulki raportin mukaan kaiken rajaliikenteen, sekä kielsi sisäisen liikenteen ja ohjasi maahan palaavat matkustajat karanteenioloihin. Tartunnan saaneet olivat kaikki ilmeisesti näitä maahan palanneita henkilöitä.

Grönlanti / Eurooppa
Grönlannissa raportoidaan olleen yhteensä 11 koronaan sairastunutta, joista viimeisin tartunta oli 4.4.2020. Kukaan ei menehtynyt tautiin. Raportin mukaan Grönlannissa ei ollut 8.4.2020 enää yhtään sairastunutta.
Grönlannin väkiluku on 57.733 ja väestötiheys on 0,0045 / neliökilometri.
Grönlanti asetti paljon erilaisia erittäin tiukkoja rajoitustoimia matkustusrajoituksineen, joista osa lienee vieläkin voimassa varmuustoimenpiteenä.

Lähteet: Worldometers, Wikipedia

Hallitus vaihtoon – Kansalle valehdeltiin julkisesti

Viimepäivät on hallituksesta kovasti selitelty, että Uudenmaan liikkumisrajoitukset piti purkaa lakiteknisistä syistä. Että halutaan pitää kiinni oikeusvaltioperiaatteesta, tai jotain muuta vastaavaa selittelyä. Nyt joukko oikeusoppineita on kertonut Yle:lle, että ei pidä paikkansa. Vaihtoehtoja olisi ollut useita, jos hallituksella itsellään vaan olisi ollut haluja jatkaa rajoitusten voimassa pitämistä. Tässä oli sitten näköjään se hallituksen oikeusvaltioperiaatteista kiinni pitäminen todellisuudessa.

Nyt tehdyllä päätöksellä riskeerataan koko Suomen tilanne epidemian hoitamisen osalta ja edessä voi vielä olla jopa Italian katastrofin kaltainen kohtalo kansallemme. Yle:n haastattelemat professorit sanoivat, että Uudenmaan eristystä olisi voitu jatkaa ihan laillisesti, päinvastoin kuin mitä hallitus nyt julkisesti on asiasta väittänyt.

Rajoituksia ei vaan haluttu jatkaa. Motiiveja tälle päätökselle varmaan selvitellään vielä pitkään ja hartaasti. Muualla Suomessa tartuntaketjut ovat vielä tiedossa. Vain Uudellamaalla ne ilmeisesti eivät ole enää lapasessa. Kohta eivät ole lapasessa enää muuallakaan.

Yle

Miksi testaaminen on tärkeää Covid19 taudin leviämisen estämisessä?

Covid19 on erittäin herkästi tarttuva maailmanlaajuiseksi levinnyt tauti ja siitä tiedetään vielä varsin vähän. Se tappaa ihmisiä herkemmin kuin tavallinen kausi-influenssa. Tähän mennessä siitä tiedetään sen itävän nielussa ja levittäen jo ihan sairastumisen alkuvaiheissa tartuntaa iloisesti ympäristöönsä mikäli vaan saa mahdollisuuden. Lukuisat ihmiset sairastavat taudin oireettomana.

Suomessa ja ympäri Euroopan on saatu seurata otsikoista miten tauti on niittänyt paljon riskiryhmässä olevia vanhuksia. Tämän taustalla yhtenä lisätekijänä lienee myös pitkään jatkuneen leikkauspolitiikan seuraukset terveydenhoidolle, ainakin Suomessa.
Liian pieni testauskapasiteetti ja puutteellinen suojavarustus ovat varmasti myös taustalla olevia syitä.

Paljon vähemmälle huomiolle on jäänyt työikäisten ja perusterveiden ihmisten kuolleisuus tähän tautiin. Etenkin Italiassa tiedetään yksin lääkäreitä kuolleen Covid19 tautiin yli 50. Suomessakin on uutisoitu lukuisisista tavallisista työikäisistä ihmisistä, jotka ovat sairastuneet tautiin mutta myös toipuneet siitä. Kaikkien viesti tuntuu olleen sama: ”Ihan hirveä tauti, noudattakaa rajoituksia ja ohjeita”.

Suomessa on vielä testattu varsin suppeasti ihmisiä tartunnan osalta. Syitä tähän on varmasti monia alun pienestä testauskapasiteetista alkaen. Lähinnä selvästi oireilevia ja kriittisillä aloilla olevia henkilöitä on testattu tähän mennessä ja ohjattu karanteeniin tuloksen ollessa positiivinen. Kaikki ne lukuisat oireettomana taudin sairastavat henkilöt ovat jokainen siis potentiaalinen koronalinko, jos eivät halua tai ymmärrä noudattaa ohjeita.

Sana ”jokainen” saa ihan uuden ulottuvuuden jos tarkastelemme asetelmaa esim. Italian tilanteen osalta, jossa tauti pääsi riistäytymään käsistä.

