Puolustusministeriö selvitti puolustustarvikkeiden vientiä Turkkiin – vanhoja vientilupia ei takautuvasti kielletä, mutta uusia ei myönnetä

Suomi tiukensi linjaansa puolustustarvikkeiden viennille Turkkiin 9.10.2019 ja keskeytti uusien puolustustarvikkeiden vientilupien myöntämisen maahan Turkin Syyriassa aloittaman sotilasoperaation vuoksi.

Puolustusministeriö on selvittänyt myös aiemmin myönnettyjen ja voimassa olevien vientilupien tilannetta.

Selvityksen perusteella voimassaoleviin lupiin ei ole syytä puuttua, sillä kyse ei ole ase- tai ampumatarvikkeista tai muusta tuhoa tuottavasta materiaalista.

EU-maiden kesken ei ole tehty päätöstä perua jo myönnettyjä puolustustarvikkeiden vientilupia Turkkiin, mutta osa on Suomen tapaan jäädyttänyt uudet luvat.

Suomi pidättää mahdollisuuden arvioida vanhoja lupia uudelleen yhdessä muiden EU-maiden kanssa.

EU- ja ETA-alueiden ulkopuoliset ostajat tarvitsevat luvan kiinteistökauppoihin vuoden 2020 alusta lähtien

Vuoden 2020 alusta tulee voimaan laaja lakikokonaisuus, jonka keskeinen elementti on vaatimus EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten ostajien kiinteistöostojen luvanvaraisuudesta Suomessa. Lupaprosessilla ei pyritä hidastamaan tai hankaloittamaan ulkomaista kiinteistökauppaa Suomessa, mutta se antaa valtiolle tarvittaessa mahdollisuuden puuttua sellaiseen kiinteistöhankintaan, jonka voidaan katsoa vaarantavan kansallista turvallisuutta.

Uusien lakien myötä puolustusministeriöstä tulee lupaviranomainen, joka käsittelee lupahakemukset ja tekee päätökset lupien osalta koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta. Käytännössä EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten ostajien on haettava lupaa joko ennen kiinteistökaupan tekoa tai kahden kuukauden kuluessa sen jälkeen. Alkuvaiheessa lupaa haetaan lomakkeella ja myöhemmin sähköisessä asiointijärjestelmässä.

Puolustusministeriö on koonnut nettisivuilleen www.defmin.fi keskeisimmät tiedot uudistuksesta. Sivuja täydennetään syksyn aikana lupaprosessin eri vaiheiden täsmentyessä.

Venäjä, Ruotsi, Nordefco, puolustusvoimien harjoitustoiminta ja EU:n pysyvä rakenteellinen yhteistyö esillä TP-UTVA:ssa

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat perjantaina 25. lokakuuta Suomen ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin liittyvistä kysymyksistä sekä Venäjää koskevista kansainvälispoliittisista asioista.

TP-UTVA keskusteli Suomen ja Ruotsin välisestä tiiviistä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä. TP-UTVA käsitteli myös Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön syventämistä.

TP-UTVA käsitteli pohjoismaisen puolustusyhteistyön (Nordefco) kehyksessä valmisteltua päivitystä tekniseen järjestelyasiakirjaan, joka mahdollistaa Pohjoismaissa sijaitsevien lentotukikohtien käytön varakenttinä. Asiakirjan päivitys koskee pohjoismaisten sotilasilma-alusten mahdollisuutta laskeutua toisen Pohjoismaan kentälle säätilan tai muun vastaavan syyn tätä edellyttäessä.

TP-UTVA käsitteli suunnitelmaa puolustusvoimien kansainvälisestä harjoitusyhteistyöstä vuonna 2020. Kansainvälinen harjoitusyhteistyö on tärkeä osa Suomen puolustuskyvyn ylläpitämistä, kehittämistä ja osoittamista. Sen merkitys on korostunut turvallisuusympäristön muutoksen, puolustusyhteistyön syvenemisen sekä puolustusvoimien tehtävien edellyttämien valmiuksien ja kyvyn kehittämisessä. Harjoituksiin osallistutaan Suomen omista lähtökohdista. Osallistumisessa otetaan huomioon sekä harjoitusten merkitys Suomen puolustuskyvyn kehittämisen kannalta että ulko- ja turvallisuuspoliittiset näkökohdat. Puolustusministeriö päättää puolustusvoimien kansainvälisen harjoitussuunnitelman hyväksymisestä TP-UTVA:n linjausten pohjalta tiedotettuaan ensin eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokuntia. Puolustusministeriö tiedottaa puolustusvoimien kansainvälisen harjoitussuunnitelman sisällöstä tarkemmin, kun suunnitelma on hyväksytty.

