Milloin asiasta järjestetään kansanäänestys ja julkinen keskustelu? – Itsenäinen Suomi vai provinssina EU-Liittovaltiossa?

Sulkemalla ulos keskustelusta epämiellyttävät soraäänet tai teeskentelemällä, että niitä ei ylipäätään ole, on se demokratian kannalta hyvin kyseenalaista toimintaa. Hallituskauden alkutaipaleella päästi pääministeri Antti Rinne julkisuudessa suustaan, että “Me olemme EU” vastauksena Perussuomalaiselle jostain keskinäisestä suukovusta. Mikähän tässä julkilausumassa oikein olikaan päässyt unohtumaan? Kirjaus perustuslaissa? Oikeus eriävään mielipiteeseen? Mikä?

Asiaa sietää pohtia, koska kyllä “me” vaan edelleen olemme täysivaltainen tasavalta nimeltä Suomi, joka on vain jäsen EU-nimisessä tulli- ja kauppaunionissa; itsenäinen maa, jossa hallituksen kuuluisi edistää Suomen kansan hyvinvointia.

Nyt hallituksessa ollaan etupäässä huolissaan kolmansien maiden kansalaisten taloudellisesta hyvinvoinnista ja turvallisuudesta, sekä sijoittajien tuotto-odotuksista. Oman kansan hyvinvointi on ilmeisesti pelkkiä numeroita tilastoissa, jotka eivät kerro norsunluutornissa viihtyville puolueiden edustajille näköjään mitään arjen todellisuudesta. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten osuus tuntuu olevan vain numeerinen tilasto muiden joukossa. Mutta entäpä jos tämä ns. yhteiskunnan kerma, eli kansanedustajat, jotka nostavat lihavia liksoja omiin tarpeisiinsa joutuisivat kohtaamaan kaikki nämä äärimmäisessä köyhyydessä elävät suomalaiset kasvotusten yhdellä kertaa? Löytyisikö sitten edes empatiaa ja ymmärrystä, tai todellista kykyä ryhtyä niihin tarvittaviin päätöksiin näiden ihmisten auttamiseksi; oman kansan auttamiseksi?

Hallituksella ei näytä olevan mitään todellista kosketusta tavallisten ihmisten arkeen. Siellä lähinnä perustellaan asioita todeksi kunkin puolueen kansanedustajan henkilökohtaisen vakaumuksen pohjalta, joka voi perustua esim. vääristyneeseen käsitykseen globaalista hyvinvoinnista ja maailmanrauhasta. Tällä vääristyneellä käsityksillä ja sosiaalisella kokeilulla on jo tähän asti ollut ihan hirvittävä hintalappu Suomen kansalle.

Se valtava tulonsiirtojen määrä tulli- ja kauppaunionille nimeltä EU koko jäsenyyden ajalta on jatkuvien veronkorotusten ja leikkauspolitiikan juurisyitä. Hyötyjä tällaisesta tulli- ja kauppaunionista ovat etupäässä kaikki ne yritykset, jotka käyvät kansainvälistä kauppaa. Toinen ryhmä on se koko hyväpalkkainen virkakoneisto meppeineen, joka pyörittää koko touhua. Ja maksajina tälle kaikelle ovat suomalaiset veronmaksajat. Toinen keskeinen rahareikä on epäonnistunut yhteisvaluuttakokeilu.

Palkkojakin on lähes koko jäsenyyden ajan lähinnä poljettu, ja huolella suhteessa mm. elinkustannusten nousuun.  Tilastoista näkyy varmaan riittävän selkeästi koko jäsenyyden aikainen palkkakehitys Suomessa varsinkin matalapalkka-aloilla. Lisäksi taantumassa ei yksittäiselle valtiolle jää muuta liikkumavaraa kuin veronkorotukset ja leikkauspolitiikka. Ja nyt sitten kaikkein kärkkäimmät Federalistit ovat viime aikoina kaiken lisäksi ruvenneet puhumaan vuolain sanankääntein julkisuudessa liittovaltion hyvistä puolista. Eli lisää byrokratiaa ja veroja kansalle maksettavaksi samalla kun halutaan viedä se itsemääräämisoikeus kansalta lopullisesti pois. Tätäkö varten meillä lepää sankoin joukoin hyviä suomalaisia sodassa kaatuneita sankarihaudoissa?

