Suomi ja Intia allekirjoittivat maiden välisen sopimuksen puolustusalalla

Vuonna 2016 Intia järjesti konferenssin, josta on muodostunut vuotuinen geopoliittinen tapahtuma Raisina Dialogue maailman silmäätekeville johtajille ja yritysmaailman edustajille. Tapahtuman tarkoituksena on edistää Intian ja muun maailman välisiä kauppasuhteita monipuolisen yhteistyön muodossa.

Suomen osalta Juha Sipilä kävi vuonna 2016 pääministerin ominaisuudessa Intiassa keskustelemassa alustavasti asiasta Intian pääministerin Narendra Modi’n kanssa.

Sopimus laaja-alaisesta yhteistyöstä suomalaisten yritysten ja Intian puolustusalalla julkisen sektorin yritysten välillä allekirjoitettiin nyt tammikuussa. Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat Suomen puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti ja Intian puolustusministeri Ajay Kumar.

Laaja-alaisen yhteistyösopimuksen puitteissa on tarkoitus selvittää mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille mm. puolustustarvikkeiden tuotannolle, hankinnoille, tutkimukselle ja kehittämiselle, sekä teolliselle yhteistyölle Intiassa.

Asianlite

Kaakkois-Suomen ELY-keskus vaatii tarkennuksia Nuijamaan tien varteen suunnitellun purkujätteen käsittelyn ympäristölupahakemukseen

Kaakkois-Suomen ELY-keskus esittää lausunnossaan aluehallintovirastolle, että Nuijamaan tien varteen suunnitellulle jätteiden lajittelu- ja siirtokuormausasemalle ei tulisi myöntää hakemuksen mukaista ympäristölupaa.

15 metrin täyttöpaksuudelle ei perustetta

MARA-materiaalilla tarkoitetaan jätteitä, joita voidaan hyödyntää maanrakentamisessa (näiden läjittämiseen tarvitaan asetuksen mukainen lupa ja maarakenteena voi käyttää vain ‘puhtaita’ rakennusjätteitä, katso lisää ympäristö.fi). Nyt toimitetussa ympäristölupahakemuksessa täyttöpaksuudeksi on esitetty paikoin jopa 15 m. Aikaisemmin ELY-keskukselta saatu lupa koski noin 1,5 metrin paksuutta. ELY-keskuksen kanta on, ettei kentän rakentamiseksi tarvita esitettyä kerrospaksuutta. Raja jätteiden hyödyntämisen ja loppusijoittamisen välille tulee häilyväksi, etenkin kun kentän rakentamisen on ilmoitettu kestävän kauan (6 vuotta), eikä purkukohteita ole ennalta tiedossa.

Kaavassa alue varattu seudulliseen matkailuun ja rajaliikenteen kauppaan

Alue on osoitettu kaavassa merkinnällä KM-9 joka tarkoittaa kaupallisten palvelujen aluetta, jolle saa sijoittaa seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön. Jätteensijoitusta ei voida katsoa kaavassa esitetyksi toiminnaksi, joten ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta on oikeusvaikutteisen yleiskaavan vastaista.

Ainutlaatuinen taimen kärsii kiintoaineesta

Soskuanjoessa ja Mustajoessa elävä taimenkanta on erittäin arvokas. Se on ainut alkuperäinen meritaimenkanta, joka lisääntyy Suomen puolella. Taimenen lisääntymisen kannalta ongelma on juuri kiintoaine, jos sitä pääsee Soskuanjokeen suuria määriä. Taimenkannalle vaikutukset voivat olla siis kohtalokkaat. Lisääntyvä kiintoaines vaikuttanee myös Venäjän puoleisella jokiosalla, sillä joessa ei ole yhtään järveä tai muutakaan jokilaajentumaa ennen merta.

Paljonko hulevesiä syntyy?

Hulevedet eivät saa heikentää vastaanottavan vesistön veden laatua tai lisätä virtaamaa alueelta. Rakentamisvaiheessa alueelta voi tulla huomattavaakin kiintoainekuormitusta, joka huuhtoutuu hulevesien mukana lähivesistöihin.