TP-UTVA sai tilannekatsauksen puolustusvoimien ARCTIC LOCK -pääsotaharjoituksesta vuonna 2021. Harjoituksen tavoitteena on kehittää Suomen valmiutta ja puolustuskykyä sekä kehittää yhteistoimintakykyä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Lisäksi TP-UTVA käsitteli EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) toimeenpanoa ja Suomen osallistumista koskien muun muassa uusia projekteja ja kansallisen toimeenpanosuunnitelman valmistelua.

Ministerityöryhmä: vauhtia ylivelkaantumisen torjuntaan

Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä hyväksyi toimenpidekokonaisuuden, jonka avulla hallitus torjuu ylivelkaantumista. Töitä tehdään useassa eri ministeriössä.

Kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti 20 vuoden ajan. Ylivelkaantumista taklataan muun muassa vahvistamalla kotitalouksien talous- ja velkaneuvontaa, helpottamalla konkurssin tehneiden yrittäjien velkajärjestelyyn pääsyä sekä ryhtymällä valmistelemaan positiivista luottotietorekisteriä.

– On aika laittaa stoppi ylivelkaantumiselle. Tämä ongelma koskettaa aivan liian monia. Meillä on nyt onneksi työn alla useita toimia, joilla voimme helpottaa niin yksittäisten ihmisten kuin yrittäjien arkea. Pidän tärkeänä, että jokainen meistä voi saada riittävästi tietoa siitä, miten omaa taloutta voi hallita, ministerityöryhmän puheenjohtaja, oikeusministeri AnnaMaja Henriksson sanoo.

Ministerityöryhmä päätti, että ryhdytään valmistelemaan julkisen sektorin ylläpitämää positiivista luottotietorekisteriä. Rekisteri tulee sisältämään ihmisten luottotietoja, ja sen vuoksi vahva tietosuoja on ensisijaisen tärkeää. Valmistelussa selvitetään myös mahdollisuutta ottaa rekisteri käyttöön vaiheittain siten, että tarvittava lainsäädäntö on voimassa hyvissä ajoin ja että rekisteri ainakin kuluttajaluottojen osalta voitaisiin ottaa käyttöön kevään 2023 aikana.

Lisäksi ministerityöryhmä hyväksyi sisäministeriön johdolla laaditun uuden väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin vastaisen toimenpideohjelman. Se korvaa aiemman, vuonna 2016 laaditun toimenpideohjelman. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet koskevat paikallista ennalta ehkäisyä, väkivaltaisten ryhmien rekrytoimisen ehkäisyä, vankiloissa tapahtuvaa radikalisoitumista sekä terroristisen propagandan ja laittoman vihapuheen torjuntaa. Lisäksi ohjelma sisältää toimenpiteitä, joilla poliisi, vastaanottokeskukset, sosiaali- ja terveystoimi sekä opetustoimi kehittävät ennalta ehkäisyä. Ohjelmasta laaditaan seuraavaksi valtioneuvoston periaatepäätös.

Puolustusvoimat jatkaa Pasi-miehistönkuljetusajoneuvojen modernisointia

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen 28.10.2019 lunastamaan vuoden 2020 alussa lisähankintavarauksen XA-180-miehistönkuljetusajoneuvojen (PASI) elinjaksopäivityksistä suomalaiselta Patria Land Oy:ltä.

Elinjaksopäivityksillä modernisoidaan 139 panssaroitua XA-180-miehistönkuljetusvaunua. Modernisoinnilla varmistetaan PASI-miehistönkuljetusajoneuvojen suorituskyky, kunto ja tekninen elinjakso 2040-luvulle. Uudistamisessa päivitetään ajoneuvojen sähköjärjestelmät, kunnostetaan voimansiirtokomponentit sekä uusitaan jousitus ja ulkopinnoite. Ajoneuvoihin asennetaan myös turvavöillä varustetut istuimet.

