Nyt erotellaan jyvät akanoista

Valtakunnansyyttäjä pyysi taannoin lupaa syytää kansanedustaja Juha Mäenpäätä (PS) väärinä pidettyjen mielipiteiden esittämisestä eduskunnassa. Olihan spontaani vertaus vieraslajeista vähän kyseenalainen, mutta tätä nyt eduskunnassa käytyä teattetia edelsi outo näytelmä valtakunnansyyttäjän ja perustuslakivaliokunnan välillä, jossa valtakunnansyyttäjä yritti ikäänkuin saada porukan itse pelaamaan kansanedustaja Mäenpää nurkkaan.

Nyt valtakunnansyyttäjän alunperin itse käynnistämästä prosessista on jäämässä käteen vasemmistoliiton ärhäkkä mediateatteri mm. Paavo Arhimäen johtaessa orkesteria rasisti-ruoskalla. Onhan medioissa jo ajat sitten ollut esillä, että vaadittu perustuslaillinen määräenemmistö Mäenpään syyttämiseksi eduskunnan luvalla torpataan yksin Perussuomalaisten eduskunnassa olevien jäsenten turvin.

Kansaa on istunut liimautuneina vastaanottimien ääreen seuraamassa tätäkin farssia lähinnä helteiden takia. – Siis se osa kansasta joilla on kämpässä viilentävä ilmanvaihto muodossa tai toisessa. Muut ovat loikoilleet tyytyväisinä rannoilla tai jossain muussa mieluisassa paikassa varmaan lopen kyllästyneitä jo koko esitykseen kulttuurimarxisteja ja vallan kahvassa epätoivon vimmalla roikkuvia ammattipoliitikkoja lukuun ottamatta. Olisihan se niin hemaisevaa saada viimeinkin Perussuomalaiset julkisesti ristiinnaulituiksi pahoina rasisteina ja haitallisina maamme nk. demokratialle.

Koska sitähän tässä haetaan. On haettu jo vuodesta toiseen Perussuomalaisten haittamaahanmuuttoa edustavan mielipiteen takia. Eduskunnan ”lynkkauspartion” edustajat vaan tuppaavat unohtamaan aatteensa kiihkossa sen, että jokainen ennakkotapaus juridisessa mielessä on myös heitä vastassa odottamassa tulevaisuudessa, kun tuulen suunta jonain päivänä kääntyy. Tästä juuri Perussuomalaiset ovat koittaneen viestiä, koska he ymmärtävät vallan lopulta aina vaihtuvan johonkin suuntaan. He ymmärtävät myös sen, että jokainen ennakkotapaus on väline tuleville päättäjille joka voi kääntyä myös itseään vastaan jonain päivänä; myös tämän päivän ”lynkkauspartion” tulevia aatetovereita vastaan.

Kansallismielisestä näkökulmasta tarkasteltuna ihmetyttää erityisesti nyt mm. vasemmiston ärhäkkä kampanja rasistikorttiin vedoten vähän laajemmassakin perspektiivissä. Kansallismieliset tunnetaan yleisesti nykyisen kulttuurieliitin piireissä ryhmänä ihmisiä, jotka vastustavat maahanmuuttoa. Perustettiinhan jo 2015-2016 aikana mm. ”Rajat Kiinni” – kansanliike vastalauseensa rajan yli massoina kävelleitä turvapaikanhakijoita vastaan. – Oliko todellisuudessa kuitenkaan kyse yksinomaan paheksuttavasta rasismista? Sitä ei kulttuurielitti välttämättä tiedosta, koska heidän hanakasti itsensä ylläpitämä vastakkainasettelu on estänyt kaikki nämä vuodet asiallisen keskustelun asioista.

Euroopan Unionilla on paljon yhteisesti sovittuja sääntöjä ja yksi niistä on Dublin-sopimus. Silloin vuosina 2015-2016 tuli Ruotsin puolelta Suomeen kaikki ne ihmiset ”taikasana-asylumiin” vedoten ja silloinen hallitus päätti jättää noudattamatta tätä sopimusta. Silloin myös alkoi syntyä laajemmin käsitteitä kuten ”kansallismieliset”, ”rasistit” ja ”yksittäistapaus”. Kansallismieliset vastustavat yhä edelleen tätä kansainvälisen (EU-tasoisen) sopimuksen noudattamatta jättämistä maamme valtiojohtajien päätöksestä. – Tästä johtuu pitkälti käsite ”maahanmuuttovastaisuus”.

Kansallismieliset siis vastustavat tehtyjen poliittisten päätösten pohjalta seuranneita epäkohtia. – Ja, se paljon puhuttu rasismi oli missä…?

Toki kansallismielistenkin joukkoon mahtuu niitä maan tavaksi tulleita ”yksittäistapauksia”. Älkäämme olko huolissamme tästä; ei niistä ollut Sipilän hallituksen aikaan maan johtokaartikaan huolissaan, kun suomalaislapsia yllättäen kohtasi se ensimmäinen raiskausaalto, joka tuli kylkiäisenä kun päätettiin jättää syrjään ne demokratian luomat yhteiset pelisäännöt.