Alueen rakentaminen ja varastokenttien päällystäminen noin 5 ha:n alueella lisää valumia yrityksen toimipaikalta alapuoliselle päätien rummulle ja edelleen Soskuanjokeen. Ovatko alueen ojarummut mitoitukseltaan riittäviä, tuleeko alueelle viivytysallas ja miten se on mitoitettu, paljonko syntyy hulevesiä?

Tiedossa melua ja lisääntyvää liikennettä

Alueella on jo nykyisin meluntorjuntatarvetta, johtuen Nuijamaan tien liikenteestä. Suunniteltu toiminta synnyttää myös impulsiivista melua, kuten murskausääniä, jonka aiheuttamat haitat tulisi huomioida lupaa myönnettäessä.

Toiminnot eivät lain mukaan saa aiheuttaa yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa yleisen viihtyisyyden vähentymistä. Melu on yksi viihtyisyyttä vähentävistä tekijöistä. Itään päin on suunniteltu meluntorjuntaa. Melusuojausta ei ole hakemuksessa esitetty länsipuolelle ja toiminta voi vaikeuttaa naapurikiinteistöjen kaavan mukaista toimintaa sekä aiheuttaa niille meluntorjun-tatarvetta.

Kyseinen alue on kaavoitettu kaupan alueeksi. Hakija on arvioinut työpäivinä kuljetettavien jätekuormien määrän olevan 10-15 kuormaa. Nuijamaan rajanylityspaikan mahdolliset ruuhkat Suomen tai Venäjän puolella näkyvät ajoittain valtatiellä 13 asti. Näissä ruuhkatilanteissa Rapattilan nykyisen tasoliittymän kautta voi olla vaikeuksia päästä takaisin valtatielle. Valtatien 13 Lappeenranta – Nuijamaa varteen sijoittuvan alueen rakentaminen edellyttää asemakaavaa tai vähintään suunnittelutarveratkaisua, jotta maankäyttö ja liikennejärjestelyt saadaan tarkoituksenmukaisesti yhteen sovitettua.

Alueelle on kaavaan merkitty suunnittelumääräys, jossa on nostettu esille alueen luonto- ja maisema-arvot sekä kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilyttäminen. Mikäli täyttö toteutuu, muuttuu maisema oleellisesti, sillä kenttä nousee muusta ympäristöstä selkeästi korkeammalle. Täyttöpenkan pohjoispää tulisi olemaan n. 15 m korkea ja melko jyrkkä. Suunnitelmissa esitetyt meluseinämät nousisivat vielä tätä korkeammalle.

ELY-keskus 

Opiskeluterveydenhuollon järjestämisessä on edelleen parannettavaa

Aluehallintovirastot ja Valvira selvittivät opiskeluterveydenhuollon toteutusta osana vuoden 2019 suunnitelmallista sote-valvontaansa. Opiskeluterveydenhuollon toteutus ei kaikilta osin täytä lainsäädännön vaatimuksia. Puutteita on esimerkiksi mielenterveyspalveluiden järjestämisessä ja tilastoinnissa.

Aluehallintovirastojen ja Valviran selvityksen mukaan joka kymmenes kunta ohjaa edelleen lain vastaisesti opiskelijat hakemaan joiltain osin opiskeluterveydenhuollon palvelut kotikunnastaan. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden, ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen [1] opiskelijoille heidän kotipaikkakunnastaan riippumatta. Lähes puolessa kunnista opiskeluterveydenhuollon palvelut tuotetaan osana muita perusterveydenhuollon palveluita, jolloin niiden käyttöä ei voida erotella muiden käyttäjäryhmien palveluista eikä opiskelijoiden hoitoon pääsyä voi seurata erikseen. Kun palvelut tuotetaan osana perusterveydenhuollon palveluita, kunnat laskuttavat niistä opiskelijan kotikuntaa terveydenhuoltolain vastaisesti.