Hankinnan työllistämisvaikutus kotimaassa on noin 170 henkilötyövuotta, ja sen arvonlisäverollinen kokonaisarvo on noin 35 miljoonaa euroa. Henkilötyövuodet jakautuvat alueellisesti seuraavasti: Kanta-Häme (50%), Pirkanmaa (40%) ja muu Suomi (10 %). Hankinta on jatkoa vuonna 2014 aloitetulle elinjaksopäivitykselle ja liittyy Maapuolustuksen kehittämisohjelmaan, jossa kehitetään joukkojen liikkuvuutta. Toimitukset ajoittuvat vuosille 2020-2022.

Lentopaikka lisätty sisäministeriön liikkumis- ja oleskelurajoituksista annettuun asetukseen

Sisäministeriön liikkumis- ja oleskelurajoituksia koskevaan asetukseen on lisätty Pyhtään kunnassa sijaitseva Redstone Aero lentopaikka.

Poliisilain nojalla annettavalla sisäministeriön asetuksella voidaan rajoittaa liikkumista tai oleskelua kohteessa tai sen ympäristössä kohteesta aiheutuvan tai siihen kohdistuvan vaaran vuoksi. Rajoitusalueella liikkuminen ja oleskelu on kielletty ilman alueen toiminnanharjoittajan antamaa lupaa. Pyhtään lentopaikalla toiminnanharjoittaja on lentopaikan pitäjä Redstone Aero Oy. Rajoituksen rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon.

Voimassaolevassa asetuksessa liikkumis- ja oleskelurajoitusalueita on yhteensä 127. Liikkumista ja oleskelua on rajoitettu esimerkiksi lentopaikkojen, vankiloiden, kantaverkon muuntoasemien, eräiden kaivos- ja teollisuusalueiden sekä tasavallan presidentin virka- ja kesäasunnon alueilla.

Rajoitusten tarkoituksena on turvata kohteessa tapahtuvaa toimintaa tai siellä olevaa omaisuutta tai suojata ulkopuolisia ja kohteessa oleskelevia ihmisiä. Liikkumis- ja oleskelurajoitusten alaiset kohteet ovat usein turvallisuudelle hyvin vaarallisia ja niillä liikkuminen edellyttää alueen perusteellista tuntemista. Asetuksessa edellytetään, että rajoituksen alainen kohde merkitään selkeästi ja tarvittaessa aidataan käyttötarkoituksen kannalta keskeisimmät alueet.

Asetusmuutos tulee voimaan marraskuun alussa 2019.

Angela Merkelin päätöksestä avata vuonna 2015 rajat pakolaistulvalle Saksaan on tehty rikosilmoitus kansainväliseen tuomioistuimeen

Unzensuriertissa, joka yksinoikeudella on haastatellut asiasta näyttelijätär Silvana Heißenbergiä kerrotaan, että Heißenberg on tehnyt rikosilmoituksen Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen Angela Merkeliä ja kaikkia muita Saksan liittohallituksen poliitikkoja vastaan, jotka aktiivisesti tai passiivisesti osallistuivat rajojen laittomaan avaamiseen vuonna 2015.

Rikosnimikkeitä ovat:

– Kansanmurha Rooman perussäännön 6 artiklan mukaisesti
– Rikokset ihmisyyttä vastaan ​​Rooman perussäännön 7 artiklan ja
– Törkeä petos

Uutisesta ei käy ilmi onko rikosilmoitus edennyt syyteharkintaan.

Unzensuriert

Onko suomalaisviranomaisilla tilannekuva kohillaan?

Sisämisteriöstä on kysytty aikooko Suomi aloittaa tehostetun rajavalvonnan Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla, koska vakava ja järjestäytynyt rikollisuus on kasvava uhka maan sisäiselle turvallisuudelle.

Perusteluiksi nostettiin esiin mm. seuraavat näkökulmat:

“Laiton henkilöliikenne sekä kaikki järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä rajat ylittävä liikenne Suomeen vaarantaa maan sisäisen turvallisuuden. Kokonaistilanteesta on ollut pitkään jo saatavilla mm. Europolilta kattavaa tilannekuvaa vaaran eskaloitumisesta yhä suuremmaksi kaikille maan viranomaisille ja valtion johdolle.”