Eduskunnassa käydyn pitkään kestänyt debatti Juha Mäenpään mahdollisesta hirvittävänä pidetystä rikoksesta, jolla kansanedustajan syytesuoja sananvapauden osalta yritetään nyt murtaa on ollut myös odottamattomia seurauksia. – Kepu ja Kokkarit ovat jakautumassa leireihin ja KD on osoittanut ihailtavaa ymmärrystä asian laajemmasta yhteiskunnallisesta merkityksestä tulevien sukupolvien kansanedustajien oikeusturvaa silmällä pitäen.

Hölmölässä ei yöttömän yön aikaan keskikesällä juurikaan aurinko katoa horisontin alle, eikä aurinko näin pääse toteuttamaan ihmisten näkökulmasta sitä totuttua ydintehtäväänsä: auringon nousua. Ehkä käyty kiivas debatti eduskunnassa edustaakin uudenlaista nousua suomalaisesten kesken? – Ehkä maalaisjärki tekee uutta paluuta pitkän poissaolon jälkeen.

Rasismia on muuten myös sitä, että jatkuvasti korostaa toisen erilaisuutta rodun tai ihonvärin perusteella. Tämä on asia johon kannattaisi myös nykyisen kulttuurieliitin kiinnittää itse huomiota. Black Lives Matter-liike hakee jo yksin nimensä perusteella vastakkainasettelua ihonvärin perusteella. – Kolikolla on siis aina myös se toinen puoli ja syrjintää on monenlaista. Sitä harjoitetaan nykyisin ahkerasti myös poliittisin perustein ja väärinä pidettyjen mielipiteiden takia. Tämä kääntyy kuitenkin aina lopulta itseään vastaan; etenkin kun poliittinen koneisto Suomessa on ottanut tavaksi kerätä itselleen irtopisteitä ihmisten perusoikeuksiin kuuluvien oikeuksien vääristelyllä julkisesti. – Loukkaamaton ihmisarvo suo kaikille Suomessa oikeuden olla juuri sellainen kun on mielipiteineen, kaikkineen. Tekojen ja sanojen vastuu on tämän vastapainona.- Mielipide itsessään ei ole rikos, se on loukkaamaton ihmisoikeus.

Jos Juha Mäenpäätä nyt voidaan epäillä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan eduskunnassa esittämän lauseen perusteella, niin voidaanko silloin myös epäillä pariakin viime hallitusta syrjinnästä, kun ovat vuoroin niin kovasti esittäneet paheksuntaansa eriävään mielipiteeseen perustuen? Pitäväthän monet ihmiset maahanmuuttovastaista mielipidettä rasismina.

Dublin-sopimuksen maton alle lakaisemista ei kuitenkaan näköjään poliittisista syistä haluta näissä keskusteluissa huomioida.

– Kun jyvät erottuvat akanoista, seisoo edessämme se kova ydin suoraselkäisenä omansa puolesta. Tyhjyyttään kumisevat ulkokuoret leijailevat silloin tuulen mukana vailla ytimen painoa silmän kantamattomiin.

Oikeus mielipiteeseen – Vai ajatusrikos?

Kenttäpiispa Pekka Särkiö kirjoitti juhannuksena räväkän satiirisen blogikirjoituksen. Hän kohahdutti kirjoituksellaan monia lukijoita. Kirjoitusta on sekä arvostettu, että paheksuttu. Julkisesti esitetyistä mielipiteistä eniten mielensä pahoittaneet ovat jälleen kerran olleet paheksuen eniten esillä somessa ja uutisissa.

Yhteiskunta ja vakaa demokratia tarvitsevat itselleen tilaa vuoropuheluun kehittyäkseen. Myös kiivaat väittelyt ja vahvasti eriävät mielipiteet asiasta kuin asiasta kuuluvat tähän. Nykyinen vallalla oleva käsitys harmonisesta yhteiselosta, jota ylläpidetään poliittisella korrektiudella tavoitellaan koko yhteisön samaistumista samojen mielipiteiden taakse. Tätä kutsutaan mielipiteen esittäjien taholta yhteisiksi arvoiksi.

Sananvapaus ja oma henkilökohtainen mielipde kuuluvat perusoikeuksiin, ja mielipiteitä on yhtä paljon kuin on ihmisiä niitä esittämään.