Puutteellinen tilastointi hankaloittaa palveluiden saatavuuden ja kustannusten seurantaa

Myös palveluiden tilastoinnissa on suuria puutteita. Opiskeluterveydenhuollon palveluita koskevat kirjaukset on tehtävä niin, että terveydenhuoltolain mukainen opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus on tehtyjen merkintöjen perusteella arvioitavissa. Opiskeluterveydenhuollon kokonaisuuteen kuuluvat mielenterveys- ja päihdepalvelut, seksuaaliterveyden edistäminen, suun terveydenhuolto sekä muut terveyden- ja sairaanhoidon palvelut.

“Erityisen huolissamme olemme opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden pirstaleisuudesta”, kertoo ylitarkastaja Irja Hemmilä Valvirasta.

“Mielenterveyspalveluiden hajanaisuus vaikeuttaa hoitoon hakeutumista ja siihen sitoutumista. Lisäksi se hankaloittaa palveluiden saatavuuden seurantaa ja potilasturvallisuuden arviointia.”

Kun tilastointi on puutteellista, kunta ei voi arvioida opiskeluterveydenhuollon palveluja ja hoitoon pääsyä, eikä seurata palvelujen kustannuksia. Opiskelijoiden terveydenhuoltoa koskevat samat hoitoon pääsyn määräajat kuin muutakin perusterveydenhuoltoa.

Aluehallintovirastot ja Valvira valvovat opiskeluterveydenhuollon hoitoon pääsyä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämän tiedon pohjalta. Opiskeluterveydenhuollon hoitoon pääsy oli yksi Valviran ja aluehallintovirastojen vuoden 2019 suunnitelmallisen sote-valvonnan kohteista.

AVI

Malesia kieltäytyy vastaanottamasta enempää länsimaiden muovijätteitä

Malesian ympäristöministeri Yeo Bee Yin on saanut tarpeekseen maahan laittomasti salakuljetetusta muovijätteestä ja on ilmoittanut vihaisesti, että kaikki jätteet palautetaan alkuperäisille lähettäjille heidän omaan piikkiin.

Ongelmat alkoivat kun Kiina havahtui siihen, että länsimaissa lajiteltu muovijäte osoittautui maalle kannattamattomaksi ja ongelmalliseksi kierrättää, eikä siksi enää suostunut toimimaan länsimaiden yleisenä muovijätteen kaatopaikkana. Kiina kielsi vuonna 2018 ulkomaalaisen muovijätteen maahantuonnin ja toiminta näkyy nyt siirtyneen mm. Malesiaan.

Malesia on yhtä vähän kiinnostunut tästä “liiketoiminnasta”.

Nyt on lähtenyt siis “paluupostissa” yli 3.700 tonnia muovijätettä 150:n merikontin verran. Jätettä palautetaan kolmeentoista maahan, joista sitä on kuljetettu laittomasti Malesiaan. Vastaanottajia on mm. Ranska 43 konttia, Iso-Britannia 42 konttia, Yhdysvallat 17 konttia ja Kanada 11 konttia. Edelleen 110 konttia lisää palautetaan vielä lähitulevaisuudessa.

Indonesia, Filippiinit ja Kambodia ovat myös saaneet tarpeekseen lännen ongelmajätteistä. Lännen suuri idea, että kierrättämällä muovijätettä tehdään ympäristötekoja ei ilmeisesti ollut ihan loppuun asti ajateltua touhua ja paljon tästäkin on saattanut päätyä ihan mereen saakka noissa vastaanottajamaissa.

Kyseinen muovijäte ei ole kierrätyskelpoista, koska on niin likaista ja huonosti lajiteltua ja keräysmaissa.

Hölmöläisen hommaa tuntuu koko touhu olleen muutenkin, kun muovi kuitenkin kelpaisi vallan mainiosti energiajätteeksi sillä missä sitä syntyy.

Mutta markkinataloudessahan on kaikki mahdollista. Joku piti tuotakin alkuun ihan loistavana liikeideana. Kaakkois-Aasian maat eivät kuitenkaan enää suostu pilaamaan omaa ympäristöään pystyynkuolleen liikeidean takia ja jatkossa jätteiden lähettäjät saavat näköjään omat jätteensä takaisin sitä mukaa, kun vielä erehtyvät kuvittelemaan voivansa tehdä mitä huvittaa.