Jos hallitus perustaisi päätöksentekoa todelliseen tilastoista ja esim. valtion tilinpidosta saatavaan tietoon, luulisi jo tässä vaiheessa viimeistään hälytyskellojen soivan, koska seuraava finanssikriisi on jo ovella. Vai onko tässäkin taas tarkoitus käydä kansan taskulla ja lapata ne viimeisetkin verorahat sitten jonkun konkurssikypsän pankin pelastamiseksi niinkuin 1990-luvulla tehtiin?

On se vaan jännä miten ne eri maiden väliset kulttuurierot jo ihan Euroopan tasolla näkyvät tässäkin yhteydessä. Islanti päätti vuoden 2008 finanssikriisin tiimellyksessä pitää aidosti huolta omasta kansasta ja heidän eduista, kun päättivät antaa konkurssikypsien ja holtitonta taloudenpitoa harjoittaneiden yksityisten pankkien kaatua sen sijaan, että olisivat käyneet veronmaksajien taskuilla. Islantilaisilla taitaakin mennä taloudellisesti nykyisin jo varsin hyvin päästyään tällä tavalla hyvin jaloilleen silloisen finanssikriisin jäljiltä.

Miksi Suomessa ei käydä avointa julkista keskustelua näistä koko kansakuntaa koskettavista keskeisistä asioista?

Usko itsenäiseen Suomeen ja kansallisvaltioon EU-Liittovaltiota vastaan on vakaumus ja mielipide sen paremmuudesta suhteessa nykyiseen vallassa olevaan poliittiseen federalistiseen aatesuuntaukseen, joka haluaa hävitää kansallisvaltiot ja korvata sen liittovaltiolla. Oikeusvaltiossa luulisi olevan mahdollista käydä kaikenlaisista asioista avointa ja julkista keskustelua? Tähän asti julkinen keskustelu näkyy tämän aiheen tiimoilta keskittyneen lähinnä pohdintoihin Liittovaltion eduista.

Kun huolestunut kansalainen lähestyi kirjeellä sisäministeriötä alkoi häkellyttävä tutustuminen viranomaisten maailmaan

Kirje oli osoitettu sisäministeriön kansliapäällikkö Ilkka Salmelle. Kysymykset olivat yksiselitteisen yksinkertaiset. Viikon sisällä tapahtui kuitenkin jo heti kaksi kulmakarvoja kohottavaa asiaa. Ensinnäkin kirjeeseen vastattiin varsin liukkaasti Rajavartiolaitokselta ja Salmi itse kertoi julkisuudessa palaavansa Brysseliin.

Kaksi viatonta kysymystä: “Aikooko Suomi palauttaa sisärajatarkastukset ja jos aikoo, niin milloin?” Kysymyksien perustelut olivat samat kuin mistä esimerkiksi Tanska jo on palauttanut sisärajatarkaset Ruotsin vastaiselle rajalle. Tanska kyllästyi ilmeisesti siihen, että Ruotsin kaupunkisota rupesi leviämään Tanskan puolelle, ja haluaa nyt turvata tanskalaisten turvallisuuden ennalta estävillä rajatarkastuksilla tältä kasvussa olevalta väkivallalta ja rikollisuudella, joka on tunnusomaista vakavalle järjestäytyneelle rikollisuudelle ympäri Eurooppaa. Olihan Suomessakin jo viime kesänä useampia samankaltaisia episodeja, etenkin Etelä-Suomessa.

Selvittely Rajavartiolaitoksen kanssa tuotti vielä lisää hämmennystä ja ihmettelyä. Sieltä todettiin, että mitään tämän kaltaisia turvallisuusuhkia Suomessa ei ole.
Kukahan tällaisiin johtopäätöksiin oikein on päätynyt, että Suomessakin kasvussa oleva järjestäytynyt rikollisuus, sekä Ruotsin puolelta hiljalleen tänne päinkin leviävä kaupunkisota ei olisi keskeinen uhka kansalaisten turvallisuudelle ja hyvinvoinnille?