Yhteisten arvojen puolesta julistava henkilö unohtaa niin valitettavan herkästi tämän tosiseikan, ja julkisesta paheksunnasta nk. toisinajattelijoita kohtaan on jo tullut arkipäivää Suomessa. Tällä julkisella paheksunnalla haetaan luonnollisesti nk. vastapuolen nolaamista hiljentämistarkoituksella, jotta se oma esitetty mielipde arvoista jäisi vallitsevaksi. Demokratia ja yhteiskunnan kehittyminen eivät voi hyvin tämän tyyppisessä keskustelukulttuurissa, jossa haetaan asiasta kuin asiasta se vastakkainasettelu ja konfliktiasetelma niinkuin Suomessa nyt on ollut havaittavissa jo pidemmän aikaa.

Jos kenttäpiispa Pekka Särkiön räväkkä blogikirjoitus, sinänsä hyvinkin ajankohtaisista aiheista, koettiin joidenkin lukijoiden osalta pelkästään mielipahaa aiheuttavana, on syytä pysähtyä miettimään syitä tähän tuntemukseen. Oliko kirjoitus mielensä pahoittaneen lukijan mielestä aidosti jotenkin loukkaava, vai osuiko liian lähelle?

Särkiön kohua herättäneen nyttemmin jo poistetun blogikirjoituksen inspiraation lähteitä näytti olevan yhden nuoren miehen huonot naiskokemukset ja huoli lapsettomuudesta tulevaisuudessa, tämän hetkinen kulttuurieliitti, Suomen heikko taloustilanne, alhaiset syntyvyysluvut suomalaisten keskuudessa ja Lähi-Idän ja Afrikan alueen väestöjen erilaiset kulttuurilliset näkemykset ydinperheistä ja sukupuolirooleista suhteessa Suomessa vallitsevaan nykyiseen trendiin.

Kotimaa24 haastatteli Särkiötä syntyneen kohun jälkeen, jossa hän vastasi esitettyyn kritiikkiin. Artikkelissa on myös julkaistuna joitakin otteita poistetusta blogikirjoituksesta.

Käytetäänkö koronapandemiaa härskisti hyväkseen verukkeena viedä EU:a kohti liittovaltiota?

Saksa aikoo näköjään pontevasti lähteä edistämään heinäkuun ensimmäinen alkavalla puheenjohtajakaudellaan monenlaisiin selityksiin vedoten koronapandemiaan näennäisesti kytketyn elvytysrahaston läpi viemistä EU:ssa. Samalla monelta suunnalta kuuluu, että pandemian aikaisten rajoitusten vaikutukset ovatkin olleet pelättyä lievempiä ja, että pörssikurssitkin ovat taas olleet nousussa.

Ne Euroopan maat, jotka ovat noudatttaneet leväperäistä talouskuria jo pitkään ovat toki taloudellisesti ahtaalla ja koronapandemia ainoastaan nosti tämän paremmin julkisuuteen. Monilla Euroopan valtioilla on jo pidemmältä aikaväliltä päässyt kertymään todella paljon velkaa ja tähän kytkeytyy vahvasti EKP:n pitkään jatkunut hyvin matala korkopolitiikka, sekä markkinoille tasaisesti syydetty raha elvytyksen nimissä sitä enter-painiketta painamalla. Näppärää. – Varmaan jokainen meistä haluaisi vastaavanlaisen enter-painikeen? Ei tarvitsisi elää niukkuudessa tai tehdä töitä, kun voisi elää ikuisesti velaksi.

Tähän keskuspankkien tekemään ”enter-painike” – elvytykseen on päädytty vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, jotta lukuisat silloin huonosti talouttansa hoitaneet pankit ja yritykset eivät olisi menneet konkurssiin. Valitettavasti tuo rahaa tyhjästä luovaa enter-painike on keskuspankkien alaista yksinoikeutta ja sekä otetut velat, että korot tulee maksaa niille joskus takaisin.

Valtion kyky suoriutua maksuista vaati verotuloja. Eli mitä enempi joku painaa tätä taikapainiketta sitä enempi jossain päin maailmaa jonain päivänä revitään valtion toimesta kansalaisten selkänahasta niitä veroja. Tässä on myös yksi syy yritysten häipymiselle Suomesta halvempien tuotantokustannusten maihin.

Nyt tapetilla oleva Euroopan vakausmekanismi, jota lobbataan hyvin vahvasti näköjään nyt Saksan toimesta koronan aiheuttamaan tilapäiseen talousahdinkoon tuskin tilapäisenä tukimuotona vaatisi EU:lle verotusoikeutta sen rahoittamiseksi.

Valtiolle on annettu verotusoikeus, jotta kansan perusoikeudet saadaan turvattua. Sitä varten koko ajatus valtiosta on ylipäätään katsottu tarpeelliseksi. Miksi tulli- ja kauppaunionille yhtäkkiä halutaan antaa verotusoikeutta, ellei kyse olisi liittovaltion perustamisesta? Olisihan yhteiset vastuut veloista loistava ratkaisu niin monen velkaantuneen valtion mielestä. Voisi vaan jatkaa sitä velaksi elämistä vailla huolta huomisesta, kun muut hoitaisivat laskun.