Kirje käännettiin sisäministeriöstä rajavartiolaitokselle. Sieltä saadussa vastauksessa todettiin mm. näin:

“Rajavartiolaitos ja muut viranomaiset laativat valmiussuunnitelmia yleistä järjestystä ja sisäistä turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin, myös laajamittaiseen laittomaan maahantuloon. Rajavartiolaitos ja muut viranomaiset ovat vuosina 2015 – 2016 tapahtuneen maahanmuuttokriisin jälkeen päivittäneet laajamittaiseen laittomaan maahanmuuttoon liittyviä suunnitelmia. Näissä suunnitelmissa huomioidaan myös maahan saapuneiden henkilöiden henkilöllisyyden ja taustojen selvittäminen. Viranomaisilla on valmius vastata laajamittaiseen maahantuloon ja palauttaa sisärajavalvonta, jos valtioneuvosto niin päättää. Ennen sisärajavalvonnan palauttamista voidaan vastaavia vaikutuksia saavuttaa tehostamalla ulkomaalaisvalvontaa.”

Ruotsi on hiljattain sopinut sekä Tanskan, että Norjan kanssa tehostetun rajavalvonnan käyttöön ottamisesta, koska järjestäytynyt rikollisuus on lähdössä lapasesta naapurissa.

Tilannekuvaa Europolilta vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden osalta vuodelta 2017.

Europol

Europol varoitteli jo 2013 sekä siirtolaisvirtojen kasvusta, että vakavan ja järjestäytyneen tikollisuuden kasvavista uhkakuvista ja haasteista Euroopan valtioiden viranomaisia raportillaan.

Europol

Tämä nykytilanteeseen johtanut kehitys ei siis ole voinut tulla päättäjille mitenkään täytenä yllätyksenä.

Tehokas ulkorajavalvonta on Schengen-alueen vapaan liikkuvuuden edellytys

Viimeisen kolmen vuoden aikana EU on sopinut useista ulkorajavalvontaa vahvistavista toimenpiteistä. Suomi tukee toimia, joiden tarkoituksena on varmistaa tehokas ulkorajavalvonta ja samalla turvata vapaa liikkuvuus.

Eurooppalainen raja- ja merivartiosto

EU:n viimeaikaisista toimenpiteistä merkittävin on uusi, vuonna 2018 annettu asetusehdotus Eurooppalaisen raja- ja merivartioston (EBCG) kehittämisestä. Euroopan raja- ja merivartioviraston eli Frontexin operatiivista toimintakykyä vahvistetaan luomalla jopa 10 000 hengen pysyvä joukko. Osallistuminen viraston toimintaan on jäsenvaltioille entistä sitovampaa ja velvoittavampaa. Uutta on toimivallan antaminen myös Frontexin virkamiehille: tulevaisuudessa jäsenvaltioiden rajavartijoiden lisäksi on eurooppalaisia rajavartijoita.

Eurooppalaisen raja- ja merivartiostoasetuksen neuvottelut on saatu päätökseen, ja asetus tullee voimaan loppuvuodesta 2019. Asteittain kasvavan pysyvän joukon on tarkoitus olla toiminnassa vuodesta 2021 alkaen, mikä vaatii paljon työtä. Suomi tukee puheenjohtajakaudellaan asetuksen toimeenpanoa. On tärkeää varmistaa, että jäsenvaltiot osallistuvat täydellä teholla asetuksen toimeenpanoon – kuitenkin niin, ettei se heikennä tehokasta kansallista rajavalvontaa.

Yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen

EU:n tasolla on käynnissä myös useita tietojärjestelmähankkeita. Suomen puheenjohtajakauden aikana tuetaan muun muassa rajanylitystietojärjestelmän (EES) ja Euroopan matkustustieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS) toimeenpanoa. Suomi valmistautuu käymään neuvoston puolesta parlamentin ja komission kanssa kolmikantaiset neuvottelut, jotta ETIAS-järjestelmän toimeenpanemiseksi tehtävät tietojärjestelmäasetusmuutokset saadaan valmiiksi.