Italian tilanne 16.4.2020:
Tartunnat yhteensä – 165.155 henkilöä
Tautiin menehtyneet – 21.645 henkilöä
Taudista toipuneet – 38.092 henkilöä
Aktiiviset tapaukset – 105.418 henkilöä
Sairaalassa olevien määrä – 3079 henkilöä

Aktiiviset tapaukset tarkoittaa kaikkia niitä, jotka tällä hetkellä sairastavat ja siis myös tartuttava tautia eteenpäin. Osa näistä ihmisistä on sairaalahoidossa ja loput kodeissaan potemassa karanteenioloissa. Tämän päivän luvuista sairaaloiden ulkopuolella on Italiassa reilut 100.000 ihmistä sairaana tällä hetkellä. Mikäli Italiassa olisi lepsuiltu rajoitustoimien kohdalla olisi tuossa reilun 100.000:n sairastavan joukossa monta potentiaalista ymmärtämätöntä tai piittaamatonta koronalinkoa mahdollisesti viipottamassa vapaasti kaupungilla. Pahimmassa tapauksessa yksi ihminen ehtii levittää tartuntaa jopa tuhansiin ihmisiin.

Tästä syystä tarvitaan rajoituksia, testaamista, eristämistä ja tautiketjujen loppuun seuraamista. Näillä eväillä Grönlanti on saanut taudin pois omasta maastaan ja Islanti seuraa tiukasti perässä samoilla menetelmillä Grönlannin vanavedessä. Kumpikaan maa ei edes vielä aio purkaa rajoituksia vaikka Grönlannissa on jo nolla tartuntaa ja Islannissa enää kourallinen verrattuna esimerkiksi moniin Euroopan maihin. Pelaavat näköjään tiukasti varman päälle. Talouden näkökulmasta tarkasteltuna molemmat maat tulevat saamaan yhteiskunnan oman maan sisällä suht. ripeästi auki jälleen. Silloin tulee varmaan myös paljon pienempi maakohtainen ”korona-konkurssi”.

Suomen tilanne 16.4.2020:
Tartunnat yhteensä – 3.369 henkilöä
Tautiin menehtyneet – 75 henkilöä
Taudista toipuneet – 1.700 henkilöä
Aktiiviset tapaukset – 1.594 henkilöä
Sairaalassa olevien määrä – 76 henkilöä

Grönlannissa jo yli viikko ilman yhtään uutta Covid19 tartuntaa

Grönlannissa on testattu väestöä ahkerasti koko epidemian ajan. Lisäksi siellä on ollut tiukat rajoitustoimet käytössä heti epidemian rantauduta sinne. Grönlanti päätti siis selättää taudin heti alkumetreiltä ja nyt se alkaa tuottamaan tulosta. Eilinen 15.4.2020 oli Grönlannissa yhdestoista perättäinen tartuntavapaa päivä. Testauksia jatketaan koko aika ja väestölle suositellaan testeihin hakeutumista pienimmästäkin tartuntaepäilystä.

Pandemiaksi asti äitynyt Covid19 rantautui Grönlantiin 16.3.2020. Silloin siellä havaittiin ensimmäinen tartunta. Nopeiden ja riittävän järeiden toimien ansiosta epidemian leviäminen laajemmalle saatiin Grönlannissa nopeasti estettyä. Yhteensä Grönlannissa on 11 tartunnan saanutta, jotka kaikki ovat jo parantuneet taudista. Viimeisin tilastoitu tartuntatapaus oli 8.4.2020. Grönlanti sai siis tilanteen haltuun vajaassa kuukaudessa.

Testauksia jatketaan edelleen, ettei tauti jää lymyämään väestön keskuuteen. Samoin erilaisia rajoituksia ja varotoimenpiteitä noudatetaan edelleen. Talous on sielläkin saanut kolhuja ja arki on grönlantilaisiltakin mennyt uusiksi taistelussa Covid19 pandemiaa vastaan omassa kansankodissaan.

Mutta mikä on Grönlannin salaisuus näin onnistuneeseen tulokseen pääsemisessä?

Siellä viranomaiset painottivat erittäin vahvasti maan sisällä liikkumisen rajoittamista. Ohjeet ovat olleet, että vain välttämätön liikkuminen on sallittua edes kylästä toiseen. Ne elinkeinot ja aktiviteetit jotka ovat olleet erillään yhteisöistä ovat olleet sallituja, kuten kalastus ja ulkoilu luonnossa.

Rajat ylittävä matkustus on niinikään ollut tiukasti rajoitettua. Ainoastaan tavaraliikenne lentoteitse Tanskan ja Grönlannin välillä on kulkenut rajoitetusti päivittäin. Näille lennoille ei ole kansalaisilla ollut edes mahdollisuutta varata lentolippuja. Ainoastaan välttämätön henkilöliikenne on ollut sallittua kunhan tiukat terveystestit on läpäisty. Maan terveysviranomaiset ovat päättäneet näistä matkustusluvan saaneista tapauskohtaisesti.

Grönlannissa rajoitukset ovat ilmoitettu olevan voimassa 30.4.2020 asti, tai kunnes toisin ilmoitetaan.