Saksa näkyy nyt myös selvästi olevan taloudellisesti ahtaalla ja moni saksalaispankki on myös monen raskaasti velkaantuneen Euroopan maan velkojen takaajana. Lisäksi on olemassa hyvin konkreettinen uhka siitä, että koko euroalue on tullut tiensä päähän Saksan perustuslakituomioistuimen päätöksen takia.

Saksan perustuslakituomioistuin antoi toukokuun alussa päätöksen koskien Saksan keskuspankin Bundesbankin tekemiä arvopaperiostoja, jotka liittyvät Euroopan keskuspankin (EKP) osto-ohjelmaan. Päätöksessä todettiin osan arvopaperiostoista olleen lainvastaisia ja antoi EKP:lle kolme kuukautta aikaa korjata puutteet osto-ohjelmassa. Asia ei liity maaliskuussa käynnistyneeseen pandemiaan liittyvään osto-ohjelmaan vaan kyse on vuonna 2012 julkistetusta OMT-ohjelmasta. Sen tarkoituksena on ollut tarkoitus tukea Euroopan kriisimaita antamalla keskuspankeille mahdollisuus ostaa pulaan joutuneiden velkakirjoja.

Saksan perustuslakituomioistuin on siitä asti epäillyt tämän toiminnan lainmukaisuutta ja rupesi selvittämään asiaa. EU:n tuomioistuin on ollut sitä mieltä, että tämä EKP:n valtionlainojen osto-ohjelma on kuitennin periaatteessa ollut lain mukainen. Saksan perustuslakituomioistuimen nyt tekemä päätös voi kuitenkin vastaisuudessa pakottaa Bundesbankin vetäytymään näistä velkakirjojen ostoista.

Lieneekö tämä päätös syynä siihen, että Saksassa on nyt kova hoppu saada talouden elvytyspaketti jo heinäkuussa maaliin?

Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti muutama päivä sitten Saksan tavoitteiksi 1.7.2020 alkavalla puheenjohtakaudella Saksan vievänsä Euroopan ulos talouskriisistä satsaamalla viherpolitiikkaan ja digitalisaation edistämiseen ja, että työn alla oleva elvytyspaketti on osa tätä kokonaisuutta. Liittokansleri Merkelin Saksan liittopäivillä pitämässään puheessa oli esillä myös tarve saada muut jäsenmaat ymmärtämään kiireen ja kompromissien tarpeen. – Kenen näkökulmasta nämä ovat tarpeen onkin jo sitten ihan toinen juttu.

Suomessa Perustuslakivaliokunta on kertonut hallitukselle, että nyt työn alla oleva vakausmekanismi on riidassa Suomen perustuslain ja EU:n perussopimuksen kanssa. Lisäksi heidän kannanotoissaan on todettu tämän vaativan laajaa kansalaisten yhteistä näkemystä asiasta. – Eli kansanäänestystä. Suuri valiokunta, Vihreiden Satu Hassin johtamana, ehti hiljattain jo ikäänkuin kävellä näiden tehtyjen huomioiden yli, samoin kuin edellinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni. Se kenen ehdotuksesta valtioneuvosto päätyi jokin aika sitten vaatimaan tämän vakausmekanismin tiimoilta erään käydyn keskustelun salaamista on myös oma lukunsa.

Yle, IS

Lobbaako Saksa itselleen Suomesta uutta maksajaa?

Yhdysvallat on ilmoittanut vähentävänsä huomattavan määrän sotilaita Saksasta. Syy tähän on, että Saksa on Yhdysvaltojen mukaan velkaa NATO:lle suuria summia jo pidemmältä ajalta ja, että tästä on seurannut mittava hintalappu myös Yhdysvalloille.

Tilanne lienee Saksan osalta erittäin kriittinen, koska Saksan liittotasavallan puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer (CDU:n puheenjohtaja) katsoi tarpeelliseksi korostaa Saksalais-Suomalaisen yhteisen puolustuksen tärkeydestä Euroopalle vieraskynäkirjoituksessa, joka julkaistiin hiljattain Helsingin Sanomissa.

Myös Yle :llä kerrottiin hiljattain tästä Saksan tukalasta tilanteesta. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kerrottiin sanoneen Yhdysvaltojen puolittavan amerikkalaissotilaiden määrän Saksassa yli viidestäkymmenestä tuhannesta 25.000:en sotilaaseen, johtuen hintavasta ylläpidosta.

Presidentti Trump oli sanonut, että nykyisissä järjestelyissä ei ole järkeä koska:

”– Saksa on kykenemätön maksamaan velkojaan. He ovat olleet kykenemättömiä jo vuosia ja ovat velkaa Natolle miljardeja dollareita, jotka heidän on maksettava. Me suojelemme Saksaa, ja he eivät maksa velkojaan.”

Suomella on myös vanhastaan kokemusta sotilaallisesta yhteistyöstä Saksan kanssa.