Pohditaampa hetki kaikkea turvallisuuteen liittyvää analysoitavaa dataa, josta saadaan sitä aiheeseen liittyvää tilannekuvaa. Europol on tuottanut ajantasaista tietoa jäsenvaltiolle jo pitkään, jotta jäsenvaltiot voisivat reagoida näihin ennalta estävästi rikollisuuden torjumiseksi ja maan sisäisen turvallisuuden varmistamiseksi. Rajavartiolaitoksen lisäksi on ainakin Poliisin, Tullin, KRP:n ja Supo:n monenlaista tilastoa, selvitystä ja tietopakettia ja vielä vino pino erilaisia työryhmiä siihen päälle tuottamassa analyysejä. Eli tietoa tilannekuvasta Suomen turvallisuuden osalta todellakin on erittäin kattavasti saatavilla jo ihan julkisestikin.

Kun näitä hienoja selvityksiä, kannanottoja, erilaisia huomioita ja laadittuja toimintasuunnitelmia kahlaa läpi, törmää keskeisesti kahteen asiaan. Usein on kyse todella pitkistä selonteosta; eli materiaalin määrä on valtava. Toinen seikka on, että paperilla kaikki näyttää selkeältä ja hoidetulta, mutta se todellinen toteutus näkyy ontuvan välillä kyllä pahemman kerran.

Sisäministeriön sivuilla kerrotaan miten EU:n ulkorajavalvontaa yritetään kehittää, ja miksi.
Se on otsikoitu: “Tehokas ulkorajavalvonta on Schengen-alueen vapaan liikkuvuuden edellytys“.
EU:n ulkorajavalvonta ei ole toiminut asianmukaisesti enää moneen vuoteen, jos ollenkaan. Ja se kuitenkin oli ja on yhä edelleen edellytys rajatarkastusten luopumisesta. Päättäjillä ei näköjään ole juolahtanut mieleenkään, että kuuluisi mennä “kansalaisten turvallisuus ensin“-ajatuksella. Eli rajavalvonta käyttöön, ja sitten rakentelemaan kuntoon sitä ulkorajavalvontaa olisi oikea marssijärjestys. Koska siinähän voi mennä vaikka vuosikymmeniä puuhastellessa sitä ulkorajavalvontaa kuntoon.

Tutkimusretki erilaisten selontekojen ihmeelliseen maailmaan jatkuu ja kohdalle osuu Juha Sipilän hallituksen selonteko sisäisestä turvallisuudesta. Siinä kerrotaan mm. miten poliisiin kohdistuvat leikkaukset tulevat huomattavasti huonontamaan poliisin mahdollisuuksiin vastata heille määrättyihin tehtäviin ja, että kipurajoilla mentiin jo silloin. Siitä huolimatta riitti Sipilän hallituskaudella rahaa kuitenkin moneen muuhun kohteeseen lapattavaksi ämpärikaupalla, mutta kansalaisten turvallisuudesta oltiin kyllä näköjään valmiita tinkimään, koska ajatus oli, että piti sopeuttaa ja tehdä niitä rakenneuudistuksia. Yksi kuvaava esimerkki jälleen siitä miten asiat näyttää hoituvan hienosti paperilla löytyy tästäkin selonteosta:

“Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet turvapaikanhakijat on palautettava nopeasti ja tehokkaasti. Hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti kielteisen päätöksen saaneille perustetaan palautuksiin keskittyviä yksiköitä minimipalveluin.”

Näitä kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita kuljeksii kuitenkin vielä tänä päivänäkin vapaana ympäri Suomen.

Internetin ihmeellisestä maailmasta osuu matkan varrella kohdalle myös sellainen kuin Turvallisuuskomitea. Onko kukaan koskaan edes kuullut, että Suomessa on tällainenkin taho? Komitean kokoonpanosta päätelleen siellä ainakin luulisi olevan tilannekuvaa varsin kattavasti saatavilla järjestäytyneen rikollisuuden uhkakuvista Suomen sisäiselle turvallisuudelle?

Asiat saattavat varmaankin näyttää paperilla milloin miltäkin, riippuen siitä mistä näkökulmasta ja mitä asiakokonaisuutta milloinkin tarkastellaan.

Jos esimerkiksi maan sisäistä turvallisuutta arvioivat tahot eivät syystä tai toisesta juurikaan paneudu esimerkiksi Europolin raportteihin kattavan kokonaiskuvan saamiseksi, niin miten ihmeessä sitten todellista tilannekuvaa silloin sieltä toimiston kirjoituspöydän takaa oikein kyetään luomaan? Europolista on varoiteltu järjestäytyneen rikollisuuden räjähdysmäisestä kasvusta unionin alueella jo pitkään vapaan liikkuvuuden luodessaan sille otollisen kasvualustan. Julkisuudessa Europolin raporteista ei ainakaan ole isommin kannettu huolta.