RT

Uuden koronaviruksen aiheuttamia tautitapauksia vahvistettu reilut 200 – THL seuraa tilannetta

Kiinan Wuhanissa on tähän mennessä todettu yli 200 henkilöllä hengitystieinfektio, jonka aiheuttajaksi Kiinan viranomaiset ovat tunnistaneet uuden koronaviruksen (nCoV).

Tämän lisäksi Pekingissä ja Guangdongissa sekä Thaimaassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa on vahvistettu yksittäisiä tartuntoja henkilöillä, jotka ovat ennen sairastumista oleskelleet Wuhanissa.

– Sairastuneiden oireita ovat olleet lähinnä kuume ja hengenahdistus. Pääosin oireet ovat olleet lieviä, monella vakavampia oireita saaneella on lisäksi ollut jokin perussairaus. Suurin osa sairastuneista on toipunut hyvin.

– Tämänhetkisen tiedon mukaan useita tapauksia yhdistää oleskelu Wuhanissa torilla, missä myydään mereneläviä ja eläviä eläimiä. Tartuntojen lähdettä ei kuitenkaan vielä tiedetä.

– Viruksen tarttumista ihmisestä toiseen ei ole vahvistettu, mutta se on mahdollista. Tartuntoja voidaan ehkäistä hyvällä käsihygienialla.

– Suomesta ei ole suoria lentoja Wuhaniin. Maailman terveysjärjestö WHO ei suosittele erityisiä toimia matkailijoille eikä rajoituksia matkustamiseen tai kansainväliseen kauppaan.

– Tapausten todennäköisyys Suomessa on hyvin pieni. Suomen sairaaloissa on hyvä valmius hoitaa koronavirusinfektioita eristysolosuhteissa.

Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion. Vakavia tautitapauksia ovat aiemmin aiheuttaneet SARS ja MERS -koronavirukset. Uusi koronavirus on geneettisesti SARS-koronaviruksen kaltainen.

THL koordinoi ja seuraa tilannetta Euroopan tautivirasto ECDC:n ja WHO:n kanssa. THL tiedottaa lisää tilanteen muuttuessa ja päivittää tietoja sivulle:

Wuhanin koronavirus

(THL)

Martti Hetemäki jatkaa valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä 9.4. asti

Aalto yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa on sovittu, että valtiotieteiden tohtori Martti Hetemäen aloitus työelämäprofessorina Helsinki Graduate School of Economicsissa (Helsinki GSE) siirtyy maaliskuun alusta huhtikuun puoliväliin.

Hetemäki jatkaa valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä hallituksen julkisen talouden riiheen asti aiemmin ilmoitetun helmikuun lopun sijasta.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän suunnittelema yksityisen ja julkisen yhteisyritys on perustuslain vastainen

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on huolestunut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän suunnitelmista järjestää sosiaali- ja terveyspalvelunsa yhdessä yksityisen terveysalan yrityksen kanssa.

Perustuslakivaliokunta linjasi selvästi viime vuonna, että sote-palveluiden on oltava riittäviä. Linjaus on voimassa, vaikka soteuudistus kaatuikin viime hallituskaudella. Perustuslain 19 ja 22 pykälien mukaan julkisen sektorin on turvattava kansalaisten peruspalvelut riittävästi, yhdenvertaisesti ja kaikille.

– Miten peruspalvelut ja perustuslain toteutuminen turvataan, jos yksityinen omistaa enemmistön uudesta yhtiöstä? Yhtiön toimintalogiikkana on tehdä voittoa eivätkä lainsäädännön velvoitteet koske yhtiötä, pohtii JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

– Päijät-Hämeen suunnitelmissa yksityisen määräävä asema tekee julkisen palvelun kilpailuttamisen mahdottomaksi, koska järjestäjänä olisi vain yksi taho.

Päijät-Häme suunnittelee myös sosiaalihuollon osittaista ulkoistamista. Se on kuitenkin perustuslain vastaista, koska sosiaalihuollon hallinnolliset päätökset on tehtävä viranomaispäätöksinä. Julkista hallintotehtävää ei voi siirtää yksityiselle.

– Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän päättäjillä ja omistajakunnilla ei ole mitään tehtävissä sen jälkeen kun yksityinen ottaa osakeyhtiössä enemmistöosakkuuden haltuunsa. Päijät-Hämeen päättäjien on syytä keskeyttää osakeyhtiön valmistelu ja kehittää kuntayhtymän toimintaa omana toimintana. Omissa käsissä talous ja palvelut ovat omissa käsissä.

– Meri-Lapissa Mehiläinen on jo lähtenyt uudelleen organisoimaan toimintoja vaikka päättäjille luvattiin ulkoistamisen yhteydessä, että palvelut alueella säilyvät.

 

Epäilty alueloukkaus Pohjanlahdella, Raahen länsipuolella

Rajavartiolaitos on aloittanut epäillyn alueloukkauksen esitutkinnan, jossa Saksan valtionaluksen epäillään syyllistyneen kahteen alueloukkaukseen Suomen aluemerellä viime lauantaina 18.1.2020.

Länsi-Suomen merivartioston tilannevalvonta havaitsi tapahtuman. Alus oli ylittänyt Suomen aluevesirajan ilman vaadittavaa lupaa kahdesti. Epäillyt alueloukkaukset ulottuivat syvimmillään 0,35 meripeninkulmaa (650 metriä) Suomen aluevesirajan sisäpuolelle.

Länsi-Suomen merivartiosto tiedottaa tutkinnan tuloksista tutkinnan valmistuttua.

Länsi-Suomen merivartioston toiminta vuonna 2019

Rajavartiolaitoksen keskeisillä tehtäväalueilla rajaturvallisuudessa ja meriturvallisuudessa päättynyt vuosi oli edellisen vuoden tasolla.

Länsi-Suomen merivartiosto huolehtii rajatarkastusten toteuttamisesta lentoliikenteen osalta yhdeksällä ja vesiliikenteen osalta kahdella kansainvälisellä rajanylityspaikalla. Vuonna 2019 vartioston vastuulla olevilla rajanylityspaikoilla toteutettiin lähes 80 000 rajatarkastusta Schengen-ulkorajaliikenteessä (2018 / 77 000). Suurin muutos koettiin Turun lentoasemalla, jossa ulkorajaliikenne kasvoi merkittävästi. Vuonna 2019 tehtiin Turun lentoaseman rajanylityspaikalla 34 708 rajatarkastusta (2018 / 345). Kasvu selittyy Lontooseen ja Skopjeen suuntautuneilla säännöllisillä ulkorajalennoilla. Turun lentoaseman liikenteen kasvusta huolimatta ulkorajaliikenteen rajatarkastusten kokonaismäärä kasvoi maltillisesti. Syynä siihen oli Oulun ja Vaasan lentoasemien rajanylitysliikenteen hiipuminen. Kalajoen ja Kaskisten satamien rajatarkastusvastuu kalastus- ja lastialusten osalta siirrettiin tullille vuoden 2019 alusta.

Meripelastuksen vaaratilanneluokituksen mukaisia tehtäviä johdettiin MRCC Turusta vuoden 2019 aikana yhteensä 778 kappaletta. Näissä tehtävissä löydettiin tai pelastettiin yhteensä 2323 ihmistä, onnettomuudet johtivat ihmisen menehtymiseen 10 tapauksessa. Kokonaisuudessaan tehtävät olivat edellisvuosia haasteellisempia ja Länsi-Suomen merivartioston yksiköiden meripelastustoimeen sitoutunut työpanos kasvoi lähes 20%. Yleisin avuntarpeeseen johtanut syy oli kone- tai sähkövian aiheuttama ohjailukyvyttömyys (40% tapauksista). Muita yleisimpiä syitä olivat pohjakosketukset (14%), meripelastuksen sairaankuljetustehtävät (5%), mies meressä tilanteet (5%). Merivartioston menneen vuoden dramaattisin tehtävä koettiin lauantaina 3.8 kahden miehen hengen vaatineessa veneiden yhteentörmäyksessä Airistolla.

Alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan johtovastuu merellä siirtyi Rajavartiolaitokselle Suomen Ympäristökeskukselta 1.1.2019. Rajavartiolaitoksen johtama ensimmäinen avomerialueen öljyntorjuntatehtävä alkoi 20.6.2019, jolloin Länsi-Suomen merivartioston johtokeskus sai EMSA:n satelliittihavainnon huomattavasta öljypäästöstä Suomen aluevesillä Suomen Leijonan majakan läheisyydessä, noin 25 mailia Utöstä lounaaseen. Alueella havaittiin 9 mailia pitkä ja 0,4 mailia leveä mineraaliöljylautta, jossa öljyä oli arviolta 9 – 39 kuutiometriä. Asian tutkinta on edelleen kesken.

Rajavartiolaitoksen tehtäviin lisättiin vuoden 2019 alusta myös toimiminen johtavana valvontaviranomaisena aluksista veteen menevien päästöjen valvonnassa. Länsi-Suomen merivartioston valvontatoimessa havaittiinkin yli 50 epäiltyä aluksista veteen menevää päästöä, joka on yli kaksinkertainen määrä vuoden 2018 havaintoihin. Merelliseen ympäristön pilaamiseen liittyen avattiin 12 ympäristörikostutkintaa ja määrättiin 2 hallinnollista öljypäästömaksua. Lisäksi Rajavartiolaitokselle annettiin vuoden 2019 alussa uutena tehtävänä alusten suojapaikkaan määrääminen.

Estonian hautarauhan häirintä muodosti syyskuun lopulla aivan omanlaisensa kokonaisuuden. Ruotsista etukäteen saadun tiedon mukaan Saksaan rekisteröity Fritz Reuter -niminen alus olisi tulossa suorittamaan sukellustöitä Estonialla, jonka hautarauha on lailla suojattu. Tapaus oli juridisesti haastava, koska Saksa ei ole ratifioinut Estonian hautarauhaa suojaavaa sopimusta. Fritz Reuterin mukana oli saamamme tiedon mukaan myös ruotsalaisia henkilöitä. Ruotsi kuuluu hautarauha-sopimuksen ratifioineisiin maihin. Kielloista huolimatta Fritz Reuterin henkilöstö ryhtyi sukellustoimintaan alueella. Asian tutkintaan liittyen tehtiin tiivistä yhteistyötä Keskusrikospoliisin kanssa, jonka tutkittavaksi asia kuuluu. Tapaus on käynnistänyt rikostutkinnan myös Ruotsissa. Tapaus sai huomiota niin kotimaisessa kuin ulkomaisessakin mediassa.

Kansainvälinen merellinen yhteistyö oli vuonna 2019 aktiivista ja monipuolista. Erityisesti on mainittava yhteistyö Euroopan raja -ja merivartiovirasto Frontexin, Ruotsin rannikkovartioston ja Viron poliisi- ja rajavartiohallinnon Läntisen Prefektuurin kanssa. Kansainvälisestä toiminnasta mainittavimpina olivat partiovene 281:n osallistuminen Joint Operation Poseidoniin Kreikan saaristossa Egeanmerellä, jonka keskeisimpänä päämääränä oli tukea kohtuuttoman laittoman maahantulopaineen alla olevaa Kreikkaa. Lisäksi Suomen ja Ruotsin rannikkovartiostoviranomaisten käytännön harjoituksissa lisättiin monipuolisesti maiden yhteistoimintakykyjä meriturvallisuustehtävissä.

Länsi-Suomen merivartiostossa palvelee kuusi merivartiokoiraa ja koiranohjaajaksi koulutettua virkamiestä. Merivartiokoiria käytetään aktiivisesti merivartioston tehtävissä, ja erityisesti alustarkastuksissa. Kaikki Länsi-Suomen merivartiokoirat ovat koulutettu henkilöetsintään, jonka lisäksi ne osaavat mm. etsiä huumeita. Tätä suorituskykyä on käytetty myös muiden viranomaisten tukemiseen. Länsi-Suomen merivartioston koiranohjaaja ja merivartiokoira osallistuivat Euroopan raja -ja merivartiovirasto Frontexin koordinoimaan Joint Operation Minervaan Espanjassa. Parivaljakko teki mm. vuoden 2019 operaation suurimman huumelöydön, jossa takavarikoitiin yli 900kg kannabista. Kyseinen merivartiokoira nimettiin vuoden 2019 rajakoiraksi.