Tämän silloisen yhteistyön seurauksena meinasi silloin suomalaisille käydä varsin huonosti, kun Saksa kiristi Suomea jatkamaan sotaa Neuvostoliittoa vastaan viivytellen tilattujen viljatoimitusten toimittamisessa Suomen silloisena ainoana kauppakumppanina sodan keskellä. Oli tosi hilkulla, että ei tullut taas isompi nälänhätä maahan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö peräänkuuluttaa lisää julkista keskustelua finanssipolitiikan kiemuroista ja niiden tulevista vaikutksista Suomelle

Aihe nousi ajankohtaiseksi tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Politiikan toimittajien välisessä eilen järjestetyssä etätapaamisessa. Covid19 tauti poikkeusoloineen on jo nyt velkaannuttanut valtiota huikean paljon, eikä kukaan oikein tunnu osaavan vastata siihen kysymyksen, että millä velka joskus maksetaan pois. – Vai maksetaanko? Ja mitä siitä silloin seuraisi?

Julkisuudessa on väläytelty vaihtoehtoa, jossa velat ikäänkuin annettaisiin anteeksi ja, että tämän toivotaan sitten pelastavan maailmanmarkkinat isommalta konkurssilta. Velan mukana kulkee kuitenkin käsikädessä aina se korko, joka kuitenkin tulisi maksaa kustannuksena lainan antajalle saadusta lainan summasta.

Sellaista, kuin ”ilmaista rahaa”, ei ole olemassakaan. Jopa sen nk. ikuisen lainan kustannuksiin kuuluu korkojen maksaminen.

Nyt keskuspankit syytävät jo lainoja markkinoille jopa miinusmerkkisellä korolla. – Eli ikäänkuin sponssaavat pikkasen, että velkaa haluttaisiin helpommin ottaa vastaan. Entäs sitten, kun korot jonain päivänä nousevat vaikka kymmeneen, viiteentoista tai jopa kahteenkymmeneen prosenttiin? Käykö silloin niin, että ylivelkaantuneet valtiot lyödään polvilleen yksi toisensa jälkeen kaikista hyvistä aikeista ja tämän hetken pilvilinnoista huolimatta?

Verkkouutiset kertoi presidentti  Sauli Niinistön kommentoineen eilen asiasta aika huolestuneeseen sävyyn:

”- Vähän askarruttaa se, mihin tilanteeseen me päädymme parin-kolmen vuoden päästä ei vain Suomessa, vaan globaalissa finanssitaloudessa. Minusta se on aihepiiri, jota vähän vältellään.”

Tasavallan presidentti nosti haastattelussa myös esiin, että hallituksella on yhteisvastuu tekemistään päätöksistään. Ehkä ihan aiheellinen muistutus, koska nyt tehtävät finanssipoliittiset ratkaisut tulevat vaikuttamaan monien sukupolvien päähän niin hyvässä kuin pahassa.

Etätapaamisen eri keskustelunaiheista kerrottiin myös Tpk:n omilla sivuilla.

Sielläkin toistui tasavallan presidentin huoli nykyisen velkataakan kasvusta ja siitä tavasta miten siihen on tähän asti vastattu keskuspankkien ja hallituksen toimesta:

”- Ei voi olla niin, että tyhjästä tehdään lisärahaa ja samalla sitten se upotetaan velkajärjestelyin tyhjään. Ja tämän vuoksi minusta on syytä käydä kyllä keskustelua siitä, että miten tuo luottamus silloin säilytetään ja mitä sen vuoksi olisi tehtävä.

– Minä en keksi mitään muuta parempaa, kuin palaamista aika, sanoisinko, perinteiseen talousajatteluun. Tämä tarkoittaa tarkkaa taloustoimintaa ja ennen kaikkea sitä, että hyvä syntyy työstä ja tuotannosta”

Näin ihan maallikon näkökulmasta asiaa pohtien nousee väistämättä mieleen yksi kysymys ylitse muiden, jos päädytään houkuttelevalta kuullostavaan ratkaisuun saada ns. velat anteeksi. Kuka tai mikä taho tällä järjestelyllä tulee tienaamaan; kenelle korkotuotot tulevat sitten ikuisesti menemään näistä tulevista mahdollisista ikusuuslainosta? – Koska joku tienaa aina.

Miesten kokema väkivalta Suomessa – Miksi miesten kokemasta parisuhdeväkivallasta ei käydä julkista keskustelua?

Miesten kokemaa väkivaltaa Suomessa on tutkittu hyvin vähän. Markku Heiskanen ja Elina Ruuskanen perehtyivät aiheeseen kymmenisen vuotta sitten. Hanketta oli mukana tukemassa mm. YK:n yhteydessä toimiva Euroopan Kriminaalipoliittinen instituutti. Tutkimuksessa kävi ilmi, että ongelma on vakava ja, että monet miehiin kohdistuvat väkivallanteot jäävät julkisuudelta ja myös poliisilta piiloon.