Yleiseen turvallisuuteen ja järjestykseen liittyviä uhkia peilataan varmaankin monessakin monessa mielessä Ruotsin tilanteeseen. Myös siitä näkökulmasta, että täällä on asiat vielä toistaiseksi ainakin paremmin. Onhan se näinkin. Suomessahan kaupunkisota on vasta alkamassa, mutta Ruotsissa se on jo lähtenyt lapasesta.

Kun tätä ilmeistä järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamaa turvallisuusuhkaa ja sen vähättelyä ihmettelee, tulee väistämättä mieleen Tanskan päättäjien tapa ottaa vastuuta oman maansa turvallisuudesta ja aloittaa rajavalvonta Ruotsin vastaisella rajalla. Miksi ihmeessä ei Suomessa toimita samoin? Vai halutaanko odottaa kunnes täälläkin kaupunkisota ensin lähtee lapasesta? Sekin voi olla vielä edessä.

Jokin asia turvallisuustilanteen hahmottamisen osalta tuntuu ontuvan päättävällä taholla, koska turvallisessa yhteiskunnassa poliisin ei esim. tarvitsisi pelätä vastaavassa määrin oman turvallisuutensa ja henkensä puolesta toimiessaan esim. kenttätehtävissä. Olihan se hienoa huomata, että Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen huolehtii poliisien työturvallisuudesta esitellessään tiedotustilaisuudessa hiljattain poliisien uutta päivitettyä suojavarustusta, jotta poliisit kykenisivät kohtaamaan muuttuneen turvallisuusympäristön asettamat haasteet oman työturvallisuutensa näkökulmasta.

Eri viranomaiset aina eduskuntaa myöten viljelevät myös ahkerasti sisäiseen turvallisuuteen liittyen ihmeellistä termiä: “turvallisuuden tunne”. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä raporteista ja tilastoista saatavan turvallisuuteen liittyvän todellisen tilannekuvan kanssa. Kylmää faktaa on, että kun rikostilastot kasvavat, uhkakuvat pahenevat, rikoksia jätetään tutkimatta, tehtäviä priorisoidaan ja poliisien määrä ei vastaa tarvetta; niin tämän kaltaisista asioista käy ilmi, että tällainen kehityssuunta ei kuvasta enää normaalia, turvallista yhteiskuntaa. Eikä tunteilla tässä yhteydessä ole mitään tekemistä asian kanssa. Tilastot puhuvat sitä omaa karua kieltään. Turvallisuuden tunteeseen voi esim. vaikuttaa vaikka hylätyksi tulemisen pelko tai pimeät syysillat, ja näitä nyt tuskin tilastoidaan maan sisäiseen turvallisuuteen liittyvissä yhteyksissä.

 

Puolustusministeriö selvitti puolustustarvikkeiden vientiä Turkkiin – vanhoja vientilupia ei takautuvasti kielletä, mutta uusia ei myönnetä

Suomi tiukensi linjaansa puolustustarvikkeiden viennille Turkkiin 9.10.2019 ja keskeytti uusien puolustustarvikkeiden vientilupien myöntämisen maahan Turkin Syyriassa aloittaman sotilasoperaation vuoksi.

Puolustusministeriö on selvittänyt myös aiemmin myönnettyjen ja voimassa olevien vientilupien tilannetta.

Selvityksen perusteella voimassaoleviin lupiin ei ole syytä puuttua, sillä kyse ei ole ase- tai ampumatarvikkeista tai muusta tuhoa tuottavasta materiaalista.

EU-maiden kesken ei ole tehty päätöstä perua jo myönnettyjä puolustustarvikkeiden vientilupia Turkkiin, mutta osa on Suomen tapaan jäädyttänyt uudet luvat.

Suomi pidättää mahdollisuuden arvioida vanhoja lupia uudelleen yhdessä muiden EU-maiden kanssa.

EU- ja ETA-alueiden ulkopuoliset ostajat tarvitsevat luvan kiinteistökauppoihin vuoden 2020 alusta lähtien

Vuoden 2020 alusta tulee voimaan laaja lakikokonaisuus, jonka keskeinen elementti on vaatimus EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten ostajien kiinteistöostojen luvanvaraisuudesta Suomessa. Lupaprosessilla ei pyritä hidastamaan tai hankaloittamaan ulkomaista kiinteistökauppaa Suomessa, mutta se antaa valtiolle tarvittaessa mahdollisuuden puuttua sellaiseen kiinteistöhankintaan, jonka voidaan katsoa vaarantavan kansallista turvallisuutta.