Vuoden 2019 aikana merivartiostojen sukeltajat suorittivat ennätysmäärän tehtäviä (39), joissa tuettiin myös Poliisin, Tullin, Suomen ympäristökeskuksen, Onnettomuustutkintakeskuksen, Puolustusvoimien ja Museoviraston toimintaa. Sukellustoimintamme painopiste on merialueella, mutta sukeltajat operoivat myös sisämaan joilla ja järvillä.

Vuoden 2019 aikana merivartiosto partioi 41 700 tuntia. Partioinnin yhteydessä tehtiin 16 500 tarkastusta merialueella.

Rikostutkintaa ovat edellisten vuosien tapaan työllistäneet ammattimeriliikenteeseen liittyvät rikostutkinnat, joissa keskeisimpinä rikosnimikkeinä on ollut törkeä ympäristön turmeleminen tai hyvän merimiestaidon laiminlyönti. Myös huvialusten yhteentörmäyksiä on tullut tutkintaan edellisvuosien tapaan. Laittomaan maahantuloon liittyvät rikostutkinnat liittyivät pääosin maahantulokieltojen rikkomiseen. Länsi-Suomen merivartiosto aloitti vuoden 2019 aikana 440 rikosasian esitutkintaa, joista epäiltyjä vesiliikennejuopumuksia oli 83, liikenneturvallisuuden vaarantamisia 19. Rajat ylittävään rikollisuuteen liittyviä rikosasioiden esitutkintoja aloitettiin laittoman maahantulon järjestäminen – nimikkeellä 6, matkustusasiakirjan väärennystapauksissa 17.

Merivartioston tärkein sotilaallinen harjoitus menneenä vuonna oli syksyllä järjestetty komppanian kertausharjoitus Saaristomeren alueella. Kertausharjoitettavat reserviläiset olivat pääsääntöisesti kotoisin Pohjois-Suomen alueelta. Harjoitukseen järjestelyihin ja toimeenpanoon osallistui henkilökuntaa Länsi-Suomen merivartiosta, Rajavartiolaitoksen esikunnasta ja Raja- ja merivartiokoulusta. Harjoituksessa koulutettiin ja harjoitutettiin reserviläisiä sekä kantahenkilökuntaa merivartioston kriisiajan tehtäviin yhteistoiminnassa Maa- ja Merivoimien kanssa.

 

Kenraali Kivinen: Osallistuminen kriisinhallintaan tukee kansallista puolustusta

Osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin tukee ykköstehtäväämme, kansallisen puolustuskyvyn kehittämistä, totesi puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen puheessaan Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä 20 tammikuuta 2020.

Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan on yksi Puolustusvoimien neljästä tehtävästä. Kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen tarjoaa oppia ja osaamista kansainvälisistä toimintatavoista ja lisäävät suomalaisten osaamista ja yhteistoimintakykyä tulevia operaatioita varten.

Operaatioihin sisältyy aina riskejä, eivätkä viimeviikkoiset tapahtumat ole ainutlaatuisia. Turvallisuutta vaarantavia tapahtumia on ollut jokaisessa operaatiossa. Tehtävien toteuttaminen turvallisesti näissä olosuhteissa edellyttää oikeanlaista varustusta, kalustoa ja ennen kaikkea koulutusta.

Operaatioissa saatujen oppien perusteella on kehitetty taistelijan henkilökohtaisia suojavarusteita ja joukkojen kalustoa sekä toimintatapoja. Toteutetut kehitystyön tulokset ovat jalkautuneet nykyisten asevelvollisten koulutukseen ja varustukseen asti.
Osallistumalla operaatioihin hyvin koulutetuilla ja tarkoituksenmukaisesti varustetuilla joukolla Suomi on saavuttanut maineen osaavana, suorituskykyisenä ja luotettavana toimijana. Vuosien aikana puolustuksemme uskottavuus on lisääntynyt ulkomailla ja asevelvollisuusjärjestelmän arvostus on kasvanut, Kivinen tiivisti.

Puolustusvoimain komentajan puhe kokonaisuudessaan