Suomen puheenjohtajakaudella tuetaan myös tietojärjestelmien yhteentoimivuus -asetuksen (interoperability) toimeenpanoa. Rajatarkastuksiin liittyvien tietojärjestelmien käyttöönotto edellyttää merkittävää panostusta sekä jäsenvaltioilta että unionin virastoilta. Tavoitteena on, että järjestelmät voidaan ottaa käyttöön kaikkialla EU:ssa yhtä aikaa. Järjestelmien kehittämisessä pyritään huomioimaan tasapaino turvallisuuden ja rajanylitysten sujuvuuden välillä.

Rajavalvonnan tason täytettävä yhdessä sovitut vaatimukset

Euroopan unionissa seurataan, että rajavalvonnan taso täyttää yhdessä sovitut vaatimukset ja että mahdolliset puutteet korjataan yhdessä. Suomi pyrkii vahvistamaan unionin rajaturvallisuuteen liittyviä laadunvalvontamekanismeja, kuten Schengenin arviointimekanismia ja haavoittuvuusarviomekanismia.

Lisäksi Suomen puheenjohtajuuden aikana kehitetään yhdennetyn rajaturvallisuuden strategista ulottuvuutta. Tavoitteena on, että kaikki jäsenvaltiot kehittävät ja toimeenpanevat strategiat, jotka varmistavat yhtenevät ja yhdessä sovitut eurooppalaiset toimenpiteet.

Intermin

Kellot talviaikaan ensi sunnuntaina 27. lokakuuta

Kesäaika päättyy ja talvi- eli normaaliaikaan palataan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kelloja siirretään tunti taaksepäin ensi sunnuntaina 27. lokakuuta aamuyöllä klo 4.00.

Kesäaika päättyy ja talvi- eli normaaliaikaan palataan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kelloja siirretään tunti taaksepäin ensi sunnuntaina 27. lokakuuta aamuyöllä klo 4.00.

Kelloja siirretään kaikissa EU:n jäsenmaissa samoina päivinä ja samalla kellonlyömällä. Samanaikaisuus on tärkeää muun muassa kansainvälisen juna- ja lentoliikenteen vuoksi. Päivät ovat aina maaliskuun ja lokakuun viimeinen sunnuntai. Sunnuntain aamuyö on valittu siirtymisen ajankohdaksi siksi, että liikenne on vähäisintä ja kellojen siirtely aiheuttaa silloin vähiten haittaa.

Kesä- ja talviajan käyttö on yhtenäinen käytäntö Euroopan unionissa.

Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa pysyvästi vuodesta 1981 lähtien. Muut Pohjoismaat ottivat kesäajan käyttöön jo vuotta aikaisemmin. Suomi siirtyi Euroopan maista viimeisenä pysyvään kesäaikajärjestelyyn.

Kesäaikaa kokeiltiin Suomessa jo aikaisemmin, toisen maailmansodan aikaan vuonna 1942. Kokeilu jäi yksivuotiseksi.

Euroopan komissio on ehdottanut kesäajasta luopumista

Euroopan komissio on ehdottanut kesäajasta luopumista. Komissio ehdottaa, että kellonajan siirrosta luovuttaisiin EU:ssa yhtenäisesti.

Euroopan parlamentti äänesti komission ehdotuksesta jo keväällä 2019 ja esitti voimaantuloa 2021 alkaen. Suomi on tehnyt töitä kellonajan siirtelystä luopumiseksi koko puheenjohtajakauden ajan. Kansallisesti Suomi ei voi päättää kellojen siirtelystä luopumisesta, vaan asiasta on päätettävä EU:ssa.

Jos direktiivi hyväksytään, se tapahtuu Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston yhteispäätöksin. Vasta tämän jälkeen se saatetaan kansallisesti voimaan kussakin EU-jäsenvaltiossa.

Suomalaisten näkemyksiä kellojen siirtelyyn on selvitetty muun muassa galluptutkimuksella ja oikeusministeriön Otakantaa-palvelussa järjestetyllä kansalaiskyselyllä. Suurin osa selvityksiin vastanneista kannattaa kellojen siirtelystä luopumista. Vastauksissa kesä- ja talviaikaa on kannatettu tasaisesti.

Eduskunta päättää lopulta mikä aika valitaan pysyvästi käyttöön, jos kellojen siirtelystä luovutaan EU:ssa. Asiasta säädetään lailla ja päätös tehdään lain säätämisen yhteydessä.