Uusien lakien myötä puolustusministeriöstä tulee lupaviranomainen, joka käsittelee lupahakemukset ja tekee päätökset lupien osalta koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta. Käytännössä EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten ostajien on haettava lupaa joko ennen kiinteistökaupan tekoa tai kahden kuukauden kuluessa sen jälkeen. Alkuvaiheessa lupaa haetaan lomakkeella ja myöhemmin sähköisessä asiointijärjestelmässä.

Puolustusministeriö on koonnut nettisivuilleen www.defmin.fi keskeisimmät tiedot uudistuksesta. Sivuja täydennetään syksyn aikana lupaprosessin eri vaiheiden täsmentyessä.

Venäjä, Ruotsi, Nordefco, puolustusvoimien harjoitustoiminta ja EU:n pysyvä rakenteellinen yhteistyö esillä TP-UTVA:ssa

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat perjantaina 25. lokakuuta Suomen ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin liittyvistä kysymyksistä sekä Venäjää koskevista kansainvälispoliittisista asioista.

TP-UTVA keskusteli Suomen ja Ruotsin välisestä tiiviistä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä. TP-UTVA käsitteli myös Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön syventämistä.

TP-UTVA käsitteli pohjoismaisen puolustusyhteistyön (Nordefco) kehyksessä valmisteltua päivitystä tekniseen järjestelyasiakirjaan, joka mahdollistaa Pohjoismaissa sijaitsevien lentotukikohtien käytön varakenttinä. Asiakirjan päivitys koskee pohjoismaisten sotilasilma-alusten mahdollisuutta laskeutua toisen Pohjoismaan kentälle säätilan tai muun vastaavan syyn tätä edellyttäessä.

TP-UTVA käsitteli suunnitelmaa puolustusvoimien kansainvälisestä harjoitusyhteistyöstä vuonna 2020. Kansainvälinen harjoitusyhteistyö on tärkeä osa Suomen puolustuskyvyn ylläpitämistä, kehittämistä ja osoittamista. Sen merkitys on korostunut turvallisuusympäristön muutoksen, puolustusyhteistyön syvenemisen sekä puolustusvoimien tehtävien edellyttämien valmiuksien ja kyvyn kehittämisessä. Harjoituksiin osallistutaan Suomen omista lähtökohdista. Osallistumisessa otetaan huomioon sekä harjoitusten merkitys Suomen puolustuskyvyn kehittämisen kannalta että ulko- ja turvallisuuspoliittiset näkökohdat. Puolustusministeriö päättää puolustusvoimien kansainvälisen harjoitussuunnitelman hyväksymisestä TP-UTVA:n linjausten pohjalta tiedotettuaan ensin eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokuntia. Puolustusministeriö tiedottaa puolustusvoimien kansainvälisen harjoitussuunnitelman sisällöstä tarkemmin, kun suunnitelma on hyväksytty.

TP-UTVA sai tilannekatsauksen puolustusvoimien ARCTIC LOCK -pääsotaharjoituksesta vuonna 2021. Harjoituksen tavoitteena on kehittää Suomen valmiutta ja puolustuskykyä sekä kehittää yhteistoimintakykyä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Lisäksi TP-UTVA käsitteli EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) toimeenpanoa ja Suomen osallistumista koskien muun muassa uusia projekteja ja kansallisen toimeenpanosuunnitelman valmistelua.

Ministerityöryhmä: vauhtia ylivelkaantumisen torjuntaan

Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä hyväksyi toimenpidekokonaisuuden, jonka avulla hallitus torjuu ylivelkaantumista. Töitä tehdään useassa eri ministeriössä.

Kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti 20 vuoden ajan. Ylivelkaantumista taklataan muun muassa vahvistamalla kotitalouksien talous- ja velkaneuvontaa, helpottamalla konkurssin tehneiden yrittäjien velkajärjestelyyn pääsyä sekä ryhtymällä valmistelemaan positiivista luottotietorekisteriä.