Tutkimusraportti julkaistiin nimellä ”Tuhansien iskujen maa”. Siinä tarkasteltiin miesten kokemaa eri väkivallan ilmenemismuotoja Suomessa. Tutkimuksessa oli myös mukana vertailuissa naisten kokema vastaava väkivalta, jota Suomessa on tutkittu paljon enemmän.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että miehet ja naiset ovat kokeneet yhtä usein väkivaltaa tai uhkailua väkivallalla parisuhteessa. Laadullisesti toki on eroja minkä tyyppisestä väkivallasta on ollut kyse. Myös henkinen väkivalta ja esimerkiksi tarve toisen kontrolloimiseen ym on koettu yhtä paljon sekä miesten, että naisten osalta. Naisiin kohdistui tutkimuksen mukaan huomattavasti enemmän seksuaalista häirintää ja ahdistelua (64,3%), mutta myös miehistä 26,3% olivat tutkimuksen mukaan kokeneet vastaavaa. Jakolinjoja on myös naisiin kohdistuvassa seksuaalisessa väkivallassa ja miehiin kohdistuvassa muussa väkivallassa. Naisia raiskataan useammin ja miehiä piestään katukuvassa useammin. Luvut ovat kuitenkin varsin hälyyttäviä eroista ja yhtäläisyyksistä huolimatta.

Tutkimuksessa käy ilmi myös, että on paljon miehiin kohdistuvaa väkivaltaa minkä miehet voivat kokea liian tuskalliseksi edes ilmoittaa viranomaisille tai hakea apua siitä seuranneeseen henkiseen pahoinvointiin. Poliisille ei liioin kovin herkästi haluta ilmoittaa näitä koettuja väkivallantekoja ja viranomaisilta jää piiloon paljon miehiin kohdistuneita naisten tekemiä väkivallantekoja parisuhteessa erilaisista syistä. Asiaa on myös saatettu pitää vähäisenä, tai sitten miehet eivät jostain syystä tunnista itseään uhriksi tapahtuneissa olosuhteissa.

Syitä siihen miksi miehiin kohdustavasta moninaisesta väkivallasta tai sen uhkasta puhutaan niin vähän tai ei ollenkaan voi vaan ihmetellä. Tasa-arvoa korostavassa Suomessa tämä tuntuu erityisen oudolta. Syrjitäänkö miehiä Suomessa? Entä kuinka paljon Suomessa esiintyy miesvihaa? – Kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia, koska naisten kokemasta epätasa-arvosta ja koetusta naisvihasta miesten taholta käydään parhaillaan vahvaa yhteiskunnallista julkista keskustelua.

Heuni

Hallituksen biokaasuohjelman etenemisen tämän hetkinen tilanne

Aitosuomalaiset kertoi hiljattain, että moni odottelee jo malttamattomana hallituksen biokaasuhankkeen valmistumista. Hankkeen etenemisellä on paljon vaikutusta valmistuessaan monella eri sektorilla etenkin maataloudessa. Se tukee esimerkiksi kiertotaloutta ja huoltovarmuutta uutena kotimaisena energialähteenä.

Biokaasuohjelmaa valmistellaan parhaillaan useammassa ministeriössä ja eri asiakokonaisuudet etenevät näköjään kukin omalla aikataululla. Elinkeinoministeri Mika Lintilän esikunnasta saatiin hieman selvennystä tämän hetkisen tilanteen osalta. Sieltä asiantuntija Taru Löyttymäki kertoi, että:

”Biokaasuohjelmassa on lukuisia toimenpiteitä, joiden toimeenpanovastuu jakautuu usealle ministeriölle.

Biokaasulaitosinvestointeihin on haettavissa koko ajan energiatukia, samoin maatilat voivat hakea tukea biokaasun tuotannon investoinneille maatalouden investointitukijärjestelmistä.

Lisätalousarviossa biokaasun jakeluinfran rakentamisen tukeen lisättiin määrärahoja.

Maa- ja metsätalousministeriö puolestaan valmistelee uusia tukia nimenomaan biokaasun tuotantoon kytkeytyvän ravinteiden kierrätyksen tueksi.

Vuoden loppuun mennessä on valmiina investointituki yrityksille, jotka valmistavat lannasta tai kaasutusrejektistä kierrätyslannoitteita.

Ravinnekiertokorvaus tulee käyttöön vuonna 2021.

Työ-ja elinkeinoministeriössä valmistellaan myös mm. biokaasun sisällyttämistä uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen piiriin vaalikauden kuluessa.”

Hallituksen biokaasuohjelmasta enemmän; ”Biokaasuohjelmaa valmistelevan työryhmän loppuraportti” ohessa: Valtioneuvoston julkaisut.