– On aika laittaa stoppi ylivelkaantumiselle. Tämä ongelma koskettaa aivan liian monia. Meillä on nyt onneksi työn alla useita toimia, joilla voimme helpottaa niin yksittäisten ihmisten kuin yrittäjien arkea. Pidän tärkeänä, että jokainen meistä voi saada riittävästi tietoa siitä, miten omaa taloutta voi hallita, ministerityöryhmän puheenjohtaja, oikeusministeri AnnaMaja Henriksson sanoo.

Ministerityöryhmä päätti, että ryhdytään valmistelemaan julkisen sektorin ylläpitämää positiivista luottotietorekisteriä. Rekisteri tulee sisältämään ihmisten luottotietoja, ja sen vuoksi vahva tietosuoja on ensisijaisen tärkeää. Valmistelussa selvitetään myös mahdollisuutta ottaa rekisteri käyttöön vaiheittain siten, että tarvittava lainsäädäntö on voimassa hyvissä ajoin ja että rekisteri ainakin kuluttajaluottojen osalta voitaisiin ottaa käyttöön kevään 2023 aikana.

Lisäksi ministerityöryhmä hyväksyi sisäministeriön johdolla laaditun uuden väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin vastaisen toimenpideohjelman. Se korvaa aiemman, vuonna 2016 laaditun toimenpideohjelman. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet koskevat paikallista ennalta ehkäisyä, väkivaltaisten ryhmien rekrytoimisen ehkäisyä, vankiloissa tapahtuvaa radikalisoitumista sekä terroristisen propagandan ja laittoman vihapuheen torjuntaa. Lisäksi ohjelma sisältää toimenpiteitä, joilla poliisi, vastaanottokeskukset, sosiaali- ja terveystoimi sekä opetustoimi kehittävät ennalta ehkäisyä. Ohjelmasta laaditaan seuraavaksi valtioneuvoston periaatepäätös.

Puolustusvoimat jatkaa Pasi-miehistönkuljetusajoneuvojen modernisointia

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen 28.10.2019 lunastamaan vuoden 2020 alussa lisähankintavarauksen XA-180-miehistönkuljetusajoneuvojen (PASI) elinjaksopäivityksistä suomalaiselta Patria Land Oy:ltä.

Elinjaksopäivityksillä modernisoidaan 139 panssaroitua XA-180-miehistönkuljetusvaunua. Modernisoinnilla varmistetaan PASI-miehistönkuljetusajoneuvojen suorituskyky, kunto ja tekninen elinjakso 2040-luvulle. Uudistamisessa päivitetään ajoneuvojen sähköjärjestelmät, kunnostetaan voimansiirtokomponentit sekä uusitaan jousitus ja ulkopinnoite. Ajoneuvoihin asennetaan myös turvavöillä varustetut istuimet.

Hankinnan työllistämisvaikutus kotimaassa on noin 170 henkilötyövuotta, ja sen arvonlisäverollinen kokonaisarvo on noin 35 miljoonaa euroa. Henkilötyövuodet jakautuvat alueellisesti seuraavasti: Kanta-Häme (50%), Pirkanmaa (40%) ja muu Suomi (10 %). Hankinta on jatkoa vuonna 2014 aloitetulle elinjaksopäivitykselle ja liittyy Maapuolustuksen kehittämisohjelmaan, jossa kehitetään joukkojen liikkuvuutta. Toimitukset ajoittuvat vuosille 2020-2022.

Lentopaikka lisätty sisäministeriön liikkumis- ja oleskelurajoituksista annettuun asetukseen

Sisäministeriön liikkumis- ja oleskelurajoituksia koskevaan asetukseen on lisätty Pyhtään kunnassa sijaitseva Redstone Aero lentopaikka.

Poliisilain nojalla annettavalla sisäministeriön asetuksella voidaan rajoittaa liikkumista tai oleskelua kohteessa tai sen ympäristössä kohteesta aiheutuvan tai siihen kohdistuvan vaaran vuoksi. Rajoitusalueella liikkuminen ja oleskelu on kielletty ilman alueen toiminnanharjoittajan antamaa lupaa. Pyhtään lentopaikalla toiminnanharjoittaja on lentopaikan pitäjä Redstone Aero Oy. Rajoituksen rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon.