Biokaasusektori peräänkuuluttaa vauhtia biokaasuohjelman toimeenpanoon

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, SBB tiedotti 1.6.2020: Biokaasulaitosinvestoinnit ovat odottaneet selkeitä signaaleja toimintaympäristön näkymien vakiintumisesta jo usean vuoden, erityisen hartaasti syksystä 2019 eli hallitusohjelman julkaisusta asti. Investointeja ei ole syytä viivästyttää enää. On myös huomattava, että uutta laitosta ei rakenneta hetkessä, ei usein edes muutamassa vuodessa, sillä se edellyttää useita erilaisia lupa- ja muita menettelyitä.

”Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan Suomelle on laadittu kansallinen biokaasuohjelma, jolla otetaan käyttöön biokaasun tuotantopotentiaali sekä kehitetään Suomen elinvoimaisuutta ja edistetään ilmastotavoitteisiin pääsyä. Biokaasuohjelma valmistui 28.1.2020. Biokaasuohjelma antaa 24 toimenpide-esitystä biokaasun potentiaalin valjastamiseksi. Biokaasuohjelman valmistelussa oli mukana laaja asiantuntijajoukko, mutta ohjelmatyö nojaa vahvasti hallitusohjelmassa annettuihin raameihin.”

”Useat biokaasulaitosinvestoinnit odottavat näiden toimenpiteiden selkeytymistä ja käyttöönottoa. Näillä päätöksillä myötävaikutettaisi myös useaan koronakriisin yhteydessä tärkeäksi havaitun asian edistymistä, kuten omavaraista ruoka- ja energiatuotantoa ja huoltovarmuutta, positiivisia työllisyys ja aluetaloudellisia vaikutuksia unohtamatta ilmasto- ja ympäristöhyötyjä.”

Aitosuomalaiset tiedusteli hankkeen valmistumisen aikataulua Työ- ja elinkeinoministeriöstä ja kertoo tästä tarkemmin, heti kun sieltä kiireiltään ennättävät vastaamaan.

Toivottavasti asia etenee joutuisasti hallituksessa, onhan energia yksi erittäin keskeinen tekijä ruokatuotannossa, ruoan jakelussa läpi koko logistiikkaketjun maatiloilta kaupan hyllyille. Energiaomavaraisuutemme ei ole kovinkaan korkea mikäli jotain odottamatonta tapahtuisi vaikkapa geopiliittisella kentällä. Suomi tuo esim huomattavan määrän energiatuotteita Venäjältä.

Globalisaation muokkaamat markkinat ovat kasvattaneet eri maiden välistä keskinäisriippuvuutta varsin paljon. Ehkä jopa hieman liikaa joiltain osin, kuten nyt koronan myötä on jo havaittu miten herkästi tuonti tärkeiden tuotteiden osalta on takkuanut mm. terveydenhoidon suojavarusteissa, mutta myös monenlaisisten varaosien ja laitteiden saatavuudessa on ollut viiveitä. Nämä aiheuttavat aina jotain; esimerkiksi jonkun työn viivästymistä tai hetkellistä pysähtymistä kokonaan.

Senaatintorin mielenosoituksen jälkipyykkiä

Senaatintorilla järjestettiin 3.6.2020 mielenosoitus johon osallistui ihmisiä sankoin joukoin. Asia on herättänyt suurta ihmetystä, ja on epäselvää millä kriteereillä määritellään ohjeen mukainen tarkkarajainen tapahtuma tai kokoontuminen. Tämä ratkaisee sen onko noudatettava 50:n henkilön kokoontumisrajoitusta, vai voiko osallistujia olla jopa 500.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tiedotteessaan 31.5.2020 päivitetty muutokset koskien kokoontumisrajoituksia 1.6.2020 alkaen, joita on asetettu koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Niitä ovat mm.:
”Enintään 50 hengen yleisötilaisuudet sallitaan kesäkuun 1. päivästä alkaen. Rajoitukset koskevat sisä- ja ulkotiloissa järjestettyjä julkisia tilaisuuksia eli yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia.”

”Yli 50 ja enintään 500 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa on mahdollista järjestää erityisjärjestelyin.”

Tiedotteessa kerrottiin lisäksi poliisin valvovan tapahtumia rajoitusten noudattamisen osalta:

”Poliisi valvoo aluehallintovirastojen määräämiä kokoontumisrajoituksia toimivaltuuksiensa mukaisesti. Poliisin tehtävänä on huolehtia siitä, että yleiset kokoukset ja yleisötilaisuudet järjestetään noudattaen osallistujien enimmäismääriä ja kokoontumislakia.”

”Poliisi ei valvo hygieniaohjeiden noudattamista, vaan tapahtumajärjestäjien on itse huolehdittava koronaviruksen leviämisen estämisestä.”

Tilaisuuden järjestäjän vastuulla on siis varmistaa, että tauti ei pääse leviämään ja, että tilaisuudessa noudatetaan annettuja etäisyys- ja hygieniaohjeita.