Voimassaolevassa asetuksessa liikkumis- ja oleskelurajoitusalueita on yhteensä 127. Liikkumista ja oleskelua on rajoitettu esimerkiksi lentopaikkojen, vankiloiden, kantaverkon muuntoasemien, eräiden kaivos- ja teollisuusalueiden sekä tasavallan presidentin virka- ja kesäasunnon alueilla.

Rajoitusten tarkoituksena on turvata kohteessa tapahtuvaa toimintaa tai siellä olevaa omaisuutta tai suojata ulkopuolisia ja kohteessa oleskelevia ihmisiä. Liikkumis- ja oleskelurajoitusten alaiset kohteet ovat usein turvallisuudelle hyvin vaarallisia ja niillä liikkuminen edellyttää alueen perusteellista tuntemista. Asetuksessa edellytetään, että rajoituksen alainen kohde merkitään selkeästi ja tarvittaessa aidataan käyttötarkoituksen kannalta keskeisimmät alueet.

Asetusmuutos tulee voimaan marraskuun alussa 2019.

Angela Merkelin päätöksestä avata vuonna 2015 rajat pakolaistulvalle Saksaan on tehty rikosilmoitus kansainväliseen tuomioistuimeen

Unzensuriertissa, joka yksinoikeudella on haastatellut asiasta näyttelijätär Silvana Heißenbergiä kerrotaan, että Heißenberg on tehnyt rikosilmoituksen Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen Angela Merkeliä ja kaikkia muita Saksan liittohallituksen poliitikkoja vastaan, jotka aktiivisesti tai passiivisesti osallistuivat rajojen laittomaan avaamiseen vuonna 2015.

Rikosnimikkeitä ovat:

– Kansanmurha Rooman perussäännön 6 artiklan mukaisesti
– Rikokset ihmisyyttä vastaan ​​Rooman perussäännön 7 artiklan ja
– Törkeä petos

Uutisesta ei käy ilmi onko rikosilmoitus edennyt syyteharkintaan.

Unzensuriert

Onko suomalaisviranomaisilla tilannekuva kohillaan?

Sisämisteriöstä on kysytty aikooko Suomi aloittaa tehostetun rajavalvonnan Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla, koska vakava ja järjestäytynyt rikollisuus on kasvava uhka maan sisäiselle turvallisuudelle.

Perusteluiksi nostettiin esiin mm. seuraavat näkökulmat:

“Laiton henkilöliikenne sekä kaikki järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä rajat ylittävä liikenne Suomeen vaarantaa maan sisäisen turvallisuuden. Kokonaistilanteesta on ollut pitkään jo saatavilla mm. Europolilta kattavaa tilannekuvaa vaaran eskaloitumisesta yhä suuremmaksi kaikille maan viranomaisille ja valtion johdolle.”

Kirje käännettiin sisäministeriöstä rajavartiolaitokselle. Sieltä saadussa vastauksessa todettiin mm. näin:

“Rajavartiolaitos ja muut viranomaiset laativat valmiussuunnitelmia yleistä järjestystä ja sisäistä turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin, myös laajamittaiseen laittomaan maahantuloon. Rajavartiolaitos ja muut viranomaiset ovat vuosina 2015 – 2016 tapahtuneen maahanmuuttokriisin jälkeen päivittäneet laajamittaiseen laittomaan maahanmuuttoon liittyviä suunnitelmia. Näissä suunnitelmissa huomioidaan myös maahan saapuneiden henkilöiden henkilöllisyyden ja taustojen selvittäminen. Viranomaisilla on valmius vastata laajamittaiseen maahantuloon ja palauttaa sisärajavalvonta, jos valtioneuvosto niin päättää. Ennen sisärajavalvonnan palauttamista voidaan vastaavia vaikutuksia saavuttaa tehostamalla ulkomaalaisvalvontaa.”

Ruotsi on hiljattain sopinut sekä Tanskan, että Norjan kanssa tehostetun rajavalvonnan käyttöön ottamisesta, koska järjestäytynyt rikollisuus on lähdössä lapasesta naapurissa.

Tilannekuvaa Europolilta vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden osalta vuodelta 2017.

Europol

Europol varoitteli jo 2013 sekä siirtolaisvirtojen kasvusta, että vakavan ja järjestäytyneen tikollisuuden kasvavista uhkakuvista ja haasteista Euroopan valtioiden viranomaisia raportillaan.

Europol

Tämä nykytilanteeseen johtanut kehitys ei siis ole voinut tulla päättäjille mitenkään täytenä yllätyksenä.