Aitosuomalaiset tiedusteli Poliisihallitukselta minkälaiset ovat viimeisimmät kokoontumisrajoituksia koskevat ohjeet heille hallitukselta ja THL:ltä, joiden perusteella lienee ohjeistettu Poliisilaitoksia valtakunnallisesti. Kunhan ehtivät Poliisihallituksesta vastaamaan päivityy uutinen myöhemmin siltä osin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa kerrottiin myös, että:

”Yli 500 hengen yleisötilaisuudet ovat kiellettyjä 31.7. asti.”

Julkisuudessa on esitetty, että tilaisuuteen olisi osallistunut jopa yli 3000 henkilöä.
Senaatintorin mielenosoitukseen liittyvistä järjestelyistä ja toteutuksesta on tehty jo useampi kantelu ja rikosilmoitus.

Onko pelisäännöt kaikille samat?

Senaatintorilla järjestettiin 3.6.2020 mielenosoitus rasismia vastaan, johon osallistui yli 3000 henkilöä. Mielenosoittajia nähtiin myös marssimassa ympäri Helsinkiä. Ne kesäkuussa voimaan astuneet koronasta johtuvat kokoontumisrajoitukset max. 50:n henkilön määrästä ei nyt oikein toteutuneet. Meille on toki julkisuudessa kerrottu, että tapahtumia ja kokoontumisia voidaan järjestää tietyin edellytyksin myös jopa 500:lle osallistujalle.

Edellisenä päivän 2.6.2020 järjestettiin Helsingissä myös mielenosoitus. Se oli hallitusta vastaan järjestetty mielenosoitus. Tapahtuman järjestäjä Pontus Söderblom kertoi, että tapahtumaa koski max. 50:n hengen kokoontumisrajoitus.

Molemmat tapahtumat olivat ihan tavallisia mielenosoituksia, mutta jostain syystä koronarajoituksia sovellettiin eri tavalla. Senaatintorillakin oli poliittisia aktiiveja ottamassa kantaa asioihin. Siellä nähtiin mm. Vasemmistonuorten puheenjohtaja Liban Sheikh puhujakorokkeella pitämässä puhetta. Tapahtuma itsessään oli tietenkin hyvän asian puolesta. Syrjintä on aina yhtä ikävää. Kyseinen tapahtuma vaikutti vaan niin kovin poliittiselta.

Onhan Vasemmiston ja myös monien muidenkin puolueiden jäsenet jalkautuneet kaduille osoittamaan mieltään rasismia vastaan hyvin aktiivisesti, etenkin viimeisin viiden vuoden ajan. Tässä herääkin kysymys, että ollaanko siellä aidosti jonkun asian puolesta ottamassa kantaa, vai vaan hakemassa puolueille näkyvyyttä?

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi sunnuntaina 31.5.2020 tarkennetut ohjeet kokoontumisrajoituksista, jossa myös kerrottiin niistä järjestelyistä joiden puitteissa voidaan järjestää yli 50:n hengen kokoontumisia ja tapahtumia. Vastuu hygieniaohjeiden noudattamisesta näkyy olevan tilaisuuden järjestäjällä. Aluehallintovirasto edellyttää näiden tilaisuuksien osalta, että annettuja ohjeita noudatetaan:

”Yli 50 ja enintään 500 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa on mahdollista järjestää erityisjärjestelyin. Aluehallintovirastot ovat asettaneet tällaisten kokousten ja tilaisuuksien järjestämisen ehdoiksi sen, että kokoontuminen järjestetään noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 14.5.2020 antamaa ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemisestä. Yli 500 hengen yleisötilaisuudet ovat kiellettyjä 31.7. asti.”

”Tilaisuuden järjestäjä vastaa tapahtuman toteuttamisesta niin, ettei tautitilanne pahene.”

African AntiRacist Society järjesti myös rasismin vastaisen n. 30:n osallistujan mielenosoituksen pari päivää myöhemmin 5.6.2020 Pasilan poliisitalon edessä. He halusivat mm. osoittaa tällä solidaarisuutta kansainväliselle afrikkalaisyhteisölle. Samalla he avasivat keskustelua poliisin kanssa kokemastaan pelosta koskien Suomessa esiintyvää etnistä profilointia.

Heidän pelkoonsa poliisia kohtaan on monen kansallismielisen helppo samaistua. Poliisi on toiminut syrjivästi aika ajoin myös kansallismielisiä kohtaan ryhmänä. Ennakkoluuloja on monenlaisia yhteiskunnan eri kerrostumissa. Samoin on myös monenlaista syrjintää. Nyt on otsikoissa ympäri maailman ”Black Lives Matter”. Yhteiskuntaamme pesiytynyt identiteettipolitiikka myös osaltaan ruokkii näitä ilmiöitä. Samoin näkyy myös ruokkivan itsekkyyttä, kun unohdettiin koronarajoitukset Senaatintorilla.

Miten näin pääsikin käymään?